Tekijänoikeuksien yksinomaisen käyttöoikeuden luovuttaminen määräajaksi musiikintekijän yhtiölle

Ohje liittyy kokonaisuuteen: Luovutusvoittojen verotus, Osakeyhtiön osakas

---

Tässä ohjeessa käsitellään tekijänoikeuksien käyvän arvon määrittämistä ja verotusta, kun musiikintekijä myöntää määräajaksi yksinomaisen käyttöoikeuden tekijänoikeuden yhteishallinnoinnista annetun lain (1494/2016, YHL) soveltamisalaan kuuluviin oikeuksiin ja korvauksiin omistamalleen osakeyhtiölle. Ohje ei koske muiden kuin edellä mainitun lain soveltamisalaan kuuluvien tekijänoikeuksien luovuttamista musiikintekijän yhtiölle.

Ohjeen lukua 5.2 on päivitetty, koska osakeyhtiöllä ei ole verovuodesta 2020 lähtien voinut olla henkilökohtaista tulolähdettä. Samassa yhteydessä ohjeen esimerkkejä on ajantasaistettu ja kieliasua tarkistettu.

1 Johdanto

Tekijänoikeudet (oikeus kirjoitukseen, sävellykseen ja sanoitukseen, valokuvaan, tietokoneohjelmaan tai muuhun teokseen) ovat immateriaalioikeuksia. Tekijälle kertyy teoksensa taloudellisesta hyödyntämisestä tekijänoikeustuloa, joka on veronalaista käyttökorvausta. Tekijä saa oikeudestaan korvausta, kun hän luovuttaa oikeutensa joko kokonaan tai osittain tai joku muu käyttää suojattua teosta. Tekijä voi myös sopimuksella luopua kokonaan tai määräajaksi tekijänoikeudestaan.

Tekijänoikeuden luovuttamisesta saatu korvaus on luovuttajan veronalaista tuloa. Tuloverolain (1535/1992, TVL) 52 §:n mukaan verovelvollisen saama korvaus patentista, tekijänoikeudesta tai muusta niihin verrattavasta oikeudesta on veronalaista pääomatuloa, jos oikeus on saatu perintönä tai testamentilla taikka hankittu vastiketta vastaan. Muutoin korvaus on ansiotuloa. Tekijänoikeuksien verotuksesta kerrotaan enemmän Verohallinnon ohjeessa Aineettomista oikeuksista saatavien tulojen verotus.

Tekijänoikeuksien luovutuksesta tai siirtämisestä toiselle verovelvolliselle ei ole tuloverolaissa erityissäännöksiä. Oikeuskäytännön (KHO 24.11.2000 taltio 3033 ja KHO 14.2.2003 taltio 342) mukaan tekijänoikeuteen liittyvät taloudelliset oikeudet voidaan siirtää esimerkiksi osakeyhtiöön. Osakeyhtiön käyttäminen on usein edellytyksenä kansainvälisissä liikesuhteissa ja perusteltua muun muassa asiakkuuksien hoitamisen, laskutuksen, toiminnassa tarvittavan kaluston hankinnan ja hallinnoinnin kannalta sekä muiden immateriaalioikeuksien hallinnoimiseksi. Tekijänoikeuteen liittyvien taloudellisten oikeuksien siirtäminen osakeyhtiöön edellyttää, että oikeuksien siirrosta on tehty nimenomainen sopimus luovuttajan ja yhtiön välillä ja oikeuksien siirrosta maksetaan käypä korvaus. Tekijänoikeudet on siten arvostettava siirtohetkellä niiden käypään arvoon. Verotuskäytännössä on ongelmana ollut nimenomaan erilaisten tekijänoikeuksien käyvän arvon määritys.

Tässä ohjeessa käsitellään tekijänoikeuksien käyvän arvon määrittämistä ja verotusta, kun musiikintekijä (säveltäjä, sanoittaja ja sovittaja) myöntää sopimuksen perusteella määräajaksi yksinomaisen käyttöoikeuden (lisenssin) yksinomaisen käyttöoikeuden tekijänoikeuden yhteishallinnoinnista annetun lain (1494/2016, YHL) soveltamisalaan kuuluviin tekijänoikeuksiin ja korvauksiin omistamalleen osakeyhtiölle. Tällaista sopimusta käsitellään jäljempänä luvussa 2. Ohjeessa esitettyjä verotusperiaatteita sovelletaan ainoastaan tällaiseen sopimusmalliin ja siihen liittyviin sopimuksiin.

