Verohallinnon päätös henkilökohtaisen pidätysprosentin laskentaperusteista palkkatuloa varten vuodelle 2017

Antopäivä
24.11.2016
Diaarinumero
A183/200/2016
Voimassaolo
1.2.2017−

Verohallinto on ennakkoperintälain (1118/1996) 2 §:n 1 momentin ja 6 §:n 1 momentin, sellaisina kuin ne ovat, 2 §:n 1 momentti laissa 516/2010 ja 6 §:n 1 momentti laissa 775/2016, nojalla vahvistanut henkilökohtaisten pidätysprosenttien laskentaperusteet seuraavasti:

1 Henkilökohtaisen perus- ja lisäprosentin laskeminen

Ennakonpidätys lasketaan ennakkoperintälain 3 ja 4 §:n mukaisesti siten, että ennakonpidätyksen määrä vastaa mahdollisimman tarkoin verovelvollisen ennakonpidätyksen alaisesta tulosta verovuoden veroasteikkolain ja muiden veroperusteiden mukaan maksettavaa verojen ja maksujen yhteismäärää.

1.1 Henkilöt, joille lasketaan verokortti

Yleisesti verovelvollisille luonnollisille henkilöille, joilla on jäljempänä 2 kohdassa tarkoitettuja muita ennakonpidätyksen alaisia tuloja kuin eläkkeitä tai suorituksia tai freelancetuloa, lasketaan palkkatuloja varten perus- ja lisäprosentti. Iältään 15–18 -vuotiaille ja tätä nuoremmille aikaisemmin palkkatuloa saaneille, joiden palkkatulot ovat vähemmän kuin 15 000 euroa, sekä alle 21-vuotiaille henkilöille, joiden tulot ovat enintään 1 210 euroa, lasketaan portaittaiset prosentit (portaikkoverokortit).

Henkilölle, jolla on vain ennakonkannon alaisia tuloja, lasketaan perus- ja lisäprosentti ennakonkannon alaisten tulojen perusteella etuuksien maksajille ilmoittamista varten.

Perus- ja lisäprosentti lasketaan erikseen maatuloa ja erikseen merityötuloa varten, jos merityötuloa on vähintään 1 210 euroa ja maatuloa ja merityötuloa on yhteensä yli 5 000 euroa vuodessa.

Palkansaajien laskennassa käsitellään myös osa-aikaeläkettä, osittaista varhennettua vanhuuseläkettä, osatyökyvyttömyyseläkettä ja edunsaajaeläkettä saavia, jotka eivät saa kansaneläkettä ja joiden ikä verovuonna on enintään 65 vuotta ja joiden palkkatuloihin rinnastettavien tulojen yhteismäärä on yli 6 050 euroa. Näille verovelvollisille lasketaan eläketulolle ja palkkatulolle sama prosentti. Verovelvolliselle, joka saa merityötulon lisäksi edunsaajaeläkettä, lasketaan sama prosentti eläkkeelle ja merityötulolle.

Jos eläkelaji on pakolliseen tapaturmaturvaan tai liikennevahinkoturvaan perustuva eläke, joka on alkanut ennen vuotta 1982 ja eläketulo on alle 1 800 euroa, niin verovelvollisen ennakonpidätysprosentit lasketaan palkansaajien laskennassa. Verovelvollinen saa normaalin päätoimen palkkatulon verokortin ja eläkkeelle lasketaan sama perusprosentti.

1.2 Henkilöt, joille ei lasketa tai tulosteta verokorttia

Yleisesti verovelvolliselle palkansaajalle, jonka kotikunta on muuttunut ulkomaille vuonna 2016 tai tätä aikaisemmin, ei lasketa verokorttia. Yleisesti verovelvollisille eläkkeensaajille ennakonpidätysprosentti lasketaan riippumatta kotikunnasta.

Mikäli verovelvollinen on muuttanut ulkomaille, hänelle ei tulosteta eikä lähetetä oletukseen perustuvaa 15 000 euron palkkaverokorttia.

2 Tulot

2.1 Ansiotulot

Perus- ja lisäprosentin laskennan perusteena käytettävään tuloon luetaan mukaan viimeksi päättyneen verotuksen (2015) perusteella vahvistettu rahapalkka päätoimesta korotettuna 1,0 %:lla, sivutulot, merityötulo, luontoisedut, palkkaturva, toistuvaiskorvaus, työttömyyspäiväraha, koulutustuki, aikuiskoulutustuki, opintoraha sekä sairaus-, potilas-, tapaturma- ja liikennevakuutuksen päivärahat ja eläkkeen- tai suorituksen maksajan suorasiirtona ilmoittamat eläkkeet ja suoritukset ja luopumistuki sekä luopumiskorvaus, jos eläkkeet tai suoritukset ovat enintään 1 800 euroa. Jos tieto palkkatuloista on ennakkoperinnän muutoslaskennoista (2016), sitä korotetaan 0,5 %:lla.

Jos tieto palkkatuloista on viimeksi päättyneestä verotuksesta ja on tieto sairausvakuutuslain 11 luvun 2 §:n 4 momentin mukaisista palkkaeristä, joiden perusteella ei lasketa sairausvakuutuksen päivärahamaksua, nämä erät vähennetään laskennan perusteeksi otettavista palkkatuloista, koska niitä ei oleteta jatkuviksi tuloiksi.

Viimeksi päättyneestä verotuksesta olevat etuudet muunnetaan palkkatuloiksi seuraavasti: koulutustukea, työttömyysturvalain mukaista päivärahaa, työllisyysasetuksen nojalla maksettuja työharjoittelutukia ja sairausvakuutuksen päivärahaa korotetaan 40 prosentilla. Etuuden palkkatuloksi muuntamisen jälkeen korotetaan viimeksi päättyneen verotuksen tietoa 1,0 %:lla ja ennakkoperinnän muutoslaskennan tietoa 0,5 %:lla. Opintorahaa ei koroteta. Myöskään Verohallinnon verovuotta (2017) varten päivittämää tietoa ei koroteta.

Viimeksi päättyneestä verotuksesta poimituista sivutuloista vähennetään vuosi-ilmoituksella suorituslajilla 7K ilmoitetut tulot (Työnantajan, kiinteä toimipaikka Suomessa, maksama palkka työntekijälle, joka ei ole Suomessa vakuutettu), koska näitä tuloja ei oleteta jatkuviksi tuloiksi. Verohallinnon päivittämät sivutulot otetaan perus- ja lisäprosentin laskentaan sellaisenaan. Sivutuloprosentin laskennassa otetaan huomioon myös urheilijan palkkiot, omaishoitajan palkkiot, perhehoitajan palkkiot ja työkorvaukset. Muuta tulonhankkimistoimintaa oleva työkorvaus otetaan huomioon verokorttilaskennassa vain valmisteluryhmään 10 tai 10E kuuluvalla verovelvollisella, joka ei kuulu ennakkoperintärekisteriin. Jos mainittu verovelvollinen kuuluu ennakkoperintärekisteriin ja valmisteluryhmä on 10 tai 10E, työkorvauksen määrä siirretään ennakkoveron laskentaan. Ennakonpidätyksen alaisista työkorvauksista (ALV velvollinen) vähennetään siihen liittyvät menot ja tulokseksi saadut ennakonpidätyksen alaiset nettotyökorvaukset (ALV velvollinen) otetaan huomioon vähennysten ja verojen laskennassa.

