KVL:2026/5

Hakijayhtiö oli perustettu usean kunnan yhteisellä päätöksellä hoitamaan kunnille lakisääteisesti kuuluvaa jätevesien käsittelyn tehtävää. Hakija oli suunnitellut ja rakennuttanut keskusjätevedenpuhdistamon ja tuli operoimaan puhdistamoa sen valmistuttua. Hakijan pääasialliset asiakkaat olivat osakaskuntien vesihuoltolaitoksia, jotka olivat kuntien kokonaan omistamia vesihuoltoyhtiöitä ja kunnan taseyksiköinä toimivia vesihuoltolaitoksia. Hakijan tulot muodostuivat perusmaksusta, jota kerättiin kullekin vesihuoltolaitokselle varatun jätevesien vastaanottokapasiteetin mukaan hakijan lainojen lyhennysten kattamiseksi, sekä käyttömaksusta, jota kerättiin johdetun jätevesimäärän mukaan muiden hakijan kustannusten kattamiseksi. 

Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 b §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan lain 18 a §:ää ei sovellettu korkomenoihin, jotka kertyivät lainoista, joilla rahoitettiin 4 momentin 2 kohdassa tarkoitettuja infrastruktuuriyhteisöjä. Sellaisena pidettiin muun ohella useamman kunnan yhdessä suoraan tai välillisesti täysin omistamaa infrastruktuurin omistamista ja hallinnointia varten perustettua yhtiötä, joka luovutti omaisuutensa käyttöoikeuden omistajalleen tai sen sidosyksikölle käytettäväksi julkisten palveluiden hoitamiseen, ja jonka tulot muodostuvat omistajalta saaduista vastikkeista.

Keskusverolautakunta totesi, että hakija oli täysin julkisomisteinen yhtiö, joka oli perustettu omistamaan ja hallinnoimaan infrastruktuuria, jota käytettiin julkisten palveluiden hoitamiseen. Keskusverolautakunta katsoi, että hakija oli sellainen yhteisö, johon infrastruktuuriyhteisöjä koskevaa poikkeussäännöstä oli sen esitöiden perusteella tarkoitus soveltaa. Tällöin säännöksessä tarkoitettuun käyttöoikeuden luovutukseen oli katsottava rinnastuvan tilanne, jossa hakija käytti itse infrastruktuuria ja varasi koko kapasiteettinsa omistajiensa ja näiden sidosyksiköiden (kuntien kokonaan omistamat vesihuoltoyhtiöt) käyttöön. Tästä seurasi, että hakijan omistajiltaan ja näiden sidosyksiköiltä vastikkeena saamia vedenpudistuskapasiteettiin ja puhdistetun veden määrään perustuvia perus- ja käyttömaksuja oli pidettävä säännöksessä tarkoitettuina vastikkeina. 

Hakijaa pidettiin säännöksessä tarkoitettuna julkisena infrastruktuuriyhteisönä. Kun lisäksi hankkeen toteuttaja, vieraan pääoman menot, varat ja tulot olivat kaikki Euroopan unionissa, hakijan kuluiksi jaksottamiin korkomenoihin ei sovellettu korkomenojen vähennyskelpoisuutta rajoittavaa elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 a §:ää.

Ennakkoratkaisu verovuosille 2025 ja 2026.

Laki elinkeinotulon verottamisesta 18 b § 1 momentti 3 kohta, 4 momentti 2 a kohta
Neuvoston direktiivin (EU) 2016/1164, annettu 12 päivänä heinäkuuta 2016, sisämarkkinoiden toimintaan suoraan vaikuttavien veron kiertämisen käytäntöjen torjuntaa koskevien sääntöjen vahvistamisesta 3 artikla ja 4 artikla 4 kappale

(Ei lainvoimainen)