Verohallinnon päätös rajoitetusti verovelvollisen eläkkeensaajan ennakonpidätysprosenttien ja ennakonkannossa määrättävän ennakkoveron laskentaperusteista vuodelle 2021

Verohallinto on rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain (627/1978) 24 §:n 3 momentin, sellaisena kuin se on laissa 510/2010 sekä ennakkoperintälain (1118/1996) 2 §:n 1 momentin ja 6 §:n 1 momentin, sellaisina kuin ne ovat, 2 §:n 1 momentti laissa 516/2010 ja 6 §:n 1 momentti laissa 775/2016, nojalla vahvistanut rajoitetusti verovelvollisten eläkkeensaajien ennakonpidätysprosenttien ja ennakonkannossa määrättävän ennakkoveron laskentaperusteet seuraavasti:

1 Tiedot, joiden perusteella ennakonpidätysprosentit lasketaan eläkettä tai suoritusta varten

Rajoitetusti verovelvollisen eläkkeiden verotukseen sovelletaan rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annettua lakia (627/1978, lähdeverolaki). Ulkomailla asuvan rajoitetusti verovelvollisen Suomesta saamien eläkkeiden verotus toimitetaan verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995, VML) mukaan.

Ennakonpidätys lasketaan ennakkoperintälain 3 ja 4 §:n mukaisesti siten, että ennakonpidätyksen määrä vastaa mahdollisimman tarkoin verovelvollisen ennakonpidätyksen alaisesta tulosta verovuoden veroasteikkolain ja muiden veroperusteiden mukaan maksettavaa verojen ja maksujen yhteismäärää.

Valtionvero määräytyy Suomen valtion tuloveroasteikon mukaan ja valtiolle menevä kunnallisvero kuntien keskimääräisen tuloveroprosentin 20,00 % mukaan. Kirkollisveroa, yleisradioveroa ja Ahvenanmaan mediamaksua ei määrätä rajoitetusti verovelvolliselle. Sairaanhoitomaksu lasketaan 0,68 %:n mukaan ja sairaanhoitomaksun korotus 0,97 %:n mukaan.

1.1 Henkilöt, joille lasketaan ennakonpidätysprosentit eläkettä tai suoritusta varten

Eläkkeiden ja suoritusten ennakonpidätysprosentit lasketaan rajoitetusti verovelvolliselle luonnolliselle henkilölle, jolle eläkkeen- tai suorituksen maksaja on suorasiirrossa ilmoittanut Suomesta saatua eläkettä tai suoritusta.

1.2 Tulot

Ennakonpidätysprosentin ja ennakkoveron laskennassa käytetään uusinta mahdollista tietoa. Ennakonpidätysprosentin laskennan perusteena käytettävät tulot saadaan pääsääntöisesti verovuodelta 2019 toimitetun verotuksen tiedoista tai siihen kohdistuneesta muutosverotuksesta taikka vuoden 2020 ennakkoperinnän muutoslaskentojen tiedoista. Muutosverotuksen tietoja käytetään laskennassa vain, jos muutosverotuksesta on annettu päätös. Ennakonpidätysprosentin laskennassa tuloina otetaan huomioon verovelvollisen veronalaiset tulot, jos niiden oletetaan jatkuvan.

Eläkket ja suoritukset otetaan huomioon eläkelaitosten ilmoittaman suuruisina.

Rajoitetusti verovelvollisen ennakonpidätysprosentin ja ennakkoveron laskennassa käytetään seuraavia ennakonkannon alaisia ansio- ja pääomatuloja: elinkeinotoiminnan tulot (myös yhtymistä), maatalouden tulot (myös elinkeino- ja verotusyhtymistä), porotalouden tulot, tulonhankkimistoiminnan tulos, vuokratulot ja muut ennakonkannon alaiset pääomatulot. Osakehuoneiston vuokratuloa ei oteta huomioon ennakonpidätysprosentin ja ennakkoveron laskennassa, jos verosopimus estää vuokratulon verottamisen Suomessa.

Viimeksi päättyneestä verotuksesta tai siihen kohdistuneesta muutosverotuksesta saatua luonnollisen henkilön saamaa elinkeinotoiminnan tuloa sekä yhtymän elinkeinotoiminnan tuloa korotetaan 3,0 %:lla.

Muita kuin edellä mainittuja tuloja käytetään sellaisenaan.