Ennakonkannon alaiset tulot huomioidaan määriteltäessä, mikä verokortti (päätulon verokortti, oletuspalkkakortti vai portaikkoverokortti) verovelvolliselle tehdään, jos verovelvollisen ennakonpidätyksen alaiset tulot ovat enintään 15 000 euroa tai verovelvollisella ei ole ennakonpidätyksenalaisia tuloja lainkaan.

Viimeksi päättyneestä verotuksesta saatuja ennakonkannon alaisia tuloja muutetaan seuraavasti:

  • kiinteistön vuokratuloa (muu kuin maatalouskiinteistö) korotetaan 4,0 %:lla
  • asunto- ja liikeosakehuoneistojen vuokratuloa korotetaan 4,0 %:lla
  • luonnollisen henkilön saamaa elinkeinotoiminnan tuloa sekä yhtymän elinkeinotoiminnan ansiotuloa korotetaan 4,0 %:lla
  • luonnollisen henkilön maatalouden tuloa sekä yhtymästä saatua maatalouden tuloa korotetaan 10,0 %:lla

Ennakonkannon alaisia palkkatuloja ja palvelurahoja korotetaan 1,0 %:lla, jos tieto on viimeksi päättyneestä verotuksesta ja 0,5 %:lla, jos tieto on ennakkoperinnän muutoslaskennasta.

Muut kuin edellä mainitut tulot otetaan huomioon sellaisenaan.

Palkkatulon määrä oletetaan 15 000 euroksi, jos edellä kerrotulla tavalla huomioon otettavat tulot ovat yli 1 210 euroa, mutta alle 15 000 euroa. Myös merityötulon määrä oletetaan 15 000 euroksi vastaavassa tilanteessa.

Ulkomaan palkkatuloa ja merityötuloa, niiden mahdollista veroa sekä niistä myönnettäviä vähennyksiä ei oteta huomioon palkan ennakonpidätysprosentin laskennassa. Tiedot siirretään ennakkoveron laskentaan.

2.2 Pääomatulot

Mahdollisen alijäämän laskemista varten laskentaan otetaan pääomatulot viimeksi päättyneestä verotuksesta, ennakkoperinnän muutoslaskennasta tai Verohallinnon verovuotta varten päivittämänä. Pääomatuloista luetaan mukaan vuokratulot, elinkeinotoiminnan pääomatulo, maatalouden pääomatulo ja yhtymästä saatu pääomatulo.

2.3 Ennakonkannon alaisten pääoma- ja ansiotulojen huomioiminen palkansaajien ennakonpidätysprosenttien laskennassa

Pienet kannonalaiset pääoma- ja ansiotulot otetaan mukaan ennakonpidätysprosentin laskentaan seuraavin säännöin. Muulla pääomatulolla tarkoitetaan muita pääomatuloja kuin osinkotuloa ja vuokratuloa sekä pääomatulona verotettavaa eläkettä ja suoritusta.

Jos verovelvollisella on muita pääomatuloja, mutta ei ole kannonalaista ansiotuloa ja laskettu pääomatulovero on enintään 600 euroa, verojen ja maksujen yhteismäärään lisätään pääomatulovero, kun lasketaan ennakonpidätysprosenttia verokortille.

Jos muiden pääomatulojen ja kannonalaisten ansiotulojen yhteismäärä on enintään 2 000 euroa, kannonalaiset ansiotulot otetaan mukaan verojen ja maksujen laskentaan. Verojen ja maksujen yhteismäärään lisätään pääomatulovero, kun lasketaan ennakonpidätysprosenttia verokortille.

Jos verovelvollisella ei ole muita pääomatuloja, mutta on kannonalaista ansiotuloa enintään 2 000 euroa, kannonalaiset ansiotulot otetaan mukaan vähennysten ja verojen laskentaan.

Jos edellä mainituissa tilanteissa laskennassa on mukana pääomatulona verotettavaa eläkettä, sille lasketaan oma ennakonpidätysprosentti.

Jos pääomatulosta tehtävien vähennysten jälkeen verotettava pääomatulo on enintään 7 000 euroa, se otetaan mukaan, kun lasketaan palkan ennakonpidätysprosenttia. Jos kuitenkin verovelvollisella on pääomatulon lisäksi muita kannonalaisia tuloja, pääomatuloa ei oteta mukaan ennakonpidätysprosentin laskentaan.

Kannonalaisia tuloja ei oteta huomioon ennakonpidätysprosentin laskentaan, jos palkan verokortti on portaikkoverokortti tai oletetulle 15 000 euron tulolle laskettu ns. oletuspalkkakortti taikka merityötulolle laskettu verokortti taikka jos verovelvollisen ainoa ansiotulo on Suomen eläketulo, josta määrätään pelkästään sairaanhoitomaksu Suomeen.

Kannonalaisia pääomatuloja ja ansiotuloja ei oteta huomioon verojen ja maksujen laskennassa, jos verovelvolliselle on tallennettu kannonalaisista tuloista verokortilla huomioimisen esto-tieto.

Kannonalaisista tuloista johtuvaksi ennakonpidätysprosentin nousun katoksi asetetaan 15 prosenttiyksikköä. Jos ennakonpidätysprosentti nousee tätä suuremmaksi, kannonalaista tuloa ei tällöin oteta huomioon verokortilla.

Verokortin enimmäispidätysprosentti on 60. Kannonalaista tuloa ei oteta verokortille, jos ennakonpidätysprosentti nousisi yli 60 %:ksi.

Tuloista, joita ei ole otettu huomioon verokortilla, määrätään verovelvolliselle ennakkovero.

2.4 Viimeksi päättyneestä verotuksesta olevat osinkotulot ja osuuspääoman korot eivät ole mukana laskennassa

Viimeksi päättyneestä verotuksesta olevia osinkotuloja ja osuuskunnan maksamia ylijäämiä ei oteta huomioon verokorttien ja ennakkoveron laskennassa.

Ennakkoperinnän muutoslaskennoista ja Verohallinnon verovuotta varten päivittäminä otetaan mukaan laskentaan kotimaisista julkisesti noteeratuista yhtiöistä saadut pääomatulona verotettavat osingot tai muista kuin julkisesti noteeratuista yhtiöistä saadut pääomatulona tai ansiotulona verotettavat osingot. Ennakkoperinnän muutoslaskennoista ja Verohallinnon verovuotta varten päivittäminä otetaan mukaan laskentaan myös muista kuin julkisesti noteeratuista osuuskunnista pääomatulona tai ansiotulona verotettavat osuuskunnan maksamat ylijäämät ja julkisesti noteeratuista yhtiöistä saadut pääomatulona verotettavat ulkomaan osingot.