Tekijä voi tässä ohjeessa käsitellyn sopimusjärjestelyn ulkopuolella siirtää yhtiölle muita haluamiaan oikeuksia, jotka eivät kuulu YHL:n soveltamisalan piiriin. Tässä ohjeessa ei käsitellä näiden muiden oikeuksien tai kustannussopimusten siirtämistä musiikintekijän osakeyhtiölle eikä myöskään niistä musiikintekijälle ja osakeyhtiölle aiheutuvia veroseuraamuksia. Muiden oikeuksien ja sopimusten käypä arvo määritetään aina niistä saatujen ja saatavien tosiasiatietojen perusteella käyttäen kyseiseen tapaukseen parhaiten soveltuvaa arvonmäärittämismenetelmää. 

2 Tekijänoikeusjärjestön kanssa solmittava sopimus

2.1 Yleistä sopimusjärjestelystä 

Sopimusjärjestelyn lähtökohtana on  tekijänoikeuksien yksinomaisen käyttöoikeuden luovuttaminen musiikintekijän osakeyhtiölle niin, että tekijä voi edelleen pysyä tekijänoikeusjärjestönsä jäsenenä tai oikeudenhaltija-asiakkaana. Koska kokonaisjärjestelyn erityisenä tarkoituksena on tekijän elinkeinotoiminnan edellytysten parantaminen, järjestelyn soveltamisala ja -ehdot on rajattu vastaamaan tätä tavoitetta.

Yllä mainittujen oikeuksien siirtäminen yhtiölle on vapaaehtoista ja sen täytyy perustua yhteishallinnointiorganisaation (jäljempänä tekijänoikeusjärjestö), oikeudenhaltijan (jäljempänä musiikintekijä) ja oikeudenhaltijan omistaman yhtiön väliseen määräaikaiseen sopimukseen (jäljempänä kokonaisjärjestely). Sopimuksesta kerrotaan lisää täällä (Teosto).

Musiikintekijä siirtää kokonaisjärjestelyllä yhtiölleen ainoastaan sellaiset tekijänoikeuslain 2 §:ään perustuvat määräämisoikeudet, joiden laatu ja laajuus vastaavat YHL 5 §:n mukaista musiikintekijän antamaa valtuutusta tekijänoikeusjärjestölle. Sopimus koskee siten ainoastaan YHL:n soveltamisalaan kuuluvia oikeuksia ja korvauksia.

Käytännössä yllä mainituissa oikeuksissa on kyse tekijänoikeusjärjestön sen hallinnointiin annettujen, jo olemassa olevien ja sopimuskauden aikana syntyneiden uusien oikeuksien  perusteella musiikintekijälle tilittämistä tekijänoikeuskorvauksista.

2.2 Sopimusjärjestelyn osapuolet ja siihen sisältyvät oikeustoimet 

Kokonaisjärjestelyssä on oltava osapuolina YHL:ssa tarkoitettu yhteishallinnointiorganisaatio (tekijänoikeusjärjestö, YHL 4 §:n 1 kohta), oikeudenhaltija (musiikintekijä, YHL 4 §:n 4 kohta) ja osakeyhtiölaissa (624/2006, OYL) tarkoitettu musiikintekijän omistama yksityinen osakeyhtiö (OYL 1 luvun 1 §). Musiikintekijän omistamalla osakeyhtiöllä tarkoitetaan tässä ohjeessa musiikintekijän yksin tai yhdessä muiden musiikintekijöiden kanssa omistamaa osakeyhtiötä.