Ennakonkannon alaiset ansio- ja pääomatulot, jotka ovat enintään 7 000 euroa, voidaan ottaa huomioon ansiotuloeläkkeiden ja -suoritusten ennakonpidätysprosentin laskennassa vastaavalla tavalla kuin yleisesti verovelvollisella.

1.3 Suorasiirron tiedot

Ennakkoperintää varten saadaan suorasiirtoon kuuluvilta eläkelaitoksilta arvioidut eläkkeiden ja suoritusten määrät. Yksi suorasiirtotietue sisältää vain yhteen eläketuloon tai suorituksen suorituslajiin perustuvat tiedot.
Suorasiirtotiedosto sisältää rajoitetusti verovelvollisen suomalaisen henkilötunnuksen, nimen, asuinvaltion, kansalaisuuden ja toisen kansalaisuuden maatunnuksen, eläkkeen tai suorituksen määrän ja suorituslajin. Kansaneläkelaitokselta (Kela) saapuu kaikkien tiedossa olleiden eläkkeensaajien osalta myös tieto, vastaako Suomi vuonna 2021 sairaanhoitokustannusten korvaamisesta.

1.4 Asuinvaltio-, kansalaisuus- ja verosopimus soveltuu -tiedot

Ennakkoperintää varten saadaan henkilöverotuksen yhteisistä tiedoista rajoitetusti verovelvollista eläkkeensaajaa koskevat asuinvaltio-, kansalaisuus- ja verosopimus soveltuu -tiedot. Verosopimus soveltuu -tieto on Verohallinnon tallentama tieto.

1.5 Tietojen käsittely

Asuinvaltio

Verovelvollisen asuinvaltio saadaan henkilöverotuksen yhteisistä tiedoista.

Kansalaisuus

Verovelvollisen kansalaisuudet saadaan henkilöverotuksen yhteisistä tiedoista. Kansalaisuus voi myös puuttua tai verovelvollinen voi olla kansalaisuudeton.

Latvian, Liettuan ja Viron verosopimuksissa olevat erityissäännökset kansalaisuudettomien verotuskäsittelystä otetaan laskennassa huomioon suorituslajien B4, B8, B9 ja B0 osalta.

Verosopimus soveltuu -tieto

Henkilöverotuksen yhteisistä tiedoista saadaan Verohallinnon tallentama Verosopimus soveltuu -tieto, jos verovelvollisen verotuksessa sovelletaan asuinvaltion verosopimusta. Jos asuinvaltio ei ole verosopimusmaa, verovelvolliselle määrätään verot eläkkeistä niiden suorituslajeista riippumatta. Jos verosopimusta ei sovelleta tai Verosopimus soveltuu -tietoa ei ole, vaikka asuinvaltio on verosopimusmaa, verovelvolliselle määrätään verot eläkkeistä riippumatta siitä, mikä verosopimusvaltio on kyseessä.

Jos verovelvollinen asuu Ranskassa, Egyptissä, Japanissa tai Tansaniassa ja saa yksityissektorin tai julkisyhteisön liiketoiminnassa ansaittua eläkettä, ja Verosopimus soveltuu -tieto on, hänelle ei määrätä valtion tuloveroa ja kunnallisveroa Suomessa.

Jos verovelvollinen asuu Espanjassa ja Verosopimus soveltuu -tieto on, julkisyhteisön liiketoiminnassa ansaitusta eläkkeestä (B5) ja eläkkeestä B7 ei määrätä valtion ansiotuloveroa ja kunnallisveroa Suomessa. Veroa ei myöskään määrätä, jos eläke on julkisyhteisön maksama työeläke (ei liiketoiminnassa ansaittu, B1) ja saaja on Espanjan kansalainen. Muu sosiaaliturvalainsäädäntöön perustuva suoritus (B2) verotetaan vain, kun invalidiprosentti on 100 %.

Alankomaiden verosopimuksen mukaan suorituslajin B2, B3 ja B5 verotus estyy, jos eläkkeensaaja asui jo 20.12.1997 maassa ja hänen oikeutensa eläkkeeseen alkoi ennen 20.12.1997. Koska suorasiirtotiedosto ei sisällä päivämäärätietoa, tätä ehtoa ei voida ottaa huomioon.

Osoitetiedot

Verovelvollisen osoitetietona tai asianhoitajatietona käytetään Verohallinnon tiedoissa olevia tietoja. Osoite voi myös puuttua verovelvolliselta.

