Verohallinnon nimissä on lähetetty huijausviestejä. Lue lisää huijauksista

Vapaan oman pääoman rahaston varojenjako verotuksessa

Antopäivä
24.11.2023
Diaarinumero
VH/6707/00.01.00/2023
Voimassaolo
24.11.2023 - Toistaiseksi
Valtuutussäännös
Laki Verohallinnosta (503/2010) 2 § 2 momentti
Korvaa ohjeen
VH/2828/00.01.00/2022, 16.6.2022

Tässä ohjeessa käsitellään vapaan oman pääoman rahaston varojenjakoa verotuksessa.

Ohjeen lukuja 5.1.2 ja 5.1.4 on päivitetty. Lukuihin on lisätty tekstiä vapaan oman pääoman rahastoon merkittyjen varojen erillään pitämisestä kirjanpidon seurantakohteiden avulla. Samassa yhteydessä ohjeeseen on lisätty uusi luku 6.1, jossa käsitellään suunnattua varojenjakoa vapaan oman pääoman rahastosta. Päivitysten yhteydessä ohjeen rakennetta on muutettu ja kieliasua täsmennetty.

1 Johdanto

Osakeyhtiölaissa (624/2006, OYL) on säännökset sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta. Tähän rahastoon voidaan muun muassa merkitä pääomasijoituksia, siirtää voittovaroja tai merkitä varoja yritysjärjestelyjen yhteydessä. Rahaston varoja voidaan jakaa noudattaen samoja menettelysäännöksiä kuin osinkoa jaettaessa.

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto kuuluu yhtiön vapaaseen omaan pääomaan. Yhtiön vapaaseen omaan pääomaan voi sisältyä myös muita yhtiöjärjestyksen määräykseen perustuvia tai yhtiökokouksen päätöksellä perustettuja rahastoja.

Säännökset vapaan oman pääoman rahastosta jaettavien varojen verotuksesta sisältyvät tuloverolakiin (1535/1992, TVL), elinkeinotulon verottamisesta annettuun lakiin (360/1968, EVL) ja maatilatalouden tuloverolakiin (543/1967, MVL) sekä rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annettuun lakiin (627/1978, lähdeverolaki)Näiden säännösten mukaan varojenjakoa yhtiön vapaan oman pääoman rahastosta käsitellään verotuksessa pääsääntöisesti osinkona. Jos varojenjakaja ei ole julkisesti noteerattu yhtiö, varojenjakoa käsitellään säännöksissä erikseen määriteltyjen edellytysten täyttyessä luovutuksena.

Vapaan oman pääoman rahastosta jaettavien varojen verotusta koskevia säännöksiä sovelletaan osakeyhtiöiden lisäksi asunto-osakeyhtiön ja keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön varojenjakoon vapaan oman pääoman rahastosta. Lisäksi säännöksiä sovelletaan Suomessa yleisesti tai rajoitetusti verovelvollisen ulkomaisen yhteisön vapaaseen omaan pääomaan kuuluvasta rahastosta saatuun varojenjakoon silloin, kun varojenjako vastaa OYL 13 luvun 1 §:n 1 kohdassa tarkoitettua varojenjakoa vapaan oman pääoman rahastosta. Säännöksiä voidaan soveltuvin osin soveltaa myös osuuskunnan varojenjakoon vapaan oman pääoman rahastosta.

2 Vapaan oman pääoman rahasto osakeyhtiölaissa

2.1 Vapaan oman pääoman rahastoon merkittävät varat

OYL 8 luvun 1 §:n mukaan yhtiön oma pääoma jakautuu vapaaseen ja sidottuun omaan pääomaan. Sidottua omaa pääomaa ovat osakepääoma, kirjanpitolain mukainen arvonkorotusrahasto, käyvän arvon rahasto ja uudelleenarvostusrahasto. Sidottua pääomaa ovat myös vanhan osakeyhtiölain aikana muodostuneet vara- ja ylikurssirahastot. Muut rahastot sekä tilikauden ja edellisten tilikausien voitto ovat vapaata omaa pääomaa.
 
OYL 8 luvun 2 §:ssä tarkoitettu sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto kuuluu yhtiön vapaaseen omaan pääomaan. Yhtiön vapaaseen omaan pääomaan voi sisältyä myös muita yhtiöjärjestyksen määräykseen perustuvia tai yhtiökokouksen päätöksellä perustettuja rahastoja.
 
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon voidaan merkitä varoja useista eri lähteistä. Rahastoon merkitään OYL 8 luvun 2 §:n mukaan se osa osakkeiden merkintähinnasta, jota perustamissopimuksen tai osakeantipäätöksen mukaan ei merkitä osakepääomaan ja jota ei kirjanpitolain mukaan merkitä vieraaseen pääomaan. Rahastoon merkitään OYL 10 luvun 3 §:n 3 momentin olettamasäännöksen mukaan myös optio- tai muun OYL 10 luvun 1 §:ssä tarkoitetun erityisen oikeuden merkintähinta. 
 
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon merkitään OYL 8 luvun 2 §:n mukaan se määrä, jolla osakepääomaa alennetaan ja jota ei käytetä tappion kattamiseen tai varojen jakamiseen. Lisäksi rahastoon voidaan merkitä varoja, kun vanhan osakeyhtiölain mukaista vara- tai ylikurssirahastoa alennetaan.
 
OYL 8 luvun 2 §:n mukaan rahastoon merkitään myös sellainen muu oman pääoman sijoitus, jota ei merkitä muuhun rahastoon. Tällainen vastikkeeton sijoitus perustuu sopimukseen yhtiön ja sijoituksen tekijän välillä. Sijoituksen vastikkeettomuus tarkoittaa sitä, että sijoittaja ei saa sijoittamiensa varojen vastikkeeksi osakkeita tai muutakaan vastiketta. 
 
Sijoitus rahastoon on mahdollista tehdä useilla eri tavoilla. Sijoitus voidaan tehdä rahana tai muuna omaisuutena. Pääomalainasaatava tai muu saatava voidaan myös muuntaa oman pääoman ehtoiseksi sijoitukseksi, joka merkitään sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.
 
Osakeyhtiölaki ei aseta rajoituksia sijoituksen tekijälle. Sijoituksen sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon voi siten tehdä yhtiön osakkeenomistajan lisäksi muukin taho.
 
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon voidaan rahastosiirroin siirtää varoja paitsi sidotusta omasta pääomasta myös vapaan oman pääoman eristä. Lähteenä voivat tällöin olla voittovarat tai muu vapaan oman pääoman rahasto. Vastaavasti tällaiseen muuhun vapaan oman pääoman rahastoon voidaan siirtää varoja esimerkiksi sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta tai voittovaroista.
 
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon voidaan merkitä varoja myös yritysjärjestelyjen yhteydessä. Esimerkiksi sulautumisessa sulautuvan yhtiön sidotun ja vapaan oman pääoman erät voidaan vastaanottavassa yhtiössä merkitä sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon tai osakepääomaan. Varojen luonne voi tällöin muuttua siten, että esimerkiksi sulautuvassa yhtiössä ollut vapaan oman pääoman erä muuttuu vastaanottavassa yhtiössä sidotun oman pääoman eräksi tai sidotun oman pääoman erä vapaan oman pääoman eräksi. Vastaavantyyppisiä oman pääoman erien muutoksia voi tapahtua myös jakautumisen yhteydessä. Sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon voidaan merkitä varoja myös esimerkiksi osakevaihdon ja liiketoimintasiirron yhteydessä sekä muutettaessa yritysmuoto toiminimestä osakeyhtiöksi.

2.2 Varojenjako vapaan oman pääoman rahastosta 

Osakeyhtiön varojenjakotavoista säädetään OYL 13 luvun 1 §:ssä. Sen mukaan yhtiön varoja voidaan jakaa osakkeenomistajille seuraavilla tavoilla:

  1. voitonjakona (osinko) ja varojen jakamisena vapaan oman pääoman rahastosta;
  2. lain 14 luvussa tarkoitettuna osakepääoman alentamisena;
  3. lain 3 ja 15 luvussa tarkoitettuna omien osakkeiden hankkimisena ja lunastamisena; sekä
  4. lain 20 luvussa tarkoitettuna yhtiön purkamisena ja rekisteristä poistamisena.

Kun yhtiöstä jaetaan varoja vapaan oman pääoman rahastosta, noudatetaan jaossa OYL 13 luvun 5–7 §:n mukaan samoja menettelysäännöksiä kuin jaettaessa osinkoa. OYL 13 luvun 6 §:n 3 momentin mukaan varojen jakamista koskevassa päätöksessä on mainittava jaon määrä ja se, mitä varoja jakoon käytetään.

Varojenjakopäätöksessä on siten aina kerrottava, onko kysymys voiton eli osingon jakamisesta vai jaetaanko varoja jostain tietystä vapaan oman pääoman rahastosta. Kuten edellä on todettu, vapaan oman pääoman rahastoon on voitu siirtää voittovaroja, joten erottelu voiton jakamisen ja vapaan oman pääoman rahaston jakamisen välillä ei välttämättä kerro varojen alkuperäisestä lähteestä.

3 Verosäännösten soveltamisala

Säännöksiä vapaan oman pääoman rahastosta jaettavien varojen verotuksesta sovelletaan kaikkien verovelvollisten verotuksessa. Säännöksiä sovelletaan henkilökohtaisessa tulolähteessä, elinkeinotoiminnan tulolähteessä ja maatalouden tulolähteessä.

TVL:n, EVL:n ja MVL:n varojenjaon verotusta koskevissa säännöksissä viitataan OYL 13 luvun 1 §:n 1 kohdassa tarkoitettuun varojenjakoon vapaan oman pääoman rahastosta. Säännöksiä sovelletaan siten lähtökohtaisesti niissä tilanteissa, joissa yhtiön varojenjakoon sovelletaan OYL:n varojen jakamista vapaan oman pääoman rahastosta koskevia säännöksiä. Vapaan oman pääoman rahaston varojenjakoa koskevia säännöksiä ei sovelleta yhtiön osakepääoman ja muun sidotun oman pääoman jakamiseen.  Säännöksiä ei sovelleta myöskään yhtiön omia osakkeita hankkimalla tai lunastamalla tapahtuvaan varojenjakoon taikka yhtiön purkautumisessa saatavien varojen verotukseen.

Asunto-osakeyhtiön varojenjakoon sovelletaan asunto-osakeyhtiölain 11 luvun 1 §:ää, joka olennaisilta osiltaan vastaa osakeyhtiölain 13 luvun 1 §:n säännöksiä. Asunto-osakeyhtiölakia sovelletaan lähtökohtaisesti myös keskinäiseen kiinteistöosakeyhtiöön. Varojenjaosta asunto-osakeyhtiöstä tai keskinäisestä kiinteistöosakeyhtiöstä ei ole verolainsäädännössä erillisiä säännöksiä. Varojenjakoa asunto-osakeyhtiön ja keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön vapaan oman pääoman rahastosta ei ole perusteltua käsitellä eri tavalla kuin tavallisen osakeyhtiön varojenjakoa. Tämän vuoksi asunto-osakeyhtiön ja keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön varojenjakoon vapaan oman pääoman rahastosta sovelletaan verotuksessa tässä ohjeessa käsiteltäviä säännöksiä.

Ohjeessa käsiteltyjä periaatteita sovelletaan soveltuvin osin myös osuuskunnan varojenjakoon vapaan oman pääoman rahastosta. Varojenjakoa osuuskunnan vapaan oman pääoman rahastosta käsitellään myös Verohallinnon ohjeessa Osuuskunnan ja sen jäsenen verotuksesta.