Maksaja toimittaa kotimaan osingoista ja osuuskunnan maksamista ylijäämistä ennakonpidätyksen. Osuus kotimaan pääomatuloa olevan osingon ennakonpidätyksestä huomioidaan vähennyksenä pääomatuloveron laskennassa. Osuus kotimaan ansiotuloa olevan osingon ennakonpidätyksestä huomioidaan vähennyksenä verojen ja maksujen laskennassa.

2.5 Työpanososinkoja ei huomioida laskennassa

Palkkana verotettavaa työpanokseen perustuvaa osinkoa, työkorvauksena verotettavaa työpanokseen perustuvaa osinkoa ja YEL/MYEL-vakuutetun yrittäjän palkkana verotettavaa työpanokseen perustuvaa osinkoa ei oteta huomioon verokorttien ja ennakkoveron laskennassa. 

2.6 Yrittäjävakuutuksen työtulo sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun laskentaperusteena

Eläkevakuutuslaitokset ilmoittavat vuodelle 2017 arvioidut työtulot, jotka ovat yrittäjäeläkevakuutuksen (YEL-työtulo) tai maatalousyrittäjän eläkevakuutuksen (MYEL-työtulo) vakuutusmaksujen ja tulevan eläkkeen perusteena. Työtuloilla korvataan sairausvakuutuslain 18 luvun 14 §:ssä luetellut veronalaiset tulot ja sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu määrätään käyttäen laskentaperusteena työtuloja ja niitä muita veronalaisia ansiotuloja, joita säännöksen mukaan ei korvata työtulolla.

Eläkettä saavia verovelvollisia käsitellään palkansaajien laskennan mukaisesti, jos verovelvollisella on YEL/MYEL-työtuloa. Palkansaajien laskentaan ei kuitenkaan oteta mukaan verovelvollista, jolla on ulkomaan eläkettä, josta määrätään sairaanhoitomaksu tai ei määrätä sairaanhoitomaksua tai sairaanhoitomaksua koskee sairaanhoitomaksukatto.

Sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksua laskettaessa korvataan työtulolla se osa päätoimen palkkatuloista, kustannusten korvauksista, sivutuloista ja kannonalaisista palkkatuloista, joka viimeksi päättyneen verotuksen, ennakkoperinnän muutoslaskennan taikka Verohallinnon verovuotta varten päivittämän tiedon mukaan on yritystoiminasta saatua palkkatuloa. Työtulolla korvataan myös se osa merityötuloa, joka viimeksi päättyneen verotuksen, ennakkoperinnän muutoslaskennan taikka Verohallinnon verovuotta varten päivittämän tiedon mukaan on yritystoiminnasta saatua merityötuloa.

Kun lasketaan merityötulon verokortille maapalkan ennakonpidätysprosenttia etuuksien maksajille välittämistä varten, maapalkkaa ei korvata työtulolla sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun laskennassa vaikka merityötulo olisi korvattu.

Ansiotuloa olevat muista kuin julkisesti noteeratuista yhtiöistä saadut osingot korvataan YEL- tai MYEL-työtulolla siltä osin kuin osingot ovat laskennassa mukana.

YEL-työtulo korvaa ennakonpidätyksen alaisen työkorvauksen (ALV-velvollinen), ennakonpidätyksen alaisen työkorvauksen (ei ALV-velvollinen), ennakonkannon alaisen henkilökohtaisen tulolähteen työkorvauksen, muun tulonhankkimistoiminnan (esim. palveluraha, yksityinen perhepäivähoitaja), perhehoitajan palkkion ja omaishoitajan palkkion riippumatta siitä, onko kyseinen tulo mukana päätulon vai sivutulon vai freelance verokortilla.

MYEL-työtulolla ei korvata mitään työkorvauksia.

YEL-työtulo korvaa ansiotuloa olevan ennakonpidätyksen alaisen käyttökorvauksen riippumatta siitä, onko kyseinen tulo mukana päätulon vai sivutulon vai freelance verokortilla.

YEL-työtulolla korvataan myös elinkeinotoiminnan ansiotulo ja yhtymän elinkeinotoiminnan ansiotulo kokonaan.

MYEL-vakuutuksen perusteena voi olla joko maatalous, merityötulo, maatalous ja merityötulo, apuraha, apuraha ja maatalous, apuraha ja merityötulo tai apuraha, maatalous ja merityötulo. MYEL-vakuutuksen peruste vaikuttaa siihen, mitä tuloja korvataan MYEL-työtulolla sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun laskennassa. Vakuutuksen peruste saadaan Melasta ennakkoperintää varten.

Jos MYEL-vakuutuksen peruste on maatalous, MYEL-työtulolla korvataan maatalouden ansiotulo, yhtymän maatalouden ansiotulo ja porotalouden ansiotulo.

Jos MYEL-vakuutuksen peruste on merityötulo, MYEL-työtulo korvaa elinkeinotoiminnan ansiotulon ja elinkeinotoiminnan ansiotulon yhtymistä sekä omasta yrityksestä saadun merityötulon, mutta ei muita MYEL-työtulolla korvattavia tuloja. Jos tässä tarkoitettuja tuloja kuitenkin esiintyy, ne ovat mukana sellaisenaan sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun laskennassa.

Jos MYEL-vakuutuksen peruste on maatalous ja merityötulo, MYEL-työtulo korvaa kaikki edellä mainitut tulot.

Jos MYEL-vakuutuksen peruste on apuraha, MYEL-työtulo korvaa apurahan, mutta ei muita MYEL-työtulolla korvattavia tuloja. Jos tässä tarkoitettuja tuloja kuitenkin esiintyy, ne ovat mukana sellaisenaan sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun laskennassa.

Jos MYEL-vakuutuksen peruste on apuraha ja maatalous, MYEL-työtulolla korvataan apuraha, maatalouden ansiotulo, yhtymän maatalouden ansiotulo, ja porotalouden ansiotulo.

Jos MYEL-vakuutuksen peruste on apuraha, maatalous ja merityötulo, MYEL-työtulo korvaa kaikki edellä mainitut tulot ja elinkeinotoiminnan ansiotulon ja elinkeinotoiminnan ansiotulon yhtymistä sekä omasta yrityksestä saadun merityötulon.

Jos verovelvollisella on sekä YEL- että MYEL-työtuloa, korvataan kaikki edellä mainitut veronalaiset tulot edellä mainittujen sääntöjen mukaisesti sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun laskennassa.

2.7 Yrittäjävakuutuksen työtulo sairausvakuutuksen päivärahamaksun laskentaperusteena

Eläkevakuutuslaitosten ilmoittamilla YEL- tai MYEL-työtuloilla korvataan sairausvakuutuslain 18 luvun 15 §:ssä luetellut veronalaiset tulot sairausvakuutuksen päivärahamaksun laskennassa. Sairausvakuutuksen päivärahamaksu määrätään käyttäen laskentaperusteena työtuloja ja niitä työtuloja ja palkkoja, joita säännöksen mukaan ei korvata YEL/MYEL-työtulolla.

YEL-työtulon perusteella lasketaan yrittäjän korotettu päivärahamaksu 0,06 %:n mukaan 18–68 -vuotiaalle.

