Kotitalousvähennys tavanomaisesta kotitalous-, hoiva- ja hoitotyöstä

Antopäivä
30.12.2019
Diaarinumero
VH/2491/00.01.00/2018
Voimassaolo
30.12.2019 - Toistaiseksi
Valtuutussäännös
Laki Verohallinnosta (503/2010) 2 § 2 mom.
Korvaa ohjeen
A254/200/2017

Tässä ohjeessa käsitellään kotitalousvähennystä tavanomaisen kotitalous-, hoiva- ja hoitotyön kustannusten perusteella.

Kotitalousvähennyksen yleisistä edellytyksistä, määrästä sekä vähennyksen vaatimisesta ja myöntämisestä on kerrottu Verohallinnon ohjeessa Kotitalousvähennys verotuksessa (VH/2488/00.01.00/2018) eikä niitä tästä syystä käsitellä tässä ohjeessa.

1 Vähennys kotitaloustyön perusteella

Tuloverolain (TVL) 127 a §:n 1 momentin mukaan kotitalousvähennykseen oikeuttaa tavanomainen kotitaloustyö. Tavanomaisella tarkoitetaan tässä yhteydessä kotitaloustyötä, jota yleisesti tehdään kodin ja siellä asuvien henkilöiden hyväksi. Mahdollisten tällaisia töitä varten saatujen tukien vaikutusta kotitalousvähennykseen käsitellään jäljempänä ohjeen kohdassa 4.

1.1 Vähennyskelpoiset kotitaloustyöt

Verovelvollisen käyttämässä asunnossa ja vapaa-ajan asunnossa tehtävää vähennykseen oikeuttavaa kotitaloustyötä on esimerkiksi siivous, pyykinpesu, silitys, muu vaatteiden huolto ja ruuan laitto. Vähennykseen voi oikeuttaa myös pitopalvelun hoitama tarjoilu, kahvinkeitto ja ruuanlaitto henkilön kotona tai vapaa-ajan asunnossa järjestetyissä perhe- tai muissa juhlissa.

Verovelvollisen käyttämään asuntoon tai vapaa-ajan asuntoon kuuluvat myös asunnon piha-alue ja sillä olevat asumista palvelevat rakennukset ja rakennelmat. Tällaisia ovat esimerkiksi erillinen sauna, varasto, autotalli ja puuvaja. Vähennyskelpoista on piha-alueella tapahtuva auraustyö ja muu piha-alueen puhtaanapitotyö. Myös lumen pudotus katolta oikeuttaa kotitalousvähennykseen.

Piha-alueella tarkoitetaan yleensä tonttia. Piha-alueena voidaan haja-asutusalueella pitää rakennusta ympäröivää enintään 10 000 neliömetrin suuruista aluetta. Tämä haja-asutusalueella piha-alueeksi katsottava alue käy monesti parhaiten ilmi tätä asuntoa ympäröivästä rakennuspaikan suuruisesta alueesta. Piha-alueen ulkopuolinen yksityistie ei kuulu asuntoon.

Vähennykseen oikeuttavat esimerkiksi kukkien kastelu sekä piha-alueen ja pihaan kuuluvan puutarhan hoito, kuten nurmikon ja pensasaidan leikkaus. Myös piha-alueella tapahtuva polttopuiden teko ja kasaus, pihapuiden kaato sekä pihapuiden oksien karsinta oikeuttavat kotitalousvähennykseen. Jos näissä töissä käytetään konetta, kuten traktoria, klapikonetta tai nosturia, voi myös niiden työosuudesta saada kotitalousvähennyksen.

Pihapuulla tarkoitetaan esimerkiksi omakotitalon nurmialueella olevaa yksittäistä puuta, joka kaadetaan esimerkiksi lahoamisen sen vuoksi. Kaikki piha-alueella tehtävä puiden kaataminen ei kuitenkaan oikeuta kotitalousvähennykseen. Vähennyskelvottomia puiden kaatotöistä on käsitelty seuraavassa kohdassa 1.2.

Uusien huonekalujen kokoamistyö ja sälekaihtimien asennustyö asunnossa tai vapaa-ajan asunnossa oikeuttavat vähennykseen. Myös tuholaisten torjunta asunnossa, vapaa-ajan asunnossa tai niiden piha-alueella oikeuttaa kotitalousvähennykseen. Tuholaisten torjuntaan käytettyjen aineiden ja tarvikkeiden kustannukset eivät kuitenkaan oikeuta vähennykseen. Vähennystä ei saa myöskään työhön liittyvistä matkakuluista eikä toimistotöistä, kuten raportin kirjoittamiseen käytetystä ajasta.