Tuloverolainsäädännön suomalaista ja kotimaista yhteisöä koskevia säännöksiä sovelletaan TVL 9 §:n 9 momentin perusteella myös niihin TVL 9 §:n 1 ja 8 momentissa tarkoitettuihin ulkomaisiin yhteisöihin, jotka ovat tosiasiallisen johtopaikan perusteella Suomessa yleisesti verovelvollisia. Tässä ohjeessa käsiteltäviä säännöksiä sovelletaan siten kotimaisesta yhtiöstä saadun varojenjaon ohella Suomessa yleisesti verovelvollisen ulkomaisen yhteisön vapaaseen omaan pääomaan kuuluvasta rahastosta saatuun varojenjakoon silloin, kun varojenjako muutoinkin luonteeltaan vastaa OYL 13 luvun 1 §:n 1 kohdassa tarkoitettua varojenjakoa vapaan oman pääoman rahastosta.

Suomessa rajoitetusti verovelvollisen ulkomaisen yhteisön vapaan oman pääoman rahastosta tapahtuvan varojenjaon verotuksesta ei ole verolainsäädännössä nimenomaisia säännöksiä. Tällaiselta yhteisöltä saadun osingon verotuksesta säädetään TVL 33 c §:ssä ja EVL 6 a §:ssä. Näissä säännöksissä ei ole erillistä, kotimaiselta yhtiöltä saadusta osingosta poikkeavaa, ulkomaisen osingon määritelmää. Tämän vuoksi rajoitetusti verovelvollisesta ulkomaisesta yhteisöstä saatua varojenjakoa ei ole perusteltua asettaa erilaiseen asemaan kuin kotimaisesta yhtiöstä tai Suomessa yleisesti verovelvollisesta ulkomaisesta yhteisöstä saatua varojenjakoa. Siten tässä ohjeessa käsiteltäviä säännöksiä sovelletaan myös rajoitetusti verovelvollisen ulkomaisen yhteisön vastaavanlaisesta rahastosta saatuun varojenjakoon silloin, kun varojenjako muutoinkin luonteeltaan vastaa OYL 13 luvun 1 §:n 1 kohdassa tarkoitettua varojenjakoa vapaan oman pääoman rahastosta.

Suomessa yleisesti tai rajoitetusti verovelvollisen ulkomaisen yhteisön verotusta käsitellään tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Yhteisön yleinen ja rajoitettu verovelvollisuus.

4 Varojenjaon käsitteleminen osinkona

Varojenjako vapaan oman pääoman rahastosta on verotuksessa pääsäännön mukaan osinkoa. Osinkona verottamista koskevat säännökset ovat TVL 33 a §:n 3 momentissa (julkisesti noteerattu yhtiö) ja 33 b §:n 6 momentissa (muu kuin julkisesti noteerattu yhtiö). Elinkeinoverolaissa tästä pääsäännöstä säädetään 6 a §:n 8 momentissa. Lisäksi MVL 5 §:n 1 momentin 15 kohdassa viitataan edellä mainittuihin tuloverolain säännöksiin.

Poikkeuksista varojenjaon verottamiseen osinkona säädetään TVL 45 a §:ssä ja EVL 6 c §:ssä. Lisäksi MVL 5 §:n 1 momentin 15 kohdassa on viittaus TVL 45 a §:ään. Näissä lainkohdissa säädettyjen edellytysten täyttyessä varojenjakoa käsitellään verotuksessa luovutuksena. Näitä poikkeuksia ei sovelleta kuitenkaan julkisesti noteeratusta yhtiöstä saatuun varojenjakoon. Tällaisesta yhtiöstä saatua varojenjakoa vapaan oman pääoman rahastosta käsitellään siten verotuksessa aina osinkona.

Julkisesti noteeratun yhtiön määritelmä on TVL 33 a §:n 2 momentissa. Sen mukaan julkisesti noteeratulla yhtiöllä tarkoitetaan sellaista yhtiötä, jonka osakkeet ovat osingonjaosta päätettäessä kaupankäynnin kohteena:

  1. kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetussa laissa (748/2012) tarkoitetulla säännellyllä markkinalla;
  2. muulla säännellyllä ja viranomaisen valvonnassa olevalla markkinalla Euroopan talousalueen ulkopuolella; tai
  3. kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetussa laissa tarkoitetussa monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä edellyttäen, että osake on otettu kaupankäynnin kohteeksi yhtiön hakemuksesta tai sen suostumuksella.

Kun varojenjakoa käsitellään verotuksessa osinkona, varojenjakoon sovelletaan myös muilta osin osinkoa koskevia verolakien säännöksiä. Sovellettaviksi tulevat tällöin muun muassa säännökset verovelvollisuudesta, veron määräytymisperusteista, osingon jaksottamisesta ja ennakkoperinnästä. Osingon verotusta käsitellään tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Osinkotulojen verotus. Ennakonpidätyksen toimittamista osingosta käsitellään Verohallinnon ohjeessa Ennakonpidätys osingosta ja Verohallinnolle annettavat ilmoitukset.

Vapaan oman pääoman rahastosta saadusta osinkona verotettavasta varojenjaosta ei vähennetä osakkeiden hankintamenoa. Hankintameno säilyy tällöin ennallaan ja tulee vähennettäväksi vasta siinä vaiheessa, kun osakkeet luovutetaan tai yhtiöstä jaetaan varoja tavalla, jota käsitellään verotuksessa luovutuksena.

5 Varojenjaon käsitteleminen luovutuksena

5.1 Edellytykset varojenjaon käsittelylle luovutuksena

Edellä selostetusta pääsäännöstä poiketen varojenjakoa vapaan oman pääoman rahastosta pidetään veronalaisena luovutuksena, jos laeissa tarkemmin säädetyt edellytykset täyttyvät. Koska varojenjaon käsittelemistä luovutuksena koskevat säännökset ovat poikkeussäännöksiä, on niitä valtiovarainvaliokunnan mietinnön 32/2013 vp mukaan tarkoitus tulkita suppeasti.

TVL 45 a §:n ja EVL 6 c §:n 1 momentin mukaan muusta kuin julkisesti noteeratusta yhtiöstä saatua OYL 13 luvun 1 §:n 1 kohdassa tarkoitettua varojenjakoa vapaan oman pääoman rahastosta pidetään veronalaisena luovutuksena siltä osin kuin verovelvolliselle palautetaan tämän yhtiöön tekemä pääomansijoitus, jos

  1. pääomansijoituksen tekemisestä on varoja jaettaessa kulunut enintään kymmenen vuotta; ja
  2. verovelvollinen esittää tässä pykälässä tarkoitettujen edellytysten täyttymisestä luotettavan selvityksen.

Varojenjaon käsitteleminen luovutuksena edellyttää siten verovelvollisen antamaa luotettavaa selvitystä siitä, että:

  1. varoja jaetaan muusta kuin julkisesti noteeratusta yhtiöstä;
  2. jaettavat varat ovat peräisin pääomansijoituksesta;
  3. pääomansijoitus palautetaan pääomansijoituksen tehneelle henkilölle;
  4. pääomansijoituksen tekemisestä on varoja jaettaessa kulunut enintään kymmenen vuotta.

Julkisesti noteeratun yhtiön määritelmää käsitellään edellä luvussa 4. Seuraavissa luvuissa käsitellään tarkemmin kohdissa b) – d) mainittuja edellytyksiä.

Verovelvollinen voi esittää edellä tarkoitetun selvityksen ja vaatimuksensa varojenjaon verottamisesta luovutuksena veroilmoituksellaan. Vaatimus voidaan esittää myös muutoksenhaussa verotuksen päättymisen jälkeen.

5.1.1 Pääomansijoituksen käsite

Palautettavien varojen on oltava peräisin yhtiöön tehdystä pääomansijoituksesta, jotta kysymys olisi pääomansijoituksen palauttamisesta. Tämä edellyttää luotettavaa selvitystä siitä, että

  1. yhtiöön on tehty pääomansijoitus; ja
  2. yhtiöstä jaettavat varat ovat peräisin tällaisesta pääomansijoituksesta.

Pääomansijoituksen käsitettä ei ole määritelty TVL 45 a §:ssä eikä EVL 6 c §:ssä.  

Hallituksen esityksessä 185/2013 vp todetaan, että näissä lainkohdissa tarkoitettuja pääomansijoituksia olisivat lähinnä vapaan oman pääoman rahastoon merkityt merkintähinnat osakkeista tai optioista taikka muista erityisistä oikeuksista sekä muut oman pääoman sijoitukset rahastoon. Viimeksi mainittu muu oman pääoman sijoitus tarkoittaa esimerkiksi niin sanottua vastikkeetonta sijoitusta OYL 8 luvun 2 §:ssä tarkoitettuun sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.

OYL ei aseta rajoituksia vapaan oman pääoman rahastoon kirjatun sijoituksen tekijälle, joten rahastoon kirjatut varat voivat olla peräisin muulta taholta kuin yhtiön osakkaalta. Verotuksessa muun tahon kuin osakkaan tekemän sijoituksen luonnetta pääomansijoituksena tai muuna suorituksena arvioidaan tehdyn suorituksen tosiasiallisen luonteen perusteella. Kun muun tahon kuin osakkaan yhtiön vapaan oman pääoman rahastoon suorittamia varoja palautetaan hänelle, varojenjaon käsittely verotuksessa perustuu tapauskohtaiseen arviointiin, jossa otetaan huomioon palautettavien varojen alkuperäinen luonne.

Saamisen muuntaminen pääomansijoitukseksi

TVL 45 a §:ssä ja EVL 6 c §:n 1 momentissa tarkoitettu pääomansijoitus voidaan tehdä siten, että osakkaan yhtiöltä oleva saatava muunnetaan sijoitukseksi vapaan oman pääoman rahastoon. Saatava voi olla pääomalainasaatava tai muu saatava. Muuntaminen voi liittyä osakeantiin, jolloin saatavalla kuitataan osakkeiden merkintämaksuun perustuva velka. Kysymys voi olla myös vastikkeettoman pääomansijoituksen tekemisestä niin, että yhtiöltä oleva saatava muunnetaan velkojan pääomansijoitukseksi yhtiöön.

Omien osakkeiden luovuttaminen

OYL 9 luvun 1 §:n mukaan yhtiön omien osakkeiden luovuttamiseen sovelletaan osakeantia koskevia säännöksiä. Omien osakkeiden luovutushinta merkitään OYL 9 luvun 6 §:n 2 momentin olettamasäännön mukaan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. EVL 6 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan osakeyhtiön omien osakkeiden luovutuksesta saamia vastikkeita pidetään verovapaina pääomansijoituksina. TVL 45 a §:ssä ja EVL 6 c §:n 1 momentissa tarkoitettuna pääomansijoituksena pidetään siten myös sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon merkittyä yhtiön omien osakkeiden luovutushintaa.

Yritysjärjestelyt (EVL 52 a–52 f §)

Korkein hallinto-oikeus on ottanut päätöksessä KHO 2016:103 (KVL 8/2015) kantaa osakevaihdossa muodostuneen sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston varojen jakamiseen. Tapauksessa osakkeet hankkineen yhtiön antamien vastikeosakkeiden merkintähinta oli luovutettujen osakkeiden käypä arvo merkintähetkellä. Sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon kirjattua vastikeosakkeiden merkintähintaa pidettiin TVL 45 a §:ssä tarkoitettuna pääomansijoituksena.                                           

Korkein hallinto-oikeus on perustellut päätöstä osakevaihdon yhtiöoikeudellisella luonteella osakeantina, jossa osakkeen merkintähinta maksetaan apporttiomaisuudella. Merkitystä on lisäksi ollut sillä, että osakevaihto ei ole luonteeltaan yleisseuraanto, ja sillä, että osakevaihtoa pidetään verotuksessa luovutuksena. Asiassa ei ollut merkitystä sillä, että osakevaihdossa syntynyttä voittoa ei katsota veronalaiseksi tuloksi osakkeita luovuttavan osakkeenomistajan verotuksessa.

