Verohallinnon päätös ennakonpidätysprosenttien laskentaperusteista eläkettä ja eläkkeensaajan palkkatuloa varten sekä ennakonkannossa määrättävän ennakkoveron laskentaperusteista vuodelle 2022

Antopäivä
24.11.2021
Diaarinumero
VH/5430/00.01.00/2021

Verohallinto on ennakkoperintälain (1118/1996) 2 §:n 1 momentin ja 6 §:n 1 momentin, sellaisina kuin ne ovat, 2 §:n 1 momentti laissa 516/2010 ja 6 §:n 1 momentti laissa 775/2016, nojalla vahvistanut eläkettä ja eläkkeensaajan palkkatuloa varten ennakonpidätysprosenttien ja ennakonkannossa määrättävän ennakkoveron laskentaperusteet seuraavasti:

1 Ennakonpidätysprosentin laskeminen eläkettä tai suoritusta varten

1.1 Henkilöt, joille lasketaan ennakonpidätysprosentti eläkettä tai suoritusta varten

Eläkkeen tai suorituksen ennakonpidätysprosentti lasketaan yleisesti verovelvolliselle luonnolliselle henkilölle, jolle eläkkeen- tai suorituksen maksaja on suorasiirrossa ilmoittanut eläkettä tai suoritusta. Ennakonpidätysprosentti lasketaan myös alle 18-vuotiaalle perhe-eläkettä saavalle. Eläkkeen tai suorituksen ennakonpidätysprosentin lisäksi määrätään ennakkovero mahdolliselle ennakonkannon alaiselle tulolle. Lisäksi verovelvolliselle lasketaan mahdollisen palkan ennakonpidätysprosentti.

Ennakonpidätysprosentin ja ennakkoveron laskennassa käytetään uusinta mahdollista tietoa. Ennakonpidätysprosentin laskennan perusteena käytettävät tulot saadaan pääsääntöisesti verovuodelta 2020 toimitetun verotuksen tiedoista tai verovuodelta 2020 toimitetun verotuksen oikaisun tiedoista taikka vuoden 2021 ennakkoperinnän muutoslaskentojen tiedoista. Oikaistun verotuksen tietoja käytetään laskennassa vain, jos oikaisusta on annettu päätös. Ennakonpidätysprosentin laskennassa tuloina otetaan huomioon verovelvollisen veronalaiset tulot, jos niiden oletetaan jatkuvan.

Ulkomailta Suomeen maksettavana tulona laskentaan otetaan mukaan eläkkeet. Eläkkeisiin kohdistuva kansainvälinen kaksinkertainen verotus poistetaan joko vapautusmenetelmällä tai hyvitysmenetelmällä.

Eläkkeen tai suorituksen ennakonpidätysprosentin laskentaan otetaan mukaan myös pääomatuloa oleva käyttökorvaus. Pääomatuloa olevalle käyttökorvaukselle ei lasketa verokorttia, vaan eläkkeen ennakonpidätysprosentin laskennassa huomioidaan tulosta arvioitu kertyvä ennakonpidätys.

Osinkotuloa, osuuskunnan maksamaa ylijäämää ja tuloverolain (1535/1992) 43 §:n mukaista puun myyntituloa ei oteta ennakonpidätysprosentin laskennassa huomioon, koska tulojen ei oleteta jatkuvan.

1.2 Yrittäjävakuutuksen työtulo sairausvakuutusmaksun ja päivärahamaksun laskentaperusteena

Jos eläkevakuutuslaitos on ilmoittanut eläkettä saavalle YEL- tai MYEL-työtuloa, työtulo korvaa yritystoiminnan tulot sairaanhoitomaksun laskennassa. Sairausvakuutuksen päivärahamaksu määrätään käyttäen laskentaperusteena sairausvakuutuslain (1224/2004) 18 luvun 15 §:ssä tarkoitettua veronalaista palkkatuloa ja yrittäjätuloa.

