Verohallinnon päätös rajoitetusti verovelvollisen eläkkeensaajan ennakonpidätysprosenttien laskentaperusteista vuodelle 2016

Antopäivä
27.11.2015
Diaarinumero
A171/200/2015
Voimassaolo
1.2.2016−31.1.2017

Kohtien 3.1.1 ja 3.1.2 lukuja korjattu 8.12.2015

Verohallinto on rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain (627/1978) 24 §:n 3 momentin, sellaisena kuin se on laissa 510/2010 sekä ennakkoperintälain (1118/1996) 2 §:n 1 momentin ja 6 §:n 1 momentin, sellaisina kuin ne ovat laissa 516/2010, nojalla vahvistanut rajoitetusti verovelvollisten eläkkeensaajien pidätysprosenttien laskentaperusteet seuraavasti.

1 Tiedot, joiden perusteella ennakonpidätysprosentit lasketaan eläkettä tai suoritusta varten

Ennakonpidätys lasketaan ennakkoperintälain 3 ja 4 §:n mukaisesti siten, että ennakonpidätyksen määrä vastaa mahdollisimman tarkoin verovelvollisen ennakonpidätyksen alaisesta tulosta verovuoden veroasteikkolain ja muiden veroperusteiden mukaan maksettavaa verojen ja maksujen yhteismäärää.

Valtionvero määräytyy Suomen valtion tuloveroasteikon mukaan ja valtiolle menevä kunnallisvero kuntien keskimääräisen tuloveroprosentin 19.75 mukaan. Kirkollisveroa ja yleisradioveroa ei määrätä rajoitetusti verovelvollisille. Sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu lasketaan 1,30 %:n mukaan ja sairaanhoitomaksun korotus 0,17 %:n mukaan.

1.1 Henkilöt, joille lasketaan ennakonpidätysprosentit eläkettä tai suoritusta varten

Eläkkeiden ja suoritusten ennakonpidätysprosentit lasketaan rajoitetusti verovelvollisille luonnollisille henkilöille, joille eläkkeen- tai suorituksen maksaja on suorasiirrossa ilmoittanut Suomesta saatua eläkettä tai suoritusta.

1.2 Tulot

Suomesta saatujen eläkkeiden ja suoritusten ennakonpidätysprosentteja laskettaessa otetaan huomioon ennakonkannon alaisia tuloja enintään 2 000 euroa. Jos muu verotettava pääomatulo on enintään 2 000 euroa ja ei esiinny pääomatuloeläkettä tai -suoritusta, huomioidaan tästä laskettu pääomatulovero ansiotuloeläkkeiden ja -suoritusten pidätysprosentin laskennassa vastaavalla tavalla kuin yleisesti verovelvollisella. Enintään 600 euron suuruinen pääomatulovero huomioidaan ansiotuloeläkkeiden ja -suoritusten pidätysprosentin laskennassa.

Jos verotettava pääomatulo on enintään 7 000 euroa ja ei esiinny pääomatuloeläkettä tai -suoritusta, huomioidaan pääomatulosta laskettu pääomatulovero ansiotuloeläkkeiden ja -suoritusten pidätysprosentin laskennassa vastaavalla tavalla kuin yleisesti verovelvollisella.

Myös suuremmat kannonalaiset ansiotulot otetaan huomioon eläketulovähennysten laskennassa vastaavasti kuin yleisesti verovelvollisillakin.

Eläkkeet ja suoritukset otetaan huomioon eläkelaitosten ilmoittaman suuruisina.

1.3 Suorasiirron tiedot

Ennakkoperintää varten saadaan suorasiirtoon kuuluvilta eläkelaitoksilta arvioidut eläkkeiden ja suoritusten määrät. Yksi suorasiirtotietue sisältää vain yhteen eläketulon tai suorituksen suorituslajiin perustuvat tiedot.

