Verohallituksen päätös rajoitetusti verovelvollisen eläkkeensaajan ennakonpidätysprosenttien laskentaperusteista vuodelle 2006

Verohallitus on rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta annetun lain (627/1978) 16 §:n 4 momentin (856/2005) sekä ennakkoperintälain (1118/1996) 2 §:n 1 momentin (564/2004) ja 6 §:n 1 momentin nojalla vahvistanut rajoitetusti verovelvollisten eläkkeensaajien pidätysprosenttien laskentaperusteet seuraavasti.

1 Tiedot, joiden perusteella ennakonpidätysprosentit lasketaan eläketuloa varten

Ennakonpidätys lasketaan ennakkoperintälain 3 ja 4 §:n mukaisesti siten, että ennakonpidätyksen määrä vastaa mahdollisimman tarkoin verovelvollisen ennakonpidätyksen alaisesta tulosta verovuoden veroasteikkolain ja muiden veroperusteiden mukaan maksettavaa verojen ja maksujen yhteismäärää.

Valtionvero määräytyy Suomen valtion tuloveroasteikon mukaan ja valtiolle menevä kunnallisvero kuntien keskimääräisen tuloveroprosentin mukaan. Kirkollisveroa ei määrätä rajoitetusti verovelvollisille. Sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu lasketaan 1,5 %:n suuruisena. Laskennassa otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon Suomen ja verovelvollisen kotivaltion välisen mahdollisen verosopimuksen ja mahdollisen sosiaaliturvasopimuksen sekä Euroopan Yhteisöjen sosiaaliturva-asetuksen 1408/1971 määräykset.

1.1  Henkilöt, joille lasketaan ennakonpidätysprosentit eläkettä varten

Eläketulojen ennakonpidätysprosentit lasketaan rajoitetusti verovelvollisille luonnollisille henkilöille, joille eläkkeenmaksaja on suorasiirrossa ilmoittanut Suomesta saatua eläketuloa.

1.2 Tulot

Suomesta saatujen eläkkeiden ennakonpidätysprosentteja laskettaessa muita Suomesta saatuja tuloja ei oteta huomioon. Eläkkeiden ennakonpidätysprosentit lasketaan erillään rajoitetusti verovelvollisen ennakonkannon alaisten tulojen ennakkoveron laskennasta.

1.3 Suorasiirron tiedot

Ennakkoperintää varten saadaan suorasiirtoon kuuluvilta eläkelaitoksilta arvioidut eläketulojen määrät. Yksi suorasiirtotietue sisältää vain yhteen eläketulon suorituslajiin perustuvat tiedot.

Suorasiirtotiedosto sisältää rajoitetusti verovelvollisen suomalaisen henkilötunnuksen, nimi- ja osoitetiedot, kotivaltion maatunnuksen, kansalaisuuden ja toisen kansalaisuuden maatunnuksen, eläkkeen määrän ja suorituslajin. Lisäksi tiedosto sisältää työeläkelaitoksilta tiedon, jos eläketulosta on vuonna 2005 peritty lähdevero vain sairausvakuutusmaksun suoritukseksi. Tiedostossa saapuu Kansaneläkelaitoksen maksaman eläkkeen osalta myös tieto, vastaako Suomi vuonna 2006 sairaanhoitokustannusten korvaamisesta.

1.4 Suorasiirtotietojen käsittely

Kansalaisuus

Jos yksikään eläkelaitoksista ei ole ilmoittanut verovelvollisen kansalaisuutta käytetään verotuksen henkilörekisterin (VVHR) mahdollista tietoa. Jos henkilörekisteri ei sisällä kansalaisuus-tietoa, verovelvollisen kansalaisuus oletetaan samaksi kuin asuinvaltio.

Jos asuinvaltio on Viro ja kukaan ilmoittajista ei ole ilmoittanut kansalaisuutta vaan kansalaisuus on oletettu samaksi kuin asuinvaltio, oletetaan verovelvollisen toiseksi kansalaisuudeksi Suomen kansalaisuutta. Muiden maiden osalta ei tehdä oletusta toisesta kansalaisuudesta tiedon puuttuessa.