Liiketoimintasiirto on pääomansijoituksen muodostumisen näkökulmasta olennaisilta osiltaan samanlainen yritysjärjestely kuin osakevaihto. Myös liiketoimintasiirto on yhtiöoikeudelliselta luonteeltaan osakeanti, jossa siirtyvällä apporttiomaisuudella maksetaan vastikeosakkeiden merkintähinta. Se ei ole luonteeltaan yleisseuraanto ja sitä pidetään verotuksessa luovutuksena. Tästä johtuen myös liiketoimintasiirron yhteydessä vapaan oman pääoman rahastoon merkittyjä varoja pidetään Verohallinnon käsityksen mukaan pääomansijoituksena, kun arvioidaan edellytyksiä varojenjaon verottamiselle luovutuksena.

Sulautuminen ja jakautuminen poikkeavat osakevaihdosta ja liiketoimintasiirrosta, kun arvioidaan järjestelyjen luonnetta pääomansijoituksen tekemisen näkökulmasta.  Toisin kuin osakevaihto ja liiketoimintasiirto, sulautuminen ja jakautuminen ovat yhtiöoikeudessa säänneltyjä yleisseuraannon luonteisia yritysjärjestelyjä, joissa noudatetaan EVL 52 a - 52 c §:ien soveltuessa jatkuvuusperiaatetta verotuksessa. Tästä syystä johtuen edellä mainittujen EVL:n säännösten mukaan toteutetussa sulautumisessa ja jakautumisessa vastaanottavan yhtiön vapaan oman pääoman rahastoon kirjattuja varoja voidaan Verohallinnon käsityksen mukaan pitää pääomansijoituksena ainoastaan silloin, kun sulautuvaan tai jakautuvaan yhtiöön on tehty TVL 45 a §:ssä tai EVL 6 c §:ssä tarkoitettu pääomansijoitus ja tämä sijoitus merkitään myös vastaanottavassa yhtiössä vapaan oman pääoman rahastoon. Tällaisten varojen jakamisen käsitteleminen verotuksessa luovutuksena edellyttää kuitenkin aina, että jaettavien varojen alkuperästä pääomansijoituksena sulautuvassa tai jakautuvassa yhtiössä annetaan luotettava selvitys. Jos varojen yhteys pääomansijoituksiin jää selvityksen jälkeen epäselväksi, varojenjako käsitellään verotuksessa osinkona.

Kun sulautuminen tai jakautuminen toteutetaan siten, että siirtyvät varat arvostetaan käypiin arvoihin, TVL 45 a §:ssä ja EVL 6 c §:ssä tarkoitettuna pääomansijoituksena ei pidetä sitä osaa vapaan oman pääoman rahastoon merkityistä varoista, joka muodostuu siirtyvien varojen kirjanpitoarvon ja käyvän arvon erotuksesta (KHO 2017:55).

Jos sulautuminen ei täytä EVL 52 a ja 52 b §:n edellytyksiä, sulautuvan yhtiön katsotaan purkautuvan verotuksessa. Vastaavasti jakautuvan yhtiön katsotaan purkautuvan verotuksessa, jos jakautuminen ei täytä EVL 52 c §:n edellytyksiä. Jakautuvan ja sulautuvan yhtiön osakkaan verotuksessa ei tällöin noudateta jatkuvuusperiaatetta, vaan osakkaan katsotaan luovuttavan osakkeensa purkautuvasta yhtiöstä saamaansa jako-osaa vastaan ja sijoittavan saamansa käypään arvoon arvostettavan jako-osan edelleen apporttina vastaanottavaan yhtiöön. Osakkaan voidaan tällaisessa tilanteessa katsoa tekevän uuden TVL 45 a §:ssä tai EVL 6 c §:ssä tarkoitetun pääomansijoituksen vastaanottavaan yhtiöön siltä osin kuin yhtiöön sijoitetuksi katsottuja eriä kirjataan  vapaan oman pääoman rahastoon.

Toimintamuodon muutokset (TVL 24 §)

Vapaan oman pääoman rahasto on voinut muodostua TVL 24 §:ssä tarkoitetun toimintamuodon muutoksen yhteydessä. Kun oikeushenkilö, kuten esimerkiksi avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö tai osuuskunta, muutetaan osakeyhtiöksi, TVL 45 a §:ssä tai EVL 6 c §:ssä tarkoitettua pääomansijoitusta voi muodostua Verohallinnon käsityksen mukaan vain silloin, kun muutosta edeltäneeseen yritysmuotoon on tehty pääomansijoitus ja tämä sijoitus merkitään myös osakeyhtiössä vapaan oman pääoman rahastoon.

Henkilöyhtiöön tehdystä pääomansijoituksesta on kysymys silloin, kun muodonmuutoksen hetkellä henkilöyhtiön omaan pääomaan sisältyvät yhtiömiehen tekemät pääomansijoitukset kirjataan osakeyhtiön vapaan oman pääoman rahastoon. Henkilöyhtiöön tehdyt pääomansijoitukset voivat olla yhtiösopimuksen mukaisen pääomapanoksen ja yhtiön toiminnan aikana tehtyjen lisäsijoitusten lisäksi myös esimerkiksi avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön yhtiömiehen yksityistilille kirjattuja nostamattomia voitto-osuuksia.

Jos kysymys on muun kuin oikeushenkilön, kuten esimerkiksi liikkeen- tai ammatinharjoittajan taikka maa- tai metsätaloudenharjoittajan, toiminnan muuttamisesta osakeyhtiöksi, muutokseen sovelletaan yhtiöoikeudessa soveltuvin osin apporttiehtoista osakeyhtiön perustamista koskevia säännöksiä.  Näissä tilanteissa osakeyhtiön perustaja tekee siten pääomansijoituksen yhtiöön maksaessaan osakkeiden merkintähinnan apporttiomaisuudella. Tämän vuoksi osakkeiden vapaan oman pääoman rahastoon kirjattua merkintähintaa voidaan Verohallinnon käsityksen mukaan pitää TVL 45 a §:ssä tai EVL 6 c §:ssä tarkoitettuna pääomansijoituksena.

Rahastosiirrot

Vapaan oman pääoman rahasto on voinut muodostua rahastosiirtojen seurauksena. Jos vapaan oman pääoman rahastoon on siirretty yhtiön voittovaroja, kysymys ei ole vapaan oman pääoman rahastoon tehdystä TVL 45 a §:ssä tai EVL 6 c §:ssä tarkoitetusta pääomansijoituksesta.

Vapaan oman pääoman rahastoon voidaan siirtää rahastosiirrolla myös sellaisia varoja, jotka ovat muodostuneet yhtiöön tehdystä TVL 45 a §:ssä tai EVL 6 c §:ssä tarkoitetusta pääomansijoituksesta. Kysymys voi olla esimerkiksi osakkeiden merkinnän yhteydessä ylikurssirahastoon kirjatuista varoista, jotka siirretään rahastosiirrolla vapaan oman pääoman rahastoon. Kun tällaisia yhtiöön alun perin pääomansijoituksina tulleita varoja jaetaan edelleen vapaan oman pääoman rahastosta, kysymys on TVL 45 a §:ssä tai EVL 6 c §:ssä tarkoitetun pääomansijoituksen palauttamisesta. Varojenjaon käsitteleminen luovutuksena edellyttää luotettavaa selvitystä rahastoon siirrettyjen ja sieltä edelleen jaettujen varojen alkuperästä yhtiöön tehtyinä pääomansijoituksina.

5.1.2 Pääomansijoituksen erottaminen muista varoista 

Vapaan oman pääoman rahastossa voi olla varojenjakohetkellä eri lähteistä peräisin olevia varoja. Rahastossa voi olla samanaikaisesti sekä TVL 45 a §:ssä ja EVL 6 c §:ssä tarkoitetuista pääomansijoituksista kertyneitä varoja, että esimerkiksi voittovaroista sinne siirrettyjä varoja.

Jos vapaan oman pääoman rahastossa on varojenjaon hetkellä sekä edellä tarkoitettuja pääomansijoituksia että muista lähteistä kirjattuja varoja, pidetään varojenjakoa luovutuksena ja osinkona TVL 45 a §:ssä ja EVL 6 c §:ssä tarkoitettujen pääomansijoitusten ja muiden rahastossa olevien varojen suhteessa.

Esimerkki 1:

Henkilö A tekee 30 000 euron suuruisen vastikkeettoman pääomansijoituksen X Oy:n sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon 1.2.2018. Rahastoon ei ole merkitty muita varoja. A on X Oy:n ainoa osakas. 

X Oy siirtää 15.5.2018 rahastosiirrolla voittovaroja sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon 20 000 euroa. Rahastossa on tämän jälkeen varoja yhteensä 50 000 euroa.

X Oy tekee 3.11.2018 päätöksen jakaa A:lle 10 000 euroa sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta. Varat ovat nostettavissa 13.11.2018.   

A esittää verovuodelta 2018 toimitettavaa verotustaan varten selvityksen 1.2.2018 tekemästään pääomansijoituksesta X Oy:öön ja X Oy:n sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston varojen alkuperästä varojenjaon hetkellä 13.11.2018.

Rahaston varoista 3/5 on kertynyt TVL 45 a §:ssä tarkoitetuista pääomansijoituksista. Vastaava osuus A:n saamasta varojenjaosta, eli 6 000 euroa, käsitellään verotuksessa luovutuksena ja loput 2/5, eli 4 000 euroa, käsitellään osinkona. 

Esimerkki 2:

X Oy:ssä on neljä osakasta A, B, C ja D. A on tehnyt 25 000 euron suuruisen vastikkeettoman pääomansijoituksen X Oy:n sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon vuonna 2018.

X Oy jakaa vuonna 2019 sijoitetun vapaan oman pääoman rahastostaan varoja jokaiselle osakkaalleen 10 000 euroa, yhteensä 40 000 euroa. Varojenjaon hetkellä rahastossa on varoja yhteensä 100 000 euroa, joista 75 000 euroa on rahastoon siirrettyjä voittovaroja ja 25 000 euroa on peräisin pääomansijoituksesta.

Kunkin osakkaan saamasta varojenjaosta 3/4, eli 7 500 euroa, on voittovarojen jakamista ja verotetaan siten osakkaan saamana osinkona. Koska B, C ja D eivät ole tehneet pääomansijoituksia yhtiöön, myös loput heidän saamastaan varojenjaosta, eli 2 500 euroa, käsitellään osinkona verotuksessa. A:n saamasta varojenjaosta 2 500 euroa on hänen vuonna 2018 tekemän pääomansijoituksen palauttamista, joten tämä osa verotetaan hänellä luovutuksena.

A:lle on tämän jälkeen palautettu 2 500 euroa hänen vuonna 2018 tekemästään pääomansijoituksesta, joten verotuksessa hänellä on jäljellä palauttamattomia pääomansijoituksia 22 500 euroa. Tämä määrä otetaan hänen tekemänään pääomansijoituksena huomioon, kun hänelle jatkossa jaetaan rahastoon pääomansijoituksina tulleita varoja.

Yhtiön kirjanpidossa voi olla erilliset vapaan oman pääoman rahastot toisaalta pääomansijoituksia ja toisaalta voittovaroista siirrettäviä varoja varten. Varojenjako voidaan tällöin varojenjakopäätöksellä kohdistaa rahastoon, jossa on vain joko pääomansijoituksia tai voittovaroja.

Yhtiön kirjanpitoon sisältyvässä vapaan oman pääoman rahastossa voi olla myös erilliset alatilit pääomansijoituksille ja voittovaroista siirrettäville varoille. Varojenjako voidaan tällöin kohdistaa varojenjakopäätöksellä tiettyyn rahaston alatiliin.