Suorasiirtotiedosto sisältää rajoitetusti verovelvollisen suomalaisen henkilötunnuksen, nimi- ja osoitetiedot, kotivaltion maatunnuksen, kansalaisuuden ja toisen kansalaisuuden maatunnuksen, eläkkeen tai suorituksen määrän ja suorituslajin. Kansaneläkelaitokselta (Kela) saapuu kaikkien tiedossa olleiden eläkkeensaajien osalta myös tieto, vastaako Suomi vuonna 2016 sairaanhoitokustannusten korvaamisesta.

1.4 Asuinvaltio-, kansalaisuus- ja verosopimus soveltuu -tiedot

Ennakkoperintää varten saadaan henkilöverotuksen yhteisistä tiedoista rajoitetusti verovelvollista eläkkeensaajaa koskevat asuinvaltio-, kansalaisuus- ja verosopimus soveltuu -tiedot. Verosopimus soveltuu -tieto on Verohallinnon tallentama tieto.

1.5 Tietojen käsittely

Asuinvaltio

Verovelvollisen asuinvaltio saadaan henkilöverotuksen yhteisistä tiedoista.

Kansalaisuus

Verovelvollisen kansalaisuudet saadaan henkilöverotuksen yhteisistä tiedoista. Kansalaisuus-tieto voi myös puuttua tai asiakas voi olla kansalaisuudeton. Latvian, Liettuan ja Viron verosopimuksissa olevat erityissäännökset kansalaisuudettomien verotuskäsittelystä otetaan laskennassa huomioon suorituslajien B4, B8 ja B9 osalta.

Verosopimus soveltuu -tieto

Henkilöverotuksen yhteisistä tiedoista saadaan Verohallinnon tallentama Verosopimus soveltuu -tieto, jos verovelvollisen verotuksessa sovelletaan asuinvaltion verosopimusta. Jos verosopimus-tietoa ei ole, vaikka asuinvaltiona on verosopimusmaa, verovelvolliselle määrätään verot eläkkeistä riippumatta siitä, mikä verosopimusvaltio on kyseessä. Jos verovelvollinen asuu Espanjassa, Portugalissa, Ranskassa, Egyptissä, Japanissa tai Tansaniassa ja saa yksityissektorin tai julkisyhteisön liiketoiminnassa ansaittua eläkettä, ja Verosopimus soveltuu -tieto on, hänelle ei määrätä valtion tuloveroa ja kunnallisveroa Suomessa.

Osoitetiedot

Asiakkaan osoitetietona tai asianhoitaja-tietona käytetään Verohallinnon tiedoissa olevia tietoja. Osoite voi myös puuttua verovelvolliselta.

Kansaneläkelaitoksen ilmoitus vastaako Suomi sairaanhoitokustannusten korvaamisesta

Laskennassa otetaan huomioon Kansaneläkelaitokselta (Kela) saatu tieto, vastaako Suomi verovelvollisen sairaanhoidon kustannuksista. Jos Suomi vastaa kustannuksista, verovelvolliselle lasketaan sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu korotuksineen.

Suorituslajit ja niiden käsittely

Eläkkeensaajat ilmoittavat eläkkeet ja suoritukset seuraavien suorituslajien mukaisesti.

Tunnus

Selite

B1 Julkisyhteisön maksama työeläke (ei liiketoiminnassa ansaittu)
B2 Muu sosiaaliturvalainsäädäntöön perustuva työeläke, luopumiseläke ja tapaturmaeläke
B3 Kansaneläkelaitoksen tai Valtiokonttorin maksama muu kuin työeläke
B4 Ansiotuloa oleva ostettu eläke (mm. vakuutetun tai työnantajan ottamaan yksilölliseen vapaaehtoiseen eläkevakuutukseen perustuva eläke)
B5 Julkisyhteisön liiketoiminnassa ansaittu eläke
B7 Muu kuin kohdissa B1-B5 tai B8 tarkoitettu eläke (esim. liikennevakuutukseen ja muuhun riskivakuutukseen perustuva eläke, B7 ei voi perustua sosiaaliturvalainsäädäntöön)
B8 Pääomatuloa oleva ostettu eläke (mm. vakuutetun ottamaan yksilölliseen vapaaehtoiseen eläkevakuutukseen perustuva eläke)
B9 Vapaaehtoiseen eläkevakuutukseen perustuva eläke, joka verotetaan pääomatulona 20 prosentilla korotettuna
P4 Ansiotuloa oleva pitkäaikaissäästämissopimukseen perustuva suoritus
P5 Pitkäaikaissäästämissopimukseen perustuva suoritus, joka verotetaan pääomatulona
P6 Pitkäaikaissäästämissopimukseen perustuva suoritus, joka verotetaan pääomatulona 20 prosentilla korotettuna