Kokonaisjärjestelyyn kuuluvat seuraavat oikeustoimet:

• oikeudenhaltijan tekijänoikeusjärjestölle antaman valtuutuksen (YHL 5 §) osittainen ja määräaikainen peruuttaminen (YHL 8 §) eli määräämisoikeuden palauttaminen;
• valtuutuksen peruuttamisen piiriin kuuluvien oikeuksien määräaikainen yksinomaisen käyttöoikeuden luovuttaminen osakeyhtiölle, jonka kaikki osakkeet kuuluvat valtuutuksensa osittain peruuttaneelle musiikintekijälle, tai jonka kaikki osakkeet kuuluvat valtuutuksensa osittain peruuttaneelle musiikintekijälle sekä samalle tekijänoikeusjärjestölle valtuutuksen antaneille muille musiikintekijöille;
• osakeyhtiön antama toimeksianto samalle tekijänoikeusjärjestölle hallinnoida valtuutuksen osittaisen peruuttamisen piiriin kuuluvia osakeyhtiölle myönnettyjä oikeuksia yhtiön lukuun.

Yllä mainittu valtuutuksen peruuttaminen ei ole varallisuuden luovuttamista, koska tekijänoikeusjärjestö ei alkuperäisen valtuutuksen perusteella ole siirronsaaja. Tuotto-oikeus kuuluu valtuutuksen kestäessä edelleen oikeudenhaltijalle (YHL 22 §). Osakeyhtiön antama toimeksianto hallinnoida peruuttamisen piiriin kuuluvia oikeuksia ei myöskään ole varallisuuden luovuttamista, koska tekijänoikeusjärjestölle ei toimeksiannon perusteella synny siirronsaajan asemaa eikä sille siirry tuotto-oikeutta.

Sen sijaan yllä mainittu oikeuksien yksinomaisen käyttöoikeuden luovuttaminen osakeyhtiölle on varallisuusarvoisen aineettoman oikeuden siirtämistä, koska oikeuksien määräämisoikeuden lisäksi myös oikeus niiden tuottoon siirtyy yhtiölle.

Kokonaisjärjestely on luonteeltaan väliaikainen, koska osapuolten tarkoituksena ei ole lopullisesti peruuttaa musiikintekijän valtuutusta tekijänoikeusjärjestölle. Järjestely mahdollistaa valtuutuksen jatkumisen siinä vaiheessa, kun yhtiön käyttämiselle musiikintekijän elinkeinotoiminnassa ei enää ole tarvetta tai perusteita. Näistä syistä kokonaisjärjestely on aina määräaikainen ja kestoltaan lähtökohtaisesti vähintään yksi ja enintään viisi vuotta. Järjestely olisi uudistettavissa uudeksi määräajaksi kaikkien osapuolten yhteisellä sopimuksella.

Sopimus päättyy kesken määräajan musiikintekijän kuoleman vuoksi. Sopimus voi päättyä ennen määräajan päättymistä myös, jos musiikintekijän osakeyhtiö tulee maksukyvyttömäksi tai hakeutuu yrityssaneeraukseen tai selvitystilaan kokonaisjärjestelyn aikana sekä, jos musiikintekijän osakeyhtiö purkautuu konkurssin seurauksena. Samoin sopimus päättyy kesken sopimuskauden, jos osakeyhtiön osakekanta tai osakkeisiin perustuva määräysvalta osaksikaan siirtyy muille kuin sopimuksen allekirjoittamishetkellä yhtiön omistajana oleville tahoille.

3 Yleistä tekijänoikeuksien arvostamisesta 

3.1 Verohallinnon varojen arvostamista koskeva ohjeistus

Verohallinnon ohjeen Varojen arvostamisen yleiset periaatteet perintö- ja lahjaverotuksessa luvussa 4 käsitellään yleisesti omaisuuden arvonmääritysmenetelmiä. Ohjeen mukaan kohteen käypä arvo määritetään aina siitä saatujen ja saatavien tosiasiatietojen perusteella käyttäen kyseiseen tapaukseen parhaiten soveltuvaa arvonmäärittämismenetelmää. Valitun menetelmän tulee ottaa huomioon kohteen mahdolliset erityispiirteet.