2 Ennakkoveron laskeminen ennakonkannon alaisia ansio- ja pääomatuloja varten

2.1 Ennakkoveron laskeminen

Yleisesti verovelvolliselle, jolla on ennakonkannon alaista tuloa, määrätään ennakonkantona ennakkovero ennakkoperintälain 3 ja 4 §:n mukaisesti.

Ennakonkannossa veroa määrätään verovelvollisen maksettavaksi määrä, joka vastaa mahdollisimman tarkoin verovelvollisen tuloista verovuonna sovellettavien veroperusteiden mukaan maksettavaa verojen ja maksujen yhteismäärää, vähennettynä ennakonpidätyksenä kertyväksi arvioidulla määrällä.

Pienet ennakonkannon alaiset tulot voidaan kuitenkin ottaa huomioon ennakonpidätyksessä kuten jäljempänä kohdassa 2.3 on kerrottu.

2.2 Ennakonkannon alaiset ansio- ja pääomatulot

Ennakonkannon alaiset ansio- ja pääomatulot otetaan eläkkeensaajalla huomioon pääsääntöisesti vastaavalla tavalla kuin palkansaajallakin.

Ennakonkannossa maksettavaa ennakkoveroa määrättäessä tuloina otetaan huomioon verovelvollisen veronalaiset tulot, jos niiden oletetaan jatkuvan.

2.3 Ennakonkannon alaisten pääoma- ja ansiotulojen huomioiminen eläkkeensaajan ennakonpidätysprosenttien laskennassa

Pienet ennakonkannon alaiset pääoma- ja ansiotulot otetaan mukaan ennakonpidätysprosentin laskentaan seuraavin säännöin.

Jos ennakonkannon alaiset tulot ovat enintään 7 000 euroa, ne voidaan ottaa huomioon ennakonpidätysprosentin laskennassa (ennakkoperintälaki 2 §). Jos ennakonkannon alaiset tulot yhteensä ovat yli 7 000 euroa, määrätään ennakkovero.

Ennakonkannonalaisia tuloja ei oteta huomioon ennakonpidätysprosentin laskennassa, jos palkan verokortti on oletetulle 10 000 euron tai 15 000 euron tulolle laskettu verokortti, merityötulolle laskettu verokortti tai jos verovelvollisen ainoa ansiotulo on Suomen eläke, josta määrätään pelkästään sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu Suomeen.

Enintään 7 000 euron suuruisia ennakonkannonalaisia ansiotuloja ja pääomatuloja ei oteta huomioon ennakonpidätysprosenttien laskennassa myöskään, jos verovelvollisella on tieto, että ennakonkannon alaisten tulojen perusteella määrättävät verot ja maksut maksetaan ennakkoverona.

Verokortin enimmäispidätysprosentti on 60,0. Ennakonkannonalaista tuloa ei oteta verokortille, jos ennakonpidätysprosentti nousisi yli 60,0 %:ksi.

Tuloista, joita ei ole otettu huomioon verokortilla, määrätään verovelvolliselle ennakkovero.

3 Eläkeprosentin laskennassa huomioon otettavat vähennykset

3.1 Pääomatuloeläkkeestä tai -suorituksesta tehtävät vähennykset

Pääomatuloista vähennetään tulonhankkimismenot ja korot sekä vapaaehtoisen eläkevakuutuksen maksut ja pitkäaikaissäästämissopimuksen maksut. Vähennykset tehdään muista pääomatuloista ja mahdollisesta pääomatuloeläkkeestä tai -suorituksesta. Jos syntyy alijäämää, vähennykset otetaan huomioon alijäämähyvityksen tai erityisen alijäämähyvityksen laskennassa.

3.2 Puhtaasta ansiotulosta valtionverotuksessa tehtävät vähennykset

3.2.1 Eläketulovähennys

Valtionverotuksen eläketulovähennys on enintään 11 190 euroa tai tätä pienempi eläkkeen tai suorituksen määrä. Jos verovelvollisen puhtaan ansiotulon määrä on suurempi kuin 11 190 euroa, pienennetään eläketulovähennystä 38 %:lla määrästä, jolla puhdas ansiotulo ylittää 11 190 euroa. 