Kansaneläkelaitoksen ilmoitus vastaako Suomi sairaanhoitokustannusten korvaamisesta

Laskennassa otetaan huomioon Kansaneläkelaitokselta (Kela) saatu tieto, vastaako Suomi verovelvollisen sairaanhoidon kustannuksista. Jos Suomi vastaa kustannuksista, verovelvolliselle lasketaan sairaanhoitomaksu korotuksineen.

Suorituslajit ja niiden käsittely

Eläkkeenmaksajat ilmoittavat eläkkeet ja suoritukset seuraavien suorituslajien mukaisesti.

Taulukko suorituslajit

Tunnus	Selite
B1	Julkisyhteisön maksama työeläke (ei liiketoiminnassa ansaittu)
B2	Muu sosiaaliturvalainsäädäntöön perustuva työeläke (mm. työeläke, luopumiseläke ja tapaturmaeläke)
B3	Kansaneläkelaitoksen tai Valtiokonttorin maksama muu kuin työeläke
B4	Ansiotuloa oleva ostettu eläke (mm. itse otettuun tai työnantajan ottamaan vapaaehtoiseen eläkevakuutukseen perustuva eläke)
B5	Julkisyhteisön liiketoiminnassa ansaittu eläke
B7	Muu kuin kohdissa B1-B5 tai B8 tarkoitettu eläke (esim. liikennevakuutukseen ja muuhun riskivakuutukseen perustuva eläke)
B8	Pääomatuloa oleva ostettu eläke (mm. itse otettuun vapaaehtoiseen eläkevakuutukseen perustuva eläke)
B9	Vapaaehtoiseen eläkevakuutukseen perustuva eläke, joka verotetaan pääomatulona 20 prosentilla korotettuna
B0	Vapaaehtoiseen yksilölliseen eläkevakuutukseen perustuva eläke tai muu suoritus, joka verotetaan pääomatulona 50 prosentilla korotettuna
P4	Ansiotuloa oleva pitkäaikaissäästämissopimukseen perustuva suoritus
P5	Pitkäaikaissäästämissopimukseen perustuva suoritus, joka verotetaan pääomatulona
P6	Pitkäaikaissäästämissopimukseen perustuva suoritus, joka verotetaan pääomatulona 20 prosentilla korotettuna
P7	Pitkäaikaissäästämissopimukseen perustuva suoritus, joka verotetaan pääomatulona 50 prosentilla korotettuna

1.6 Eläketulojen jaottelu verotuksen mukaan

Eläkkeet ja suoritukset jaotellaan verovelvollisen asuinvaltion, kansalaisuuden, verosopimus soveltuu -tiedon, verosopimuksen, eläkkeiden suorituslajien ja vastaako Suomi sairaanhoidon kustannuksista tietojen mukaisesti eri tavalla verotettavien eläkkeiden tai suoritusten yhteissummiksi.

Päättelyn tuloksena eläkkeet jaotellaan seuraavasti:

• Ansiotuloa oleva eläke tai suoritus, josta määrätään Suomessa valtionvero, kunnallisvero ja sairaanhoitomaksu
• Ansiotuloa oleva eläke tai suoritus, josta määrätään Suomessa valtionvero ja kunnallisvero mutta ei sairaanhoitomaksua
• Ansiotuloa oleva eläke, josta määrätään Suomessa vain sairaanhoitomaksu
• Ansiotuloa oleva eläke, josta ei määrätä Suomessa veroja eikä sairaanhoitomaksua
• Pääomatuloa oleva eläke tai suoritus, josta määrätään Suomessa pääomatulovero
• Pääomatuloa oleva eläke, jota ei veroteta Suomessa

Suorituslajeille B9 ja P6 lasketaan 20 %:n korotukset omina tietoinaan, jotka otetaan laskentaan mukaan. Suorituslajeille P7 ja B0 lasketaan 50 %:n korotukset omina tietoinaan, jotka otetaan laskentaan mukaan.