Kansaneläkelaitoksen ilmoitus vastaako Suomi sairaanhoitokustannusten korvaamisesta

Jos kysymyksessä on EU/ETA/Sveitsi – maa lukuun ottamatta Ruotsia ja Kansaneläkelaitokselta on saapunut tieto, että Suomi ei vastaa sairaanhoitokustannusten korvaamisesta, eläkkeensaajalle lasketaan ennakonpidätysprosentit, mutta suorasiirrossa saapuneet tiedot tulostetaan erilliselle listalle verotoimiston mahdollisia korjaustoimenpiteitä varten.

Suorituslajit ja niiden käsittely

Eläkkeensaajat ilmoittavat eläketulot seuraavien suorituslajien mukaisesti.

Eläketulot jaotellaan kotivaltion, kansalaisuus-tietojen ja eläketulon suorituslajien mukai-sesti eri tavalla verotettavien eläkkeiden yhteissummiksi.

Päättelyn tuloksena eläkkeet jaotellaan seuraavasti:

• Ansiotuloa oleva eläke, josta määrätään Suomessa valtionvero, kunnallisvero ja sairaanhoitomaksu
• Ansiotuloa oleva eläke, josta määrätään Suomessa valtionvero ja kunnallisvero mutta ei sairaanhoitomaksua
• Ansiotuloa oleva eläke, josta määrätään Suomessa vain sairaanhoitomaksu
• Ansiotuloa oleva eläke, josta määrätään Suomessa valtionvero, kunnallisvero ja sairaanhoitomaksu
• Ansiotuloa oleva eläke, josta ei määrätä Suomessa veroja eikä sairaanhoitomaksua
• Pääomatuloa oleva eläke, josta määrätään Suomessa pääomatulovero
• Pääomatuloa oleva eläke, jota ei veroteta Suomessa

Alankomaiden verosopimuksen mukaan suorituslajin B2, B3 tai B5 verotus estyy, jos eläkkeensaaja asui jo 20.12.1997 maassa ja hänen oikeutensa eläkkeeseen alkoi ennen 20.12.1997. Koska suorasiirtotiedosto ei sisällä päivämäärätietoa, tätä ehtoa ei voida ottaa huomioon.

Jos eläkkeensaajan kotivaltio on Espanja, Portugali, Puola tai Ranska ja eläkkeen suorituslaji on B2 tai B5, verosopimus estää verottamisen mutta sairaanhoitomaksu saadaan määrätä: Laskettavan ennakonpidätysprosentin katoksi asetetaan 1,5. Jos eläkkeen suorituslaji on B2 tai B5 ja kotivaltio on Espanja, Portugali, Puola tai Ranska, mutta suorasiirrossa ei ole saapunut tietoa, että vuonna 2005 olisi peritty vain sairausvakuutusmaksu, eläketuloon ei sovelleta mainittua verosopimuksen määräystä. Tällöin eläketulo lisätään verotettavaan eläketuloon, josta määrätään valtion- ja kunnallisvero ja sairaanhoitomaksu.

Jos eläkkeensaajalla on pelkästään suorituslajeja B4 tai B7 olevia eläkkeitä, hänelle ei määrätä sairaanhoitomaksua. Jos kuitenkin on kysymyksessä EU/ETA- maa tai Sveitsi ja eläkkeensaajalla on lisäksi suorituslajeja B1, B2, B3, tai B5 olevia eläkkeitä, joista on määrättävä sairaanhoitomaksu, tällöin maksu määrätään myös suorituslajeista B4 ja B7.

Jos eläkettä ei voida verottaa Suomessa, mutta sairaanhoitomaksu saadaan määrätä, asetetaan ennakonpidätysprosentin katoksi 1,5 %, joka on sairaanhoitomaksun prosentin 1,33 ja eläkkeistä perittävän sairaanhoitomaksun korotusprosentin 0,17 yhteissumma.

Jos verosopimuksessa on mainittu enimmäisprosentti esimerkiksi 15 ja verojen lisäksi voidaan määrätä  sairaanhoitomaksu, asetetaan ennakonpidätysprosentin katoksi mainittu enimmäisprosentti + 1,5.

Suorituslajin B8 tuloja verotetaan pääomatulon tavoin 28,0 prosentin verokannalla. Verosopimuksessa voi kuitenkin olla määriteltynä enimmäisprosentti.