3.3 Puhtaasta ansiotulosta kunnallisverotuksessa tehtävät vähennykset

3.3.1 Eläketulovähennys

Kunnallisverotuksen eläketulovähennys on enintään 9 500 euroa tai tätä pienempi eläkkeen tai suorituksen määrä. Jos verovelvollisen puhtaan ansiotulon määrä ylittää 9 500 euroa, pienennetään eläketulovähennystä 51 %:lla määrästä, jolla puhdas ansiotulo ylittää 9 500 euroa.

3.3.2 Perusvähennys

Kunnallisverotuksen perusvähennys on enintään 3 740 euroa. Jos verovelvollisen kunnallisverotuksessa verotettava puhdas ansiotulo, ulkomailta Suomeen maksettava eläke mukaan luettuna, on edellä lueteltujen vähennysten vähentämisen jälkeen 3 740 euroa suurempi, perusvähennystä pienennetään 18 %:lla ylimenevästä tulosta.

Ahvenanmaan kunnallisverotuksessa perusvähennys on enintään 3 500 euroa. Jos verovelvollisen kunnallisverotuksessa verotettava puhdas ansiotulo on edellä lueteltujen vähennysten vähentämisen jälkeen 3 500 euroa suurempi, perusvähennystä pienennetään 18 %:lla ylimenevästä tulosta.

3.3.3 Invalidivähennys

Invalidivähennys lasketaan henkilöverotuksen yhteisistä tiedoista saadun haitta-asteen perusteella vastaavalla tavalla, kuin palkan ennakonpidätysprosenttien laskennassa.

Invalidivähennys lasketaan, jos verovelvollisen kunnallisverotuksessa on muuta ansiotuloa kuin eläketuloa. Muusta ansiotulosta kuin eläketulosta kunnallisverotuksen invalidivähennys on vähintään 30 %:n suuruisen invaliditeettiprosentin osoittama osuus 440 eurosta. Vähennys myönnetään kuitenkin enintään kunnallisverotuksen muun puhtaan ansiotulon kuin eläketulon suuruisena. Verovelvollinen, jolla on ollut veronalaista eläketuloa vuonna 1982, saa kunnallisverotuksessa vähentää sen suuruisen invalidivähennyksen, johon hänellä oli oikeus vuodelta 1982 toimitetussa kunnallisverotuksessa, jollei hän voimassa olevien säännösten perusteella ole oikeutettu tätä suurempaan invalidivähennykseen.

3.4 Verosta tehtävät vähennykset

3.4.1 Valtionverotuksen invalidivähennys ja elatusvelvollisuusvähennys

Valtionverotuksen invalidivähennys ja elatusvelvollisuusvähennys otetaan huomioon laskennassa vastaavalla tavalla kuin palkan ennakonpidätysprosenttien laskennassa.

3.4.2 Alijäämähyvitys ja erityinen alijäämähyvitys

Alijäämähyvitys ja erityinen alijäämähyvitys otetaan huomioon laskennassa vastaavalla tavalla kuin palkan ennakonpidätysprosenttien laskennassa.

4. Verojen ja maksujen laskeminen eläkeprosentin laskennassa

4.1 Valtion ansiotulovero, valtion pääomatulovero, kunnallisvero, kirkollisvero, sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu ja sairausvakuutuksen päivärahamaksu

Valtion ansiotulovero lasketaan verovuoden verotuksessa sovellettavan progressiivisen tuloveroasteikon mukaan.

Eläketuloa saaville lasketaan valtion ansiotuloveron lisäksi eläketulon lisävero. Eläketulon lisävero lasketaan, jos eläketulo vähennettynä valtionverotuksen eläketulovähennyksellä on suurempi kuin 47 000 euroa. Lisäveron määrä on 5,85 %:a sen perusteena olevista tuloista.

