Yhteishankintakoulutus tuloverotuksessa ja ennakkoperinnässä

Asian kuvaus

Tässä kannanotossa käsitellään, miten työnantajan ja työvoimaviranomaisen yhdessä toteuttamaa yhteishankintakoulutusta käsitellään koulutukseen osallistuvan henkilön tuloverotuksessa ja ennakkoperinnässä sekä työnantajan tuloverotuksessa.

Kannanottoa on päivitetty ja siinä on huomioitu 1.1.2025 voimaan tullut julkisten työvoimapalveluiden järjestämisvastuun siirtyminen valtion työ- ja elinkeinotoimistoilta kunnille ja kuntien muodostamille yhteistoiminta-alueille.

Tämä kannanotto korvaa 7.8.2019 annetun Verohallinnon kannanoton RekryKoulutus tuloverotuksessa ja ennakkoperinnässä (VH/306/00.01.00/2019).

Taustaa

Yhteishankintakoulutus työnhakijalle

Kuntien järjestämisvastuulle kuuluvista julkisista työvoimapalveluista ja niihin liittyvistä tehtävistä säädetään työvoimapalveluiden järjestämisestä annetussa laissa (380/2023). Työvoimakoulutusta koskevat säännökset ovat lain 7 luvussa, jonka 62 §:ssä säännellään työvoimakoulutuksen yhteishankinnasta. Työvoimaviranomainen voi järjestää työvoimakoulutuksen yhdessä työnantajan, yrittäjäksi aikovan henkilön toimeksiantajan tai yrittäjyysoikeudet luovuttavan yrityksen kanssa (yhteishankintakoulutus).

Työnantaja voi järjestää yhteishankintakoulutuksen työnantajan palvelukseen tuleville tai palveluksessa oleville työntekijöille tai vuokratyöntekijöille. Työnantaja voi järjestää yhteishankintakoulutuksen myös sellaiselle yrittäjäksi aikovalle, jolla olisi harvalukuisia toimeksiantajia tai joka on hankkimassa yrittäjyysoikeudet toiselta yritykseltä.

Yhteishankintakoulutuksen tavoitteena on lisä-, täydennys- tai ammatinvaihtoon tähtäävä koulutus. Yhteishankintakoulutuksessa ei voi suorittaa kokonaista tutkintoa tai tutkinnon osia. Työvoimaviranomainen selvittää, täyttyvätkö koulutuksen edellytykset ja onko koulutukselle tarvetta.

Yhteishankintakoulutuksen järjestäminen edellyttää, että yritys osallistuu koulutuksen kustannuksiin. Työnantajan ja työvoimaviranomaisen maksuosuudet koulutuksen kokonaishinnasta määräytyvät sen mukaan, kenelle koulutus on suunnattu. Yhteishankintakoulutuksen maksuosuuksista säädetään julkisista työvoimapalveluista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (Finlex) (385/2024).

Verolainsäädäntö

Tuloverolain (1535/1992) 29 §:n yleissäännöksen mukaan veronalaista tuloa ovat verovelvollisen rahana tai rahanarvoisena etuutena saamat tulot, jos niitä ei ole erikseen säädetty verovapaiksi. Tuloverolain 61 §:n mukaan veronalaista ansiotuloa on muun ohessa työsuhteen perusteella saatu palkka.

Verolainsäädännössä ei ole säännöksiä julkisilla varoilla järjestetyn koulutuksen verokohtelusta. Nimenomaisten säännösten puuttuessa näihin tulevat sovellettaviksi tulon veronalaisuutta koskevat yleiset säännökset ja periaatteet. Tuloverolain 69 b §:n mukaan veronalaista tuloa ei synny työnantajan kustantamasta työntekijän koulutuksesta, joka tapahtuu työnantajan tai samaan konserniin kuuluvan työnantajan intressissä (katso tarkemmin Verohallinnon ohje Työnantajan kustantaman koulutuksen verotus).

Ennakkoperintälain (1118/1996) 13 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan palkalla tarkoitetaan kaikenlaatuista palkkaa, palkkiota, etuutta ja korvausta, joka saadaan työ- tai virkasuhteessa.

Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (360/1968) 7 §:n mukaan [elinkeinotoiminnan tulosta] vähennyskelpoisia ovat elinkeinotoiminnassa tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneet menot ja menetykset.

Verotuskäytäntö

Julkisilla varoilla järjestetystä koulutuksesta ei ole verotuskäytännössä katsottu muodostuvan veronalaista tuloa koulutukseen osallistuvalle henkilölle. Tällaisena koulutuksena on pidetty muun muassa koulutusta, jonka työ- ja elinkeinohallinto on järjestänyt osana lakisääteisiä työvoimapalveluita. Veronalaista etua ei muodostu, vaikka työnantaja osallistuisi koulutuksen suunnitteluun tai sen kustannusten maksamiseen.

Henkilöstön kouluttamisesta työnantajalle aiheutuneet menot ovat työnantajan elinkeinotulosta vähennyskelpoisia menoja joko koulutusmenoina tai palkkamenoina. Samoin vähennyskelpoisia menoja ovat uuden henkilöstön rekrytoinnista aiheutuneet menot.

Kannanotto

Henkilöverotus ja ennakkoperintä

Työnantajan ja työvoimaviranomaisen yhdessä toteuttamasta yhteishankintakoulutuksesta ei muodostu veronalaista etua koulutukseen osallistuvalle henkilölle. Tällöin myöskään koulutuksen järjestävällä työnantajalla ei ole velvollisuutta toimittaa ennakonpidätystä.

Työnantajan tuloverotus

Yhteishankintakoulutuksen järjestämisestä johtuneet menot ovat vähennyskelpoisia menoja koulutuksen kustantavan työnantajan elinkeinotulon verotuksessa.

johtava veroasiantuntija Tero Määttä

johtava veroasiantuntija Kaija Selkäinaho