Muuton yhteydessä tilattavat tavanomaiset kotitaloustyöt, kuten vanhan ja uuden asunnon siivoamistyö sekä uusien huonekalujen kokoamistyö oikeuttavat kotitalousvähennykseen. Vähennysoikeuden edellytyksenä on, että työt on hinnoiteltu erikseen eivätkä ne sisälly varsinaista muuttotyötä koskevaan laskuun (KVL 65/2009).

Kaupassa käynti, asiointi ja lemmikin ulkoiluttaminen oikeuttavat kotitalousvähennykseen vain, jos työ on osa muuta, laajempaa kotitalous-, hoiva- tai hoitotyötä. Tällaisessa tapauksessa vähennyksen voi saada, vaikka nämä työt eivät sananmukaisesti tapahdukaan verovelvollisen käyttämässä asunnossa tai vapaa-ajan asunnossa. Vähennyksen edellytyksenä on, että työn tekee sama edellä mainittua, laajempaa kotitalous-, hoiva- tai hoitotyötä, tekevä henkilö. Lemmikillä tarkoitetaan kissaa, koiraa tai muuta vastaavaa tavanomaista lemmikkieläintä, joka asuu asunnon asuintiloissa. Hevonen tai poni ei ole tästä syystä vähennykseen oikeuttava lemmikki.

1.2 Vähennyskelvottomat kotitaloustyöt

Kotitalousvähennystä ei saa kotitaloustyöstä, joka tehdään muualla kuin verovelvollisen käyttämässä asunnossa, vapaa-ajan asunnossa tai näiden piha-alueella. Esimerkiksi, jos piha-alueen auraustyö ulottuu myös pihan ulkopuoliselle tieosuudelle, vähennystä ei voi saada piha-alueen ulkopuolella tapahtuvasta auraustyöstä.

Kotitalousvähennystä ei voi saada myöskään piha-alueen ulkopuolella tehtävästä puunkaatotyöstä eikä piha-alueen laajentamiseen liittyvistä puunkaatotöistä. Kotitalousvähennykseen ei oikeuta myöskään uudisrakentamiseen ja siihen verrattavaan rakentamiseen liittyvä puunkaatotyö. Uudisrakentamista käsitellään tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Kotitalousvähennys asunnon kunnossapito- ja perusparannustyöstä.

Sisustussuunnittelijan, arkkitehdin, insinöörin tai vastaavan henkilön tekemä kodin sisustamiseen liittyvä suunnittelutyö ei ole vähennykseen oikeuttavaa tavanomaista kotitaloustyötä.

Jos henkilön kotiin tai vapaa-ajan asunnolle tulee esiintymään henkilö tai henkilöitä, kuten laulaja, orkesteri, bändi, dj, pianonsoittaja, taikuri, pelle, koomikko, joulupukki tai muu vastaava, ei heille maksetuista korvauksista voi saada miltään osin kotitalousvähennystä. Tällaiset esiintymiset eivät ole tavanomaista kotitaloustyötä.

Vähennykseen oikeuttavana kotitaloustyönä ei pidetä esimerkiksi kuljetuspalveluita, jätteiden kuljetusta, likakaivon tyhjennystä eikä muuttopalveluja. Kotitalousvähennystä ei voi saada myöskään esimerkiksi siitä, että kuljetusyritys hoitaa asioita henkilön puolesta, kuljettaa henkilöä asiointikäynneillä tai on mukana henkilön asiointikäynneillä. Kotitalousvähennystä ei voi saada sillä perusteella, että ruokakauppa tai muu yritys toimittaa ruoka- tai muita tavaroita kotiin.

Asunnon vaihdosta johtuva muuttotyö ei oikeuta kotitalousvähennykseen, koska muuttotyö ei ole luonteeltaan tavanomaista kotitaloustyötä (KVL 51/2000). Tällainen kotitalousvähennyksen ulkopuolelle jäävä muuttotyö sisältää esimerkiksi muuttotavaroiden pakkaamista, vanhojen huonekalujen purkamista ja kokoamista sekä muuttotavaroiden kantamista ja kuljetusta.

Vähennyskelpoista kotitaloustyötä ei ole muusta kotitalous-, hoiva- tai hoitotyöstä erillinen lemmikin hoitotyö (esimerkiksi kissan tai koiran ulkoiluttaminen, ruokkiminen, kissanhiekan vaihto, turkin trimmaaminen). Myöskään akvaarioiden tai terraarioiden puhdistaminen ei ole vähennyskelpoista kotitaloustyötä.