Jos TVL 45 a §:ssä tai EVL 6 c §:ssä tarkoitettu pääomansijoitus on sijoitushetkellä kirjattu erilliseen rahastoon tai rahaston omalle alatilille eikä tällaiselle kirjanpidon tilille ole siirretty lainkaan voittovaroja, pidetään näin muodostuneiden varojen jakamista kokonaisuudessaan pääomansijoituksen palauttamisena. Ratkaisevaa on sijoituksen kirjanpidollinen käsittely sijoituksen tekohetkellä. Varojen eriyttämistä kirjanpidossa myöhemmin ei voida pitää verotuksessa hyväksyttävänä luotettavana selvityksenä varojen alkuperästä. Edellytyksenä varojenjaon käsittelylle luovutuksena on lisäksi, että varojenjakopäätöksestä ilmenee selvästi, mistä rahastosta tai rahaston alatililtä varoja jaetaan.

Esimerkki 3:

Henkilö A tekee 30 000 euron suuruisen vastikkeettoman pääomansijoituksen X Oy:n sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon 1.7.2017. Rahastossa on entuudestaan 20 000 euroa yhtiön voittovaroista siirrettyjä varoja. A:n tekemä pääomansijoitus kirjataan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon omalle alatililleen Pääomansijoitukset.

X Oy tekee 3.5.2019 päätöksen jakaa A:lle 20 000 euroa sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston alatililtä Pääomansijoitukset. Varat ovat nostettavissa samana päivänä.

A esittää verovuodelta 2019 toimitettavaa verotustaan varten selvityksen tekemästään pääomansijoituksesta X Oy:öön ja X Oy:n sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston varojen alkuperästä varojenjaon hetkellä. Selvityksestä voidaan todeta, että pääomansijoitus on kirjattu vapaan oman pääoman rahastossa omalle alatililleen. Koko A:n saama varojenjako 20 000 euroa käsitellään luovutuksena verotuksessa.

Jos yhtiön kirjanpidossa ei ole erillistä rahastoa tai erillistä rahaston alatiliä pääomansijoituksia varten, eri tahojen tekemät pääomansijoitukset ja muut rahastoon siirretyt erät voidaan pitää erillään esimerkiksi siten, että vapaan oman pääoman rahastoon merkittyihin varoihin liitetään kirjanpidossa dimensio tai muu vastaava tarkenne taikka tunniste, jonka perusteella erää voidaan luotettavasti seurata erillään muista samalle tilille tehdyistä kirjauksista. Vapaan oman pääoman rahastoon tehdyt sijoitukset ja muut varat voidaan pitää erillään myös tase-erittelyjen avulla.

Jotta varojenjaon voidaan katsoa verotuksessa kohdistuvan tiettyyn edellä kuvatulla tavalla yksilöityyn pääomansijoitukseen, pääomansijoitusta pitää seurata kirjaushetkestä lähtien muista varoista erillään siihen asti, kunnes kyseiset varat jaetaan. Seurannan tulee olla luotettavaa ja aukotonta siten, että kirjausketjuvaatimus täyttyy (KPL 2 luku 6 §). Yhtiön kirjanpidosta tulee käydä ilmi tilinpäätökseen merkityn vapaan oman pääoman rahasto -nimikkeen yksityiskohtainen erittely siihen tehtyine sijoituksineen, palautuksineen sekä niiden ajankohtineen. Kirjanpidon kirjauksista tulee olla yhteys rahastosijoituksia ja niiden palautuksia koskeviin päätöksiin. Lisäksi yhtiön varojenjakopäätöksessä on kerrottava selvästi, mitä seurantakohteella yksilöityjä varoja vapaan oman pääoman rahastosta jaetaan. Kirjanpitolain asettamia vaatimuksia seurantakohteiden käyttämiselle käsitellään kirjanpitolautakunnan lausunnossa KILA 2036/2023.

Esimerkki 4:

Henkilö A on X Oy:n ainoa osakas. A tekee 30 000 euron suuruisen vastikkeettoman pääomansijoituksen X Oy:n sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon 1.7.2019. Rahastossa on entuudestaan 20 000 euroa yhtiön voittovaroista siirrettyjä varoja. Kun A:n tekemä pääomansijoitus kirjataan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon, kirjauksen yhteydessä siihen lisätään dimensio, jonka avulla erää voidaan seurata kirjanpidossa.

X Oy tekee 3.5.2022 päätöksen jakaa A:lle 20 000 euroa sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta. Varojenjakopäätöksellä varojenjaon yksilöidään kohdistuvan A:n 1.7.2019 tekemään pääomansijoitukseen, jota on seurattu kirjanpidossa dimensiolla. Varat ovat nostettavissa samana päivänä.

A esittää verovuodelta 2022 toimitettavaa verotustaan varten selvityksen tekemästään pääomansijoituksesta X Oy:öön ja X Oy:n sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston varojen alkuperästä varojenjaon hetkellä. Selvityksestä voidaan todeta, että 1.7.2019 tehtyä pääomansijoitusta on kirjanpidossa seurattu dimensiolla sijoituksen tekemisestä varojenjakoon asti. Koko A:n saama varojenjako 20 000 euroa käsitellään luovutuksena verotuksessa.

5.1.3 Palautuksen saaja

Varojenjaon käsitteleminen luovutuksena edellyttää sitä, että pääomansijoitus palautetaan pääomansijoituksen tehneelle henkilölle. Jos pääomansijoituksena rahastoon merkittyjä varoja jaetaan esimerkiksi osakekaupan, osakevaihdon tai lahjoituksen jälkeen muulle kuin pääomansijoituksen tehneelle henkilölle, pidetään varojenjakoa uuden omistajan verotuksessa osinkona.

Jakamaton kuolinpesä

Valtiovarainvaliokunnan mietinnön 32/2013 vp mukaan alkuperäisen sijoittajan kuolinpesä voi vaatimuksesta saada saman veroedun kuin alkuperäinen sijoittaja olisi saanut, jos pääomansijoitus olisi palautettu hänelle. Kuolinpesää pidetään siten TVL 45 a §:ssä ja EVL 6 c §:n 1 momentissa tarkoitettuna pääomansijoituksen tehneenä henkilönä, jos alkuperäisen sijoittajan tekemä pääomansijoitus palautetaan hänen kuolinpesälleen. Jos kuolinpesä esittää luotettavan selvityksen myös muiden laissa säädettyjen edellytysten täyttymisestä, verotetaan varojenjako luovutuksena.

Perinnönjako

Edellä kuvattua verokohtelua voidaan soveltaa vain jakamattomaan kuolinpesään. Jos alkuperäisen sijoittajan tekemä pääomansijoitus palautetaan kuolinpesän jaossa osakkeet saaneelle vainajan perilliselle tai testamentin saajalle, ei palautuksen saajaa voida rinnastaa alkuperäiseen sijoittajaan. Varojenjako on siten tällaisessa tilanteessa osinkoa verotuksessa.  

Ositus

Osituksessa puretaan puolisoiden aviovarallisuussuhde silloin, kun puolisolla on avio-oikeus toisen puolison omaisuuteen. Jos puolison ennen ositusta tekemä pääomansijoitus kohdeyhtiöön palautetaan osituksessa kohdeyhtiön osakkeet saaneelle toiselle puolisolle, ei tätä toista puolisoa pidetä TVL 45 a §:ssä tarkoitettuna pääomansijoituksen tehneenä henkilönä. Kysymys on kahdesta eri henkilöstä. Osakkeet osituksessa saaneen henkilön saama varojenjako on siten tällaisessa tilanteessa osinkoa verotuksessa.

Yritysjärjestelyt (EVL 52 a–52 d §)

Pääomansijoituksen tehneessä yhteisössä tai elinkeinoyhtymässä voidaan sijoituksen tekemisen jälkeen toteuttaa yritysjärjestely. Tällöin pääomanpalautuksen saajana voi yritysjärjestelyn jälkeen olla se vastaanottava yhteisö tai elinkeinoyhtymä, jolle sijoituksen kohteena olleen yhtiön osakkeet ovat siirtyneet.

Jos yritysjärjestelyssä on kysymys sellaisesta yhteisön tai elinkeinoyhtymän yleisseuraantoluonteisesta sulautumisesta tai yhteisön kokonais- tai osittaisjakautumisesta, johon sovelletaan EVL 52-52 c §:n säännöksiä, vastaanottavaa yhteisöä tai elinkeinoyhtymää voidaan pitää TVL 45 a §:ssä ja EVL 6 c §:n 1 momentissa tarkoitettuna sijoituksen tehneenä henkilönä. Keskusverolautakunnan ratkaisussa KVL 2017/44 (KHO 2018 taltio 4091 ei muutosta, ei julkaistu) varojenjakoa saavaa D Oyj:tä pidettiin EVL 6 c §:ää sovellettaessa samana henkilönä kuin siihen sulautunut A Oyj, kun A Oyj:n ennen sulautumistaan tekemiä pääomansijoituksia oli tarkoitus palauttaa D Oyj:lle. Vastaanottavan yhteisön tai elinkeinoyhtymän saamaa varojenjakoa vapaan oman pääoman rahastosta pidetään siten luovutuksena, jos muut lainkohdissa luovutuksena verottamiselle asetetut edellytykset täyttyvät.

Pääomansijoituksen kohteena olleen yhtiön osakkeet voivat siirtyä EVL 52 d §:ssä tarkoitetussa liiketoimintasiirrossa vastaanottavalle yhtiölle. Liiketoimintasiirto ei ole luonteeltaan yleisseuraanto. Tämän vuoksi vastaanottavaa yhtiötä ei pidetä sijoituksen tehneenä yhtiönä, jos kohdeyhtiö liiketoimintasiirron jälkeen jakaa ennen liiketoimintasiirtoa sijoitettuja varoja vapaan oman pääoman rahastostaan vastaanottavalle yhtiölle. 

Toimintamuodon muutokset (TVL 24 §)

Pääomansijoituksen tehnyt yhteisö tai elinkeinoyhtymä voi muuttaa toimintamuotoaan ennen kuin pääomansijoitus palautetaan sille. Tällöin varojenjaon saajana voi olla toimintamuodon muutoksen jälkeinen oikeushenkilö. Kun oikeushenkilön toimintamuodon muutos toiseksi oikeushenkilöksi toteutetaan yhtiö- tai yhteisölainsäädännön ja TVL 24 §:n mukaisesti, muotoaan muuttava oikeushenkilö ei purkaudu, vaan yrityksen identiteetti säilyy sekä yhtiö- ja yhteisölainsäädännön että verotuksen näkökulmasta. 

Jos toimintamuodon muutoksessa on kysymys tällaisesta oikeushenkilön toimintamuodon muutoksesta toiseksi oikeushenkilöksi, muutoksen jälkeistä oikeushenkilöä voidaan pitää varoja jaettaessa TVL 45 a §:ssä ja EVL 6 c §:n 1 momentissa tarkoitettuna pääomansijoituksen tehneenä henkilönä. Tällaisia toimintamuodon muutostilanteita ovat esimerkiksi TVL 24 §:n 1 momentin 5 kohdassa mainitut toimintamuodon muutokset avoimesta yhtiöstä kommandiittiyhtiöksi, kommandiittiyhtiöstä avoimeksi yhtiöksi sekä kommandiittiyhtiön tai avoimen yhtiön muuttaminen osakeyhtiöksi. Myös osuuskunnan muuttamisessa osakeyhtiöksi on kysymys tällaisesta oikeushenkilön toimintamuodon muutoksesta.