2 Pääomatuloverotuksen laskenta

Jos verosopimus estää pääomatulona verotettavan eläketulon verottamisen, asetetaan kyseisen eläketulon pidätysprosentiksi nolla. Tällöin kyseiselle eläketulolle ei tehdä pidätysprosentin laskentaa.

Lasketaan yhteen eläketulot, joiden verottamista verosopimus ei estä. Tulokseksi saadaan pääomatuloina verotettavien eläketulojen yhteismäärä.

Lasketaan yhteen eläketulot, joiden verottamisen verosopimus estää. Tulokseksi saadaan pääomatuloeläkkeiden yhteismäärä, joita ei veroteta.

2.1 Pääomatulosta tehtävät vähennykset

Pääomatulosta tehtävinä vähennyksinä ennakkoperinnässä hyväksytään korot. Muita mahdollisesti aikaisempina vuosina olleita vähennyksiä esimerkiksi vapaaehtoisia eläkevakuutusmaksuja ei oleteta enää olevan.

Jos eläkkeensaajalla on korkoja ja hän on myös Suomessa ennakkoverovelvollinen, korkoja ei oteta huomioon pääomatuloa olevan eläkkeen pidätysprosentin laskennassa. Korot siirretään otettavaksi huomioon ennakkoveron laskennassa.

Jos eläkkeensaaja ei ole Suomessa ennakkoverovelvollinen, pääomatulosta vähennetään korot laskettaessa verotettavaa pääomatuloa. Jos syntyy alijäämähyvitystä, pääomatuloa olevan eläkkeen pidätysprosentiksi asetetaan 0.

2.2 Alkuvuoden lähdevero pääomatuloeläkkeistä

Tammikuussa eläkkeestä peritty lähdevero otetaan huomioon eläkkeen ennakonpidätysprosenttien laskennassa kuten kertynyt vero.

Pääomatuloina verotettavat eläketulot jaetaan 12:lla. Tulokseksi saadaan kertynyt pääomaeläketulo, johon suoritetaan kolmannen desimaalin mukainen pyöristys.

Jos verosopimuksessa on maininta enimmäisprosentista, sitä käytetään alkuvuoden lähdeveroprosenttina.

Jos verosopimuksessa ei ole mainintaa enimmäisprosentista tai se on suurempi kuin 28,0, niin alkuvuoden lähdeveroprosenttina käytetään 28,0:a

Kertynyt pääomaeläketulo kerrotaan alkuvuoden lähdeveroprosentilla. Tulokseksi saadaan kertynyt lähdevero, johon suoritetaan kolmannen desimaalin mukainen pyöristys.

2.3 Pääomatuloeläkkeen pidätysprosentin laskenta

Pääomatuloveron määrä 28 % lasketaan verotettavasta pääomatulosta.

Pääomatuloverosta vähennetään alkuvuoden lähdevero. Tulokseksi saadaan tulevan pääomaeläketulon verontarve.

Tulevan pääomaeläketulon verontarve jaetaan tulevalla pääomaeläketulolla. Tulokseksi saadaan pääomatulona verotettavan eläketulon pidätysprosentti, johon suoritetaan viitospyöristys. Ennakonpidätysprosentti saa olla enintään 28,0.

Jos verosopimus edellyttää pienempää prosenttia, muutetaan pääomaeläketulon pidätysprosentiksi verosopimuksen mukainen prosentti.

3 Ansiotuloverotuksen laskenta

Ansiotuloa olevien eläketulojen pidätysprosentit lasketaan suorituslajikohtaisesti.

Lasketaan yhteen eläketulot, joita verosopimuksen mukaan saa verottaa ja joista voidaan määrätä sairaanhoitomaksu.

Lasketaan yhteen eläketulot, joita verosopimuksen mukaan saa verottaa mutta joista ei saa määrätä sairaanhoitomaksua.

Lasketaan yhteen eläketulot, joista saa määrätä vain sairaanhoitomaksun.

Lisäksi lasketaan yhteen suorituslajikohtaisesti eläketulot, joita ei saa verottaa eikä saa määrätä sairaanhoitomaksua. Näiden suorituslajien maksajille palautetaan vastaustietona pidätysprosentti 0.

3.1 Vähennysten laskenta

Valtion ja kunnan veronalaisten eläketulojen perusteella lasketaan valtion- ja kunnallisverotuksessa myönnettävät vähennykset samalla tavalla kuin ne lasketaan yleisesti verovelvollisten eläkkeensaajien verotuksessa.