Pianonviritystä tai huonekalujen verhoilua ei pidetä tavanomaisena kotitaloustyönä. Myöskään vartiointi- tai turvapalvelutyö ei ole vähennykseen oikeuttavaa kotitaloustyötä. Siten esimerkiksi kustannukset niin sanotun mökkitalkkarin tarkastuskäynneistä vapaa-ajan asunnolla tai vartiointi- ja turvapalveluyrityksen veloittamat kuukausimaksut ei oikeuta vähennykseen.

Luontoisetuna saatu kotitaloustyö ei oikeuta vähennykseen, vaikka työ olisi luonteeltaan tavanomaista kotitaloustyötä (KVL 35/1999).

2 Vähennys hoiva- ja hoitotyön perusteella

Tuloverolain127 a §:n 1 momentin mukaan kotitalousvähennykseen oikeuttaa myös tavanomainen hoiva- ja hoitotyö. Tavanomaisella tarkoitetaan tässä yhteydessä hoiva- ja hoitotyötä, jota yleensä tehdään kodissa asuvien henkilöiden hyväksi. Mahdollisten tällaisia töitä varten saatujen tukien vaikutusta kotitalousvähennykseen käsitellään jäljempänä ohjeen kohdassa 4.

2.1 Vähennyskelpoiset hoiva- ja hoitotyöt

Kotitalousvähennykseen oikeuttavalla hoiva- ja hoitotyöllä tarkoitetaan huolenpitoa ja hoitoa, jonka kohteena on verovelvollinen tai hänen kanssaan samassa taloudessa asuva henkilö. Vähennyksen saa myös silloin, jos hoivattavana tai hoidettavana on verovelvollisen, hänen puolisonsa tai edesmenneen puolisonsa vanhemmat, ottovanhemmat, kasvattivanhemmat tai näiden suoraan ylenevässä polvessa olevat sukulaiset tai edellä mainittujen henkilöiden puolisot ja työ tehdään heidän käyttämässään asunnossa tai vapaa-ajan asunnossa (TVL 127 a § 5 momentti).

Kotitalousvähennyksen voi saada vain tavanomaista, yleisesti kotona tehtävästä hoiva- ja hoitotyöstä. Tällaista työtä on esimerkiksi lasten, sairaiden, vammaisten ja vanhusten hoitaminen hoidettavan kotona. Hoiva ja hoito voi olla esimerkiksi syöttämistä, pukemista, pesemistä ja auttamista ulkoilussa sekä muissa henkilökohtaisissa toimissa tai lapsista huolehtimista.

Vähennyksen voi saada myös avustajan käyttämisestä henkilökohtaisessa asioinnissa, jos avustaminen on osa laajempaa kotitalousvähennykseen oikeuttavaa kotitaloustyötä tai hoiva- ja hoitotyötä. Asioinnissa avustamisella tarkoitetaan esimerkiksi henkilön avustamista kaupassa, pankissa ja apteekissa asioinnissa. Myös läksyissä auttaminen oikeuttaa kotitalousvähennykseen, jos hoivapalveluyrittäjän neuvoo perheen lapsia läksyjen teossa muun kotitaloustyön yhteydessä.

2.2 Vähennyskelvottomat hoiva- ja hoitotyöt

Kotitalousvähennystä ei saa kampaajan, parturin, kosmetologin, jalkahoitajan, hierojan, ravintovalmentajan ja henkilökohtaisen kunto-ohjaajan palveluista, terapiapalveluista ja muista vastaavista töistä. Ne eivät ole tavanomaista kotona tehtävää hoiva- tai hoitotyötä, vaikka ne tehtäisiin asiakkaan kotona. Esimerkiksi jalkahoitajan ja hierojan työ on lisäksi yleensä arvonlisäverotonta terveyden- ja sairaudenhoitopalvelua ja jää myös sen vuoksi kotitalousvähennyksen ulkopuolelle. Katso myös jäljempänä kohta 2.3.1.

Kotitalousvähennykseen eivät oikeuta erilaiset oppimiseen ja koulutukseen liittyvät palvelut, kuten yksityisopetus kotona. Niitä ei pidetä tavanomaisena kotitalous-, hoiva tai hoitotyönä (KVL 35/2010). Luontoisetuna saatu hoiva- ja hoitopalvelu ei myöskään oikeuta kotitalousvähennykseen (KVL 35/1999).

2.3 Arvonlisäverottomat terveyden- ja sairaudenhoitopalvelut

Tuloverolain 127 a §:n 2 momentissa on erikseen säädetty, että kotitalousvähennykseen oikeuttavana tavanomaisena hoiva- ja hoitotyönä ei pidetä sellaisia terveyden- ja sairaudenhoitopalveluja, joiden myynti on verovapaata arvonlisäverolain (1501/1993) 34 - 36 §:n mukaan.