Kun sen sijaan esimerkiksi yksityisen liikkeen- tai ammatinharjoittajan liike tai ammatti muutetaan yhtiöksi TVL 24 §:n säännöksiä noudattaen, kysymys on uuden oikeushenkilön perustamisesta. Tämän vuoksi näin perustettua yhtiötä ei voida pitää sijoituksen tehneenä henkilönä silloin, kun sille palautetaan luonnollisen henkilön ennen toimintamuodon muutosta tekemä pääomansijoitus.

5.1.4 Pääomansijoituksen tekemisen ja palautuksen ajankohta

Varojenjaon käsitteleminen luovutuksena edellyttää, että pääomansijoitus palautetaan kymmenen vuoden kuluessa pääomansijoituksen tekemisestä. Sen ratkaisemiseksi, onko pääomansijoitus palautettu kymmenen vuoden kuluessa sijoituksen tekemisestä, tulee selvittää sekä pääomansijoituksen tekemisajankohta että sen palautusajankohta.

Sijoituksen tekemisen ajankohta

Osakkeiden merkintämaksuina tehty pääomansijoitus on tehty silloin, kun osakkeet on merkitty. Osakeyhtiötä perustettaessa sovelletaan OYL 2 luvun säännöksiä. Luvun 1 §:n 2 momentin mukaan osakkeenomistaja merkitsee perustamissopimuksen allekirjoituksella perustamissopimuksesta ilmenevän määrän osakkeita. Osakeyhtiölain 9 luvun säännökset koskevat puolestaan osakeantia yhtiön toiminnan aikana. Luvun 9 §:n mukaan osakkeen merkinnän tulee tapahtua todisteellisesti. Merkinnästä on käytävä ilmi merkitsijä, mihin osakeantipäätökseen merkintä perustuu ja merkinnän kohteena olevat osakkeet.

Hallituksen esityksessä ei ole otettu kantaa siihen, milloin pääomansijoituksen katsotaan tapahtuvan siinä tilanteessa, kun vapaan oman pääoman rahastoon tehdään niin sanottu vastikkeeton pääomansijoitus. Tällainen vastikkeeton pääomansijoitus perustuu sopimukseen sijoittajan ja yhtiön välillä. Sitova sopimus varojen sijoittamisesta synnyttää yhtiölle sijoitusta koskevan saamisen. Pääomansijoituksen ajankohtana on tämän vuoksi pidettävä sijoitusta koskevan sitovan sopimuksen tekohetkeä.

Edellä luvussa 5.5.1 käsitellään tilanteita, joissa vapaan oman pääoman rahastoon on kirjattu varoja yritysjärjestelyn, yrityksen toimintamuodon muutoksen tai rahastosiirron perusteella. Seuraavassa käsitellään pääomansijoituksen tekemisajankohtaa näissä tilanteissa.

Sulautuvaan tai jakautuvaan yhtiöön ennen yritysjärjestelyä tehty TVL 45 a §:ssä tai EVL 6 c §:ssä tarkoitettu pääomansijoitus on voitu merkitä yritysjärjestelyn yhteydessä vastaanottavan yhtiön vapaan oman pääoman rahastoon. Jos sulautumiseen tai jakautumiseen sovelletaan EVL 52 a - 52 c §:ien säännöksiä, pidetään pääomansijoituksen tekemisajankohtana alkuperäisen pääomansijoituksen tekemistä sulautuneeseen tai jakautuneeseen yhtiöön. Liiketoimintasiirto ja osakevaihto ovat yhtiöoikeudelliselta luonteeltaan osakeanteja, joten niissä pääomansijoitus tehdään vastaanottavaan ja hankkivaan yhtiöön, kun sen vastikkeena antamat osakkeet merkitään.

Silloin kun pääomansijoitus on kirjattu vapaan oman pääoman rahastoon yrityksen toimintamuodon muutoksen yhteydessä, sijoituksen tekemisajankohta määräytyy eri tavoin riippuen siitä, minkä muotoisen yrityksen toimintamuodon muutoksesta on kysymys. Kun liikkeen- tai ammatinharjoittaja taikka maataloudenharjoittaja jatkaa toimintaansa osakeyhtiönä, tehdään osakeyhtiöön pääomansijoitus silloin, kun osakeyhtiö perustetaan ja osakkeet merkitään perustamissopimuksen allekirjoituksella. Kun kysymys on osuuskunnan taikka avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön muuttamisesta osakeyhtiöksi, ja muotoaan muuttavaan yritykseen tehty pääomansijoitus kirjataan muodonmuutoksen yhteydessä osakeyhtiön vapaan oman pääoman rahastoon, sijoituksen tekemisajankohtana pidetään alkuperäisen pääomansijoituksen tekohetkeä muotoaan muuttaneeseen yritykseen. Siltä osin, kun pääomansijoitus on muodostunut avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön voitto-osuuksista, joita ei ole nostettu ennen toimintamuodon muutosta, pidetään pääomansijoituksen tekemisajankohtana sitä päivää, jona yhtiömuodon muutos on merkitty kaupparekisteriin.

Vapaan oman pääoman rahastoon on voitu siirtää rahastosiirrolla varoja, jotka ovat peräisin yhtiöön tehdystä pääomansijoituksesta. Tällaisessa tilanteessa pääomansijoituksen tekemisajankohtana pidetään alkuperäisen pääomansijoituksen tekemistä yhtiöön. Jos varoja on siirretty esimerkiksi ylikurssirahastosta, on sijoituksen tekoajankohta se ajankohta, jolloin pääomansijoitus tehtiin ylikurssirahastoon.

Sijoituksen palautuksen ajankohta

TVL 45 a §:ssä tai EVL 6 c §:ssä ei ole nimenomaisia säännöksiä siitä, milloin varojenjaon katsotaan tapahtuvan lainkohdissa tarkoitetun 10 vuoden määräajan täyttymistä laskettaessa.

Korkein hallinto-oikeus on vuosikirjapäätöksessä KHO 2022:53 katsonut, että EVL 6 c §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu kymmenen vuoden määräaika lasketaan varojenjakoa koskevan päätöksen tekemisestä lukien. KHO totesi päätöksen perusteluissa, että EVL 19 §:n 1 momenttiin perustuvan varojenjaon jaksotusta koskevan pääsäännön mukaan varojenjaon verovuosi määräytyy varojenjakoa koskevan päätöksen tekohetken perusteella, eikä EVL 6 c §:ssä ei ole säädetty, että tästä pääsäännöstä olisi poikettava 10 vuoden määräaikaa laskettaessa. KHO totesi perusteluissa lisäksi, että myöskään TVL 45 a §:ssä ei ole määräajan laskentaa koskevaa nimenomaista säännöstä.

Edellä mainitun KHO:n päätöksen perustelut huomioiden varojenjaon ajankohdan katsotaan myös TVL 45 a §:ää sovellettaessa määräytyvän yleisten tulon jaksottamista koskevien säännösten perusteella. Luonnollisten henkilöiden ja kuolinpesien verotuksessa sovellettavan TVL 110 §:n 1 momentin mukaan tulo katsotaan sen verovuoden tuloksi, jona se on nostettu, merkitty verovelvollisen tilille tai muutoin saatu vallintaan. Varojenjako tapahtuu silloin, kun se on yhtiökokouksen päätöksen mukaan varojenjaon saajan nostettavissa. Varojenjaon ajankohdan määräytymiseen vaikuttavia erilaisia jaksottamistilanteita käsitellään tarkemmin ohjeen luvussa 5.4.  

Vapaan oman pääoman rahastossa voi olla varojen jakohetkellä saman henkilön eri ajankohtina tekemiä pääomansijoituksia. Verolainsäädännössä ei ole säännöksiä siitä, miten varojenjako tällaisessa tilanteessa kohdistetaan eri ajankohtina tehdyille pääomansijoituksille. Varojenjakoon sovelletaan osinkoja ja omaisuuden luovutusta koskevia verolakien säännöksiä korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätöksen KHO 2022:53 mukaisesti siten, että rahastosta tulee katsoa jaettavan varoja kunkin siihen tehdyn sijoituksen osalta näiden sijoitusten määrien keskinäisen suhteen mukaan.

Esimerkki 5:

Henkilö A on X Oy:n ainoa osakas.  X Oy ei ole TVL 33 a §:n 2 momentissa tarkoitettu julkisesti noteerattu yhtiö. 

A tekee 10 000 euron suuruisen vastikkeettoman pääomansijoituksen X Oy:n sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon 1.4.2009. A tekee vastikkeettoman pääomansijoituksen X Oy:n sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon myös 20.5.2015. Tämän sijoituksen määrä on 20 000 euroa. A:n tekemiä pääomansijoituksia ei ole kirjattu rahastossa erillisille alatileille. 

X Oy tekee 17.5.2022 päätöksen jakaa A:lle 15 000 euroa sijoitetun vapaan oman pääoman rahastostaan. Varat ovat heti nostettavissa.

A esittää verovuodelta 2022 toimitettavaa verotustaan varten selvityksen 1.4.2009 ja 20.5.2015 tekemistään pääomansijoituksista X Oy:öön ja X Oy:n sijoitetun vapaan oman pääoman rahastossa olevien varojen alkuperästä varojenjaon hetkellä.

Varojenjaon hetkellä X Oy:n sijoitetun vapaan oman pääoman rahastossa on yhteensä 30 000 euroa A:n kahtena eri ajankohtana tekemiä pääomansijoituksia. A:n saama varojenjako 15 000 euroa kohdistuu näihin 1.4.2009 ja 20.5.2015 tehtyihin pääomansijoituksiin niiden määrien mukaisessa suhteessa.

Varojenjaosta 1/3, eli 5 000 euroa, kohdistuu 1.4.2009 tehtyyn pääomansijoitukseen. Varojenjako käsitellään tältä osin osinkona A:n verotuksessa, koska se kohdistuu yli 10 vuotta ennen varojenjakoa tehtyyn pääomansijoitukseen.  

Varojenjaosta 2/3, eli 10 000 euroa, kohdistuu 20.5.2015 tehtyyn pääomansijoitukseen. Varojenjako käsitellään tältä osin A:n verotuksessa luovutuksena, koska se kohdistuu 10 vuoden kuluessa ennen varojenjakoa tehtyyn pääomansijoitukseen.

Varoja jakavan yhtiön kirjanpidossa voi olla useita vapaan oman pääoman rahastoja, jolloin eri ajankohtina tehdyt pääomansijoitukset on voitu kirjata erillisiin rahastoihin. Vaihtoehtoisesti yhtiön vapaan oman pääoman rahastossa voi olla erilliset alatilit eri aikoina tehdyille pääomansijoituksille. Varojenjako voidaan tällöin kohdistaa varojenjakopäätöksellä rahastoon tai rahaston alatiliin, jossa on vain tiettynä ajankohtana tehtyjä pääomansijoituksia.

Jos varojenjako kohdistetaan varojenjakopäätöksellä tiettyyn rahastoon tai rahaston alatiliin, varojenjaon katsotaan myös verotuksessa kohdistuvan varojenjakopäätöksellä mainitussa rahastossa tai rahaston alatilillä oleviin pääomansijoituksiin. Eri ajankohtina tehtyjen pääomansijoitusten eriyttämistä myöhemmin kirjanpidossa erillisiin rahastoihin tai erillisille alatileille ei voida pitää riittävänä selvityksenä varojenjaon kohdistumisesta vain tiettynä ajankohtana tehtyyn pääomansijoitukseen. Varojenjaon katsotaan tällöin kohdistuvan alkuperäisessä rahastossa olleisiin eri ajankohtina tehtyihin sijoituksiin niiden määrien mukaisessa suhteessa.

Esimerkki 6:

Henkilö A on X Oy:n ainoa osakas.   

A tekee 10 000 euron suuruisen vastikkeettoman pääomansijoituksen X Oy:n sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon 1.4.2009. A:n tekemä pääomansijoitus kirjataan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon omalle alatililleen Pääomansijoitus 1.4.2009.