3.1.1 Puhtaasta ansiotulosta valtionverotuksessa tehtävät vähennykset

Eläketulovähennys

Vähennyksen suuruus on enintään 1 460 euroa tai tätä pienempi eläketulon määrä. Jos verovelvollisen puhtaan ansiotulon määrä on suurempi kuin 1 460 euroa, pienennetään eläketulovähennystä 70 prosentilla määrästä, jolla puhdas ansiotulo ylittää 1 460 euroa.

3.1.2 Puhtaasta ansiotulosta kunnallisverotuksessa tehtävät vähennykset

Eläketulovähennys

Vähennyksen suuruus on enintään 6 950 euroa (ns. yksinäisen eläketulovähennys) tai tätä pienempi eläketulon määrä. Jos verovelvollisen puhtaan ansiotulon määrä ylittää 6 950 euroa, pienennetään eläketulovähennystä 70 prosentilla määrästä, jolla puhdas ansiotulo ylittää 6 950 euroa.

Eläketulovähennys lasketaan yksinäisen henkilön laskentasäännön mukaan kaikille rajoitetusti verovelvollisille, koska rajoitetusti verovelvollisiin ei sovelleta puolisoita koskevia säännöksiä.

Perusvähennys

Perusvähennyksen määrä on enintään 1 480 euroa. Jos verovelvollisen kunnallisverotuksessa verotettava puhdas ansiotulo on edellä lueteltujen vähennysten vähentämisen jälkeen 1 480 euroa suurempi, perusvähennys lasketaan vähennettynä 20 %:lla ylimenevästä tulosta.

Jos eläkkeensaaja on myös ennakkoverovelvollinen, perusvähennystä ei eläkkeen pidätysprosenttia laskettaessa lasketa verojen eikä sairaanhoitomaksun laskennassa. Tällöin perusvähennys siirtyy ennakkoveron laskennassa myönnettäväksi.

Invalidivähennys

Kunnallisverotuksessa myönnettävää vuoden 1982 invalidiprosenttia ei oteta huomioon vuoden 2006 laskennassa.

3.1.3 Sairaanhoitomaksun laskennassa puhtaasta ansiotulosta tehtävät vähennykset

Niiden eläketulojen perusteella, joista saadaan määrätä sairaanhoitomaksu, lasketaan sairaanhoitomaksun laskennassa myönnettävät vähennykset samojen laskusääntöjen mukaisesti kuin kunnallisverotuksessa.

3.2 Verotettava ansiotulo

Vähennetään kunnan veronalaisista eläketuloista kunnallisverotuksessa myönnetyt vähennykset. Tulokseksi saadaan kunnan verotettava ansiotulo.

Vähennetään valtion veronalaisista eläketuloista valtionverotuksessa myönnetyt vähennykset. Tulokseksi saadaan valtion verotettava ansiotulo.

Vähennetään sairaanhoitomaksun veronalaisista eläketuloista myönnetyt vähennykset. Tulokseksi saadaan sairaanhoitomaksun verotettava ansiotulo.

3.3 Verojen ja maksujen laskenta

Kerrotaan kunnan verotettava ansiotulo kuntien keskimääräisellä tuloveroprosentilla. Tulokseksi saadaan kunnan tulovero.

Valtion tulovero lasketaan tuloveroasteikon mukaan valtion verotettavasta ansiotulosta. Tulokseksi saadaan valtion tulovero.

Kerrotaan sairaanhoitomaksun verotettava ansiotulo sairaanhoitomaksu prosentilla (1,50). Tulokseksi saadaan sairaanhoitomaksu.

3.4 Verosta tehtävät vähennykset

3.4.1 Valtionverotuksen invalidivähennys ja elatusvelvollisuusvähennys

Valtionverotuksen invalidivähennys lasketaan kertomalla 115 euroa invaliditeettiprosentilla. Vähennys tehdään tuloverosta.

Elatusvelvollisuusvähennyksen myöntämisen perusteena olevia tietoja ei ole saatu, joten vähennystä ei lasketa vuoden 2006 laskennassa.