Verokortin enimmäispidätysprosentit

Jos verosopimus estää eläkkeen verottamisen Suomessa, mutta eläkkeen perusteella määrätään sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu, asetetaan ennakonpidätysprosentin katoksi 2,0 %, joka on sairaanhoitomaksuprosentin 0,68 ja eläkkeistä perittävän sairaanhoitomaksun korotusprosentin 0,97 yhteissumma pyöristettynä ylöspäin. Rajoitetusti verovelvollisen eläkkeen ennakonpidätysprosentin laskennassa ansiotuloa olevan eläkkeen perusteella määrätään sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu, jos verovelvollisella on tieto, että Suomi vastaa hänen sairaanhoidon kustannuksista.

Jos verosopimuksessa on mainittu kattoprosentti (esimerkiksi 15) ja verojen lisäksi määrätään sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu, asetetaan ennakonpidätysprosentin katoksi verosopimuksessa mainittu kattoprosentti lisättynä 2,0 prosenttiyksiköllä.

Suorituslajin B8, B9 ja B0 tuloja verotetaan pääomatulon tavoin 30 ja 34 %:n verokannalla. Verosopimuksessa voi kuitenkin olla määriteltynä kattoprosentti. Suorituslajien P4, P5, P6 ja P7 tuloja verotetaan Suomessa asuinvaltiosta riippumatta.

2 Pääomatuloverotuksen laskenta

Jos verovelvollisella on eläkkeiden lisäksi muita Suomessa verotettavia pääoma- tai ansiotuloja, enintään 7 000 euron ennakonkannon alaiset tulot voidaan ottaa huomioon eläkkeiden ennakonpidätysprosentin laskennassa vastaavalla tavalla kuin yleisesti verovelvollisella.

Jos verosopimus estää pääomatulona verotettavan eläkkeen verottamisen Suomessa, asetetaan kyseisen eläkkeen ennakonpidätysprosentiksi nolla. Tällöin kyseiselle eläkkeelle ei tehdä ennakonpidätysprosentin laskentaa.
Lasketaan yhteen pääomatuloa olevat suoritukset ja eläkkeet, joiden verottamista Suomessa verosopimus ei estä. Tulokseksi saadaan pääomatuloina verotettavien eläkkeiden ja suoritusten yhteismäärä.

Lasketaan yhteen pääomatuloa olevat eläkkeet, joiden verottamisen Suomessa verosopimus estää. Tulokseksi saadaan pääomatuloeläkkeiden yhteismäärä, joita ei veroteta Suomessa. Näiden ennakonpidätysprosentiksi asetetaan nolla.

Lasketaan P6 suorituslajin suorituksesta 20 %:n korotus. Lasketaan P7 suorituslajin suorituksesta 50 %:n korotus.

Jos verosopimus ei estä suorituslajin B9 verottamista Suomessa, lasketaan eläkkeestä 20 %:n korotus. Jos verosopimus ei estä suorituslajin B0 verottamista Suomessa, lasketaan eläkkeestä 50 %:n korotus.

2.1 Pääomatulosta tehtävät vähennykset

Veronalaisesta pääomatulosta vähennetään korot ja vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen sekä pitkäaikaissäästämissopimuksen maksut. Jos tulos on negatiivinen, erotuksesta syntyy alijäämä, joka huomioidaan ansiotuloverotuksessa vastaavalla tavalla kuin yleisesti verovelvollisella.

2.2 Pääomatuloa olevan eläkkeen ennakonpidätysprosentin laskenta

Lasketaan yhteen pääomatuloa olevat eläkkeet, pääomatuloa olevat suoritukset ja mahdolliset tehdyt 20 %:n ja 50 %:n korotukset. Tulokseksi saadaan veronalainen pääomatulo. Pääomatulovero lasketaan verotettavasta pääomatulosta 30 000 euroon asti 30 %:n mukaan ja ylimenevästä osasta 34 %:n mukaan.

Tuleva pääomatuloa olevien eläkkeiden ja -suoritusten verontarve jaetaan tulevalla pääomatulolla. Tulokseksi saadaan pääomatulona verotettavien eläkkeiden ja suoritusten ennakonpidätysprosentti, johon tehdään viitospyöristys kolmannen desimaalin mukaan. Ennakonpidätysprosentti saa olla enintään 34,0.

Jos verosopimus edellyttää, että eläkkeestä peritään rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain 15 §:n mukaista veroa pienempi vero, lasketaan tällaisesta eläkkeestä maksettavan veron osuus pääomatuloverojen yhteismäärästä ja vähennetään tästä määrästä verosopimuksen mukainen enimmäisvero. Tulokseksi saadaan pääomatuloa olevien eläkkeiden kattoprosentista johtuva määräämättä jätettävä pääomatulovero. Tämä laskenta tehdään suorituslajikohtaisesti.