A tekee vastikkeettoman pääomansijoituksen X Oy:n sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon myös 20.5.2015. Pääomansijoitus 20 000 euroa kirjataan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon omalle alatililleen Pääomansijoitus 20.5.2015.

X Oy tekee 17.5.2022 päätöksen jakaa A:lle 20 000 euroa sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston alatililtä Pääomansijoitus 20.5.2015. Varat ovat heti nostettavissa.

A esittää verovuodelta 2022 toimitettavaa verotustaan varten selvityksen sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston alatilillä Pääomansijoitus 20.5.2015 olevien varojen alkuperästä varojenjaon hetkellä. Selvityksestä voidaan todeta, että A:n 20.5.2015 tekemä pääomansijoitus on kirjattu sijoitetun vapaan oman pääoman rahastossa omalle alatililleen. Koska varojenjako kohdistuu A:n tekemään pääomansijoitukseen, jonka tekemisestä ei ole varoja jaettaessa kulunut yli 10 vuotta, koko varojenjako 20 000 euroa käsitellään A:n verotuksessa luovutuksena.

Eri ajankohtina tehdyt pääomansijoitukset voidaan pitää toisistaan erillään myös esimerkiksi tase-erittelyjen avulla tai siten, että vapaan oman pääoman rahastoon merkittyihin varoihin liitetään kirjanpidossa dimensio tai muu vastaava tarkenne taikka tunniste, jonka perusteella erää voidaan luotettavasti seurata erillään muista samalle tilille tehdyistä kirjauksista. Jotta varojenjaon voidaan katsoa verotuksessa kohdistuvan vain tiettynä ajankohtana tehtyyn pääomansijoitukseen, pääomansijoitusta pitää seurata kirjaushetkestä lähtien muista varoista erillään siihen asti, kunnes kyseiset varat jaetaan. Seurantaa koskevia edellytyksiä käsitellään tarkemmin luvussa 5.1.2.

Esimerkki 7:

Henkilö A on X Oy:n ainoa osakas. A tekee X Oy:n sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon 10 000 euron suuruisen vastikkeettoman pääomansijoituksen 1.4.2009 ja 20 000 euron suuruisen vastikkeettoman pääomansijoituksen 20.5.2015. Jälkimmäiseen pääomansijoitukseen liitetään sijoituksen kirjaamisen yhteydessä kirjanpidossa dimensio.

X Oy tekee 17.5.2022 päätöksen jakaa A:lle 20 000 euroa sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta. Varojenjakopäätöksellä varojenjaon yksilöidään kohdistuvan A:n 20.5.2015 tekemään pääomansijoitukseen, jota on seurattu kirjanpidossa dimensiolla.

A esittää verovuodelta 2022 toimitettavaa verotustaan varten selvityksen sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston varojen alkuperästä varojenjaon hetkellä. Selvityksestä voidaan todeta, että A:n 20.5.2015 tekemää pääomansijoitusta on seurattu kirjanpidossa siihen liitetyllä dimensiolla sijoituksen tekemisestä varojenjakoon asti. Koska varojenjako kohdistuu A:n tekemään pääomansijoitukseen, jonka tekemisestä ei ole varoja jaettaessa kulunut yli 10 vuotta, koko varojenjako 20 000 euroa käsitellään A:n verotuksessa luovutuksena.

5.2 Osakkeen hankintamenon vähentäminen

Osakkeen hankintamenon vähentämisestä vapaan oman pääoman rahastosta saadusta varojenjaosta säädetään TVL 46 a §:n 1 momentissa ja EVL 6 c §:n 2 momentissa. Näiden lainkohtien mukaan luovutuksesta saatua voittoa laskettaessa varojenjaosta vähennetään osakkeen poistamaton hankintameno, kuitenkin enintään luovutuksena pidettävän varojenjaon määrä. Varojenjaosta ei siten voi syntyä luovutustappiota. Jos osakkeen poistamaton hankintameno on luovutuksena pidettävää varojenjakoa pienempi, vähennetään poistamattoman hankintamenon määrä.

TVL 46 a §:n 1 momentissa ja EVL 6 c §:n 2 momentissa on siten erityiset säännökset luovutusvoiton laskemisesta silloin, kun kysymys on vapaan oman pääoman rahastosta saadusta varojenjaosta. TVL 46 a § poikkeaa TVL 46 §:n luovutusvoiton laskemista koskevasta yleissäännöksestä siltä osin, ettei siinä säädetä lainkaan hankintameno-olettaman vähentämisestä. Varojenjaosta vähennettäväksi enimmäismääräksi säädetään sen sijaan osakkeen poistamattoman hankintamenon määrä siinäkin tapauksessa, että osakkeen poistamaton hankintameno on luovutuksena pidettävää varojenjakoa pienempi. Tämä tarkoittaa sitä, että veronalaisesta varojenjaosta ei vähennetä missään tilanteessa TVL 46 §:n 1 momentissa tarkoitettua hankintameno-olettamaa.

TVL 45 a §:ssä ja EVL 6 c §:n 1 momentissa tarkoitettu pääomansijoitus yhtiön vapaan oman pääoman rahastoon lisää sijoituksen tehneen osakkaan omistaman osakkeen hankintamenoa. Kun vapaan oman pääoman rahastosta jaetaan varoja siten, että varojenjakoa pidetään verotuksessa luovutuksena, osakkeelle maksettavasta varojenjaosta vähennetään se osa osakkeen hankintamenoa, joka vastaa varojenjaon määrää. Vähennettävä määrä on kuitenkin aina enintään osakkeen vähentämättä olevan hankintamenon määrä. TVL 46 a §:n 2 momentin ja EVL 6 c §:n 4 momentin mukaan osakkeen vähennyskelpoinen hankintameno pienenee tällöin myös vastaavalla määrällä.

Osakkeen omistaja voi osakekaupan tai osakkeiden lahjoituksen yhteydessä pidättää itselleen oikeuden vapaan oman pääoman rahastoon tekemäänsä pääomansijoitukseen. Jos oikeuden pidättäneen henkilön myöhemmin saamaan varojenjakoon sovelletaan luovutusvoiton verottamista koskevia säännöksiä, varojenjaosta ei voi vähentää luovutettujen tai lahjoitettujen osakkeiden poistamatonta hankintamenoa, koska varojenjaon saaja ei enää omista osakkeita, eikä hänellä siksi ole enää osakkeiden hankintamenoa jäljellä. Tällainen varojenjako on siten koko määrältään saajansa veronalaista pääomatuloa.

Edellä luvussa 5.5.1 käsitellään tilanteita, joissa vapaan oman pääoman rahasto on muodostunut osakevaihdon (EVL 52 f §) tai liiketoimintasiirron (EVL 52 d §) yhteydessä. Kirjanpidossa vastikeosakkeiden merkintähintana on voitu tällöin käyttää hankitun omaisuuden käypää arvoa merkintähetkellä.

Verotuksessa noudatettavan jatkuvuusperiaatteen vuoksi osakevaihdossa osakkeet luovuttaneen henkilön saamien vastikeosakkeiden hankintamenona pidetään luovutettujen osakkeiden verotuksessa poistamatonta hankintamenoa. Liiketoimintasiirrossa vastikeosakkeiden hankintamenoksi luetaan siirrettyjen varojen verotuksessa vähentämättä oleva määrä vähennettynä siirtyneiden velkojen ja varausten määrällä. Tämä voi merkitä käytännössä sitä, että vapaan oman pääoman rahastoon kirjatun pääomansijoituksen määrä poikkeaa vastikkeena saatujen osakkeiden hankintamenosta verotuksessa. Vastikeosakkeiden hankintamenon määräytymistä verotuksessa on käsitelty Verohallinnon ohjeissa Yritysjärjestelyt ja verotus – osakevaihto, luku 3.2, ja Yritysjärjestelyt ja verotus – liiketoimintasiirto, luku 4.2.

5.3 Varojenjaon käsitteleminen verovapaana luovutuksena

EVL 6 c §:n 3 momentin mukaan luovutuksena käsiteltävä varojenjako ei ole veronalaista tuloa, jos varoja jakavan yhtiön osakkeet ovat osakkeenomistajan verotuksessa EVL 6 b §:n 2 momentissa tarkoitettuja verovapaasti luovutettavia osakkeita. EVL 6 c §:n 1 momentin nojalla luovutuksena käsiteltävä varojenjako ei siten ole yhteisön veronalaista tuloa, jos varoja jakavan yhtiön osakkeet ovat osakkeenomistajan verovapaasti luovutettavia käyttöomaisuusosakkeita. Osakkeiden luovutuksen verovapauden edellytyksistä säädetään EVL 6 §:n 1 momentin 1 kohdassa ja EVL 6 b §:ssä. Käyttöomaisuusosakkeiden luovutusten verotusta käsitellään tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Yhteisön käyttöomaisuusosakkeiden luovutusten verokohtelu

Vaikka kysymys olisi tällaisesta verovapaana käsiteltävästä varojenjaosta, pienentää varojenjako käyttöomaisuusosakkeiden poistamattoman hankintamenon määrää EVL 6 c §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla. Hankintamenon määrittäminen verovapaan varojenjaon jälkeen on tarpeen sen vuoksi, että samat osakkeet voivat myöhemmin olla muita kuin verovapaasti luovutettavia osakkeita esimerkiksi omaisuuslajin, tulolähteen tai omistusosuuden muutoksen vuoksi.

5.4 Luovutuksena käsiteltävän varojenjaon jaksottaminen

Kun yhtiö jakaa varoja vapaan oman pääoman rahastostaan OYL 13 luvun 1 §:n 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla, varojenjakoon sovelletaan samoja osakeyhtiölain menettelysäännöksiä kuin osingonjakoon. Yhtiön osakkeenomistaja ei varojenjaon yhteydessä luovuta omistamiaan osakkeita, vaan yhtiö jakaa varoja ulkona oleville osakkeille samalla tavoin kuin se jakaa osakkeille voittoa osinkona. Varojen jakaminen vapaan oman pääoman rahastosta vastaa siten menettelyltään olennaisilta osin osingonjakoa. Tästä syystä myös luovutuksena käsiteltävä varojenjako on perusteltua jaksottaa verotuksessa samoja periaatteita noudattaen kuin yhtiön jakama osinko.

Varojenjaon jaksottamista oikealle verovuodelle sääntelevät yleiset TVL:n, EVL:n ja MVL:n tulon jaksottamista koskevat säännökset. Jos varojenjaon saajaa verotetaan tuloverolain mukaan, sovelletaan varojenjaon jaksottamiseen pääsääntöisesti TVL 110 §:n 1 momenttia. Tämä jaksotussäännös koskee luonnollisten henkilöiden ja kuolinpesien lisäksi myös maksuperusteista kirjanpitoa pitäviä ammatinharjoittajia sekä muistiinpanovelvollisia maataloudenharjoittajia. Varojenjako on tällöin sen verovuoden tuloa, jonka aikana se on ollut yhtiökokouksen päätöksen mukaan nostettavissa. Jos varojenjako on yhtiökokouksen päätöksen mukaan heti nostettavissa, tai jos varojenjaon nostettavissa olosta ei ole yhtiökokouksessa erikseen päätetty, varojenjaon katsotaan olevan nostettavissa samana päivänä kuin yhtiökokous on pidetty.