Eläkkeet ja suoritukset jaotellaan kotivaltion, kansalaisuus-tietojen ja suorituslajien mukaisesti eri tavalla verotettavien eläkkeiden tai suoritusten yhteissummiksi.

Alankomaiden verosopimuksen mukaan suorituslajin B2, B3 tai B5 verotus estyy, jos eläkkeensaaja asui jo 20.12.1997 maassa ja hänen oikeutensa eläkkeeseen alkoi ennen 20.12.1997. Koska suorasiirtotiedosto ei sisällä päivämäärätietoa, tätä ehtoa ei voida ottaa huomioon.

1.6 Eläketulojen jaottelu verotuksen mukaan

Päättelyn tuloksena eläkkeet jaotellaan seuraavasti:

  • Ansiotuloa oleva eläke tai suoritus, josta määrätään Suomessa valtionvero, kunnallisvero ja sairaanhoitomaksu
  • Ansiotuloa oleva eläke tai suoritus, josta määrätään Suomessa valtionvero ja kunnallisvero mutta ei sairaanhoitomaksua
  • Ansiotuloa oleva eläke, josta määrätään Suomessa vain sairaanhoitomaksu
  • Ansiotuloa oleva eläke, josta ei määrätä Suomessa veroja eikä sairaanhoitomaksua
  • Pääomatuloa oleva eläke tai suoritus, josta määrätään Suomessa pääomatulovero
  • Pääomatuloa oleva eläke, jota ei veroteta Suomessa

Suorituslajeille B9 ja P6 lasketaan 20 %:n korotukset omina tietoinaan, jotka otetaan laskentaan mukaan.

Verokortin enimmäispidätysprosentit

Jos eläkettä ei voida verottaa Suomessa, mutta sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu saadaan määrätä, asetetaan ennakonpidätysprosentin katoksi 1,5 %, joka on sairaanhoitomaksun prosentin 1,30 ja eläkkeistä perittävän sairaanhoitomaksun korotusprosentin 0,17 yhteissumma pyöristettynä ylöspäin.

Jos verosopimuksessa on mainittu kattoprosentti (esimerkiksi 15) ja verojen lisäksi voidaan määrätä sairaanhoitomaksu, asetetaan ennakonpidätysprosentin katoksi mainittu kattoprosentti + 1,5.

Suorituslajin B8 ja B9 tuloja verotetaan pääomatulon tavoin 30,0 ja 34,0 %:n verokannalla. Verosopimuksessa voi kuitenkin olla määriteltynä kattoprosentti.

2 Pääomatuloverotuksen laskenta

Jos verovelvollisella esiintyy muita Suomessa verotettavia pääomatuloja, enintään 600 euron pääomatulovero huomioidaan eläkkeiden pidätysprosentin laskennassa vastaavalla tavalla kuin yleisesti verovelvollisilla. Vastaavalla tavalla huomioidaan myös enintään 7 000 euron suuruiset verotettavat pääomatulot.

Jos rajoitetusti verovelvollisen eläkkeensaajan asuinvaltiona on joko Espanja tai Portugali ja Verosopimus soveltuu -tieto esiintyy, ja jos vuokratulo on osakehuoneistosta tai ei ole tiedossa vuokratulon laatua, tuloa ei huomioida laskennassa.

