Jäteverotus

Tässä ohjeessa käsitellään kaatopaikalle toimitetun jätteen jäteverokohtelua. Ohjeessa käsitellään myös jäteverolaissa tarkoitetun välivarastointialueen verotusta verottoman varastointiajan ylityttyä. 

Ohjetta on päivitetty, koska jäteverolakia on muutettu 1.1.2023 alkaen. Muutoksen yhteydessä jäteveron määrää korotettiin. Lisäksi uusia jätejakeita tuli verolliseksi (kipsijäte 1.1.2023 alkaen ja viherlipeäsakka 1.1.2027 alkaen). Lakiin tehtiin myös eräitä selventäviä muutoksia välivarastointialueen ylläpitäjän verovelvollisuuden osalta. Ohje korvaa aikaisemman, Verohallinnon 1.10.2021 päivätyn ohjeen Jäteverotus.

1 Jäteverolain soveltamisala

Kaatopaikalle toimitetusta jätteestä on suoritettava jäteveroa. Veroa kannetaan jäteverolain (1126/2010) nojalla. Jäteverolakia ei sovelleta jätelainsäädännössä tarkoitettuun vaaralliseen jätteeseen. Veron kantamisesta ja valvonnasta huolehtii Verohallinto. 

1.1 Kaatopaikka

Jäteverolain piiriin kuuluvaksi kaatopaikkatoiminnaksi on rajattu vain jätteen lopullinen sijoittaminen jätepenkereeseen tai vastaavaan paikkaan. Jätteen veronalaisena loppusijoittamisena pidetään toimintaa, joka edellyttää ympäristölainsäädännön mukaista kaatopaikkaa koskevaa ympäristölupaa. Jäteverolakia sovelletaan sekä yleiseen että yksityiseen kaatopaikkaan. 

1.2 Lain soveltamisalan ulkopuolelle rajatut alueet

Jäteverotus kohdistuu jätteiden kaatopaikkakäsittelyyn. Muun muassa käsittely ongelmajätelaitoksissa ja jätteenpolttolaitoksissa jää verolain soveltamisalan ulkopuolelle. Myös kaatopaikkojen yhteydessä samalla jätteenkäsittelyalueella sijaitsevat muihin toimintoihin kuin loppusijoitukseen käytettävät alueet ovat jäteverottomia. Tällaisia samalla jätteenkäsittelyalueella sijaitsevia muita alueita kuin loppusijoitusalueita ovat esimerkiksi: 

• Maankaatopaikka eli alue, jolle sijoitetaan yksinomaan maan ja kallioperän aineksia. Alueelle voidaan verottomasti sijoittaa esimerkiksi teollisuuden sivukiviä, hiekkaa ja kivipölyä ja muita vastaavia aineksia.
• Kompostointialue eli alue, jossa yksinomaan kompostoidaan tai muuten biologisesti käsitellään erilliskerättyä biojätettä tai jäteveden puhdistamon lietettä. Mikäli alueelle tuodaan muuta kuin edellä tarkoitettua jätettä, sitä voidaan pitää jäteverolaissa tarkoitettuna kaatopaikkana.
• Välivarastointialue eli alue, jossa säilytetään muista jätteistä erotettuna jätettä väliaikaisesti kolmea vuotta lyhyemmän ajan ennen sen muualla tapahtuvaa käsittelyä tai hyödyntämistä. Välivarastoitavan jätteen tuleva hyödyntämis- tai käsittelytarkoitus on oltava tiedossa jo jätettä alueelle tuotaessa. Kolmen vuoden enimmäisaika koskee yksittäistä jäte-erää. Säilytysajan toteamiseen sovelletaan niin sanottua FIFO-periaatetta (first in-first out) eli samanlajinen jäte katsotaan poistetuksi alueelta siinä järjestyksessä, jossa se on alueelle toimitettu. Jos enimmäisaika ylittyy yhdenkin jäte-erän osalta, niin kaikesta alueella olevasta jätteestä tulee suorittaa jätevero.
• Jätteiden hyödyntämisalue eli muualla kuin kaatopaikalla sijaitseva alue, jossa jätettä hyödynnetään. Arvioitaessa sitä, onko kyse jätteen verottomasta hyödyntämisestä, nojaudutaan pääsääntöisesti kohteen ympäristölupaan. Jätteen on kuitenkin aina oltava lajiltaan ja laadultaan sellaista, että sitä voidaan kyseessä olevassa kohteessa hyödyntää. Lisäksi jätteen hyödyntäjän on osoitettava, että hyödyntäminen on luonteeltaan sellaista, että sillä korvataan ensikäytössä olevaa raaka-ainetta.

