RekryKoulutus tuloverotuksessa ja ennakkoperinnässä

Diaarinumero
A112/200/2016
Voimassaolo
Toistaiseksi

Asian kuvaus

Miten työnantajan ja TE-toimiston yhdessä toteuttamaa RekryKoulutus-järjestelyä käsitellään koulutukseen osallistuvan henkilön tuloverotuksessa ja ennakkoperinnässä sekä työnantajan tuloverotuksessa?

Taustaa

RekryKoulutus-järjestely

Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) 5 luvussa säädetään työvoimakoulutuksesta, jota järjestetään osana mainitun lain mukaisia työvoima- ja yrityspalveluita. Luvun 7 §:ssä säädetään koulutuksen yhteishankinnasta. Lainkohdan mukaan työvoimakoulutus voidaan toteuttaa yhdessä työnantajan, yrittäjäksi aikovan henkilön toimeksiantajan tai yrittäjyysoikeudet luovuttavan yrityksen kanssa siten, että tämä osallistuu koulutuksen rahoittamiseen (koulutuksen yhteishankinta), kun koulutus järjestetään:

  1. määrätyn työnantajan palvelukseen tuleville tai palveluksessa oleville työntekijöille taikka vuokratyöntekijöille; tai
  2. yrittäjäksi aikovalle, jolla olisi harvalukuisia toimeksiantajia tai jonka on tarkoitus harjoittaa yritystoimintaa hankkimalla yrittäjyysoikeudet toiselta yritykseltä.

Koulutuksen yhteishankinta järjestetään työnantajan ja työ- ja elinkeinohallinnon yhdessä suunnittelemana, hankkimana ja rahoittamana. Koulutuksen yhteishankinta on tuotteistettu useiksi eri tuotteiksi, joista yksi on RekryKoulutus.

RekryKoulutus on tarkoitettu tilanteeseen, jossa työnantaja tai usean työnantajan ryhmä tarvitsee uusia ammattitaitoisia työntekijöitä, eikä heitä ole tarjolla työnhakijoina tai lähiaikoina valmistuvina opiskelijoina.

RekryKoulutus räätälöidään yrityksen tarpeisiin. Koulutus kestää pääsääntöisesti 3–9 kuukautta, kuitenkin vähintään on 10 koulutuspäivää. Koulutus antaa opiskelijalle pätevyyden tiettyyn ammattiin tai työtehtävään. Koulutuksen hyväksytysti suorittanut henkilö lähtökohtaisesti työllistyy koulutusta järjestäneeseen työnantajan palvelukseen. Henkilö voi työllistyä myös vuokratyövoimaa tarjoavaan yritykseen tai toimeksiantosuhteeseen.

RekryKoulutus on työelämälähtöistä. Tavoitteena voi olla perus-, lisä-, täydennys- tai ammatinvaihtoon tähtäävä koulutus. Koulutukseen sisältyy sekä tietopuolista opetusta että ohjattua työssäoppimista ja työharjoittelua. RekryKoulutuksena ei rahoiteta tavanomaista perehdytys- ja henkilöstökoulutusta, jotka työnantajan kuuluu kustantaa.

Työ- ja elinkeinohallinto auttaa koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa sekä osallistuu koulutuksen kustannuksiin. Työ- ja elinkeinohallinto myös kilpailuttaa alalle erikoistuneen koulutuspalvelun tuottajan.

Työnantaja ja työ- ja elinkeinohallinto valitsevat koulutukseen otettavat opiskelijat yhdessä. Valinnassa voidaan käyttää myös soveltuvuuden arviointia ja testejä sekä muita asiantuntijoita.

Työnantaja ja työ- ja elinkeinohallinto rahoittavat koulutuksen yhdessä. Työnantajan osuus on 30 prosenttia hankintasopimuksen mukaisesta kokonaishinnasta.

Verolainsäädäntö

Verolainsäädännössä ei ole säännöksiä julkisilla varoilla järjestetyn koulutuksen eikä myöskään työnantajan kustantaman koulutuksen verokohtelusta. Nimenomaisten säännösten puuttuessa sovellettaviksi tulevat tulon veronalaisuutta koskevat yleiset säännökset ja periaatteet.

Tuloverolain (1535/1992) 29 §:n yleissäännöksen mukaan veronalaista tuloa ovat verovelvollisen rahana tai rahanarvoisena etuutena saamat tulot, jos niitä ei ole erikseen säädetty verovapaiksi. Tuloverolain 61 §:n mukaan veronalaista ansiotuloa on muun ohessa työsuhteen perusteella saatu palkka.

Ennakkoperintälain (1118/1996) 13 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan palkalla tarkoitetaan kaikenlaatuista palkkaa, palkkiota, etuutta ja korvausta, joka saadaan työ- tai virkasuhteessa.

Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (360/1968) 7 §:n mukaan [elinkeinotoiminnan tulosta] vähennyskelpoisia ovat elinkeinotoiminnassa tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneet menot ja menetykset.

Verotuskäytäntö

Julkisilla varoilla järjestetystä peruskoulutuksesta ei muodostu koulutukseen osallistuvalle henkilölle veronalaista etua. Tyypillistä peruskoulutusta ovat koulujärjestelmäämme kuuluvat peruskoulu ja lukio sekä ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998) tarkoitetut ammatilliset perustutkinnot, korkeakouluissa (yliopistot) ja ammattikorkeakouluissa suoritettavat tutkinnot samoin kuin niitä vastaavat ulkomaiset tutkinnot.

Myöskään muusta kuin peruskoulutuksena pidettävästä julkisin varoin järjestystä koulutuksesta ei ole verotuskäytännössä katsottu muodostuvan veronalaista tuloa koulutukseen osallistuvalle henkilölle. Tällaisena koulutuksena on pidetty muun muassa koulutusta, jonka työ- ja elinkeinohallinto on järjestänyt osana lakisääteisiä työvoimapalveluita.

Työnantajan palkansaajalle kustantamasta koulutuksesta ei ole verotuskäytännössä katsottu muodostuvan palkansaajalle veronalaista etua silloin, kun kysymys on palkansaajan ammattitaidon ylläpitämiseen tai kehittämiseen tähtäävästä koulutuksesta, joka tapahtuu ensisijaisesti työnantajan edun vuoksi (katso tarkemmin Verohallinnon ohje ”Työnantajan kustantaman koulutuksen verotus”).

Sen sijaan työnantajan kustantamasta peruskoulutuksesta on katsottu muodostuvan palkansaajalle veronalaista ansiotuloa oleva etu. Työnantajan kustantamaksi peruskoulutukseksi on tyypillisesti katsottu peruskoulu ja lukio sekä ammatilliset perustutkinnot, korkeakouluissa (yliopistot) ja ammattikorkeakouluissa suoritettavat tutkinnot samoin kuin niitä vastaavat ulkomaiset tutkinnot. Verotuksessa peruskoulutukseksi on tietyissä tilanteissa katsottu myös muut laajemmat opintokokonaisuudet. Toisaalta tutkintoonkaan johtavaa koulutusta ei ole kaikissa tilanteissa pidetty peruskoulutuksena (katso tarkemmin edellä mainittu ohje).

Henkilöstön kouluttamisesta työnantajalle aiheutuneet menot ovat työnantajan elinkeinotulosta vähennyskelpoisia menoja joko koulutusmenoina tai palkkamenoina. Samoin vähennyskelpoisia menoja ovat uuden henkilöstön rekrytoinnista aiheutuneet menot.

Johtopäätökset

RekryKoulutuksen laajuus ja luonne vaihtelevat tapauskohtaisesti. Tämän vuoksi on mahdollista, että koulutus on joissakin tilanteissa laajuutensa ja luonteensa vuoksi sellaista verotuksessa peruskoulutuksena pidettävää koulutusta, josta muodostuisi työnantajan yksin järjestämänä veronalainen etu.

Tässä tapauksessa on kuitenkin otettava huomioon, että RekryKoulutus on julkisesta työvoima- ja yrityspalveluista annettuun lainsäädäntöön perustuvaa työvoimakoulutusta, jonka järjestämisestä ja kustannuksista vastaa suurelta osin työ- ja elinkeinohallinto. Koulutusta on siten käsiteltävä verotuksessa samalla tavoin kuin muutakin työvoimahallinnon järjestämää koulutusta.

Rekrykoulutuksesta ei edellä selostetuin perustein muodostu veronalaista etua koulutukseen osallistuvalle henkilölle. Tällöin myöskään työnantajalla ei ole velvollisuutta toimittaa ennakonpidätystä. Sillä seikalla, ottaako työnantaja koulutukseen osallistuvaa henkilöä työ- tai toimeksiantosuhteeseen, ei ole asian kannalta merkitystä.

RekryKoulutuksen järjestämisestä työnantajalle aiheutuneet menot ovat henkilöstön kouluttamisesta ja rekrytoinnista aiheutuneita menoja. Kysymyksessä olevat menot ovat siten vähennyskelpoisia koulutuksen kustantavan työnantajan verotuksessa.

Kannanotto

Henkilöverotus ja ennakkoperintä

Rekrykoulutuksesta ei muodostu veronalaista etua koulutukseen osallistuvalle henkilölle. Tällöin myöskään koulutuksen järjestävällä työnantajalla ei ole velvollisuutta toimittaa ennakonpidätystä.

Työnantajan tuloverotus

RekryKoulutuksen järjestämisestä johtuneet menot ovat vähennyskelpoisia menoja koulutuksen kustantavan työnantajan elinkeinotulon verotuksessa.
 

johtava veroasiantuntija Tero Määttä

ylitarkastaja Janne Myllymäki