Jos verosopimus estää pääomatulona verotettavan eläkkeen verottamisen, asetetaan kyseisen eläkkeen pidätysprosentiksi nolla. Tällöin kyseiselle eläkkeelle ei tehdä ennakonpidätysprosentin laskentaa.

Lasketaan yhteen pääomatuloa olevat suoritukset ja eläkkeet, joiden verottamista verosopimus ei estä. Tulokseksi saadaan pääomatuloina verotettavien eläkkeitten ja suoritusten yhteismäärä.

Lasketaan yhteen pääomatuloa olevat eläkkeet, joiden verottamisen verosopimus estää. Tulokseksi saadaan pääomatuloeläkkeiden yhteismäärä, joita ei veroteta. Pidätysprosentiksi asetetaan nolla.

Lasketaan P6 suorituslajin 20 %:n korotus suorituksesta.

Jos suorituslajin B9 eläketulo saadaan verottaa, lasketaan siitä 20 %:n korotus eläkkeestä.

2.1 Pääomatulosta tehtävät vähennykset

Veronalaisesta pääomatulosta vähennetään korot ja vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen sekä pitkäaikaissäästämissopimuksen maksut. Jos tulos on negatiivinen, erotuksesta syntyy alijäämä, joka huomioidaan ansiotuloverotuksessa vastaavalla tavalla kuin yleisesti verovelvollisella.

Alijäämän, alijäämähyvityksen ja erityisen alijäämähyvityksen määrää ei tulosteta selvitykselle, jos verovelvollisella ei ole ansiotuloa olevia eläkkeitä.

Jos syntyy alijäämähyvitystä, pääomatuloa olevan eläkkeen pidätysprosentiksi asetetaan nolla.

2.2 Pääomatuloa olevan eläkkeen ennakonpidätysprosentin laskenta

Lasketaan yhteen pääomatuloa olevat eläkkeet, pääomatuloa olevat suoritukset ja mahdolliset tehdyt 20 %:n korotukset. Tulokseksi saadaan tuleva pääomatulo. Pääomatulovero lasketaan verotettavasta pääomatulosta 30 000 euroon asti 30 %:n mukaan ja ylimenevästä osasta 34,0 %:n mukaan.

Tulevan pääomatuloa olevien eläkkeiden ja -suoritusten verontarve jaetaan tulevalla pääomatulolla. Tulokseksi saadaan pääomatulona verotettavien eläkkeiden ja suoritusten ennakonpidätysprosentti, johon tehdään viitospyöritys kolmannen desimaalin mukaan. Ennakonpidätysprosentti saa olla enintään 34,0.

Jos esiintyy alijäämää, pääomatuloa olevien eläkkeiden ja pääomatuloa olevien suoritusten pidätysprosentiksi asetetaan nolla.

Jos verosopimus edellyttää pienempää prosenttia, muutetaan pääomatuloa olevien eläkkeiden ennakonpidätysprosentiksi verosopimuksen mukainen kattoprosentti. Lasketusta ennakonpidätysprosentista vähennetään kattoprosentti. Saadulla tuloksella kerrotaan pääomatuloa olevat eläkkeet. Tulokseksi saadaan pääomatuloa olevien eläkkeiden kattoprosentista johtuva määräämättä jätettävä pääomatulovero ja muodostetaan tieto ”Pääomatuloveroa jätetty määräämättä verosopimuksen kattoprosentin takia”.

3 Ansiotuloverotuksen laskenta

Ansiotuloa olevien eläkkeiden pidätysprosentit lasketaan suorituslajikohtaisesti. Ansiotuloa olevien eläkkeiden veroprogressioon ei vaikuta muualta kuin Suomesta saatu eläketulo. Laskennassa huomioidaan enintään 2 000 euron ennakonkannon alaiset ansiotulot vastaavalla tavalla kuin yleisesti verovelvollisella.

Lasketaan yhteen ansiotuloa olevat eläkkeet, joita verosopimuksen mukaan saa verottaa ja ansiotuloa oleva pitkäaikaissäästämissopimukseen perustuva suoritus, joista voidaan määrätä sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu.