Jos edellä tarkoitettu jäteverolain soveltamisalan ulkopuolinen alue sijaitsee kaatopaikan yhteydessä, alueen tulee olla selkeästi erotettu jätepenkereestä eli jäteverolaissa tarkoitetusta kaatopaikasta, Erottelu voidaan toteuttaa esimerkiksi maisemoinnin, aidan tai tien avulla. Alueiden toisistaan erottomista auttaa, jos koko jätehuoltoalueesta on laadittu kartta, jossa eri tarkoituksiin osoitetut alueet on selkeästi erotettu. Kartta ei kuitenkaan yksinään riitä, vaan alueiden on erotuttava myös maastossa. Eri tarkoituksiin käytettyjen alueiden erottamisen tulee tapahtua niin, ettei eri alueilla sijaitsevien jätteiden osalta ole sekaantumisen mahdollisuutta. Edellä tarkoitetut jäteverolain soveltamisalan ulkopuoliset alueet voivat sijaita missä tahansa muuallakin kuin kaatopaikan yhteydessä.   

2 Verotettavat jätteet

Veronalaiseksi on säädetty jätelainsäädännön mukainen jäte, jonka hyödyntämiselle on olemassa teknisiä ja ympäristöllisiä perusteita. Veronalaiset jätteet luetellaan jäteverolain liitteenä olevassa verotaulukossa. Verotaulukon jäteryhmät vastaavat sisällöllisesti ympäristöministeriön yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta annetun asetuksen sekä Ahvenanmaan maakunnan vastaavan lainsäädännön nimikeryhmiä. 

3 Kaatopaikalla hyödynnettävän jätteen verottomuus

Veroa ei ole suoritettava kaatopaikalle muista jätteistä eroteltuna toimitettavasta jätteestä, joka hyödynnetään kaatopaikalla sen perustamisen, käytön tai käytöstä poistamisen kannalta välttämättömissä rakenteissa tai rakennuksissa. Verottomasti on mahdollista hyödyntää esimerkiksi asfalttijätettä kaatopaikkateissä, tiilimurskaa kaatopaikan pintarakenteissa sekä ensisijaisen käyttötarkoituksen kannalta huonolaatuista roskaista kompostituotetta kaatopaikan verhoilussa. Hyödynnettävän jätteen verottomuus ei kuitenkaan koske lasijätettä eikä halkaisijaltaan yli 150 millimetrin kokoisista kappaleista koostuvaa betonijätettä. 

Jätteen veroton hyödyntäminen kaatopaikalla on mahdollista, jos kaatopaikkaa koskeva ympäristölupa tai kaatopaikkaa valvovan viranomaisen hyödyntämistä koskeva kannanotto ja sen laadulliset ja määrälliset rajaukset mahdollistavat kyseessä olevan jätteen hyödyntämisen. 

Verottomaksi hyväksyttävän hyödyntämisen tulee olla suunnitelmallista eli jätteen hyödyntämiskohde on tiedettävä jo jätettä kaatopaikalle toimitettaessa. Jätteen tulee myös ominaisuuksiensa puolesta soveltua käytettävään kohteeseen. 

4 Verovelvollinen

Velvollinen suorittamaan veroa on kaatopaikan pitäjä eli esimerkiksi kaatopaikkaa ylläpitävä kuntayhtymä, kuntien yhteisomistuksessa oleva osakeyhtiömuotoinen jätelaitosyhtiö, yksityinen jätealan yritys taikka tuotantolaitos, joka ylläpitää kaatopaikkaa oman tuotantotoimintansa jätteitä varten. Kaatopaikan pitäjä on kaatopaikkaa koskevan ympäristöluvan haltija tai, jos ympäristöluvan hakeminen olisi laiminlyöty, sen hakemiseen velvollinen. 

Velvollinen suorittamaan veroa on myös se, joka pitää yllä jäteverolain 3 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettua välivarastointialuetta, jolla jätettä on säilytetty kolme vuotta tai sitä pidempään. 

5 Verotettavat määrät

Vuodesta 2023 alkaen veroa on suoritettava 80 euroa tonnilta jätettä, joka toimitetaan kaatopaikalle. Vero suoritetaan kultakin verokaudelta siitä jätteestä, joka verokauden aikana on toimitettu kaatopaikalle. Verokausi on neljänneskalenterivuosi eli tammi-maaliskuu, huhti-kesäkuu, heinä-syyskuu ja loka-joulukuu. 

Jos jätettä säilytetään välivarastointialueella kolme vuotta tai pidempään, vero suoritetaan kaikesta alueella kolmen vuoden määräajan täyttyessä olevasta jätteestä. Kyseessä olevaan jätteeseen sovelletaan mitä jäteverolaissa säädetään kaatopaikalle toimitetusta jätteestä. 