Arvonlisäverolain 35 §:n mukaan terveyden- ja sairaudenhoitopalvelulla tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla määritetään, palautetaan tai ylläpidetään ihmisen terveydentilaa sekä toimintakykyä ja työkykyä. Hoidon antaja voi olla muun muassa sellainen terveydenhuollon ammattihenkilö, joka harjoittaa toimintaansa lakiin perustuvan oikeuden nojalla tai joka on lain nojalla rekisteröity.

Tässä tarkoitettua terveyden - tai sairaanhoitopalvelua on esimerkiksi lääkärin, hierojan, fysioterapeutin, terveydenhoitajan, jalkahoitajan, sairaanhoitajan ja lähihoitajan tekemä työ. Kotitalousvähennystä ei saa heidän antamistaan terveyden- ja sairaudenhoitopalveluista.

Edellisessä kappaleessa mainitusta poiketen kotitalousvähennykseen voi olla oikeus sairaanhoitajan tai lähihoitajan verovelvollisen asunnossa tai vapaa-ajan asunnossa tekemän muun tavanomaisen kotitaloustyön perusteella.

2.4 Sosiaalihuoltopalvelut

Sosiaalihuollon harjoittaja voi olla valtio, kunta tai sosiaaliviranomaisen valvoma muu sosiaalihuollon palvelujen tuottaja. Sosiaalihuollon palvelujen tuottajat on merkitty aluehallintoviraston pitämään rekisteriin.

Arvonlisäverolain 37 §:n mukaan arvonlisäveroa ei suoriteta sosiaalihuoltona tapahtuvasta palvelujen ja tavaroiden myynnistä. Arvonlisäverolain 38 §:n mukaan sosiaalihuollolla tarkoitetaan toimintaa, jonka tarkoituksena on huolehtia lasten ja nuorten huollosta, lasten päivähoidosta, vanhusten huollosta, kehitysvammaisten huollosta, muista vammaisten palveluista ja tukitoimista, päihdehuollosta sekä muusta tällaisesta toiminnasta.

Vaikka nämä sosiaalihuollon palvelut ovat arvonlisäverolain 37 §:n mukaan verovapaita, niiden perusteella voi saada kotitalousvähennyksen, jos työ tehdään verovelvollisen kotona ja muut vähennyksen edellytykset täyttyvät. Sen sijaan kunnan palvelusetelillä maksettu tai muulla maksusitoumuksella hankittu sosiaalihuoltopalvelu ei oikeuta kotitalousvähennykseen. Vähennystä ei tällöin saa edes suoraan palvelun antajalle maksetusta osasta. Myöskään kunnalle suoraan maksetuista sosiaalihuoltopalveluista ei saa vähennystä (katso tarkemmin jäljempänä ohjeen kohta 4).

3 Palveluasumisen yhteydessä tehty kotitalous-, hoiva- ja hoitotyö

Palvelutalossa, hoivakodissa, ryhmäkodissa, senioritalossa tms. asuva saa vähennyksen kuten tavallisissakin asunnoissa tehdystä työstä. Jos kunta on antanut työtä varten palvelusetelin tai muun maksusitoumuksen, vähennystä ei kuitenkaan saa edes siitä osasta, joka on maksettu suoraan palvelun tarjoajalle. Kunnalle maksetuista suorituksista ei myöskään saa vähennystä.

Kunta saattaa tukea myös yksityistä, esimerkiksi säätiön omistamaa hoitokotia, maksamalla tukea suoraan hoitokodille. Tällainen tuki ei estä kotitalousvähennystä, vaan palvelutalon asiakas voi saada vähennyksen itse maksamistaan kotitalousvähennykseen oikeuttavista kustannuksista.

3.1 Yksityiset palvelutalot

Jos kotitalous-, hoiva- ja hoitotyötä tehdään yksityisessä palvelutalossa, kotitalousvähennyksen voi saada vain siltä osin kuin työ tehdään henkilön yksityisesti hallitsemissa tiloissa. Työ oikeuttaa vähennykseen, jos henkilöä avustetaan peseytymisessä, pukeutumisessa, sängyn petaamisessa, ruokailussa, siivouksessa ja muissa henkilökohtaisissa toimissa ja avustustyö tehdään henkilön yksityisesti hallitsemissa tuloissa. Laitoshoidon tai laitoshuollon maksuista ei kuitenkaan saa vähennystä, koska kyse ei silloin ole henkilön yksityisesti hallitsemissa tiloissa tehdystä työstä.