Kunnallisvero, kirkollisvero ja sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu sekä sairausvakuutuksen päivärahamaksu lasketaan verovelvollisen verovuoden kotikunnan mukaisen kunnan tuloveroprosentin ja seurakunnan tuloveroprosentin, sekä verovuodelle vahvistetun sairaanhoitomaksuprosentin (0,53 %), sairaanhoitomaksun korotusprosentin (0,97 %), päivärahamaksuprosentin (1,18 %) ja yrittäjän päivärahamaksun korotusprosentin (0,14 %) mukaisena kahden desimaalin tarkkuudella. Sairausvakuutuksen päivärahamaksua ei lasketa, jos vuotuisen palkka- ja yrittäjätulon yhteismäärä alittaa 15 128 euroa.

Pääomatuloa olevasta verotettavasta eläkkeestä tai suorituksesta lasketaan vero pääomatulon tuloveroprosentin (30 %) mukaisesti. Siltä osin kuin eläkkeen ja/tai suorituksen määrä ylittää 30 000 euroa, ylimenevästä osasta lasketaan veroa (34 %) pääomatulon korotetun tuloveroprosentin mukaisesti.

Lasketaan ansiotuloa olevien eläkkeiden perusteella sairaanhoitomaksu ja sairaanhoitomaksun korotus.

Sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksua määrättäessä otetaan huomioon ulkomailta Suomeen maksettavat eläkkeet. Sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun laskennassa ulkomailta Suomeen maksettavaa eläkettä ei oteta huomioon, jos se on saatu EU/ETA-maasta tai Sveitsistä ja verovelvollinen ei saa Suomesta sosiaaliturva-asetuksen tai perusasetuksen mukaista eläkettä. Mikäli verovelvollinen saa EU/ETA-maasta tai Sveitsistä Suomeen maksettua sosiaaliturva-asetuksen tai perusasetuksen mukaista eläkettä ja lisäksi Suomesta sosiaaliturva-asetuksen tai perusasetuksen mukaista eläkettä, ulkomailta Suomeen maksettava eläke otetaan huomioon eläkkeenä, jonka sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun laskentaa koskee sairaanhoitomaksukatto. Jos EU/ETA-maasta tai Sveitsistä maksetun eläkkeen sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksua koskee sairaanhoitomaksukatto, sairaanhoitomaksu korotuksineen ei saa ylittää Suomesta maksettavien sosiaaliturva-asetuksen tai perusasetuksen mukaisten eläkkeiden yhteismäärää.

EU/ETA-maasta tai Sveitsistä ja Suomesta maksettavien sosiaaliturva-asetuksen tai perusasetuksen mukaisten eläkkeiden perusteella määrättävä sairaanhoitomaksu ja sairaanhoitomaksun korotus saadaan vertaamalla maksua ilman eläketuloja ja maksua, joka saadaan, kun myös sosiaaliturva-asetuksen tai perusasetuksen mukaiset eläkkeet otetaan huomioon. Erotus on mainittujen asetusten mukaisten eläkkeiden perusteella määrätty sairaanhoitomaksu korotuksineen. Tätä sairaanhoitomaksua korotuksineen verrataan Suomesta maksettavien sosiaaliturva-asetuksen tai perusasetuksen mukaisten eläkkeiden yhteismäärään. Ylittävästä osasta muodostuu sairaanhoitomaksuvähennys ulkomailta Suomeen maksettavan eläkkeen johdosta, joka vähennetään lasketusta sairaanhoitomaksusta, joka sisältää korotuksen.

Muusta kuin EU/ETA-maasta tai Sveitsistä saadusta eläkkeestä lasketaan täysi sairaanhoitomaksu korotuksineen.

