KVL:2026/7

Hakija työskenteli C AB:n palveluksessa Suomessa. C AB:ssä oli käytössä voittopalkkiojärjestelmä. Voittopalkkiojärjestelmän piirissä olivat kaikki C AB:n vakituiset työntekijät. Voittopalkkion määrästä päätti yhtiön toimitusjohtaja. Voittopalkkio jaettiin yhtiön työntekijöille tilikauden aikana maksettujen bruttoansioiden mukaisessa suhteessa. Yksittäinen työntekijä saattoi saada voittopalkkiota korkeintaan 15 prosenttia bruttoansioistaan.

C AB oli perustanut voittopalkkion maksamista varten ruotsalaisen voitto-osuussäätiön. Voitto-osuussäätiön tarkoituksena oli hallinnoida C AB:n voittopalkkiojärjestelmästä kertyneitä varoja työntekijöiden hyväksi. Suomessa työskentelevien työntekijöiden voittopalkkiot maksettiin voitto-osuussäätiöön ilman valintamahdollisuutta lukuun ottamatta associate-tason työntekijöitä, joille voittopalkkio maksettiin kokonaan käteisenä. 

Työntekijöille muodostui oikeus voitto-osuussäätiön varojen nostoon 55 vuoden iässä tai työsuhteen päätyttyä, kuitenkin niin, että varat olivat sidottuna säätiöön aina vähintään kolmen täyden kalenterivuoden ajan maksuvuoden lopusta lukien. 

Tuloverolain 65 §:n tavoitteena oli hallituksen esityksen 215/1995 vp. mukaan toimia keinona henkilöstörahastosäästämisen elvyttämiseksi. Muutoin hallituksen esityksessä viitattiin henkilöstörahastolain (814/1989) tarkoitukseen ja edellytyksiin.

Keskusverolautakunta katsoi henkilöstörahastolain säännöksiin ja esitöihin viitaten, että hakemuksessa kuvatun voittopalkkiosta ja voitto-osuussäätiöstä muodostuvan järjestelyn tarkoitus vastasi suomalaisen henkilöstörahaston tarkoitusta. Huolimatta siitä, että associate-tason työntekijät eivät olleet edunsaajina voitto-osuussäätiössä, voittopalkkiojärjestelmä koski yhtäläisin edellytyksin myös heitä. Tämän vuoksi voittopalkkion voitiin katsoa rinnastuvan henkilöstörahaston varojen kerryttämiseksi maksettavaan henkilöstörahastoerään. Lisäksi vaikka varojen jakamisesta ja nostorajoituksesta oli säädetty eri tavalla Suomessa ja Ruotsissa, molempien säännösten tarkoituksena oli, että varat olivat sidottuna rahastoon vähintään ennalta määritetyn ajan. 

Keskusverolautakunta katsoi, että hakemuksessa kuvattua järjestelyä oli kokonaisuutena arvioiden pidettävä suomalaiseen henkilöstörahastoon rinnastettavana sivuliikkeen koko henkilöstöä koskevana palkitsemisjärjestelynä. Kun tuloverolain 65 §:llä ei ollut muuta tavoitetta kuin henkilöstörahastosäästämiseen kannustaminen, hakijan voitto-osuussäätiöstä saama tulo oli rinnastettava tuloverolain 65 §:ssä tarkoitettuun henkilöstörahastosta saatuun rahasto-osuuteen. 

Ennakkoratkaisu verovuosille 2026 ja 2027.

Tuloverolaki 65 §
Sopimus Euroopan unionin toiminnasta 63 ja 65 artikla

(Ei lainvoimainen)