Vähennyksen voi saada myös avustajan käyttämisestä henkilökohtaisessa asioinnissa, jos avustaminen on osa laajempaa kotitalousvähennykseen oikeuttavaa muuta kotitalous-, hoiva- ja hoitotyötä. Tällaista avustamistyötä voi olla esimerkiksi henkilön avustaminen taloyhtiön saunassa tai pyykkituvassa tai ulkoiluttaminen.

Kotitalousvähennystä ei voi saada palveluasumiseen liittyvistä peruspalvelumaksuista eikä muista vastaavista maksuista, joita on saatettu koota yhden maksunimikkeen alle. Tämä johtuu siitä, että tällaiset maksut voivat kokonaan tai osittain kohdistua muuhun kuin kotitalousvähennykseen oikeuttavaan työhön. Kotitalousvähennystä ei voi saada esimerkiksi palvelutaloasumiseen liittyvästä vuokrasta eikä vesi-, sauna-, sähkö-, ateriapalvelu-, ruokailu-, vaatehuoltomaksuista.

Vähennystä ei saa myöskään turvapalveluista eikä niistä aiheutuvista kustannuksista, kuten yöpartion, hälytyspalvelun ja turvapuhelimen maksuista. Myöskään lääkäri-, sairaanhoito- ja laboratorio-, terveydenhoitajapalvelut eivät oikeuta kotitalousvähennykseen. Jalkahoito, hieronta-, fysioterapiapalveluista tai parturi- ja kampaamopalveluista ei niin ikään saa kotitalousvähennystä.

Vähennystä ei voi saada hoitotarvike- ja muista tarvikemaksuista, hallinnollisista kuluista tai kuljetuskorvauksista. Vastaavasti myöskään erilaiset virkistyspalvelumaksut, kuten teatteri-, musiikki- ym. kulttuuritapahtumamaksut ja retkimaksut sekä liikuntapalvelumaksut, kuten kuntosali- ja uimahallimaksut, eivät oikeuta kotitalousvähennykseen.

Yksityisessä palvelutalossa tai vastaavassa asuvan on syytä laatia kotitalousvähennystä varten erittely kalenterivuonna maksamistaan kustannuksista. Erittelystä on käytävä ilmi, mikä osa kustannuksista kohdistuu asiakkaan yksityisesti hallitsemissa tiloissa tehtyyn vähennykseen oikeuttavaan työhön ja mikä osa on vähennykseen oikeuttamattomia kustannuksia.

3.2 Kunnalliset palvelutalot

Kunnallisessa palvelutalossa tehty työ ei oikeuta vähennykseen, kuten eivät muutkaan kunnan palvelut. Esimerkiksi jos palvelutalossa asuva maksaa kotitalous-, hoiva- tai hoitotöihin liittyvän laskun kunnalle tai kaupungille (eli laskussa on kunnan tai kaupungin y-tunnus), hän ei voi saada kotitalousvähennystä, vaikka työ sinänsä oikeuttaisi vähennykseen. Vähennystä ei tällöin saa, vaikka työn olisi tehnyt yksityinen palvelutalo tai sellainen palvelutalo, joka toimii yleishyödyllisenä yhteisönä.

Myös kunnallisessa palvelutalossa asuva henkilö on yksityisessä palvelutalossa asuvan tavoin oikeutettu kotitalousvähennykseen sellaisesta vähennyskelpoisesta kotitalous-, hoiva- ja hoitotyöstä, jota kunnan sopimus ei kata ja jota varten henkilö ei ole saanut kunnan myöntämää sosiaali- ja terveydenhuollon palveluseteliä, muuta avustusta tai jonkin muun tahon maksamaa korvausta. Seuraavassa kohdassa 4 on käsitelty tarkemmin erilaisia asumispalveluun saatujen tukien vaikutusta kotitalousvähennykseen.

4 Tukien vaikutus kotitalousvähennykseen

Tuloverolain 127 a §:n 3 momentin mukaan kotitalousvähennystä ei myönnetä, jos välittömästi samaa työsuoritusta varten on saatu omaishoidon tukea, kunnan myöntämä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluseteli, lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetussa laissa tarkoitettua tukea tai julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaista palkkatukea.