Jos laskennassa on ulkomailta Suomeen maksettavaa eläkettä, josta peritään sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu, lasketaan vieraalle valtiolle maksetuista veroista hyvitettävät määrät ja vähennettävät määrät valtion-, kunnallis- ja kirkollisverojen suhteessa. Vieraalle valtiolle maksetuista veroista hyvitettävät määrät ja vähennettävät määrät vähennetään valtion-, kunnallis- ja kirkollisveroista näiden suhteessa.

4.2 Yleisradiovero ja Ahvenanmaan mediamaksu

Yleisradiovero ja Ahvenanmaan mediamaksu otetaan huomioon laskennassa vastaavalla tavalla kuin palkan ennakonpidätysprosenttien laskennassa. Yleisradiovero lisätään verovelvollisen verojen ja maksujen yhteismäärään. Ahvenanmaan mediamaksu lisätään verovelvollisen verojen ja maksujen yhteismäärään, jos verovelvollisen kotikunta on Ahvenanmaan maakunnassa.

5 Eläkkeen tai suorituksen ennakonpidätysprosentin laskenta

5.1 Ansiotuloa olevan eläkkeen tai suorituksen ennakonpidätysprosentin laskenta

Eläkkeen tai suorituksen ennakonpidätysprosentti saadaan pääsääntöisesti laskemalla, montako prosenttia edellä kohdassa 4.1 laskettu vero, johon on lisätty yleisradiovero tai Ahvenanmaan mediamaksu, on eläkkeestä tai suorituksesta.

Eläkkeen tai suorituksen ennakonpidätysprosentti voidaan laskea enintään 60,0 %:n suuruiseksi. Ennakonpidätysprosentti vahvistetaan puolen prosenttiyksikön tarkkuudella pyöristäen seuraavaan ylempään täyteen tai puoleen prosenttiin.

Suomesta ulkomaille maksettavan eläkkeen, josta voidaan määrätä vain sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu, ennakonpidätysprosentiksi asetetaan 1,5.

5.2 Pääomatuloa olevan eläkkeen tai suorituksen ennakonpidätysprosentin laskenta

Pääomatuloa olevalle vapaaehtoiseen eläkevakuutukseen perustuvalle eläkkeelle ja pitkäaikaissäästämissopimukseen perustuvalle suoritukselle lasketaan enintään 30 %:n suuruinen ennakonpidätysprosentti, jos pääomatuloeläkkeen tai suorituksen määrä on enintään 30 000 euroa. Jos pääomatuloeläkkeen tai suorituksen määrä on yli 30 000 euroa, lasketaan tulolle enintään 34 %:n suuruinen ennakonpidätysprosentti.

6 Ennakonpidätysprosenttien laskeminen eläkkeensaajan palkkaa varten

6.1 Ennakonpidätysprosentin laskeminen

Yleisesti verovelvolliselle, jolla on eläkkeitä tai suorituksia sekä palkkatuloa, lasketaan ennakonpidätysprosentti erikseen palkkaa varten. Ennakonpidätysprosentti palkkaa varten lasketaan, jos viimeksi päättyneen verotuksen tai siihen kohdistuneen verotuksen oikaisun taikka ennakkoperinnän muutoslaskennan tiedoissa on palkkaa. Ennakonpidätysprosenttia palkkaa varten ei kuitenkaan lasketa, jos verovelvollinen on siirtynyt eläkkeelle vuonna 2020, 2021 tai 2022, eläke on työ- tai virkasuhde-eläke taikka pakolliseen tapaturmavakuutukseen tai liikennevakuutukseen perustuva eläke ja verovelvollisella on 100 %:n invaliditeetti. Ennakonpidätysprosenttia palkkaa varten ei myöskään lasketa, jos verovelvollinen saa eläkettä, josta määrätään vain sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu. Jos palkan ennakonpidätysprosenttia ei lasketa, laskennasta poistetaan palkkatulot ja tulonhankkimismenot.