3 Ansiotuloverotuksen laskenta

Ansiotuloa olevien eläkkeiden ennakonpidätysprosentit lasketaan suorituslajikohtaisesti. Ansiotuloa olevien eläkkeiden veroprogressioon ei vaikuta muualta kuin Suomesta saatu eläketulo.

Lasketaan yhteen ansiotuloa olevat eläkkeet ja ansiotuloa olevat pitkäaikaissäästämissopimukseen perustuvat suoritukset, joiden verottamista Suomessa verosopimus ei estä ja joista määrätään sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu.

Lasketaan yhteen ansiotuloa olevat eläkkeet ja ansiotuloa olevat pitkäaikaissäästämissopimukseen perustuvat suoritukset, joiden verottamista Suomessa verosopimus ei estä ja joista ei määrätä sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksua.

Lasketaan yhteen eläkkeet, joista määrätään vain sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu.

Lisäksi lasketaan yhteen suorituslajikohtaisesti eläkkeet, joiden verottamisen Suomessa verosopimus estää ja joista ei määrätä sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksua. Näiden suorituslajien maksajille palautetaan vastaustietona ennakonpidätysprosentti nolla.

Lasketaan yhteen ansiotuloa olevat eläkkeet ja suoritukset, joiden verottamista Suomessa verosopimus ei estä ja joista määrätään sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu sekä ansiotuloa olevat eläkkeet ja suoritukset, joiden verottamista Suomessa verosopimus ei estä ja josta ei määrätä sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksua. Tulokseksi saadaan valtion- ja kunnallisverotuksen veronalaiset ansiotulot.

Lasketaan yhteen eläkkeet ja suoritukset, joista määrätään sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun ja eläkkeet, joista määrätään vain sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu. Tulokseksi saadaan veronalaiset ansiotulot sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun laskennassa.

3.1 Vähennysten laskenta

Valtion- ja kunnallisverotuksen veronalaisten eläkkeiden ja suoritusten perusteella lasketaan valtion- ja kunnallisverotuksessa myönnettävät vähennykset samalla tavalla kuin ne lasketaan yleisesti verovelvollisen eläkkeensaajan verotuksessa.

3.1.1 Puhtaasta ansiotulosta valtionverotuksessa tehtävät vähennykset

Eläketulovähennys

Valtionverotuksen eläketulovähennys on enintään 11 150 euroa tai tätä pienempi eläkkeen tai suorituksen määrä. Jos verovelvollisen puhtaan ansiotulon määrä on suurempi kuin 11 150 euroa, pienennetään eläketulovähennystä 38 %:lla määrästä, jolla puhdas ansiotulo ylittää 11 150 euroa.

3.1.2 Puhtaasta ansiotulosta kunnallisverotuksessa tehtävät vähennykset

Eläketulovähennys

Kunnallisverotuksen eläketulovähennys on enintään 9 270 euroa tai tätä pienempi eläkkeen tai suorituksen määrä. Jos verovelvollisen puhtaan ansiotulon määrä ylittää 9 270 euroa, pienennetään eläketulovähennystä 51 %:lla määrästä, jolla puhdas ansiotulo ylittää 9 270 euroa.

Perusvähennys

Kunnallisverotuksen perusvähennys on enintään 3 630 euroa. Jos verovelvollisen kunnallisverotuksessa verotettava puhdas ansiotulo on edellä lueteltujen vähennysten vähentämisen jälkeen 3 630 euroa suurempi, perusvähennystä pienennetään 18 %:lla ylimenevästä tulosta.

Ahvenanmaan kunnallisverotuksessa perusvähennys on enintään 3 500 euroa. Jos verovelvollisen kunnallisverotuksessa verotettava puhdas ansiotulo on edellä lueteltujen vähennysten vähentämisen jälkeen 3 500 euroa suurempi, perusvähennystä pienennetään 18 %:lla ylimenevästä tulosta.

Invalidivähennys

Invalidivähennys lasketaan henkilöverotuksen yhteisistä tiedoista saadun haitta-asteen perusteella. Kunnallisverotuksessa myönnettävä invalidivähennys otetaan huomioon laskennassa vastaavalla tavalla kuin yleisesti verovelvollisella.