Yhtiön osakas voi sijoittaa saamansa varojenjaon takaisin yhtiöön velkana. Tämä voi tapahtua esimerkiksi siten, että jaettavaksi päätetty varojenjako kirjataan ensin yhtiön varojenjakovelaksi ja sen jälkeen varojenjakovelka muutetaan erillisen velkasopimuksen perusteella yhtiön osakkaalta saamaksi velaksi. Kysymys on tällöin velan kuittaamisesta. TVL 110 §:n mukaan tulo katsotaan sen verovuoden tuloksi, jona se on nostettu, merkitty verovelvollisen tilille tai muutoin saatu vallintaan. Verovelvollisen vallintaan saaduilla tuloilla tarkoitetaan niitä tuloja, joihin verovelvollisella on määräämisoikeus. Kun osakas sijoittaa varat takaisin yhtiöön velkana erillisen velkasopimuksen perusteella ennen kuin varojenjako on nostettavissa, hän saa varat vallintaansa velkasopimuksen solmimisen hetkellä.

Esimerkki 8:

Yhtiö tekee varojenjakopäätöksen 30.4.2021 ja varat ovat nostettavissa 31.1.2022. Yhtiö kirjaa varojenjakopäätöksen perusteella taseeseen varojenjakojakovelan. Yhtiön ainoa osakas henkilö A ja yhtiö solmivat 30.6.2021 velkasopimuksen, jonka mukaisesti varojenjakovelka muutetaan yhtiön osakkaalta saamaksi velaksi. Henkilö A:n katsotaan saaneen varat vallintaansa velkasopimuksen solmimispäivänä 30.6.2021. Varojenjako on henkilö A:n verovuoden 2021 tuloa.

Elinkeinotulon verotuksessa noudatetaan lähtökohtaisesti EVL 19 §:n 1 momentin suoriteperiaatetta. Sen perusteella luovutuksena käsiteltävä varojenjako on sen verovuoden tuloa, jonka aikana päätös varojenjaosta on tehty. Tuloverolain 116 §:n 1 momentin nojalla EVL:n tulon jaksottamissäännöksiä sovelletaan myös sellaiseen tuloverolain mukaan verotettavaan tuloon, josta verovelvollinen on kirjanpitovelvollinen.

5.5 Luovutuksena käsiteltävä varojenjako ennakkoperinnässä ja Verohallinnolle annettavat ilmoitukset

Vapaan oman pääoman rahastosta maksettavasta osinkona verotettavasta varojenjaosta on toimitettava ennakonpidätys, jos saajana on luonnollinen henkilö tai kotimainen kuolinpesä. Rajoitetusti verovelvolliselle maksettavasta osinkona käsiteltävästä varojenjaosta on perittävä lähdevero lähdeverolain säännösten mukaisesti.  

Varojenjako voidaan käsitellä luovutuksena jo varojenjaon tapahtuessa, jos TVL 45 a §:ssä tai EVL 6 c §:ssä säädetyt edellytykset täyttyvät ja verovelvollinen esittää edellytysten täyttymisestä luotettavan selvityksen. Luovutuksena käsiteltävästä varojenjaosta ei tällöin toimiteta ennakonpidätystä tai peritä rajoitetusti verovelvollisen lähdeveroa.

Verovelvollinen ja yhtiö voivat yhdessä selvittää ja todeta, että varojenjako täyttää luovutuksena verottamisen edellytykset. Varojenjaosta ei tällöin toimiteta ennakonpidätystä. Jos myöhemmin ilmenee, että edellytykset eivät ole täyttyneet, vaan varojenjako olisi tullut käsitellä osingonjakona, verotus toimitetaan osinkoa koskevien säännösten mukaan. Yhtiölle voidaan tällöin maksuunpanna ennakonpidätys, joka osinkona verotettavasta varojenjaosta olisi pitänyt toimittaa, ja ennakonpidätyksen toimittamatta jättämiseen liittyvät seuraamukset. 

Vaihtoehtoisesti verovelvollinen voi hakea Verohallinnolta verokortin varojenjakoa varten. Verovelvollisen on verokorttia hakiessaan esitettävä selvitys TVL 45 a §:n mukaisten edellytysten täyttymisestä. Tarvittava selvitys on normaalisti saatavissa yhtiön kirjanpidosta, joten selvitys voidaan usein esittää tarkoituksenmukaisimmin yhtiön antamalla todistuksella, jossa kunkin edellytyksen täyttyminen selvitetään. Tällöin yhtiö voi jättää luovutuksena verotettavasta varojenjaosta ennakonpidätyksen toimittamatta tai lähdeveron perimättä verovelvollisen esittämän verokortin mukaisesti. Jos varojenjaosta jää luovutusvoittona verotettavaa, verovelvollinen voi kuitenkin itse pyytää Verohallintoa määräämään hänelle ennakkoveron.

Luovutuksena käsitellyistä varojenjaoista on annettava vuosi-ilmoitus Verohallinnolle. Jos kyse on arvo-osuusjärjestelmässä käsiteltäville osakkeille ja osuuksille maksetusta pääomanpalautuksesta, velvollinen antamaan vuosi-ilmoituksen on ensisijaisesti arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta annetussa laissa tarkoitettu tilinhoitaja. Jos tilinhoitaja ei anna vuosi-ilmoitusta tai kysymys on muille kuin arvo-osuusjärjestelmässä käsiteltäville osakkeille tai osuuksille jaetuista varoista, vuosi-ilmoituksen on velvollinen antamaan varoja jakanut yhtiö itse. Vuosi-ilmoituksella on ilmoitettava myös verovelvollisen pääomanpalautuksesta saaman luovutusvoiton laskemiseksi tarpeelliset tiedot siltä osin kuin vuosi-ilmoituksen antajalla on nämä tiedot (mm. tieto varojen jaosta vähennettävästä hankintamenosta (pääomansijoituksesta)). Säännökset pääomanpalautusta koskevasta vuosi-ilmoituksesta ovat Verohallinnon päätöksessä yleisestä tiedonantovelvollisuudesta. Pääomanpalautusta koskeva vuosi-ilmoitus on annettava vain yleisesti verovelvolliselle maksetusta suorituksesta.

Jos varojenjakoa ei käsitellä luovutuksena edellä sanotun mukaisesti, varojenjaosta on toimitettava ennakonpidätys tai perittävä rajoitetusti verovelvollisen lähdevero osinkoa koskevien säännösten mukaisesti. Yhtiön on tällöin annettava varojenjaosta osinkoa koskeva vuosi-ilmoitus.

Verovelvollisen on ilmoitettava saamansa varojenjako veroilmoituksellaan. Varojenjako on yleensä merkitty valmiiksi esitäytetylle veroilmoitukselle Verohallinnon saaman vuosi-ilmoitustiedon mukaisesti. Verovelvollisen on tarkistettava, että tiedot ovat oikeat ja täydelliset ja tarvittaessa korjattava tai täydennettävä veroilmoituksen tiedot. Mahdollinen pyynnöstä maksuunpantu ja maksettu ennakkovero luetaan verovelvollisen verojen hyväksi.        

6 Erityistilanteita

6.1 Suunnattu varojenjako vapaan oman pääoman rahastosta

OYL 3 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan kaikki osakkeet tuottavat yhtiössä yhtäläiset oikeudet. Yhtiöjärjestyksessä voidaan kuitenkin määrätä, että yhtiössä on tai voi olla oikeuksiltaan tai velvollisuuksiltaan toisistaan poikkeavia osakkeita. Säännöksen perusteella yhtiön osakkeenomistajilla on siten oikeus varojenjakopäätöksen mukaisiin varoihin osakeomistuksensa suhteessa, jos yhtiöjärjestyksessä ei ole määrätty muunlaisesta varojenjakoperusteesta. OYL 13 luvun 6 §:n 4 momentin mukaan yhtiön vapaata omaa pääomaa voidaan kuitenkin kaikkien osakkeenomistajien suostumuksella jakaa myös muuten kuin osakkeenomistuksen suhteessa, jollei yhtiöjärjestyksestä muuta johdu.

Verolainsäädännössä ei ole työpanososinkoa lukuun ottamatta nimenomaisia säännöksiä osakeomistuksen suhteesta poikkeavan varojenjaon verotuksesta. Verotuskäytännössä osakeomistuksen suhteesta poikkeavaan osingonjakoon on vakiintuneesti sovellettu suosivaa osingonjakoa koskevia periaatteita, jos osakeomistuksesta poikkeavasta varojenjakoperusteesta ei ole määrätty yhtiöjärjestyksessä. Osakkeenomistajan katsotaan tällöin luopuvan hänelle osakeyhtiölain tai yhtiöjärjestyksen mukaan kuuluvasta osingosta toisen verovelvollisen hyväksi, ja osinko katsotaan verotuksessa sen osakkaan tuloksi, jolle se lain ja yhtiöjärjestyksen mukaan olisi kuulunut. Lisäksi osakkeenomistajan, jolle osinko suosivan osingonjaon perusteella maksetaan, katsotaan saavan lahjan osingosta luopuneelta osakkaalta. Työpanososinkoa käsitellään Verohallinnon ohjeessa Työpanokseen perustuvan osingon ja ylijäämän verotus ja suosivaa osingonjakoa Verohallinnon ohjeessa Osinkotulojen verotus (luku 5.3).

Myös vapaan oman pääoman rahastosta voidaan jakaa varoja OYL 13 luvun 6 §:n 4 momentin nojalla osakeomistuksen suhteesta poiketen. Lähtökohtaisesti tällaiseen varojenjakoon oman pääoman rahastosta sovelletaan vastaavia periaatteita kuin suosivassa osingonjaossa.

Tietylle osakkaalle suunnattavaa varojenjakoa voi edeltää saman osakkaan vapaan oman pääoman rahastoon tekemä vastikkeeton pääomansijoitus. Jos tietylle osakkaalle suunnattavan varojenjaon määrä on suuruudeltaan enintään kyseisen osakkaan tekemän vastikkeettoman pääomansijoituksen suuruinen, kysymys on tällöin käytännössä sijoituksen palauttamisesta sen tekijälle. Tällainen varojenjako poikkeaa jaettavien varojen alkuperältään osingon eli yhtiön toiminnan kerryttämän voiton suunnatusta jakamisesta, eikä saajan varallisuusasema sen seurauksena parane verrattuna tilanteeseen ennen sijoituksen tekemistä, koska varojenjaossa osakkaalle palautetaan hänen aiemmin tekemänsä pääomansijoitus.

Tämän vuoksi suunnattuun varojenjakoon vapaan oman pääoman rahastosta ei tällaisessa tilanteessa sovelleta suosivaa varojenjakoa koskevia periaatteita, jos jaossa täyttyvät seuraavat edellytykset:

  1. jaettavat varat ovat peräisin vastikkeettomasta pääomansijoituksesta;
  2. varoja jaetaan kohdassa 1 tarkoitetun pääomansijoituksen tekijälle;
  3. suunnatun varojenjaon määrä ei ylitä kohdassa 1 tarkoitetun pääomansijoituksen tekijän yhtiöön sijoittaman vastikkeettoman pääomansijoituksen määrää tai sitä, mitä siitä on aiempien varojenjakojen perusteella jäljellä;
  4. pääomasijoitus on jo sijoituksen tekemisen yhteydessä yksilöity esimerkiksi yhtiöjärjestyksessä, osakassopimuksessa tai muussa osakkaiden välisessä sopimuksessa siten, että pääomasijoituksen alkuperä voidaan osoittaa selvästi;
  5. pääomansijoituksen tekemisen yhteydessä sovitaan, että tilanteessa, jossa vapaan oman pääoman rahastosta jaetaan varoja, jotka ovat peräisin tietyn osakkeenomistajan tekemästä vastikkeettomasta pääomansijoituksesta, varoja ei jaeta osakeomistuksen suhteessa, vaan ne palautetaan sijoituksen tekijälle; ja
  6. kohdassa 1 tarkoitettua pääomansijoitusta ei ole tehty sellaisissa olosuhteissa, joiden perusteella yhtiön muiden osakkaiden voitaisiin katsoa saaneen pääomansijoituksen tekijältä lahjan.