Jos laskennassa on täyseläkettä tai eläketukea sekä palkkaa, lasketaan ensin ennakonpidätysprosentti eläkettä varten ja mahdollinen ennakkovero. Täyseläkkeitä ovat kansaneläke, takuueläke, työ- ja virkasuhde-eläke, luopumis- ja sukupolvenvaihdoseläke, maatalousyrittäjän luopumistuki, vapaaehtoiseen eläkevakuutukseen perustuvan eläkkeen ansiotulo-osuus, ansiotuloa oleva pitkäaikaissäästämissopimukseen perustuva suoritus, vapaaehtoiseen eläkevakuutukseen perustuvan eläkkeen pääomatulo-osuus ja pitkäaikaissäästämissopimukseen perustuva suoritus. Tämän jälkeen lasketaan ennakonpidätysprosentti palkkaa ja muita verokorttituloja kuin eläkettä varten. Jos laskennassa on muuta eläkettä kuin täyseläkettä tai eläketukea sekä palkkaa, lasketaan ennakonpidätysprosentit samanaikaisesti. Tällöin eläkkeelle ja palkalle muodostuu yhtä suuri ennakonpidätysprosentti.

Palkan ennakonpidätysprosentin laskennassa tuloina otetaan huomioon viimeksi päättyneessä verotuksessa tai siihen kohdistuneessa verotuksen oikaisussa vahvistettu palkkatulo korotettuna 5,0 %:lla. Jos tieto palkasta on ennakkoperinnän muutoslaskennoista, sitä korotetaan 3,0 %:lla. Palkan ennakonpidätysprosentin laskennassa otetaan huomioon, eläkeprosentin laskennassa mainittujen vähennysten lisäksi, myös asunnon ja työpaikan väliset matkakulut, työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut, työasuntovähennys ja muut tulonhankkimismenot sekä tulonhankkimisvähennys, työtulovähennys ja kunnallisverotuksen ansiotulovähennys.

Palkan ennakonpidätysprosentin laskennassa verovelvollisen tulona käytetään eläkkeen, suorituksen ja palkan yhteismäärää. Jos eläkelaitos on ilmoittanut verovelvolliselle eläketuloa, 10 000 euron tai 15 000 euron oletuspalkkaan perustuvaa palkan verokorttia ei lasketa.

Palkan ennakonpidätysprosentin laskennassa huomioidaan täyseläkkeistä ja eläketuesta arvioitu kertyvä ennakonpidätys ja mahdollinen määrätty ennakkovero ennakonkannon alaisesta tulosta.

6.2 Päivärahamaksun perusteena oleva tulo

Sairausvakuutuksen päivärahamaksu lasketaan päivärahamaksun perusteena olevista tuloista. Sairausvakuutuksen päivärahamaksun perusteena olevien tulojen laskennassa käytetään seuraavien tulojen yhteismäärää: palkanluonteiset ansiotulot, merityötulo, urheilijan palkkio, omaishoitajan palkkio, perhehoitajan palkkio ilman kustannusten korvauksen osuutta ja YEL- ja MYEL-työtulot. Palkanluonteisia ansiotuloja ovat ennakonpidätyksen alaiset palkkatulot ja ennakonkannon alaiset palkkatulot.

Jos laskennassa on kohdan 2 mukaisesti mukana ennakonkannonalaisia ansiotuloja, ne huomioidaan päivärahamaksun perusteessa. Näitä tuloja ovat ennakonkannon alainen palkka, ulkomaan palkka ja ulkomaan merityötulo.

Sairausvakuutuksen päivärahamaksu on 1,18 % päivärahamaksun perusteena olevasta tulosta. Päivärahamaksu lasketaan 16 vuotta täyttäneille siihen asti, kunnes verovelvollinen täyttää 68 vuotta. Päivärahamaksua ei lasketa, jos vuotuisen palkka- ja yrittäjätulon yhteismäärä alittaa 15 128 euroa.

Kesken vuoden 16 vuotta tai 68 vuotta täyttävälle lasketaan päivärahamaksun perusteena oleva tulo, joka jaetaan 12:lla ja tulos kerrotaan 16 vuotta täyttämiskuukauden jälkeisten kuukausien lukumäärällä tai 68 vuotta täyttämiskuukauden ja sitä edeltävien kuukausien lukumäärällä. Laskennan tuloksena saadaan uusi päivärahamaksun perusteena oleva tulo, josta lasketaan päivärahamaksu.