Omaisuuden toteutuneiden tai vertailuluovutuksissa käytettyjen luovutushintatietojen puuttuessa kohteen käypä arvo määritetään laskelmilla, jotka perustuvat tosiasiatietoihin arvonmäärittämisen kohteesta. Menetelminä voidaan käyttää esimerkiksi tuottoarvo- ja kustannusarvolaskelmia. Lähtökohtaisesti omaisuuden arvoa määritettäessä sovelletaan ohjeessa esitettyjä arvostamismenetelmiä, jos ei ole perusteltua syytä niistä poikkeavan, käypään arvoon johtavan, metodin käyttämiseksi.

3.2 Tekijänoikeuksien arvostamisperiaatteet

Tekijänoikeuksien arvostamisesta tuloverotuksessa ei ole erillistä Verohallinnon ohjetta. Yllä mainitussa ohjeessa esitettyjä periaatteita on sovellettu soveltuvin osin myös tuloverotuksessa tällaisen omaisuuden arvonmäärityksessä. Kun samanlaisten oikeuksien vertailuluovutuksia ei yleensä ole, eikä muutakaan perusteltua käyvän arvon osoittavaa arvostamismenetelmää ole käytettävissä, oikeudet arvostetaan tuottoarvomenetelmää käyttäen.

Verotuskäytännössä yksityishenkilöiden omistamien tekijänoikeuksien siirtotilanteissa niiden käypä arvo lasketaan lähtökohtaisesti Verohallinnon yllämainitun ohjeen luvussa 4.3 kerrotulla tuottoarvomenetelmällä. Tuottoarvomenetelmä tarkoittaa menetelmää, jolla kohteen arvo (todennäköinen luovutushinta) määritetään kohteesta käyttöaikana tulevaisuudessa todennäköisesti saatavien vuosituottojen pääomitettuna nykyarvona.

Esimerkiksi kirjailijoilla on tavallisimmin toisena sopijapuolena kustantaja, joka maksaa kirjan kirjoittajalle korvausta. Tämä arvo lasketaan pääomittamalla oikeuden todennäköinen tuotto. Pääomituksessa otetaan tapauskohtaisen selvityksen pohjalta huomioon oikeuden todennäköinen tuotto, sen kestoaika ja tuoton epävarmuuden huomioon ottava pääomituskorkokanta. Vuotuinen nettotuotto joudutaan muun tiedon puuttuessa usein määrittämään historiatietojen perusteella.

Tässä ohjeessa kuvattuun musiikintekijöiden tekijänoikeuksien yksinomaisen käyttöoikeuksien määräaikaiseen luovuttamiseen osakeyhtiölle liittyy sellaisia erityispiirteitä ja -ehtoja, että tällaisissa tilanteissa sovelletaan verotuksessa jäljempänä esitettyjä periaatteita. Ohjeen linjauksia ei siis voida soveltaa mahdollisten muiden oikeuksien siirtämiseen musiikintekijän osakeyhtiölle.

4 Määräajaksi luovutetun yksinomaisen käyttöoikeuden arvostaminen 

4.1 Yleistä 

Musiikintekijä voi luovuttaa tekijänoikeusjärjestön kanssa solmittavalla sopimuksella tekijänoikeuksien yksinomaisen käyttöoikeuden omistamalleen osakeyhtiölle määräajaksi, kuitenkin vähintään yhdeksi ja enintään viideksi vuodeksi.

Sen lisäksi, että oikeuksien siirron yhtiölle on perustuttava edellä luvussa 2 käsiteltyyn sopimukseen, yhtiön oikeuksista maksaman korvauksen (lisenssimaksu) on vastattava niiden käypää arvoa. Yhtiön maksama käypä korvaus määräytyy lähtökohtaisesti sen perusteella, mikä oikeuksien tuottoarvo olisi musiikintekijälle siinä tilanteessa, että hän olisi itse valtuuttanut tekijänoikeusjärjestön hallinnoimaan oikeuksiaan YHL 5 §:n mukaisesti. Tämä vastaa tekijänoikeusjärjestön musiikintekijälle kulloinkin maksamien tekijänoikeuskorvausten arvoa.