Lasketaan yhteen ansiotuloa olevat eläkkeet, joita verosopimuksen mukaan saa verottaa ja ansiotuloa oleva pitkäaikaissäästämissopimukseen perustuva suoritus, joista ei saa määrätä sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksua.

Lasketaan yhteen eläkkeet, joista saa määrätä vain sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun.

Lisäksi lasketaan yhteen suorituslajikohtaisesti eläkkeet, joita ei saa verottaa eikä saa määrätä sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksua. Näiden suorituslajien maksajille palautetaan vastaustietona ennakonpidätysprosentti nolla.

Lasketaan yhteen ansiotuloa olevat eläkkeet ja suoritukset, joita verosopimuksen mukaan saa verottaa ja joista voidaan määrätä sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu, ansiotuloa olevat eläkkeet ja suoritukset, joita verosopimuksen mukaan saa verottaa ja enintään 2 000 euron suuruiset kannonalaiset ansiotulot. Tulokseksi saadaan valtion- ja kunnallisverotuksen veronalaiset ansiotulot.

Lasketaan yhteen eläkkeet ja suoritukset, joista saa määrätä sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun ja eläkkeet, joista määrätään vain sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu. Tulokseksi saadaan veronalaiset ansiotulot sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun laskennassa.

3.1 Vähennysten laskenta

Valtion- ja kunnallisverotuksen veronalaisten eläkkeiden ja suoritusten perusteella lasketaan valtion- ja kunnallisverotuksessa myönnettävät vähennykset samalla tavalla kuin ne lasketaan yleisesti verovelvollisten eläkkeensaajien verotuksessa.

3.1.1 Puhtaasta ansiotulosta valtionverotuksessa tehtävät vähennykset

Eläketulovähennys

Vähennyksen suuruus on enintään 12 230 euroa tai tätä pienempi eläkkeen tai suorituksen määrä. Jos verovelvollisen puhtaan ansiotulon määrä on suurempi kuin 12 230 euroa, pienennetään eläketulovähennystä 44 %:lla määrästä, jolla puhdas ansiotulo ylittää 12 230 euroa.

3.1.2 Puhtaasta ansiotulosta kunnallisverotuksessa tehtävät vähennykset

Eläketulovähennys

Vähennyksen suuruus on enintään 9 110 euroa tai tätä pienempi eläkkeen tai suorituksen määrä. Jos verovelvollisen puhtaan ansiotulon määrä ylittää 9 110 euroa, pienennetään eläketulovähennystä 54 %:lla määrästä, jolla puhdas ansiotulo ylittää 9 110 euroa.

Perusvähennys

Perusvähennyksen määrä on enintään 3 020 euroa. Jos verovelvollisen kunnallisverotuksessa verotettava puhdas ansiotulo on edellä lueteltujen vähennysten vähentämisen jälkeen 3 020 euroa suurempi, perusvähennys lasketaan vähennettynä 18 %:lla ylimenevästä tulosta.

Invalidivähennys

Kunnallisverotuksessa myönnettävä invalidivähennys otetaan huomioon laskennassa vastaavalla tavalla kuin yleisesti verovelvollisella.

3.1.3 Sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun laskennassa puhtaasta ansiotulosta tehtävät vähennykset

Niiden eläkkeiden ja suoritusten perusteella, joista saadaan määrätä sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu, lasketaan sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun laskennassa myönnettävät vähennykset samojen laskusääntöjen mukaisesti kuin kunnallisverotuksessa.

3.2 Verotettava ansiotulo

Vähennetään kunnallisverotuksen veronalaisista eläkkeistä ja suorituksista kunnallisverotuksessa myönnettävät vähennykset. Tulokseksi saadaan kunnallisverotuksen verotettava ansiotulo.

Vähennetään valtionverotuksen veronalaisista eläkkeistä ja suorituksista valtionverotuksessa myönnettävät vähennykset. Tulokseksi saadaan valtionverotuksen verotettava ansiotulo.