6 Hakemuksesta palautettava jätevero

Kaatopaikanpitäjällä on oikeus hakemuksesta saada palautuksena kaatopaikalta pois viedystä jätteestä suoritettu vero. Palautusta voi saada vain jätteestä, joka on kaatopaikalle toimitettaessa ollut jäteveron alaista. Myös se, joka on suorittanut veroa jätteestä, jota on säilytetty välivarastointialueella kolme vuotta tai pidempään, on oikeutettu palautukseen alueelta pois viedystä jätteestä suoritetusta verosta. Palautuksen edellytyksenä on, että hakija esittää luotettavan selvityksen jätteen poisviennistä.

Palautusta haetaan kalenterivuoden tai kunkin verokauden aikana kaatopaikalta poisviedystä jätteestä. Määräaika palautuksen hakemiselle on kolme vuotta sen kalenterivuoden päättymisestä, johon hakujakso kuuluu.  

Palautushakemus tehdään sähköisesti OmaVerossa. 

Jos veronpalautus osoittautuu myöhemmin aiheettomaksi, liikaa palautettu vero peritään takaisin oikaisemalla palautuspäätöstä ja määräämällä vero palautuksen saajan maksettavaksi. Tällöin sovelletaan oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain säännöksiä (768/2016, OVML). OVML:n säännöksiä sovelletaan myös palautuspäätöksen tiedoksiantoon ja muutoksenhakuun. 

7 Verovelvollisen velvollisuudet

7.1 Rekisteröitymisvelvollisuus

Kaatopaikan pitäjän on ennen kaatopaikkatoiminnan aloittamista rekisteröidyttävä verovelvolliseksi OmaVerossa. 

Myös kaatopaikan käytöstä poistamisesta on tehtävä ilmoitus OmaVerossa heti, kun toiminnan päättymisajankohta on tiedossa. Kaatopaikka on poistettu käytöstä, kun sille ei enää toimiteta veronalaista jätettä joko verollisina sijoitettavaksi tai verottomasti hyödynnettäväksi. 

7.2 Velvollisuus antaa veroilmoitus ja tilastoilmoitus

Kaatopaikan pitäjän on annettava Verohallinnolle veroilmoitus ja maksettava vero OmaVerossa kultakin verokaudelta viimeistään verokautta seuraavan toisen kalenterikuukauden 12. päivänä.  

Kaatopaikan pitäjän on lisäksi annettava Verohallinnolle OmaVerossa erillinen ilmoitus niistä kunakin verokautena kaatopaikalle toimitetuista jätelain 5 §:n 1 momentissa tarkoitetuista jätteistä, jotka eivät ole veronalaisia. Kyseinen tilastoilmoitus on annettava kaatopaikasta viimeistään verokautta seuraavan toisen kalenterikuukauden 12. päivänä. Tilastoilmoitus on annettava, vaikka kyseisen verokauden aikana ei kaatopaikalle olisi toimitettu lainkaan ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluvia jätteitä.                                           

Myös sen, joka pitää yllä välivarastointialuetta, jolla jätettä on säilytetty kolme vuotta tai pidempään, on annettava veroilmoitus ja maksettava määräajan ylittyessä alueella olevasta jätteestä vero viimeistään määräajan täyttymistä seuraavan kalenterikuukauden 12.  päivänä. Jos alueen ylläpitäjä on kuitenkin myös kaatopaikan pitäjä, veroilmoitus on annettava ja vero maksettava noudattaen kaatopaikan pitäjää koskevaa veroilmoittamisen määräaikaa.   

7.3 Kirjanpitovelvollisuus

Verovelvollisen on pidettävä sellaista kirjanpitoa, josta käy selville kaatopaikalle toimitetun jätteen määrä sekä muut verotuksen toimittamista ja valvontaa varten tarpeelliset tiedot. 

Välivarastointialuetta ylläpitävän on pidettävä kirjanpitoa, josta käy selville alueelle toimitetun jätteen laji, määrä ja säilytysaika. Kirjanpito on vaadittaessa esitettävä tarkastusta varten toimivaltaiselle viranomaiselle (Verohallinto ja Tulli). Tarkastuksen, tietojenantovelvollisuuden ja haltuunoton sekä salassapitovelvollisuuden osalta välivarastointialueeseen sovelletaan samoja säännöksiä kuin kaatopaikkaan. 

Kirjanpitoaineisto on säilytettävä vähintään kuusi kalenterivuotta. Välivarastointialueen osalta jäte-eräkohtainen kirjanpito on säilytettävä kuusi kalenterivuotta jäte-erän poisviennistä. 

Valmisteverovelvollisen kirjanpitovelvollisuudesta säädetään oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain 26 §:ssä. Tämän säännöksen perusteella annetussa Valtioneuvoston asetuksessa oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä säädetään kirjapitovelvollisuudesta tarkemmin. 

8 Lisätietoja

Jäteverotaulukko 

Valmisteveroneuvonta: p. 029 497 154 

johtava veroasiantuntija Mika Jokinen

ylitarkastaja Kimmo Lietkari