Tekijänoikeuskorvausten kertymiselle ovat tyypillisiä kausikohtaiset erot, jotka johtuvat mm. teosten markkinasuosion vaihteluista, menestyvien teosten kerryttämistä tuottopiikeistä ja sopimuskauden aikana syntyvistä uusista teoksista sekä siitä, onko kyseessä jo pitkään toiminut vai vasta uraansa aloitteleva musiikintekijä. Tekijänoikeustuottojen kertymistä on siksi vaikeaa ennustaa luotettavasti.

Seuraavassa esitetään perusperiaatteet tekijänoikeuskorvausten käyvän arvon laskemisesta erilaisissa tilanteissa.

4.2 Korvauksen käyvän arvon laskemisperiaatteet 

4.2.1 Käyvän arvon laskemisen perusperiaatteet 

Yhtiön käyttöoikeuksista musiikintekijälle maksaman käyvän korvauksen (lisenssimaksun) määrä lasketaan seuraavasti:

• lasketaan tekijänoikeusjärjestön musiikintekijälle kalenterivuosittain tilittämien korvausten keskiarvo sopimuskauden alkua lähinnä edeltäneiltä 5 kalenterivuodelta tai näiden puuttuessa 1‒4 kalenterivuodelta, joilta korvauksia on tilitetty (keskimääräinen vuosituotto);
• lasketaan 15 %:n mukaisen pääomituskorkokannan ja oikeuksien sopimuskauden määräajan (1‒5 vuotta) pituuden perusteella määräytyvä pääomituskerroin;
• lasketaan koko sopimusajalle keskimääräisen vuosituoton ja pääomituskertoimen tulona määräytyvä korvaus (lisenssimaksu).

Yllä todettua tekijänoikeusjärjestön tekijälle tilittämien korvausten keskimääräistä vuosituottoa laskettaessa tarkoitetaan kunkin vuoden korvauksilla musiikintekijän saamaa nettokorvausta. Nettokorvaus saadaan vähentämällä tekijänoikeusjärjeston tilittämästä kunkin vuoden korvauksesta osakeyhtiön laskennallinen tuloverovelka (tällä hetkellä 20 %). Jäljempänä olevissa esimerkeissä tekijänoikeuskorvausten keskiarvolla tarkoitetaan laskennallisella tuloverovelalla vähennettyä määrää. Musiikintekijän aikanaan saamistaan tekijänoikeustuloista maksamia todellisia tai laskennallisia veroja ei oteta huomioon nettokorvausta laskettaessa.

Pääomituskorkokantana laskennassa käytetään aina kaavamaisesti 15 %. Edellä mainittu 15 %:n mukaisen pääomituskorkokannan ja sopimuskauden määräajan pituuden perusteella määräytyvä pääomituskerroin on esitetty vuosittain alla olevassa taulukossa:

Vuosien lukumäärä	Pääomituskerroin
1	0,8696
2	1,6257
3	2,2832
4	2,8550
5	3,3522

Tekijänoikeuksien arvioitu lisenssimaksu koko sopimusajalle saadaan laskemalla keskimääräisen vuosituoton ja pääomituskertoimen tulona määräytyvä korvaus. Tekijänoikeuksien kunkin vuoden käypänä korvauksena pidetään suhteellista osuutta koko sopimusajalle lasketusta lisenssimaksusta (esimerkiksi neljän vuoden määräaikaisessa sopimuksessa 25 % lisenssimaksusta).

Jos sopimus alkaa muulloin kuin kalenterivuoden alussa, tekijänoikeuksien sopimuskauden kullekin vuodelle kohdistuvaksi lisenssimaksuksi katsotaan kyseiselle verovuodelle kohdistuva osa koko sopimusajalle lasketusta lisenssimaksusta.

4.2.2 Tekijänoikeuskorvauksia jo aikaisemmin saanut musiikintekijä 

Kausivaihteluiden tasaamiseksi otetaan oikeuksien käyvän arvon perusteeksi tekijänoikeusjärjestön musiikintekijälle aiemmin vuosittain maksamat tekijänoikeuskorvaukset aina viideltä oikeuksien siirtoa lähinnä edeltäneeltä täydelta kalenterivuodelta riippumatta tekijänoikeuksien luovuttamista koskevan määräaikaisen sopimuksen pituudesta (katso yllä esimerkki 1).