Muut kuin yllä mainitut hoitotyöhön tai työllistämistoimiin liittyvät tuet eivät estä kotitalousvähennystä tavanomaisesta kotitaloustyöstä sekä hoiva- ja hoitotyöstä. Vähennystä ei estä esimerkiksi eläkkeensaajan hoitotuki, jota maksetaan tarvittavan hoidon ja erityiskustannusten korvaamiseksi 65 vuotta täyttäneelle tai täyttä työkyvyttömyyseläkettä saavalle, taikka yksilöllistä varhaiseläkettä saavalle henkilölle. Kotitalousvähennystä eivät estä myöskään erilaiset vammaistuet, joilla katetaan avuntarpeesta aiheutuvia lisäkustannuksia ja muita ylimääräisiä menoja. Vähennyksen voi kuitenkin saada vain siltä osin kuin tuki ei kata kustannuksia.

Jos joku muu taho, esimerkiksi vakuutusyhtiö, Valtiokonttori tai joku muu toimija (esimerkiksi yhdistys tai seurakunta), maksaa korvausta tai tukea kotitalousvähennykseen oikeuttavista kotitalous-, hoiva- ja hoitotöistä, voi verovelvollinen saada kotitalousvähennyksen siitä osuudesta, jonka hän maksaa itse.

4.1 Omaishoidon tuki ja palveluseteli

Omaishoidon tuki myönnetään hoidettavalle ja maksetaan omaishoitajille hoiva- ja hoitotyöstä, jonka omaishoitajat tekevät hoidettavan hyväksi. Omaishoidon tuki estää vähennyksen vain niistä töistä, joita varten tukea maksetaan. Omaishoidon tuen perusteet käyvät tarvittaessa ilmi kunnan ja omaishoitajien välisestä toimeksiantosopimuksesta ja sen liitteenä olevasta hoito- ja palvelusuunnitelmasta.

Omaishoidon tuki ei estä kotitalousvähennyksen myöntämistä muista töistä. Jos kunta kuitenkin on myöntänyt muita töitä varten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelin, ei näistä töistä saa kotitalousvähennystä. Laissa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä (569/2009) tarkoitettu palveluseteli voi olla painettu seteli tai sähköinen kortti. Palveluseteli voi olla myös viranomaispäätös (maksusitoumus), jonka määrään saakka kunta sitoutuu maksamaan palvelun käyttäjän kunnan hyväksymältä yksityiseltä palvelujen tuottajalta hankkimat palvelut. Palvelua käyttävä henkilö tekee palvelun tuottajan (palveluseteliyrityksen) kanssa palvelusopimuksen.

Esimerkki 1: Muualla kuin samassa taloudessa hoidettavan kanssa asuva henkilö toimii hänen omaishoitajanaan saaden tästä hoiva- ja hoitotyöstä omaishoidon tukea kunnalta. Jos hoidettava henkilö maksaa hänelle palkkaa näistä töistä, omaishoidon tuki ja palkka maksetaan samasta työsuorituksesta. Siten omaishoitajalle maksetun palkan perusteella ei voi saada kotitalousvähennystä. Vastaavasti menetellään, jos omaishoitajalle on maksettu työkorvausta.

Esimerkki 2: Omaishoitoa koskevassa hoito- ja palvelusuunnitelmassa on sovittu, että hoidettavan henkilön puoliso toimii hänen omaishoitajanaan. Tällöin hoidettava voi saada muille maksamistaan hoiva- ja hoitotöistä kotitalousvähennyksen. Edellytyksenä vähennykselle on, että hoidettava tai hänen puolisonsa ei ole saanut kunnan myöntämää sosiaali- ja terveydenhuollon palveluseteliä näihin muilta ostettaviin hoiva- ja hoitotöihin.

Esimerkki 3: Päivätyössä käyvä puoliso saa omaishoidon tukea puolisonsa hoiva- ja hoitotöihin iltaisin sekä viikonloppuisin. Arkipäivisin puolisoa hoitaa ulkopuolinen henkilö. Ulkopuoliselle henkilölle maksettu palkka oikeuttaa vähennykseen. Edellytyksenä vähennykselle on, että hoidettava tai hänen puolisonsa ei ole saanut kunnan myöntämää sosiaali- ja terveydenhuollon palveluseteliä ulkopuoliselta ostettaviin hoiva- ja hoitotöihin.

Esimerkki 4: Omaishoitoa koskevassa hoito- ja palvelusuunnitelmassa on sovittu, että omaishoitajan tehtäviin kuuluu ainoastaan hoiva- ja hoitotyöt. Tällöin hoidettava voi saada esimerkiksi siivoustyön kustannuksista kotitalousvähennyksen. Edellytyksenä vähennykselle on, että kunta ei ole myöntänyt sosiaali- ja terveydenhuollon palveluseteliä, jota voi käyttää siivoustyön maksuun.