3.1.3 Sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun laskennassa puhtaasta ansiotulosta tehtävät vähennykset

Niiden eläkkeiden ja suoritusten perusteella, joista määrätään sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu, lasketaan sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun laskennassa myönnettävät vähennykset samojen laskentasääntöjen mukaisesti kuin kunnallisverotuksessa.

3.2 Verotettava ansiotulo

Vähennetään kunnallisverotuksen veronalaisista eläkkeistä ja suorituksista kunnallisverotuksessa myönnettävät vähennykset. Tulokseksi saadaan kunnallisverotuksen verotettava ansiotulo.

Vähennetään valtionverotuksen veronalaisista eläkkeistä ja suorituksista valtionverotuksessa myönnettävät vähennykset. Tulokseksi saadaan valtionverotuksen verotettava ansiotulo.
Vähennetään sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun veronalaisista eläkkeistä ja suorituksista myönnettävät vähennykset. Tulokseksi saadaan sairaanhoitomaksun perusteena olevat tulot. Vähennetään sairaanhoitomaksun perusteena olevista tuloista päivärahamaksun perusteena olevat tulot ja muut yrittäjätulot. Tulokseksi saadaan korotetun sairaanhoitomaksun perusteena olevat tulot.

3.3 Verojen ja maksujen laskenta

Kunnallisvero lasketaan kertomalla kunnallisverotuksen verotettava ansiotulo kuntien keskimääräisellä tuloveroprosentilla.

Valtion ansiotulovero lasketaan progressiivisen tuloveroasteikon mukaan valtionverotuksen verotettavasta ansiotulosta.

Eläketuloa saaville lasketaan valtion ansiotuloveron lisäksi eläketulon lisävero. Eläketulon lisävero lasketaan, jos eläketulo vähennettynä valtionverotuksen eläketulovähennyksellä on suurempi kuin 47 000 euroa. Lisäveron määrä on 5,85 %:a sen perusteena olevista tuloista.

Sairaanhoitomaksu lasketaan kertomalla sairaanhoitomaksun perusteena olevat tulot sairaanhoitomaksuprosentilla (0,68). Sairaanhoitomaksun korotus lasketaan kertomalla korotetun sairaanhoitomaksun perusteena olevat tulot sairaanhoitomaksun korotusprosentilla (0,97). Lasketaan yhteen sairaanhoitomaksu ja sairaanhoitomaksun korotus. Tulokseksi saadaan sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu.

3.4 Verosta tehtävät vähennykset

3.4.1 Valtionverotuksen invalidivähennys ja elatusvelvollisuusvähennys

Valtionverotuksen invalidivähennys lasketaan siihen oikeutetulle kertomalla vähintään 30 prosentin suuruisella verovelvollisen invaliditeettiprosentilla 115 euroa. Vähennys tehdään valtion ansiotuloverosta.

Elatusvelvollisuusvähennystä lasketaan siihen oikeutetulle kahdeksasosa elatusmaksuista kuitenkin enintään 80 euroa jokaista alaikäistä lasta kohden. Vähennys tehdään valtion ansiotuloverosta.

3.4.2 Alijäämähyvitys ja erityinen alijäämähyvitys

Asuntovelan ja ensiasunnon velan koroista otetaan laskennassa huomioon 10 %:a. Tulonhankkimisvelan korot otetaan laskennassa huomioon sellaisenaan.

Alijäämähyvitys on pääomatulon tuloveroprosentin (30 %) mukainen osuus samana vuonna syntyneestä pääomatulolajin alijäämästä, kuitenkin enintään 1 400 euroa. Ensiasuntoon kohdistuvan velan koroista alijäämähyvitys on 32 %:a.

Erityinen alijäämähyvitys lasketaan pääomatulosta vähentämättä jääneiden vapaaehtoisen eläkevakuutuksen maksujen ja pitkäaikaissäästämissopimuksen maksujen perusteella. Erityinen alijäämähyvitys on enintään pääomatulon tuloveroprosentin (30 %) mukainen osuus pääomatuloista vähentämättä jääneistä vapaaehtoisen eläkevakuutuksen maksuista.
Alijäämähyvitys ja erityinen alijäämähyvitys lasketaan vastaavalla tavalla kuin yleisesti verovelvollisella.

3.5 Verojen ja maksujen yhteismäärä

Valtion ansiotuloverosta vähennetään valtionverotuksen invalidivähennys ja elatusvelvollisuusvähennys.