Vähennetään sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun veronalaisista eläkkeistä ja suorituksista myönnettävät vähennykset. Tulokseksi saadaan sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun verotettava ansiotulo.

3.3 Verojen ja maksujen laskenta

Kunnallisvero lasketaan kertomalla kunnallisverotuksen verotettava ansiotulo kuntien keskimääräisellä tuloveroprosentilla (19.75).

Valtion ansiotulovero lasketaan progressiivisen tuloveroasteikon mukaan valtionverotuksen verotettavasta ansiotulosta.

Eläketuloa saaville lasketaan valtion ansiotuloveron lisäksi eläketulon lisävero. Eläketulon lisävero lasketaan, jos eläketulo vähennettynä valtionverotuksen eläketulovähennyksellä on suurempi kuin 45 000 euroa. Lisäveron määrä on 6 %.

Sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu lasketaan kertomalla sairaanhoitomaksun verotettava ansiotulo sairaanhoitomaksuprosentilla (1,30). Sairaanhoitomaksun korotus lasketaan siten, että sairaanhoitomaksun verotettavasta ansiotulosta vähennetään päivärahamaksun perusteena oleva tulo ja erotus kerrotaan sairaanhoitomaksun korotusprosentilla (0,17). Lasketaan yhteen sairaanhoitomaksu ja sairaanhoitomaksun korotus. Tulokseksi saadaan sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu.

3.4 Verosta tehtävät vähennykset

3.4.1 Valtionverotuksen invalidivähennys ja elatusvelvollisuusvähennys

Valtionverotuksen invalidivähennys lasketaan siihen oikeutetulle kertomalla vähintään 30 prosentin suuruisella verovelvollisen invaliditeettiprosentilla 115 euroa. Vähennys tehdään valtion ansiotuloverosta.

Elatusvelvollisuusvähennystä lasketaan siihen oikeutetulle kahdeksasosa elatusmaksuista kuitenkin enintään 80 euroa jokaista alaikäistä lasta kohden. Vähennys tehdään valtion ansiotuloverosta.

3.4.2 Alijäämähyvitys ja erityinen alijäämähyvitys

Asuntovelan ja ensiasunnon velan koroista otetaan laskennassa huomioon 55 %. Tulonhankkimislainan korot otetaan laskennassa huomioon sellaisenaan.

Alijäämähyvitys on pääomatulon tuloveroprosentin (30,0 %) mukainen osuus samana vuonna syntyneestä pääomatulolajin alijäämästä, kuitenkin enintään 1 400 euroa. Ensiasunnon koroista alijäämähyvitys on 32,0 %.

Alijäämähyvityksestä vähennetään enintään 3/4 valtion ansiotuloverosta. Loput 1/4 vähennetään valtion ansiotuloverosta, kunnallisverosta, kirkollisverosta ja sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksusta näiden suhteessa.

Erityinen alijäämähyvitys lasketaan pääomatulosta vähentämättä jääneiden vapaaehtoisen eläkevakuutuksen maksujen ja pitkäaikaissäästämissopimuksen maksujen perusteella.

Alijäämähyvitys ja erityinen alijäämähyvitys lasketaan vastaavalla tavalla kuin yleisesti verovelvollisella.

3.4.3 Lapsivähennys

Lapsivähennys lasketaan siihen oikeutetuille vastaavalla tavalla kuin palkan pidätysprosentin laskennassa.

3.5 Verojen ja maksujen yhteismäärä

Valtion ansiotuloverosta vähennetään valtionverotuksen invalidivähennys, elatusvelvollisuusvähennys ja lapsivähennys.

Lasketaan yhteen valtion ansiotulovero, kunnallisvero ja sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu. Tulokseksi saadaan verot ja maksut yhteensä.

Verojen ja maksujen yhteismäärästä vähennetään alijäämähyvitys ja erityinen alijäämähyvitys. Jos erotus on negatiivinen, nollataan verojen ja maksujen yhteismäärä. Enintään 600 euron suuruinen pääomatulovero lisätään verojen ja maksujen yhteismäärään.