Jos omaishoidontuen saajalle tai häntä omaishoidontuella hoitavalle tai hoitaville henkilöille on myönnetty palveluseteli tai -setelejä muilta ostettavia työsuorituksia varten, estävät ne kokonaan kotitalousvähennyksen näiden töiden perusteella.

Tuet ja palvelusetelit estävät vähennyksen kokonaan, vaikka saatu avustus ei kattaisi kaikkia samasta työstä aiheutuneita kustannuksia. Esimerkiksi, jos palvelun hinta on 100 euroa ja verovelvollisen saama palveluseteli kattaa siitä 40 euroa, hän ei saa vähennystä 60 eurosta, jotka hän maksaa itse.

Esimerkki 5: Yksityinen palvelun tuottaja on lähettänyt 600 euron laskun hoidettavalle henkilölle helmikuussa tekemistään hoiva- ja hoitotöistä. Hoidettava henkilö maksaa laskusta itse 500 euroa ja loppuosan 100 euroa kunnalta saamallaan palvelusetelillä. Hän ei voi saada kummankaan maksun perusteella kotitalousvähennystä.

Esimerkki 6: Henkilölle on myönnetty vuoden 2019 helmi-joulukuulle hoiva- ja hoitotöitä varten 1 kpl 100 euron palveluseteleitä/kk eli yhteensä 11 palveluseteliä, joiden arvo on kaikkiaan 1 100 euroa. Jos hän käyttää nämä palvelusetelit kuukausittain, hän ei voi saada kotitalousvähennystä hoiva- ja hoitotöistä, jotka on tehty vuoden 2019 helmi- ja joulukuun välisenä aikana. Vaikka hän säästäisi yhden tai useamman kuukauden palvelusetelit ja maksaisi sillä tai niillä jonkin tai joidenkin kuukausien hoiva- ja hoitotyöt kokonaan tai osittain, hän ei voi tällöinkään saada kotitalousvähennystä vuoden 2019 helmi- ja joulukuun välisenä aikana tehdyistä hoiva- ja hoitotöistä.

Esimerkki 7: Jos yllä mainittu henkilö maksaa pelkästään joulukuussa tehdyn 1 100 euron hoiva- ja hoitotyön helmikuu-joulukuun seteleillä (11 x 100 euroa), hän ei voi saada kotitalousvähennystä joulukuussa tehdyistä hoiva- ja hoitotöistä, koska hänelle on myönnetty palvelusetelit helmi-joulukuulle. Vaikka hän olisi maksanut joulukuussa 2019 tehdyt hoiva- ja hoitotyöt vuoden 2020 puolella, esimerkiksi tammikuussa, hän ei voi saada kotitalousvähennystä, koska hänelle on myönnetty palveluseteli joulukuun 2019 hoiva- ja hoitotöitä varten.

Kotitalousvähennyksen estävästä samasta työstä ei ole kyse, jos henkilö ostaa kokonaan omalla kustannuksellaan lisäpalveluja samalta palvelun tuottajalta, jolta on ostanut jonkin muun palvelun palvelusetelillä. Lisäpalvelulla tarkoitetaan työsuorituksia, jotka eivät liity mitenkään palvelusetelillä ostettuihin työsuorituksiin.

Esimerkki 8: Jos edellä olevien esimerkkien henkilölle on myönnetty palveluseteleitä hoiva- ja hoitotyön lisäksi siivousta varten helmi-joulukuulle 2019 ja hän käyttää nämä palvelusetelit, hän ei voi saada kotitalousvähennystä hoiva- ja hoitotöistä tai siivoustöistä, jotka on tehty hänelle kyseisenä aikana. Jos henkilö ostaa hoiva- ja hoitotöihin sekä siivouspalveluihin kuulumattomia lisäpalveluja (esimerkiksi hänen kotonaan tehtävän kotitietokoneen huoltotyön) maksaen ne itse kokonaan, hän voi saada näistä lisäpalveluista kotitalousvähennyksen.

Työn tehneen yrityksen on eriteltävä laskulle suorittamansa palvelut. Palveluseteleitä saanut ja kotitalousvähennystä vaativa henkilö tarvitsee erittelyn, jotta hän pysyy selvittämään, mistä töistä hänellä on oikeus kotitalousvähennykseen ja mistä ei.