Lasketaan yhteen valtion ansiotulovero, kunnallisvero, sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu ja pääomatulovero. Tulokseksi saadaan verot ja maksut yhteensä.

Verojen ja maksujen yhteismäärästä vähennetään alijäämähyvitys ja erityinen alijäämähyvitys.

3.6 Ennakonpidätyksen alaisen ansiotulon ennakonpidätysprosenttien laskenta

Ennakonpidätyksen alainen ansiotulo ei sisällä niitä eläkkeitä, joiden verottamisen verosopimus estää ja joista ei määrätä sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksua.

Eläkkeen ja suorituksen ennakonpidätysprosentti saadaan laskemalla verojen ja maksujen yhteismäärän prosentuaalinen osuus verojen laskennan pohjana käytetyistä tuloista. Ennakonpidätysprosentti lasketaan puolen prosenttiyksikön tarkkuudella ja pyöristetään ylöspäin seuraavaan puoleen tai tasaan prosenttiin. Ennakonpidätysprosentti voi olla enintään 60,0.

Jos verovelvollisella on eläkkeen, josta määrätään vain sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu, lisäksi muuta ansiotulona verotettavaa eläkettä tai suoritusta ja laskettu ennakonpidätysprosentti on yli 2,0, lasketaan ennakonpidätysprosentti uudelleen muita eläkkeitä varten. Eläkkeen, josta määrätään vain sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu, ennakonpidätysprosentiksi asetetaan 2,0.

Lasketaan eläkkeestä, josta määrätään vain sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu, 2,0 %:n mukaan kertyvä vero ja vähennetään määrä ansiotuloeläkkeiden ja -suoritusten verontarpeesta. Vähennetään ansiotuloeläkkeiden ja -suoritusten yhteismäärästä eläke, josta määrätään vain sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu. Tuloksena saadaan muiden ansiotuloeläkkeiden ja -suoritusten yhteismäärä. Muiden ansiotuloeläkkeiden ja -suoritusten ennakonpidätysprosentti saadaan laskemalla muiden ansiotuloeläkkeiden ja -suoritusten verontarpeen prosentuaalinen osuus muiden ansiotuloeläkkeiden ja -suoritusten yhteismäärästä.

Jos verosopimus edellyttää sitä, että eläkkeestä peritään rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain 15 §:n mukaista veroa pienempi vero, lasketaan tällaisesta eläkkeestä maksettavan veron osuus valtion ansiotuloveron ja kunnallisveron yhteismäärästä ja vähennetään tästä määrästä verosopimuksen mukainen enimmäisvero. Tulokseksi saadaan kyseisen eläketulon verosopimuksen kattoprosentista johtuva määräämättä jätettävä valtion ansiotulovero ja kunnallisvero. Tämä laskenta tehdään suorituslajikohtaisesti.

Jos verojen ja maksujen yhteismäärään on lisätty pääomatulovero, uusi eläkkeen ja suorituksen ennakonpidätysprosentti saadaan laskemalla tulevien eläkkeiden ja -suoritusten verontarpeen prosentuaalinen osuus tulevista eläkkeistä ja -suorituksista. Jos uusi ennakonpidätysprosentti on enintään 60,0 %, otetaan se tulevan eläkkeen ja suorituksen ennakonpidätysprosentiksi.

4 Ennakkoveron laskenta

Jos verovelvolliselle määrätään ennakkovero ja laskennassa on verokorttituloja, ennakonkannon alaisia ansio- ja pääomatuloja sekä tuloja, joista määrätään vain sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu, veron tarve jaetaan tulojen suhteessa ennakonpidätyksin kertyväksi ja ennakkoveroina kertyväksi. Näin saaduista veroista ja maksuista vähennetään ennakonpidätyksin kertyväksi laskettu veron määrä.

5 Voimaantulo

Edellä tässä päätöksessä vahvistettujen perusteiden mukaan laskettuja ennakonpidätysprosentteja sovelletaan 1.2.2021 tai sen jälkeen maksettaviin suorituksiin. Tätä päätöstä sovelletaan myös rajoitetusti verovelvolliselle henkilölle vuodelta 2021 määrättävän ennakkoveron laskennassa.

Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2020

Pääjohtaja Markku Heikura

Johtava asiantuntija Mia Keskinen