3 Perus- ja lisäprosentin laskennassa käytettävät vähennykset

3.1 Luonnolliset vähennykset

3.1.1 Asunnon ja työpaikan väliset matkakulut

Asunnon ja työpaikan väliset matkakulut otetaan huomioon viimeksi päättyneestä verotuksesta, ennakkoperinnän muutoslaskennoista tai Verohallinnon verovuotta varten päivittämistä tiedoista. Viimeksi päättyneestä verotuksesta olevia matkakuluja korotetaan 4,0 %:lla ilman ylärajaa. Matkakuluista lasketaan vähennykseksi 750 euroa ylittävä osuus, enintään 7 000 euroa.

3.1.2 Ahvenanmaan matkakulut kunnallisverotuksessa

Asunnon ja työpaikan väliset matkakulut otetaan huomioon viimeksi päättyneestä verotuksesta, ennakkoperinnän muutoslaskennoista tai Verohallinnon verovuotta varten päivittämistä tiedoista. Viimeksi päättyneestä verotuksesta olevia matkakuluja korotetaan 4,0 %:lla. Matkakuluja Ahvenanmaan kunnallisverotuksessa laskettaessa otetaan huomioon, onko matkakuluilla omavastuu 600 euroa vai ovatko ne ilman omavastuuta huomioitavia. Lisäksi huomioidaan matkakuluina Ahvenanmaan vuokrakuluvähennys, jonka omavastuu yhdessä omavastuullisten matkakulujen kanssa on 600 euroa. Matkakuluista myönnetään vähennystä Ahvenanmaan kunnallisverotuksessa enintään 6 000 euroa.

3.1.3 Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut

Työmarkkinajärjestön jäsenmaksuksi lasketaan päätoimen palkasta sama suhteellinen osuus kuin viimeksi päättyneessä verotuksessa on jäsenmaksuna hyväksytty enintään kuitenkin 2 % palkkatulosta. Jos Verohallinto on ilmoittanut jäsenmaksutietoja, käytetään ilmoitettua tietoa.

3.1.4 Muut tulon hankkimisesta johtuvat menot

Muut tulonhankkimismenot otetaan huomioon viimeksi päättyneen verotuksen tietojen mukaisesti tulonhankkimisvähennyksen ylittävältä osalta enintään kuitenkin 1 700 euroa. Perhepäivähoitajilla, perhehoitajilla, metsureilla ja freelancereilla hyväksytään laskentaan myös 1 700 euroa suuremmat menot. Ennakkoperinnän muutoslaskennasta olevat ja Verohallinnon verovuotta varten päivittämät tulonhankkimismenot otetaan laskentaan sellaisenaan. Työnantajan ennakkoperintälain 15 §:n nojalla korvaamat kustannukset lasketaan tulonhankkimismenoihin kuitenkin viimeksi päättyneessä verotuksessa hyväksytyn suuruisina.

Pääomatulojen tulonhankkimismenot jätetään huomioon ottamatta, jos laskennassa ei ole pääomatuloja.

3.1.5 Tulonhankkimisvähennys

Tulonhankkimisvähennyksenä lasketaan kaikille palkkatuloa saaville 750 euroa, kuitenkin enintään palkkatulon määrä.

3.2 Puhtaasta ansiotulosta valtion- ja kunnallisverotuksessa tehtävät vähennykset

3.2.1 Eläkevakuutusmaksuvähennys

Eläkevakuutusmaksuksi lasketaan 6,15 % päätoimen palkasta ja merityötulosta. Eläkevakuutusmaksua lasketaan siitä alkaen kun verovelvollinen täyttää 17 vuotta. Kesken vuoden 17 vuotta täyttäville eläkevakuutusmaksu lasketaan ikärajan täyttämistä seuraavan kuukauden alusta. Eläkevakuutusmaksua lasketaan siihen asti, kunnes 1957 tai tätä aikaisemmin syntynyt verovelvollinen täyttää 68 vuotta, 1958–1961 syntynyt verovelvollinen täyttää 69 vuotta ja 1962 tai sen jälkeen syntynyt verovelvollinen täyttää 70 vuotta. Vuoden 2025 loppuun saakka eläkevakuutusmaksu lasketaan korotettuna 53 vuoden täyttämistä seuraavan kuukauden alusta sen kuukauden loppuun, jona työntekijä täyttää 63 vuotta. Korotetuksi eläkevakuutusmaksuksi lasketaan 7,65 % päätoimen palkasta.

Työttömyysvakuutusmaksuksi lasketaan 1,60 % päätoimen palkasta.

Yrittäjille, joille on tullut eläkevakuutuslaitokselta tieto YEL- tai MYEL-vakuutuksen perusteena olevasta työtulosta vuoden 2017 ennakkoperintää varten, lasketaan eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut vain siitä osasta päätoimen rahapalkkaa, joka ei ole yritystoiminnasta saatua.

Jos yrittäjälle ei ole ilmoitettu työtuloa ja rahapalkka on yli 1 700 euroa ja eläkevakuutusmaksut ovat alle 200 euroa viimeksi päättyneessä verotuksessa, eläkevakuutus- ja työttömyysvakuutusmaksuja ei lasketa. Jos eläkevakuutus-maksut ovat olleet 200 euroa tai yli taikka jos rahapalkka on alle 1 700 euroa, lasketaan eläkevakuutus- ja työttömyysvakuutusmaksut vuotta 2017 varten.

Ahvenanmaan maantielautalta palkkatuloa saavalle lasketaan eläkevakuutus-maksu.

Ennen eläkevakuutusmaksujen laskentaa vähennetään palkasta ns. ennen ennakonpidätystä tehtävä vähennys.

Eläkevakuutusmaksu ja työttömyysvakuutusmaksu lasketaan myös sivutulosta, jos Verohallinto on päivittänyt tiedon laskennan sallimisesta. Maksuja ei lasketa päätoimen palkasta, jos Verohallinto on verovuodelle päivittänyt tiedon tämän laskennan estosta. Perhehoitajan palkkiosta ja omaishoitajan palkkiosta lasketaan eläkevakuutusmaksu perusverokorttien laskennassa.

Kollektiivisen eläkevakuutuksen maksut otetaan huomioon vähennyksenä enintään 5 000 euron suuruisena.

Jos tieto YEL- tai MYEL-työtulosta puuttuu eikä Verohallinto ole päivittänyt YEL/MYEL-eläkevakuutusmaksuja verovuotta varten, poistetaan YEL/MYEL-eläkevakuutusmaksut vähennyksistä.

Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen tai pitkäaikaissäästämissopimuksen maksut vähennetään pääomatuloista. Pääomatuloista maksuja voi vähentää enintään 5 000 euroa. Maksuista lasketaan tarvittaessa erityinen alijäämähyvitys siirrettäväksi ansiotuloverosta vähennettäväksi

3.2.2 Vähennettävä sairausvakuutuksen päivärahamaksu

Vähennyksenä huomioitava sairausvakuutuksen päivärahamaksu on 1,58 % päivärahamaksun perusteena olevasta tulosta. Sairausvakuutuksen päivärahamaksu lasketaan 16 vuotta täyttäneelle siihen asti kunnes verovelvollinen täyttää 68 vuotta. Päivärahamaksua ei lasketa, jos vuotuisen palkka- ja työtulon yhteismäärä alittaa 14 000 euroa.