4.2 Asumispalveluun saadut tuet

Asumispalvelun järjestämiseen on useita eri tapoja. Henkilö voi esimerkiksi asua palvelutalossa ja ostaa asumiseen liittyvät kotitalous-, hoiva- ja hoitopalvelut yksityiseltä palvelun tuottajalta. Palvelutalossa asuva voi saada kotitalousvähennyksen asunnossaan tehdyistä kotitalousvähennykseen oikeuttavista kotitalous-, hoiva-, hoitotöistä, jos hän maksaa itse kaikki niihin liittyvät maksut yksityiselle palvelun tuottajalle, eikä kunta myönnä hänelle samoja palveluja varten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluseteliä samoihin työsuorituksiin. Kunnan myöntämä palveluseteli estää kotitalousvähennyksen myös henkilön itse maksamasta omavastuuosuudesta, vaikka hän olisi maksanut sen suoraan palvelun tuottaneelle yritykselle.

Myös kunta voi järjestää henkilölle asumispalvelut. Kunta voi esimerkiksi tuottaa nämä palvelut itse, hankkia nämä palvelut yksityiseltä palvelun tuottajalta ostopalveluna tai järjestää asumispalvelun palvelusetelillä.

Kun kunta tuottaa asumispalvelut itse, se voi periä asumispalvelua saavalta henkilöltä asiakasmaksulain mukaista asiakasmaksua. Kunta on silloin sopimussuhteessa asumispalveluun käyttäjään, joka maksaa kunnalle asiakasmaksun kunnan palveluista. Kotitalousvähennystä ei tällöin voi saada. Tämä johtuu siitä, että henkilö ei ole maksanut työstä ennakkoperintärekisteriin merkitylle tuloveronalaista toimintaa harjoittavalle taholle. Kunta ei ole tällainen taho eikä asiakasmaksu ole myöskään luonteeltaan työkorvausta. (Tuloverolain 127 b §:n 1 momentin 2 kohta).

Kotitalousvähennystä ei voi myöskään saada, jos kunta järjestää asumispalvelut ostopalveluna, eli tekee sopimuksen asumispalveluiden hankkimisesta yksityiseltä palveluntuottajalta. Kunta on silloin sopimussuhteessa yksityiseen palvelun tuottajaan. Kunta maksaa sovitut palvelut yksityiselle palvelun tuottajalle ja perii palveluiden käyttäjältä asiakasmaksulain mukaisen asiakasmaksun. Kunnan yksityiselle palveluntuottajalle maksama maksu on yleensä suurempi, kuin kunnan perimä maksu.

Kunta voi järjestää asumispalvelun myös siten, että asumispalveluun hakeutuva henkilö sopii asumispalveluista itse kunnan hyväksymän yksityisen palvelun tuottajan, esimerkiksi yksityisen palvelutalon kanssa. Tällöin asumispalvelun käyttäjä on itse sopimussuhteessa yksityiseen palvelun tuottajan kanssa. Kunta antaa tällaisissa tapauksissa asumispalvelua varten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelin. Kunta sitoutuu maksamaan setelin arvoon asti ne palvelut, jotka käyttäjä ostaa käyttäjän kunnan hyväksymältä yksityiseltä palvelujen tuottajalta. Tällöin henkilölle jää maksettavaksi omavastuuosuus, joka on palvelusetelin ja asumispalvelun tuottajan perimän maksun erotus. Kunnan myöntämä palveluseteli estää kotitalousvähennyksen myös henkilön itse maksamasta osuudesta, vaikka hän olisi maksanut sen suoraan palvelun tuottaneelle yritykselle.

Asumispalvelun järjestämistavasta riippumatta kunnan asumispalvelun piirissä olevalla henkilöllä on kuitenkin oikeus kotitalousvähennykseen itse hankkimistaan ja maksamistaan lisätöistä, jos kunta ei ole myöntänyt hänelle sosiaali- ja terveydenhuollon palveluseteliä näihin töihin.

4.3 Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki

Pienten lasten vanhemmille voidaan maksaa osittaista hoitorahaa ja joustavaa hoitorahaa, jotta vanhemmat voivat lyhentää työpäiväänsä (laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta 1128/1996). Osittainen tai joustava hoitoraha ei sen tarkoitus huomioon ottaen estä kotitalousvähennystä lastenhoitotyöstä.

4.4 Palkkatuki

Kotitalousvähennystä ei myönnetä, jos välittömästi samaa työsuoritusta varten on saatu julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaista palkkatukea.

Vähennystä ei saa myöskään henkilökohtaiselle avustajalle maksetusta palkasta, jos avustajan käyttäminen perustuu lakiin vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista (380/1987). Syynä tähän on se, että kustannukset eivät jää asiakkaan maksettaviksi. Avustettava saa kuitenkin muiden kotitalousvähennyksen edellytysten täyttyessä vähennyksen siitä osasta avustajan palkkakustannuksia, joita hänelle ei korvata.


Johtava veroasiantuntija Tero Määttä

Ylitarkastaja Petri Manninen