Jos tekijänoikeuskorvauksia jo saaneelle musiikintekijälle ei ole ennen oikeuksien siirtoa ehditty maksaa tekijänoikeuksia viiden täyden kalenterivuoden aikana, otetaan käyvän arvon perusteeksi hänelle aiemmin sopimusta edeltäneinä täysinä kalenterivuosina (1‒4) maksetut tekijänoikeuskorvaukset riippumatta tekijänoikeuksien luovuttamista koskevan määräaikaisen sopimuksen pituudesta.

4.2.3 Uraansa aloitteleva musiikintekijä 

Jos uraansa aloittelevalle musiikintekijälle ei ole ennen tekijänoikeuksien luovuttamista maksettu lainkaan tekijänoikeuskorvauksia, joudutaan ensimmäisen vuoden korvausten määrä arvioimaan. Laskentajakso ja sopimusaika voi tällaisessa tapauksessa olla ainoastaan vuosi.

Jos musiikintekijä ei pysty esittämään ensimmäisen vuoden korvausten määrästä muuta luotettavaa arviota, pidetään korvausten arvioituna määränä kulloinkin sopimuksentekohetkellä voimassa olevaa tekijänoikeusjärjestön tätä tarkoitusta varten laskemaa tekijänoikeuksien mediaanituloa. Tekijänoikeusjärjestö tarkistaa ja julkaisee internet-sivuillaan (Teosto) vuosittain tässä tarkoitetun mediaanitulon määrän. Vuodelle 2024 laskettu mediaanitulo on 1 300 euroa.

Ensimmäisen sopimusvuoden jälkeen musiikintekijä voi tehdä uuden sopimuksen 1‒3 vuodelle. Uuden sopimuksen oikeuksien käyvän arvon perusteeksi otetaan ensimmäisenä vuonna maksetut tekijänoikeuskorvaukset. Jos uusi sopimus tehdään vuotta pitemmälle ajalle, tätä määrää pidetään sopimusajan keskimääräisenä vuosituottona.

Jos uraansa aloitteleva musiikintekijä haluaa tehdä ensimmäisen sopimuksen päättymisen jälkeen tekemänsä 1‒3 vuoden sopimuksen määräajan päättyessä taas uuden sopimuksen, voidaan tämä sopimus tehdä 1‒5 vuodeksi. Uuden sopimuskauden käyttöoikeuksien keskimääräisenä vuosituottona käytetään tällaisessa tapauksessa jo päättyneiden sopimuskausien (1 ja 1‒3 vuotta) aikana maksettujen tekijänoikeuskorvausten keskiarvoa.

5 Tekijänoikeuksista maksettavan korvauksen verokohtelu 

5.1 Musiikintekijän verotus 

Yhtiön musiikintekijälle maksamaa tuloa (lisenssimaksua) verotetaan TVL 52 §:n nojalla tekijän ansiotulona. Tekijän ansiotulona verotettavana tulona pidetään kullekin verovuodelle kohdistuvaa ja hänelle sopimuksen mukaan maksettavaa osaa koko sopimusajalle lasketusta lisenssimaksusta.

Tekijän ansiotulona verotettavasta korvauksesta voidaan tehdä verotuksessa normaalit ansiotulojen verotuksessa tehtävät vähennykset, kuten vähennykset työvälineistä ja työhuoneesta. Tulonhankkimiskuluista kerrotaan lisää Verohallinnon ohjeessa Tulonhankkimiskulut ansiotuloista.

Tekijä voi nostaa omistamastaan osakeyhtiöstä sinne luovutetuista tekijänoikeuksista ja yhtiön harjoittamasta muusta elinkeinotoiminnasta kertynyttä tuloa itselleen esimerkiksi palkkana, osinkona tai osakaslainana. Hänen nostamaansa tuloa verotetaan kyseistä tuloa koskevien säännösten ja periaatteiden mukaan normaalisti.

