KVL:2025/32

Hakija oli tilaajana päävastuussa raitiotiehankkeen toteutussuunnitelmavaiheesta. Hakijan harjoittama toiminta ja teettämät työt tähtäsivät siihen, että hankkeessa voitiin edetä rakentamisvaiheeseen. Mikäli raitiotiehanke eteni rakentamisvaiheeseen, hakijan toiminta muodostui siitä, että se ryhtyi perimään korvausta rakennettavan raitiotieinfran käytettävyydestä sekä kalustosta ja sen käytettävyydestä. Hakijan saamat tuotot tulivat hankkeen toteutuessa olemaan kaikilta osin arvonlisäverollisia, lähtökohtaisesti arvonlisäverolain 29 §:n 1 momentin 10 kohdan nojalla. Edelleen hakemuksen mukaan, mikäli hakijan toiminta ei edennyt rakentamisvaiheeseen, hakija luovutti aikaansaadut suunnitelmat yms. kolmannelle osapuolelle, siten että suunnitelmien luovuttamisesta perittiin arvonlisäverollinen vastike.

Keskusverolautakunta katsoi, että hakijan hakemuksessaan kuvaaman raitiotiehankkeen suunnittelu rakentamisvaiheeseen asti oli hakijan arvonlisäverollista liiketoimintaa. Näin oli siitä riippumatta, tuliko hakija jatkamaan raitiotiehankkeen toteuttamiseen ja veloittamaan hankkeen valmistuttua arvonlisäverollista vastiketta raitiotieinfran käytettävyydestä sekä kalustosta ja sen käytettävyydestä vai luovuttiko se laaditut suunnitelmat kolmannelle osapuolelle arvonlisäverollista vastiketta vastaan. Tähän nähden hakijalla oli hakemuksessa esitetyissä olosuhteissa arvonlisäverolain 102 §:n 1 momentin 1 kohdan mukainen arvonlisäveron vähennysoikeus hakemuksessa kuvatun raitiotiehankkeen kustannuksista siinäkin tapauksessa, että kehitysvaiheen jälkeen hanke ei edennytkään rakentamisvaiheeseen.

Ennakkoratkaisu ajalle 18.6.2025–31.12.2026.

Arvonlisäverolaki 1 § 1 momentti 1 kohta, 102 § 1 momentti 1 kohta ja 2 momentti
ja 173 § 1 momentti
Arvonlisäverodirektiivi 2006/112/EY 9 artikla 1 kohta ja 168 artikla a alakohta
Unionin tuomioistuimen tuomiot asioissa C-110/94, Inzo v Belgische Staat, C-734/19, ITH Comercial Timişoara SRL ja C-249/17, Ryanair

Lainvoimainen