Kesken vuoden 16 vuotta täyttävällä jaetaan koko vuoden päivärahamaksun perusteena oleva tulo 12:lla ja tulos kerrotaan syntymäkuukauden jälkeisten kuukausien lukumäärällä. Tulokseksi saadaan uusi päivärahamaksun perusteena oleva tulo, josta lasketaan sairausvakuutuksen päivärahamaksu. Siitä osasta kunnallisverotettavaa ansiotuloa, josta ei määrätä päivärahamaksua, muodostuu laskennassa sairaanhoitomaksun korotus.

Kesken vuoden 68 vuotta täyttävällä jaetaan koko vuoden päivärahamaksun perusteena oleva tulo 12:lla ja tulos kerrotaan syntymäkuukauden ja sitä edeltävien kuukausien lukumäärällä. Tulokseksi saadaan uusi päivärahamaksun perusteena oleva tulo, josta lasketaan sairausvakuutuksen päivärahamaksu. Siitä osasta kunnallisverotettavaa ansiotuloa, josta ei määrätä päivärahamaksua, muodostuu laskennassa sairaanhoitomaksun korotus.

Alle 16-vuotiaalle tai 68 vuotta täyttäneelle ei lasketa sairausvakuutuksen päivärahamaksua iän perusteella. Siitä osasta kunnallisverotettavaa ansiotuloa, josta ei määrätä sairausvakuutuksen päivärahamaksua, muodostuu laskennassa sairaanhoitomaksun korotus.

Päivärahamaksun määrä huomioidaan puhtaasta ansiotulosta tehtävänä vähennyksenä.

Vähennettävää yrittäjän korotettua päivärahamaksua lasketaan 0,06 % YEL-työtulosta 18–68-vuotiaille.

3.2.3 Merityötulovähennys

Merityötulovähennys lasketaan viimeksi päättyneen verotuksen, ennakkoperinnän muutoslaskentojen tai Verohallinnon verovuota varten päivittämien tietojen perusteella merityötuloa saaneille. Valtionverotuksessa ja kunnallisverotuksessa myönnettävän vähennyksen määrä on 20 %:a merityötulon kokonaismäärästä, kuitenkin enintään 7 000 euroa. Merityötulon kokonaismäärän ylittäessä 50 000 euroa merityötulovähennyksen määrä pienenee 5 %:lla merityötulon kokonaismäärän 50 000 euroa ylittävältä osalta.

3.3 Puhtaasta ansiotulosta kunnallisverotuksessa tehtävät vähennykset

3.3.1 Kunnallisverotuksen invalidivähennys

Invalidivähennys lasketaan viimeksi päättyneen verotuksen perusteella tai Verohallinnon ilmoituksen mukaan.

Invalidivähennys lasketaan, jos verovelvollisella on ollut kunnallisverotuksessa muuta ansiotuloa kuin eläketuloa. Muusta ansiotulosta kuin eläketulosta invalidivähennys on vähintään 30 %:n suuruisen invaliditeettiprosentin osoittama osuus 440 eurosta, enintään kuitenkin kunnallisverotuksen muun puhtaan ansiotulon kuin eläketulon määrä. Verovelvollinen, jolla on ollut veronalaista eläketuloa vuonna 1982, saa kunnallisverotuksessa vähentää sen suuruisen invalidivähennyksen, johon hänellä oli oikeus vuodelta 1982 toimitetussa kunnallisverotuksessa, jollei hän voimassa olevien säännösten perusteella ole oikeutettu tätä suurempaan invalidivähennykseen.

3.3.2 Kunnallisverotuksen opintorahavähennys

Kunnallisverotuksen opintorahavähennys myönnetään opiskelijalle, jonka viimeksi päättyneen verotuksen tai ennakkoperinnän muutoslaskennan tiedoissa on opintorahaa, tai jolle Verohallinto on päivittänyt verovuotta varten opintorahaa. Opintorahavähennys vähennetään puhtaasta ansiotulosta. Vähennyksen enimmäismäärä on 2 600 euroa, kuitenkin enintään opintorahan määrä. Vähennystä pienennetään 50 %:lla siitä määrästä, jolla verovelvollisen puhtaan ansiotulon määrä ylittää opintorahavähennyksen täyden määrän.

3.3.3 Kunnallisverotuksen ansiotulovähennys

Luonnollisen henkilön kunnallisverotuksessa verovelvollisen puhtaasta ansiotulosta vähennetään ansiotulovähennys ennen perusvähennystä. Vähennys lasketaan verovelvollisen ansaitsemien veronalaisten palkkatulojen, muusta toiselle suoritetusta työstä, tehtävästä tai palveluksesta saatujen ansiotulojen (työkorvausten), ansiotulona pidettävien käyttökorvausten, ansiotulona verotettavan muusta kuin julkisesti noteeratusta yhtiöstä saadun osingon, jaettavan yritystulon ansiotulo-osuuden sekä yhtymän osakkaan elinkeinotoiminnan tai maatalouden ansiotulo-osuuden perusteella. Vähennys on 51 % edellä mainittujen tulojen 2 500 euroa ylittävältä osalta tulojen 7 230 euron määrään saakka ja sen ylittävältä osalta 28 %. Vähennyksen enimmäismäärä on kuitenkin enintään 3 570 euroa. Verovelvollisen puhtaan ansiotulon ylittäessä 14 000 euroa, vähennys pienenee 4,5 %:lla puhtaan ansiotulon 14 000 euroa ylittävältä osalta.

3.3.4 Kunnallisverotuksen perusvähennys

Kunnallisverotuksen perusvähennys on 3 060 euroa pienennettynä 18 %:lla tämän ylimenevästä tulosta. Perusvähennys lasketaan puhtaasta ansiotulosta, josta on vähennetty kunnallisverotuksessa myönnettävät vähennykset.

3.4 Verosta tehtävät vähennykset

3.4.1 Työtulovähennys

Työtulovähennys lasketaan samojen ansiotulojen perusteella kuin kunnallisverotuksen ansiotulovähennys.

Laskennan perusteena ovat palkkatulot, toiselle tehdystä työstä tai palveluksesta saadut ansiotulot, käyttökorvaukset ansiotuloa, muusta kuin julkisesti noteeratusta yhtiöstä saadut ansiotuloa olevat osingot, jaettavan yritystulon tai maatalouden ansiotulot ja yhtymien osakkaiden elinkeinotoiminnan tai maatalouden ansiotulot.

Työtulovähennys on 12,0 % edellä mainittujen tulojen 2 500 euroa ylittävästä osasta. Vähennyksen enimmäismäärä on 1 420 euroa. Verovelvollisen puhtaan tulon ylittäessä 33 000 euroa vähennyksen määrä pienenee 1,46 %:lla puhtaan ansiotulon 33 000 euroa ylittävältä osalta.

Työtulovähennys vähennetään ansiotulosta valtiolle suoritettavasta tuloverosta. Siltä osin kuin vähennys ylittää ansiotulosta valtiolle suoritettavan tuloveron määrän, se tehdään kunnallisverosta, sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksusta ja kirkollisverosta näiden verojen suhteessa.