Musiikintekijän kalenterivuonna ennen sopimuksen tekemistä tai sen päättymisen jälkeen (jos hän ei solmi heti uutta sopimusta) tekijänoikeusjärjestöltä saamat tekijänoikeuskorvaukset verotetaan normaalisti ansiotulona TVL 52 §:n mukaisesti.

5.2 Yhtiön verotus 

Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (360/1968, EVL) 4 §:n mukaan yhtiön veronalaisia elinkeinotuloja ovat elinkeinotoiminnassa rahana tai rahanarvoisena etuutena saadut tulot. Osakeyhtiön saamat tekijänoikeuskorvaukset ovat siten yhtiön elinkeinotoiminnan tuloa, jos ne liittyvät yhtiön harjoittamaan elinkeinotoimintaan. Yhtiön elinkeinotoiminnan tulona pidetään kullekin verovuodelle kohdistuvaa osaa tekijänoikeusjärjestön sille tilittämistä tekijänoikeuskorvauksista. 

EVL 7 §:n mukaan vähennyskelpoisia ovat elinkeinotoiminnassa tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneet menot ja menetykset. EVL 22 §:n mukaan meno on sen verovuoden kulua, jonka aikana sen suorittamisvelvollisuus on syntynyt. Elinkeinotoimintaa harjoittava musiikintekijän omistama osakeyhtiö voi vähentää omassa verotuksessaan tekijänoikeuksista musiikintekijälle sopimuksen mukaan kullekin vuodelle kohdistuvan lisenssimaksun.

Jos yhtiö ainoastaan saa tekijänoikeusjärjestön tilittämät korvaukset ja maksaa ne edelleen musiikintekijälle esimerkiksi lisenssimaksuina tai osinkona ilman, että yhtiö harjoittaa muuta toimintaa, yhtiön ei katsota harjoittavan EVL 1 §:n 1 momentissa tarkoitettua elinkeinotoimintaa. Yhtiön toiminnan tulos lasketaan kuitenkin elinkeinoverolain mukaan, ja yhtiön saamien tekijänoikeuskorvausten verottamisessa ja yhtiön maksamien lisenssimaksujen vähentämisessä noudatetaan yllä esitettyjä periaatteita. Elinkeinoverolain soveltamisesta osakeyhtiön verotuksessa kerrotaan tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Eräiden yhteisöjen tulolähdejaon poistaminen.

Yhtiön on toimitettava ennakkoperintälain (1118/1996, EPL) 25 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan ennakonpidätys musiikintekijälle vuosittain maksamistaan lisenssimaksuista, jos musiikintekijää ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin. Ennakonpidätys on toimitettava ennakkoperintäasetuksen (1124/1996, EPA) mukaan tekijän verokorttiin merkityn ennakonpidätysprosentin mukaisesti (EPA 10 §). Jos musiikintekijä ei toimita maksajalle verokorttia, ennakonpidätys on toimitettava 60 prosentin suuruisena (EPA 3 §).

6 Sopimuksen päättyminen ja jatkaminen

6.1 Sopimuksen päättyminen sopimuskauden kuluttua umpeen 

Sopimuksen määräajan päätyttyä palautuvat sopimuksen kohteena olevat musiikintekijän tekijänoikeudet osakeyhtiöltä tekijänoikeusjärjestön hallinnoitaviksi. Tällaisessa tilanteessa oikeuksien palauttaminen ei aiheuta veroseuraamuksia musiikintekijälle eikä hänen omistamalleen osakeyhtiölle. Sopimuksen päättymisen jälkeen tekijänoikeusjärjestöltä saadut tekijänoikeustulot verotetaan normaalisti musiikintekijän ansiotulona TVL 52 §:n mukaisesti.  

6.2 Sopimuksen päättyminen ennen sopimuskauden umpeen kulumista

Jos sopimus päättyy musiikintekijän kuoleman vuoksi ennen sopimuskauden umpeen kulumista, palautuvat sopimuksen kohteena olevat musiikintekijän tekijänoikeudet sopimuksen päättymishetkellä osakeyhtiöltä tekijänoikeusjärjestön hallinnoitaviksi musiikintekijän tai tämän oikeudenomistajien nimiin.