3.4.2 Alijäämähyvitys ja erityinen alijäämähyvitys

Alijäämähyvitys on pääomatulon tuloveroprosentin (28 %) mukainen osuus samana vuonna syntyneestä pääomatulolajin alijäämästä, kuitenkin enintään 1 400 euroa. Ensiasunnon koroista alijäämähyvitys on 30 %. Alijäämähyvityksen lapsikorotusta varten tarvittavia tietoja ei ole saatu, joten lapsikorotusta ei lasketa vuoden 2006 laskennassa.

Alijäämähyvitys vähennetään valtion ja kunnan tuloveroja laskettaessa valtion- ja kunnallisverotettavan ansiotulon perusteella lasketuista ansiotulojen veroista sekä verotettavan sh-ansiotulon perusteella lasketusta sairaanhoitomaksusta.

3.5 Alkuvuoden lähdevero ansiotuloeläkkeistä

Lasketaan jokaisesta eläkkeen suorituslajin yhteismäärästä alkuvuoden tulon osuus.

Jos suorituslaji on B3 (Kelan maksama kansaneläke), tammikuun 2006 lähdeveroprosentti on 0. Kansaneläkkeet olivat verovapaita aikaisemmassa lähdeveroa koskevassa lainsäädännössä, jota sovelletaan vielä tammikuussa 2006.

Jos verosopimuksessa on maininta jonkin suorituslajin osalta enimmäisprosentista, käytetään kyseisen suorituslajin lähdeveroprosenttina verosopimuksen mukaista enimmäisprosenttia.

Jos verosopimuksessa ei ole mainintaa jonkin suorituslajin osalta enimmäisprosentista, kyseisen suorituslajin lähdeveroprosentti on 35,0.

Jos suorasiirtotiedostossa on jonkin suorituslajin osalta tieto, että kyseisestä suorituslajista on vuonna 2005 peritty lähdeveroa vain sairausvakuutusmaksun suoritukseksi, niin kyseisen suorituslajin lähdeveroprosentti on tällöin 1,5.

3.6 Verojen ja maksujen yhteismäärä

Valtion tuloverosta vähennetään invalidivähennys.

Lasketaan yhteen valtion tulovero, kunnan tulovero ja sairaanhoitomaksu. Tulokseksi saadaan verot ja maksut yhteensä.

Verojen ja maksujen yhteismäärästä vähennetään alijäämähyvitys. Jos erotus on negatiivinen, nollataan verojen ja maksujen yhteismäärä. Kertynyt lähdevero vähennetään verojen ja maksujen yhteismäärästä. Tulokseksi saadaan verontarve.

3.7 Ansioeläketulon pidätysprosenttien laskenta

Verontarve jaetaan tulevalla eläketulolla. Tuloksena saadaan eläketulon pidätysprosentti, johon suoritetaan viitospyöristys.

Jos laskettu pidätysprosentti on liian suuri jollekin suorituslajille, niin lasketaan muille suorituslajeille uusi pidätysprosentti aloittaen pienimmästä.

Jos verovelvollisella on eläketulon, josta peritään vain sairaanhoitomaksu, lisäksi muuta ansiotulona verotettavaa eläketuloa ja laskettu pidätysprosentti on yli 1,5, niin lasketaan pidätysprosentti uudelleen muita eläketuloja varten. Eläketulon, josta peritään vain sairaanhoitomaksu, pidätysprosentiksi asetetaan 1,5.

Lasketaan tulevasta suorituslajin eläketulon määrästä 1,5 prosentin mukaan kertyvä vero, joka vähennetään tulevien ansiotuloeläkkeiden verontarpeesta ja tulevista ansiotuloeläkkeistä vähennetään tuleva suorituslajin eläketulon määrä. Tulevien ansiotuloeläkkeiden verontarve jaetaan tulevilla ansiotuloeläkkeillä. Tulokseksi saadaan uusi laskettu ansiotuloeläkkeen pidätysprosentti.

Jos uusi laskettu prosentti on suurempi kuin verosopimuksessa on määritelty, alennetaan pidätysprosentti sopimuksen mukaiseksi ja lasketaan mahdollisille muille eläketuloille uusi prosentti.

3.8 Voimaantulo

Edellä tässä päätöksessä vahvistettuja ennakonpidätysprosentteja sovelletaan 1.2.2006 tai sen jälkeen maksettaviin suorituksiin.

Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 2005

Pääjohtaja    Jukka Tammi

Ylitarkastaja   Päivi Lilja