Avainsanat:

KVL:2012/57

Antopäivä
3.10.2012
Diaarinumero
A56/8210/2012
arvonlisävero, rahoituspalvelu, kiinteistösijoitusrahasto, hallintopalvelu

A Ky oli kommandiittiyhtiömuotoinen suljettu kiinteistösijoitusrahasto. Sijoitusrahaston sijoitussalkku koostui pääasiassa suomalaisista asunto-osakeyhtiöiden osakkeista. B Oy oli A Ky:n vastuunalainen yhtiömies, joka vastasi yhtiösopimuksen mukaan A Ky:n hallinnoinnista. B Oy:llä ei ollut omaa henkilökuntaa, joten se osti kiinteistösijoitusrahaston hallinnointipalvelut X Oy:ltä. X Oy myi hallinnointipalvelut joko suoraan A Ky:lle tai B Oy:lle.

X Oy:n myymät hallinnointipalvelut olivat sijoitussalkun suunnitteluun, arviointiin ja hankintaan liittyviä palveluja. X Oy etsi ja kartoitti uusia sijoituskohteita sekä suoritti sijoituskohteiden ostoon liittyviä selvitys- ja arviointipalveluja samoin kuin sijoituskohteiden kannattavuuden arviointipalveluja. X Oy myös hankki itsenäisesti ja oma-aloitteisesti uusia sijoituskohteita A Ky:lle.

Euroopan unionin tuomioistuimen asiassa C-363/05 (JP morgan Fleming Claverhouse Investment Trust plc ja The Association of Investment Trust Companies) antaman tuomion mukaan jäsenvaltioilla on lähtökohtaisesti oikeus itse määritellä, mitkä sijoitusrahastot sisältyvät arvonlisäverodirektiivin 135 artiklan 1 kohdan g alakohdan erityisten sijoitusrahastojen käsitteeseen. Jäsenvaltioiden on erityisen sijoitusrahaston käsitettä määriteltäessä kuitenkin huolehdittava siitä, että keskenään kilpailevia sijoitusrahastoja kohdellaan arvonlisäverotuksessa samalla tavoin. Verotuksen neutraalisuuden periaate edellyttää siten, että suljettuja kiinteistösijoitusrahastoja kohdellaan arvonlisäverotuksessa samalla tavoin kuin muita suljettuja sijoitusrahastoja.

X Oy:n myymät palvelut olivat salkunhoitoon rinnastettavia palveluja. Palvelut olivat luonteeltaan tunnusomaisia sijoitusrahaston hallinnointiin kuuluvia toimintoja. Palvelut muodostivat A Ky:n toiminnan kannalta erillisen kokonaisuuden, joka oli erityinen ja olennainen osa A Ky:n harjoittamaa arvonlisäverotonta toimintaa. X Oy:n myymät palvelut olivat siten arvonlisäverodirektiivin 135 artiklan 1 kohdan g alakohdassa tarkoitettuja erityisiä sijoitusrahaston hallinnointipalveluja ja arvonlisäverolain 42 §:n mukaisia arvonlisäverottomia rahoituspalveluja. Merkitystä ei ollut sillä, myikö X Oy palvelut A Ky:lle vai B Oy:lle. Verotuksen neutraalisuusperiaatteen johdosta sijoitusrahastojen hallinnoinnin arvonlisäverottomuuden kannalta ei ollut merkitystä myöskään sillä, perustuiko asunto-osakeyhtiön osakkeiden myynnin arvonlisäverovapaus arvonlisäverolain 43 §:ään ja 27 §:ään vai arvonlisäverolain 42 §:ään. Ennakkoratkaisu ajalle 3.10.2012-31.12.2013.

Arvonlisäverolaki 27 § 1 mom, 41 §, 42 §, 43 §

Arvonlisäverodirektiivi (2006/112/EY) 135 artikla 1 kohta g ja f alakohta

Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiot asiassa C-169/04 (Abbey National plc ja Inscape Investment Fund), asiassa C-363/05 (JP Morgan Fleming Claverhouse Investment Trust plc ja The Association of Investment Trust Companies)

LAINVOIMAINEN