Sopimus voi päättyä ennen määräajan päättymistä myös, jos musiikintekijän osakeyhtiö tulee maksukyvyttömäksi tai hakeutuu yrityssaneeraukseen tai selvitystilaan kokonaisjärjestelyn aikana. Näissä tapauksissa järjestely päättyy riippuen päättymisen perusteesta joko silloin, kun yhtiön on todettu olevan konkurssilain (2004/120) 2 luvun 3 §:n mukaisesti maksukyvytön, yhtiötä koskeva hakemus saneerausmenettelystä on jätetty käräjäoikeudelle tai yhtiö on asetettu selvitystilaan.

Jos musiikintekijän osakeyhtiö asetetaan kokonaisjärjestelyn aikana konkurssiin, musiikintekijällä on 30 päivän kuluessa saatuaan tästä tiedon oikeus lunastaa lisenssisopimuksen mukaiset oikeudet itselleen. Lunastushinnan määrää, ellei sitä sovita, tekijänoikeusjärjestön nimeämä toimialan tunteva puolueeton asiantuntija. Lunastushinnassa otetaan huomioon jäljellä oleva lisenssikausi sekä oikeuksien tuotto-odotus lisenssikautena. Musiikintekijän maksama lunastushinta on osakeyhtiölle veronalaista tuloa. Musiikintekijä saa puolestaan vähentää maksamansa lunastushinnan tulonhankkimiskuluna.  Kokonaisjärjestely purkautuu musiikintekijän osakeyhtiön purkauduttua konkurssin seurauksena.

Samoin sopimus päättyy kesken sopimuskauden, jos osakeyhtiön osakekanta tai osakkeisiin perustuva määräysvalta osaksikaan siirtyy muille kuin sopimuksen allekirjoittamishetkellä yhtiön omistajana oleville tahoille. Tällöin järjestely päättyy osakkeiden tai osakkeisiin perustuvan määräysvallan siirtymishetkellä. 

Yllä mainituissa tilanteissa oikeuksien palauttaminen ei sinällään aiheuta veroseuraamuksia musiikintekijälle, tämän oikeudenomistajille eikä hänen omistamalleen osakeyhtiölle. Kuitenkin, jos sopimus päättyy kalenterivuoden aikana, pidetään osakeyhtiön sopimuksen päättymisvuoden veronalaisena tulona kyseisenä kalenterivuonna maksettavista tekijänoikeuskorvauksista sitä osaa, joka kohdistuu sopimuksen voimassaoloajalle kyseisenä vuonna. Musiikintekijän saamana ansiotulona verotettavana lisenssimaksuna pidetään sitä osaa kyseisen vuoden lisenssimaksusta, joka kohdistuu sopimuksen voimassaoloajalle kyseisenä vuonna. Yhtiö voi vastaavasti vähentää verotuksessaan saman määrän kyseisen vuoden lisenssimaksuna.

6.3 Sopimuksen uudistaminen

Jos kokonaisjärjestelyn osapuolet haluavat uudistaa sopimuksen joko heti sen määräajan päättymisen jälkeen tai vasta myöhemmin, on tekijänoikeudet arvostettava uudestaan. Yhtiön tekijänoikeuksista tekijälle maksama käypä arvo (lisenssimaksu) lasketaan näissäkin tapauksissa edellä luvussa 4.2 kuvatulla tavalla.

Sopimuksen uudistamisen yhteydessä pidetään käyvän arvon perusteena tekijänoikeusjärjestön yhtiölle ja musiikintekijälle aiemmin viideltä oikeuksien siirtoa edeltäneeltä kalenterivuodelta, tai näiden puuttuessa 1‒4 kalenterivuodelta, maksamia tekijänoikeuskorvauksia.

Tekijänoikeuksien uuden sopimuskauden kullekin vuodelle kohdistuvaksi käyväksi korvaukseksi katsotaan kyseiselle verovuodelle kohdistuva osa koko sopimusajalle lasketusta lisenssimaksusta (katso myös yllä esimerkki 9).

johtava veroasiantuntija Olavi Tuomi

ylitarkastaja Nina Salakka