YEL-työtulon perusteella lasketaan yrittäjän korotettu päivärahamaksu 0,14 % 18–68-vuotiaalle.

7 Palkan ennakonpidätysprosenttien laskennassa käytettävät vähennykset

7.1 Tulonhankkimisvähennys (valtion- ja kunnallisverotus)

Vähennyksen suuruus on 750 euroa, kuitenkin enintään palkkatulon määrä.

7.2 Asunnon ja varsinaisen työpaikan väliset matkakulut, työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut, muut tulonhankkimismenot, työasuntovähennys ja Ahvenanmaan matkakulut

Vähennykset lasketaan samalla tavalla kuin palkansaajan ennakonpidätysprosenttien laskennassa.

7.3 Eläkevakuutus-, työttömyysvakuutus- ja päivärahamaksu (puhtaasta ansiotulosta valtion- ja kunnallisverotuksessa)

Eläkevakuutusmaksuksi lasketaan 7,15 % ennakonpidätyksen alaisesta palkasta ja merityötulosta. Eläkevakuutusmaksua lasketaan siitä alkaen, kun verovelvollinen täyttää 17 vuotta. Kesken vuoden 17 vuotta täyttävälle eläkevakuutusmaksu lasketaan ikärajan täyttämistä seuraavan kuukauden alusta. Eläkevakuutusmaksua lasketaan siihen asti, kunnes 1957 tai tätä aikaisemmin syntynyt verovelvollinen täyttää 68 vuotta, 1958–1961 syntynyt verovelvollinen täyttää 69 vuotta ja 1962 tai sen jälkeen syntynyt verovelvollinen täyttää 70 vuotta. Vuoden 2025 loppuun saakka eläkevakuutusmaksu lasketaan korotettuna 53 vuoden täyttämistä seuraavan kuukauden alusta sen kuukauden loppuun, jona verovelvollinen täyttää 63 vuotta. Korotetuksi eläkevakuutusmaksuksi lasketaan 8,65 % palkasta. Eläkevakuutusmaksun laskentatapa on sama kuin palkansaajan ennakonpidätysprosenttien laskennassa.

Työttömyysvakuutusmaksuksi lasketaan vastaavalla tavalla 1,50 % 17–65-vuotiaalle palkasta ja merityötulosta.

Päivärahamaksu ja yrittäjän korotettu päivärahamaksu otetaan huomioon vähennyksenä samalla tavalla kuin palkansaajan ennakonpidätysprosenttien laskennassa.

7.4 Merityötulovähennys (puhtaasta ansiotulosta valtion- ja kunnallisverotuksessa)

Vähennykset lasketaan samalla tavalla kuin palkansaajan ennakonpidätysprosenttien laskennassa.

7.5 Kunnallisverotuksen ansiotulovähennys (puhtaasta ansiotulosta ennen perusvähennystä)

Kunnallisverotuksen ansiotulovähennys lasketaan samalla tavalla kuin palkansaajan ennakonpidätysprosenttien laskennassa.

7.6 Työtulovähennys

Työtulovähennys lasketaan samalla tavalla kuin palkansaajan ennakonpidätysprosenttien laskennassa. Työtulovähennys vähennetään ansiotulosta valtiolle suoritettavasta tuloverosta. Siltä osin kuin vähennys ylittää ansiotulosta valtiolle suoritettavan tuloveron määrän, se tehdään kunnallisverosta, sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksusta ja kirkollisverosta näiden suhteessa. Vähennys tehdään ennen muita tuloverosta tehtäviä vähennyksiä.