Näiden edellytysten täyttyessä varojenjako katsotaan saajansa tuloksi, johon sovelletaan TVL:n, EVL:n tai MVL:n sijoitetun vapaan oman pääoman palauttamista koskevia säännöksiä. Merkitystä ei ole sillä, verotetaanko varojenjako tällaisessa tilanteessa osinkoa vai luovutusta koskevien säännösten mukaisesti.

Esimerkki 9:

X Oy:n osakekannan omistavat tasaosuuksin A ja B. A on tehnyt 50 000 euron suuruisen vastikkeettoman pääomansijoituksen X Oy:n sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon vuonna 2020. Pääomansijoituksen tekemisen yhteydessä pääomansijoitus on yksilöity siten, että sen alkuperä voidaan osoittaa selvästi. Lisäksi A ja B ovat sopineet, että jos oman pääoman rahastosta jaetaan varoja, jotka ovat peräisin A:n tekemästä vastikkeettomasta pääomansijoituksesta, varat palautetaan kokonaisuudessaan A:lle. B:n ei ole katsottu saaneen verotuksessa lahjaa A:n tekemän sijoituksen vuoksi.

Vuonna 2023 X Oy jakaa A:lle varoja sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta 50 000 euroa. Rahastoon ei ole kirjattu muita varoja kuin A:n vuonna 2020 tekemä pääomansijoitus. A:lle suunnatusti jaettavat varat ovat peräisin hänen vuonna 2020 tekemästään vastikkeettomasta pääomansijoituksesta.

A:n saamaan varojenjakoon ei sovelleta suosivaa varojenjakoa koskevia periaatteita, vaan TVL:n vapaan oman pääoman rahastosta tehtävän varojenjaon verotusta koskevia säännöksiä.

Esimerkki 10:

X Oy:n osakekannan omistavat tasaosuuksin A, B, C ja D. X Oy:n sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon on tehty seuraavat vastikkeettomat pääomansijoitukset: A 40 000 euroa vuonna 2011 ja B 30 000 euroa vuonna 2014. A:n ja B:n tekemät pääomansijoitukset on niiden tekemisen yhteydessä yksilöity osakassopimuksessa siten, että niiden alkuperä voidaan osoittaa selvästi. Lisäksi osakkaat ovat sopineet, että jos sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta jaetaan varoja, jotka ovat peräisin A:n tai B:n tekemästä vastikkeettomasta pääomansijoituksesta, varat palautetaan kokonaisuudessaan kyseisen sijoituksen tehneelle osakkaalle. X Oy:n muiden osakkaiden ei ole katsottu saaneen verotuksessa lahjaa A:n ja B:n tekemien sijoitusten vuoksi.

X Oy jakaa varoja sijoitetun vapaan oman pääoman rahastostaan vuonna 2023. A:lle jaetaan 40 000 euroa ja B:lle 30 000 euroa. Rahastoon ei ole kirjattu muita varoja kuin A:n ja B:n vuosina 2011 ja 2014 tekemät pääomansijoitukset.

A:n ja B:n saamaan varojenjakoon ei sovelleta suosivaa varojenjakoa koskevia periaatteita, vaan TVL:n vapaan oman pääoman rahastosta tehtävän varojenjaon verotusta koskevia säännöksiä. A:n saamaa varojenjakoa käsitellään verotuksessa osinkona, koska hänen tekemästään pääomansijoituksesta on kulunut yli kymmenen vuotta varoja jaettaessa. Tällä ei ole kuitenkaan vaikutusta varojenjaon kohdistamiseen verotuksessa.

Esimerkki 11:

X Oy:n osakekannan omistavat tasaosuuksin äiti A ja tytär B. A ja B ovat molemmat tehneet 50 000 euron suuruiset vastikkeettomat pääomansijoitukset X Oy:n sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon vuonna 2020. Pääomansijoituksia ei ole niiden tekemisen yhteydessä yksilöity. Osakkaat eivät ole myöskään sopineet, että jos sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta jaetaan varoja, jotka ovat peräisin A:n tai B:n tekemästä vastikkeettomasta pääomansijoituksesta, varat palautetaan kokonaisuudessaan kyseisen sijoituksen tehneelle osakkaalle.

Vuonna 2023 X Oy jakaa B:lle varoja sijoitetun vapaan oman pääoman rahastostaan 40 000 euroa. Rahastoon ei ole kirjattu muita varoja kuin A:n ja B:n vuonna 2020 tekemät pääomansijoitukset.

Suunnatussa varojenjaossa on kysymys suosivasta varojenjaosta, koska varojenjako ei täytä edellä kuvattuja edellytyksiä. Suosivan varojenjaon verokohtelu kohdistuu siihen osaan varojenjaosta, joka ylittää B:n suhteellista omistusosuutta (50 %) vastaavan määrän eli 20 000 euroon. Siten suunnatusta varojenjaosta 20 000 euroa verotetaan B:n tulona ja 20 000 euroa A:n tulona TVL:n vapaan oman pääoman rahastosta tehtävän varojenjaon verotusta koskevien säännösten mukaisesti. Lisäksi B:n katsotaan saavan A:lta 20 000 euron lahjaveron alaisen lahjan.

Suunnattu varojenjako vapaan oman pääoman rahastosta voidaan sopia tehtäväksi myös yhtiön entiselle osakkaalle, joka on ennen varojenjakoa esimerkiksi myynyt tai lahjoittanut kaikki tai osan osakkeista, jotka hän omisti sijoituksen tehdessään. Entiselle osakkaalle tapahtuva suunnattu varojenjako voidaan edellä kuvattujen edellytysten täyttyessä katsoa saajansa tuloksi, johon sovelletaan TVL:n, EVL:n tai MVL:n sijoitetun vapaan oman pääoman varojenjakoa koskevia säännöksiä. Jos varojenjako verotetaan luovutuksena, osakas ei voi vähentää varojenjaosta aiemmin omistamiensa osakkeiden hankintamenoa. Tämä johtuu siitä, että entinen osakas ei enää omista osakkeita, eikä hänellä siksi ole jäljellä osaakaan luovutettujen osakkeiden hankintamenosta. Jos hän omistaa palautushetkellä vain osan aiemmin omistamistaan osakkeista, näiden osakkeiden hankintameno vähennetään varojenjaosta TVL 46 a §:n 1 momentissa tai EVL 6 c §:n 2 momentissa säädetyllä tavalla.

6.2 Rajoitetusti verovelvollisen saama varojenjako

Jaettaessa varoja vapaan oman pääoman rahastosta rajoitetusti verovelvolliselle luonnolliselle henkilölle tai oikeushenkilölle ratkaistaan kysymys siitä, onko kyse osinkona vai luovutuksena käsiteltävästä varojenjaosta, lähtökohtaisesti samoja periaatteita ja verolain tulkintoja noudattaen kuin yleisesti verovelvollisella varojenjaon saajalla.

Rajoitetusti verovelvollisen Suomesta saaman vapaan oman pääoman rahaston varojenjaon verotukseen vaikuttaa mahdollisesti sovellettavan verosopimuksen ohella muun muassa se, onko varojenjako osa Suomessa sijaitsevan kiinteän toimipaikan tuloa. Seuraavassa käsitellään ensin tilanteita, joissa osinkona tai luovutuksena käsiteltävä varojenjako ei ole osa Suomessa sijaitsevan kiinteän toimipaikan tuloa. Sen jälkeen esillä on tilanne, jossa varojenjako verotetaan Suomessa osana täällä sijaitsevan kiinteän toimipaikan liiketoiminnan tuloa.

TVL 10 §:n 6 kohdan mukaan Suomesta saatua tuloa on osinko ja muu siihen rinnastettava tulo, joka on saatu suomalaiselta osakeyhtiöltä, osuuskunnalta tai muulta yhteisöltä. Osinko tai muu siihen rinnastuva tulo on TVL 9 §:n 9 momentin johdosta Suomesta saatua tuloa myös silloin, kun se on saatu tosiasiallisen johtopaikan perusteella Suomessa yleisesti verovelvolliselta ulkomaiselta yhteisöltä. Rajoitetusti verovelvollisen luonnollisen henkilön ja oikeushenkilön saamaan osinkona pidettävään varojenjakoon sovelletaan lähdeverolain säännöksiä. Lähdeverolain 3 §:n 2 momentin mukaan osinkona käsiteltävään varojenjakoon sovelletaan lain osinkoa koskevia säännöksiä esimerkiksi lähdeveron suorittamisen osalta (katso myös KVL 44/2019, ei muutosta KHO 2020 taltio 4276, ei julkaistu) verosopimusmääräysten soveltamisen osalta). Varojenjakoon vapaan oman pääoman rahastosta sovelletaan myös pykälän 5 momenttia, jossa säädetään edellytyksistä sille, milloin osinkona pidettävästä varojenjaosta ei tule suorittaa lähdeveroa. Osingosta perittävää lähdeveroa käsitellään tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Rajoitetusti verovelvollisen osingot, korot ja rojaltit.

Koska varojenjaossa on kysymys irtaimen omaisuuden luovutukseen rinnastuvasta tapahtumasta, luovutuksena käsiteltävä varojenjako ei ole yleensä TVL 10 §:n mukaista Suomesta saatua tuloa, jolloin sitä ei voida verottaa Suomessa. Poikkeuksena on tilanne, jossa varoja jakavan yhteisön kokonaisvaroista enemmän kuin 50 prosenttia muodostuu yhdestä tai useammasta Suomessa olevasta kiinteistöstä. Tällöin luovutuksena verotettavan varojenjaon katsotaan olevan Suomesta saatua tuloa ja se on verotusmenettelylain mukaan verotettavaa luovutusvoittoa (TVL 10 § 10 kohta). Edellytyksenä tulon verottamiselle Suomessa on lisäksi se, että sovellettavassa verosopimuksessa ei ole tulon verottamista estävää määräystä.  Mahdollinen kaksinkertainen verotus poistetaan rajoitetusti verovelvollisen asuinvaltiossa.

Luovutuksena tai osinkona käsiteltävä varojenjako voi sisältyä rajoitetusti verovelvollisen Suomesta saamaan liiketuloon. Suomella on lähtökohtaisesti kansallisen lainsäädännön perusteella oikeus verottaa rajoitetusti verovelvollisen yrityksen Suomessa harjoitetusta liikkeestä tai ammatista saatua tuloa (TVL 10 § 2 kohta). Verosopimusta sovellettaessa Suomella on kuitenkin tavallisesti oikeus verottaa rajoitetusti verovelvollisen yrityksen liiketuloa ainoastaan, jos yritykselle muodostuu tänne elinkeinon harjoittamista varten kiinteä toimipaikka. Jotta tulo voidaan lukea verotuksessa kiinteän toimipaikan tuloksi, tulee varojen liittyä kiinteän toimipaikan toimintaan siten, että ne voidaan kohdistaa kiinteälle toimipaikalle.

Silloin kun luovutuksena tai osinkona käsiteltävä varojenjako liittyy rajoitetusti verovelvollisen Suomessa sijaitsevaan kiinteään toimipaikkaan, tulo verotetaan Suomessa verotusmenettelylain mukaisesti. Liiketulon veronalaisuus määräytyy tällöin EVL:n säännösten perusteella samalla tavalla kuin Suomessa yleisesti verovelvollisilla. Rajoitetusti verovelvollisen yhteisön Suomesta saaman tulon verotusta on käsitelty Verohallinnon ohjeessa Ulkomaisen yhteisön tuloverotus Suomessa – Liiketulo ja muut ulkomaisen yhteisön Suomesta saamat tulot.

 

johtava veroasiantuntija Sami Varonen

ylitarkastaja Nina Salakka

Sivu on viimeksi päivitetty 24.11.2023