Vähennys tehdään ennen muita tuloverosta tehtäviä vähennyksiä. 

3.4.2 Valtionverotuksen invalidivähennys

Invalidivähennys lasketaan siihen oikeutetulle. Invalidivähennys on vähintään 30 %:n suuruisen invaliditeettiprosentin osoittama osuus 115 eurosta. Vähennys tehdään valtion ansiotuloverosta. Verovelvollisella vähentämättä jäänyttä määrää valtionverotuksen invalidivähennyksestä ei ennakkoperinnässä automaattisesti siirretä puolisolta toiselle.

3.4.3 Valtionverotuksen elatusvelvollisuusvähennys

Elatusvelvollisuusvähennystä lasketaan siihen oikeutetulle kahdeksasosa elatusmaksuista kuitenkin enintään 80 euroa jokaista alaikäistä lasta kohden. Vähennys tehdään valtion ansiotuloverosta.

3.4.4 Alijäämähyvitys ja erityinen alijäämähyvitys

Ennakonpidätysprosentin laskennassa muodostuu pääomatulolajin alijäämä, jos vähennyskelpoisten tulonhankkimismenojen ja korkomenojen yhteismäärä on suurempi kuin veronalaisten pääomatulojen yhteismäärä.

Asunto- ja ensiasuntovelan korot otetaan huomioon viimeksi päättyneestä verotuksesta alentamalla korkoja 12 %:lla. Ennakkoperinnän muutoslaskennoista saatuja asunto- ja ensiasuntovelan korkoja alennetaan 4 %:lla. Verohallinnon verovuotta varten päivittämät asunto- ja ensiasuntovelan korot otetaan huomioon sellaisenaan. Asuntovelan ja ensi asunnon velan koroista otetaan laskennassa huomioon 45 %. Tulonhankkimisvelan korot otetaan laskennassa huomioon sellaisenaan.

Alijäämähyvitys on pääomatulon tuloveroprosentin mukainen osuus (30 %) samana verovuonna syntyneestä pääomatulolajin alijäämästä, kuitenkin enintään 1 400 euroa. Ensiasuntoon kohdistuvan velan koroista alijäämähyvitys on 32 %. Enimmäismäärää korotetaan 400 eurolla, jos verovelvollisella tai puolisoilla yhdessä on ollut elätettävänään alaikäinen lapsi, ja 800 eurolla, jos tällaisia lapsia on ollut kaksi tai useampia.

Alijäämähyvityksestä vähennetään enintään 3/4 valtion ansiotuloverosta. Loput 1/4 vähennetään valtion ansiotuloverosta, kunnallisverosta, kirkollisverosta ja sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksusta näiden suhteessa.

Vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen ja pitkäaikaissäästämissopimuksen maksut vähennetään pääomatulosta vähennyskelpoisten tulonhankkimismenojen ja korkomenojen vähentämisen jälkeen. Siltä osin kuin veronalaiset pääomatulot eivät riitä maksujen vähentämiseen, huomioidaan vähentämättä jäänyt osa erityisenä alijäämähyvityksenä.

Erityinen alijäämähyvitys vähennetään ensisijaisesti valtion ansiotuloverosta. Jos valtion ansiotulovero ei riitä erityisen alijäämähyvityksen vähentämiseen, niin vähentämättä jäänyt määrä vähennetään kunnallisverosta, kirkollisverosta ja sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksusta näiden suhteessa. Erityinen alijäämähyvitys vähennetään ansiotulojen veroista vasta varsinaisen alijäämähyvityksen vähentämisen jälkeen.

Verovelvollisella vähentämättä jäänyttä määrää erityisestä alijäämähyvityksestä ei ennakkoperinnässä automaattisesti siirretä puolisolta toiselle.

3.4.5 Lapsivähennys

Lapsivähennys lasketaan siihen oikeutetuille. Vähennyksen määrä on 50 euroa jokaista huollettavaa alaikäisestä lasta kohden. Jos verovelvolliseen ei sovelleta tuloverolain puolisoita koskevia säännöksiä eikä hänellä ole puolisoa ulkomailla, vähennys myönnetään kaksinkertaisena niiden lasten osalta, joiden ainoa huoltaja hän on. Vähennys lasketaan enintään neljän lapsen perusteella.

Verovelvollisen puhtaan ansiotulon ja puhtaan pääomatulon yhteismäärän ylittäessä 36 000 euroa, vähennyksen määrä pienenee 1 %:lla puhtaan ansiotulon ja puhtaan pääomatulon yhteismäärän 36 000 ylittävältä osalta.

Lapsivähennys vähennetään ensisijaisesti valtion ansiotuloverosta ja pääomatuloverosta näiden suhteessa. Jos valtion tulovero ei riitä lapsivähennyksen vähentämiseen, niin vähentämättä jäänyt määrä vähennetään kunnallisverosta, kirkollisverosta ja sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksusta näiden suhteessa. Lapsivähennystä ei vähennetä Ahvenanmaan kunnallisverosta.

4 Verojen määrän laskenta

4.1 Valtion ansiotulovero, kunnallisvero, kirkollisvero, sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu ja päivärahamaksu

Valtion ansiotulovero lasketaan verovuoden verotuksessa sovellettavan progressiivisen tuloveroasteikon mukaan. Kunnallisvero, kirkollisvero ja sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu sekä sairausvakuutuksen päivärahamaksu lasketaan verovelvollisen verovuoden kotikunnan mukaisen kunnan tuloveroprosentin ja seurakunnan tuloveroprosentin, sekä verovuodelle vahvistetun sairaanhoitomaksuprosentin (1,28), sairaanhoitomaksun korotusprosentin (0,17), sairausvakuutuksen päivärahamaksuprosentin (1,58 %) ja päivärahamaksun korotusprosentin (0,06 %) mukaisena kahden desimaalin tarkkuudella. Sairaanhoitomaksu palkka- ja työtulosta on 0 %. Sairausvakuutuksen päivärahamaksua ei lasketa, jos vuotuisen palkka- ja työtulon yhteismäärä alittaa 14 000 euroa.

Valtion ansiotulovero lasketaan verotettavasta ansiotulosta, joka saadaan, kun edellä 2 kohdassa tarkoitetuista ansiotuloista vähennetään edellä luetellut valtion ansiotuloverotuksessa myönnettävät vähennykset. Valtion ansiotuloverosta vähennetään mahdolliset verosta tehtävät vähennykset edellä kuvatun mukaisesti.

Kunnallis- ja kirkollisveron määrä on verovelvollisen verovuoden kotikunnan mukaisen kunnan tuloveroprosentin ja seurakunnan tuloveroprosentin osoittama määrä kunnallisverotuksen verotettavasta tulosta. Kunnallisverotuksen verotettava tulo saadaan, kun edellä 2 kohdassa tarkoitetuista ansiotuloista vähennetään kunnallisverotuksessa myönnettävät vähennykset.