Jos esiintyy verotettavia pääomatuloja (max 7 000 euroa) ja ei esiinny kattoprosenttia eikä verokortin 1,5 ennakonpidätysprosentin kattoa eikä pääomatuloa olevaa eläkettä esiinny millään suorituslajilla, lisätään verojen ja maksujen yhteismäärään pääomatulovero. Tulokseksi saadaan verontarve.

3.6 Ennakonpidätyksen alaisen ansiotulon ennakonpidätysprosenttien laskenta

Ennakonpidätyksen alainen ansiotulo ei sisällä niitä eläkkeitä, joita ei saa verottaa ja joista ei saa määrätä sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksua.

Verojen ja maksujen yhteismäärä jaetaan ennakonpidätyksen alaisella ansiotulolla. Tuloksena saadaan eläkkeen ja suorituksen ennakonpidätysprosentti. Ennakonpidätysprosentti pyöristetään ylöspäin seuraavaan puoleen tai tasaan prosenttiin. Ennakonpidätysprosentti saa olla enintään 60,0 %.

Jos verovelvollisella on eläkkeen, josta peritään vain sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu, lisäksi muuta ansiotulona verotettavaa eläkettä tai suoritusta ja laskettu ennakonpidätysprosentti on yli 1,5, niin lasketaan ennakonpidätysprosentti uudelleen muita eläketuloja varten. Eläkkeen, josta peritään vain sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu, pidätysprosentiksi asetetaan 1,5.

Lasketaan mainitusta tulevasta eläkkeestä 1,5 %:n mukaan kertyvä vero, joka vähennetään tulevien ansiotuloeläkkeiden ja -suoritusten verontarpeesta ja tulevista ansiotuloeläkkeistä ja -suorituksista vähennetään tuleva mainitun eläkkeen määrä. Tulevien ansiotuloeläkkeiden ja -suoritusten verontarve jaetaan tulevilla ansiotuloeläkkeillä ja suorituksilla. Tulokseksi saadaan uusi laskettu ansiotuloeläkkeen ja -suorituksen ennakonpidätysprosentti.

Jos uusi ennakonpidätysprosentti on suurempi kuin verosopimuksen edellyttämä kattoprosentti, muutetaan kyseisen eläketulon ennakonpidätysprosentiksi kattoprosentin ja sairaanhoitomaksuprosentin, jos sitä määrätään, yhteismäärän perusteella laskettu verokortin enimmäisprosentti. Tätä yhteismäärää nimitetään kattoprosentiksi.

Lasketusta ennakonpidätysprosentista vähennetään kattoprosentti. Saadulla tuloksella kerrotaan kyseinen eläketulo. Tulokseksi saadaan kyseisen eläketulon verosopimuksen kattoprosentista johtuva määräämättä jätettävä vero. Tämä laskenta tehdään suorituslajikohtaisesti. Eri suorituslajeista syntyneet kattoprosentista johtuvat määräämättä jätettävät ansiotuloverot lasketaan yhteen ja tulokseksi saadaan ”Veroa (at) jätetty määräämättä verosopimuksen kattoprosentin takia” -tieto.

Jos verojen ja maksujen yhteismäärään on lisätty pääomatulovero kohdassa 3.5. kerrotulla tavalla, verontarve jaetaan tulevalla eläkkeiden ja suoritusten määrällä. Tulokseksi saadaan uusi eläkkeen ja suorituksen ennakonpidätysprosentti. Jos uusi ennakonpidätysprosentti on enintään 15,0 prosenttiyksikköä suurempi kuin aikaisemmin laskettu ja enintään 60,0 %:a, otetaan se tulevan eläkkeen ja suorituksen ennakonpidätysprosentiksi.

4 Voimaantulo

Edellä tässä päätöksessä vahvistettuja ennakonpidätysprosentteja sovelletaan 1.2.2016 tai sen jälkeen maksettaviin suorituksiin.


Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 2015
 

pääjohtajan estyneenä ollessa strategiajohtaja Arto Pirinen

johtava asiantuntija Mia Keskinen