8 Verojen ja maksujen laskeminen eläkkeensaajan palkkatulon laskennassa

Verovelvollisen tulojen ja vähennysten perusteella lasketaan verot ja maksut uudelleen, jos verovelvollisella on täyseläkettä tai eläketukea ja hänelle lasketaan ennakonpidätysprosentti erikseen eläkettä ja muuta verokorttituloa kuin eläkettä varten.

Valtion ansiotuloverosta vähennetään työtulovähennys. Valtion ansiotuloverosta vähentämätön osuus työtulovähennyksestä vähennetään kunnallisveron, kirkollisveron ja sairaanhoitomaksun yhteismäärästä, jossa ei ole mukana päivärahamaksua.

Valtionvero, kunnallisvero, kirkollisvero, yleisradiovero, Ahvenanmaan mediamaksu, sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu ja sairausvakuutuksen päivärahamaksu lasketaan yhteen. Näin saadaan maksettavaksi määrättävien verojen ja maksujen yhteismäärä, josta vähennetään eläkkeistä ja suorituksista näiden ennakonpidätysprosentin mukaan kertyvä määrä.

Palkan ennakonpidätysprosentti saadaan laskemalla, montako prosenttia jäljelle jäävä määrä on muiden kuin eläkkeiden ja suoritusten määrästä. Palkan ennakonpidätysprosentti on enintään 60,0 %.

Edunsaajaeläkettä tai perhe-eläkelain mukaista muuta eläkettä kuin lesken alkueläkettä saavalle leskelle, sekä osittaista varhennettua vanhuuseläkettä, osa-aikaeläkettä, osatyökyvyttömyyseläkettä, osakuntoutustukea, osatapaturmaeläkettä tai osaliikennevahinkoeläkettä saavalle ennakonpidätysprosentti määrätään yhtä suureksi palkkaa ja eläkettä varten.

Verovelvolliselle muodostetaan verokortti palkkaa varten ja päätös ennakonpidätysprosentista.

9 Ennakkoveron laskenta

Jos verovelvolliselle määrätään ennakkovero ja laskennassa on vain ansiotuloa olevia ennakonpidätyksen alaisia tuloja ja vuokratuloja, ennakkovero lasketaan pääomatuloveron ja yleisradioveron pääomatulo-osuuden yhteismäärälle. Jos verovelvollisen kotikunta on Ahvenanmaan maakunnassa ja laskennassa on vain ansiotuloa olevia ennakonpidätyksen alaisia tuloja ja vuokratuloja, ennakkovero lasketaan pääomatuloveron ja Ahvenanmaan mediamaksun pääomatulo-osuuden yhteismäärälle.

Jos verovelvolliselle määrätään ennakkovero ja laskennassa on sekä ansiotuloa olevia ennakonpidätyksen alaisia tuloja että muita ennakonkannon alaisia ansio- ja pääomatuloja kuin vuokratuloja, tulot jaetaan niiden suhteessa ennakonpidätyksen alaisiin tuloihin ja ennakkoverotuloihin. Näin saaduista veroista ja maksuista vähennetään ennakonpidätyksin kertyväksi laskettu veron määrä.

Jos verovelvolliselle määrätään ennakkovero ja laskennassa on ennakonpidätyksen alaisia tuloja, ennakonkannon alaisia ansio- ja pääomatuloja sekä tuloja, joista määrätään vain sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu, veron tarve jaetaan tulojen suhteessa ennakonpidätyksin kertyväksi ja ennakkoveroina kertyväksi. Näin saaduista veroista ja maksuista vähennetään ennakonpidätyksin kertyväksi laskettu veron määrä.

10 Voimaantulo

Edellä tässä päätöksessä vahvistettujen perusteiden mukaan laskettuja ennakonpidätysprosentteja sovelletaan 1.2.2022 lukien tai sen jälkeen maksettaviin suorituksiin. Tätä päätöstä sovelletaan myös luonnolliselle henkilölle vuodelta 2022 määrättävän ennakkoveron laskennassa.

Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 2021

Pääjohtaja Markku Heikura

Johtava asiantuntija Mia Keskinen