Sairaanhoitomaksu on sairaanhoitomaksuprosentin osoittama määrä sairaanhoitomaksun laskennan verotettavasta ansiotulosta. Verotettava ansiotulo saadaan, kun sairaanhoitomaksun laskennan veronalaisista ansiotuloista, jotka koostuvat mahdollisista YEL- ja MYEL-työtuloista sekä niistä veronalaisista ansiotuloista, joita ei sairausvakuutuslain 18 luvun 14 §:n mukaan ole korvattu työtulolla, vähennetään luonnolliset vähennykset sekä sairaanhoitomaksun laskennassa veronalaisen ansiotulon johdosta uudelleen lasketut vähennykset. Sairaanhoitomaksu saadaan kertomalla sairaanhoitomaksun laskennan verotettava ansiotulo sairaanhoitomaksuprosentilla.

Sairaanhoitomaksun korotus lasketaan vähentämällä kunnallisverotuksen verotettavasta tulosta tai sairaanhoitomaksun laskennan verotettavasta ansiotulosta sairausvakuutuksen päivärahamaksun perusteena olevat bruttotulot ja kertomalla saatu tulos sairaanhoitomaksun korotusprosentilla. Käytännössä sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun korotus tulee määrätyksi eläke- ja etuustulojen ja vastaavien tulojen perusteella.

Sairaanhoitomaksu ja sairaanhoitomaksun korotus otetaan mukaan verojen ja maksujen yhteismäärään suhteutettaessa alijäämähyvitystä. Lasketusta sairaanhoitomaksusta ja sairaanhoitomaksun korotuksesta vähennetään alijäämähyvityksen sairaanhoitomaksun osuus, jolloin saadaan maksettavaksi määrättävä sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu.

Määrä lisätään verojen ja maksujen yhteismäärään.

Sairausvakuutuksen päivärahamaksu lasketaan päivärahamaksun perusteena olevista tuloista. Päivärahamaksun perusteena olevana tulona laskennassa käytetään seuraavien tulojen yhteismäärää: palkanluonteiset ansiotulot, merityötulo, urheilijan palkkio, ennakonpidätyksen alainen nettotyökorvaus (ALV-velvollinen), ennakonpidätyksen alainen työkorvaus (ei ALV-velvollinen), omaishoitajan palkkio ja perhehoitajan palkkio ilman kustannusten korvauksen osuutta. Palkanluonteisia ansiotuloja ovat päätoimen palkkatulo, sivutulo ja ennakonkannonalaiset palkkatulot. Portaikko- tai oletuspalkkakorttilaisella käsitellään oletuspalkkatuloa palkanluonteisena ansiotulona. Jos etuus on muunnettu päätoimen palkkatuloksi, sitä käsitellään palkanluonteisena ansiotulona. Jos laskennassa on mukana ennakonkannon alaista ansiotuloa kohdan 2.3 mukaisesti, otetaan päivärahamaksun perusteena oleva ansiotulo huomioon. Päivärahamaksun perusteena olevasta tulosta vähennetään ennen ennakonpidätyksen toimittamista tehtävä vähennys.

Päivärahamaksun perusteena olevana tulona YEL/MYEL–vakuutetulla käytetään seuraavien tulojen yhteismäärää: korvaamattomat palkanluonteiset ansiotulot, korvaamaton merityötulo, urheilijan palkkio, korvaamaton ennakonpidätyksen alainen nettotyökorvaus (ALV-velvollinen), korvaamaton ennakonpidätyksen alainen työkorvaus (ei ALV-velvollinen), korvaamaton omaishoitajan palkkio, korvaamaton perhehoitajan palkkio ilman kustannusten korvausten osuutta, YEL–työtulo, MYEL–työtulo, korvaamaton ennakonkannon alainen työkorvaus, korvaamaton elinkeinotoiminnan ansiotulo, korvaamaton elinkeinotoiminnan ansiotulo yhtymistä, korvaamaton maatalouden ansiotulo, korvaamaton maatalouden ansiotulo yhtymistä ja korvaamaton porotalouden ansiotulo sekä korvaamaton muun tulonhankkimistoiminnan ansiotulo, ja korvaamaton ennakonkannon alainen palkkatulo.

Päivärahamaksun perusteena olevaa tuloa käytetään myös laskettaessa erotusta, josta lasketaan sairaanhoitomaksun korotus.

Päivärahamaksu lasketaan päivärahamaksun perusteena olevasta tulosta. Päivärahamaksu lasketaan vain 16–68-vuotiaille siten kuin kohdassa 3.2.2. on kerrottu.

YEL–vakuutetulle lasketaan lisäksi yrittäjän lisärahoitusosuutena yrittäjän korotettu päivärahamaksu YEL–työtulosta.

Laskettu sairausvakuutuksen päivärahamaksu korotuksineen huomioidaan vähennyksenä valtionverotuksessa, kunnallisverotuksessa ja sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun laskennassa laskettaessa verotettavaa ansiotuloa.

Laskettu sairausvakuutuksen päivärahamaksu korotuksineen lisätään verontarpeeseen, josta on vähennetty valtion ansiotuloverosta tehtävät vähennykset, alijäämähyvitys ja erityinen alijäämähyvitys.

Jos verovelvollisella ei ole ulkomaan eläkettä, valtion ansiotuloverosta vähentämätön osuus työtulovähennyksestä, alijäämähyvitys ja erityinen alijäämähyvitys vähennetään verojen ja maksujen yhteismäärästä. Jos verovelvollisella on ulkomaan eläkettä, alijäämähyvitykset suhteutetaan, kuten kohdassa 3.4.4 on mainittu.

4.2 Yleisradiovero

Yleisradioveroksi lasketaan 0,68 % verovelvollisen puhtaiden ansio- ja pääomatulojen yhteismäärästä tai sitä suuremmasta YEL- ja/tai MYEL -työtulon yhteismäärästä, kuitenkin enintään 143 euroa. Alle 70 euron määrää ei määrätä maksettavaksi. Yleisradiovero määrätään Suomessa yleisesti verovelvolliselle, joka viimeistään verovuoden aikana on täyttänyt 18 vuotta. Vuonna 2017 laki koskee vuonna 1999 tai sitä ennen syntyneitä. 

Kuolinpesä maksaa yleisradioveroa vain kuolinvuodelta. Yleisradioveroa ei määrätä rajoitetusti verovelvolliselle eikä luonnolliselle henkilölle tai kuolinpesälle, jonka kotikunta on Ahvenanmaan maakunnassa.

Yleisradioverosta ei vähennetä verosta tehtäviä vähennyksiä. Yleisradioveroon kohdistuva kansainvälinen kaksinkertainen verotus poistetaan joko vapautusmenetelmällä tai hyvitysmenetelmällä. Yleisradiovero lisätään verojen ja maksujen yhteismäärään. 

5 Perusprosentin laskenta

Perusprosentti saadaan laskemalla verojen yhteismäärän prosentuaalinen osuus verojen laskennan pohjana käytetyistä tuloista. Ennen ennakonpidätyksen toimittamista tehtävä vähennys vähennetään verojen jakajasta.

Prosentti lasketaan puolen prosenttiyksikön tarkkuudella ja pyöristetään aina seuraavaan ylempään täyteen tai puoleen prosenttiin

6 Perusprosentin soveltamisraja

Perusprosenttia voidaan soveltaa vain verokorttiin merkittyihin tulorajoihin asti. Tulorajat lasketaan seuraavasti:

Kohdassa 2 luetellut korotetut päätoimen palkkatulot jaetaan luvulla

  • 12 = tuloraja kuukaudessa
  • 26 = tuloraja 2 viikossa
  • 52 = tuloraja viikossa
  • 364 = tuloraja päivässä, merityötulon osalta jakaja on 360.

Yksi tuloraja verokortille lasketaan jakamalla kohdassa 2 luetellut korotetut päätoimen palkkatulot 12,5:llä ja kertomalla saatu luku 11,5:llä.

7 Lisäprosentin laskenta

Verovelvollisen lisäprosentti vahvistetaan seuraavan asteikon verotettavaa tuloa vastaavasta asteikkovälistä:

Lisäprosenttiasteikko
Valtionverotuksen verotettava ansiotulo euroina Alarajan prosentti %
16.900,00 – 19.800,00 6,5 %
19.800,01 – 21.900,00 9,25 %
21.900,01 – 23.000,00 11,25 %
23.000,01 – 25.300,00 16,25 %
25.300,01 – 41 200,00 17,5 %
41.200,01 – 58.600,00 19,5 %
58.600,01 – 73.100,00 21,5 %
73.100,01 - 31,5 %

Asteikon osoittamaan prosenttilukuun (alarajan prosentti, joka tarkoittaa valtion lisäprosenttiosuutta) lisätään verovelvollisen kotikunnan mukainen tuloveroprosentti ja seurakunnan tuloveroprosentti sekä sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu (1,28) ja sairausvakuutuksen päivärahamaksu (1,58), jolloin saadaan lisäprosentti. Lisäprosentti lasketaan puolen prosenttiyksikön tarkkuudella pyöristäen ylöspäin tai alaspäin täyteen tai puoleen prosenttiin. Lisäprosentti voi olla enintään 60,0.

Jos verotettava tulo on alle 16 900 euroa, niin valtion lisäprosenttiosuus on 6,5 %.

Merityötuloa saavan lisäprosentti määritellään vastaavalla tavalla, mutta lisäprosentista vähennetään 7 prosenttiyksikköä, jos merityötulo on alle 44 000 euroa.

8 Prosenttiportaikon laskenta

Iältään 15–18-vuotiaille ja tätä nuoremmille aikaisemmin palkkatuloa saaneille, joiden palkkatulot ovat enintään 15 000 euroa sekä niille alle 21-vuotiaille, joiden tulot ovat enintään 1 210 euroa, lasketaan perus- ja lisäprosentin asemesta prosenttiportaikko seuraavasti.

Portaittaiset prosentit:

PORRAS euroina

VERO

0 euroa - 10 300 euroa

% = 0,0

yli 10 300
- 17 650 euroon asti

% = verotettavien tulojen mukainen vero € x 100
                                7 350€

yli 17 650 euroa % = 40,0

Pidätysprosentti pyöristetään seuraavaan ylempään täyteen tai puoleen prosenttiin.

Verovelvollisille, joiden tulot ovat olleet yli 1 210 euroa, mutta alle 15 000 euroa, lasketaan päätulon verokortti, jossa tulot oletetaan 15 000 euron suuruisiksi. Jos Verohallinto on päivittänyt opintorahan verovuotta varten, se otetaan huomioon 15 000 euron oletuspalkkatulojen lisäksi.

Yli 20-vuotiaille, joiden tulot ovat olleet alle 1 210 euroa, lasketaan myös päätulon verokortti, jossa tulot oletetaan 15 000 euron suuruisiksi.

Lisäprosentti 15 000 euron oletuspalkkatulon verokortilla on kunnan tuloveroprosentti + seurakunnan tuloveroprosentti + sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksuprosentti (1,28) + sairausvakuutuksen päivärahamaksuprosentti (1,58) + valtion osuutena 6,5 %.

9 Freelanceprosentin laskenta

Verovelvollisille, joilla viimeksi päättyneessä verotuksessa on ollut freelancetuloja tai Verohallinto on ilmoittanut tiedon freelancetuloista, lasketaan palkkatuloja varten kokonaisveroprosentti. Freelanceprosentti lasketaan, vaikka tulojen määrä olisi enintään 15 000 euroa. Yli 1 700 euron suuruiset tulonhankkimismenot otetaan huomioon ainoastaan ennakkoperinnän muutoslaskennoista tai Verohallinnon verovuotta varten päivittäminä. Muut vähennykset lasketaan tämän päätöksen mukaisesti. Freelanceverokortille merkitään pidätysprosentiksi 15, jos laskettu prosentti olisi tätä pienempi.

Verotettavien tulojen perusteella laskettu veron määrä muutetaan prosentiksi ilmoitetuista tuloista ja näin saatu prosentti pyöristetään seuraavaan ylempään täyteen tai puoleen prosenttiin.

prosentti pyöristetään seuraavaan ylempään täyteen tai puoleen prosenttiin.

10 Sivutuloprosentin laskenta

Verovelvollisille, joilla esiintyy ennakkoperinnän muutoslaskennoista tai Verohallinnon verovuotta varten päivittäminä tietona vähintään 400 euroa sivutuloja, sivutulot sisällytetään perusprosentin laskentaan. Laskentaan otetaan mukaan tulotietoina myös urheilijan palkkiot, omaishoitajan palkkiot sekä perhehoitajan palkkiot ja kustannusten korvaukset sellaisenaan. Ennakonpidätyksen alainen työkorvaus otetaan mukaan laskentaan edellä kohdassa 2.1 mainituissa tilanteissa. Sivutuloprosentiksi lasketaan perusprosentti.

Perusprosentin vuosikohtaiseksi tulorajaksi sivutuloverokortille merkitään viimeksi päättyneen verotuksen mukainen, ennakkoperinnän muutoslaskennan mukainen tai Verohallinnon verovuodelle päivittämän tiedon mukainen sivutulojen määrä. Lisäprosentti määritellään kuten kohdassa 7. Jos eläkkeet ovat yli 1 800 euroa, ne sisällytetään myös perusprosentin laskentaan ja eläkkeen ennakonpidätysprosentiksi määrätään perusprosentti. Jos laskennassa tulotietona on vain työkorvausta ja verovelvollisella ei ole päätuloa ja jos laskettu ennakonpidätysprosentti olisi alle 15, niin sivutuloverokortille merkitään pidätysprosentiksi 15.

Jos sivutuloina ovat viimeksi päättyneen verotuksen mukaiset sivutulot, sivutuloprosentiksi merkitään pelkästään kohdassa 7 määritelty lisäprosentti.

Verovelvollisille, joille on määrätty kohdassa 8 tarkoitettu prosenttiportaikko, sivutuloprosenttia ei määrätä lainkaan.

11 Voimaantulo

Edellä tässä päätöksessä vahvistettuja ennakonpidätysprosentteja sovelletaan 1.2.2017 tai sen jälkeen maksettaviin suorituksiin.

Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 2016


pääjohtaja Pekka Ruuhonen

johtava asiantuntija Mia Keskinen