Peruskorko ja viitekorko verotuksessa

Ohjetta ei enää päivitetä.

Tässä ohjeessa käsitellään peruskorkoa ja viitekorkoa verotuksessa. Valtiovarainministeriö vahvistaa peruskoron puolivuosittain. Peruskorkoprosentti on verotuksessa voimassa saman ajan, jolle Valtiovarainministeriö on sen vahvistanut.

Viitekoron ilmoittaa Suomen Pankki. Verotuksessa sovelletaan aina edellisen vuoden loppupuolelle vahvistettua viitekorkoa, joten kesäkuussa 2019 ilmoitettua viitekorkoa sovelletaan verotuksessa 1.1.2020–31.12.2020. Vuoden 2019 loppuun saakka verotuksessa sovelletaan Suomen Pankin ajalle 1.7.2018–31.12.2018 vahvistamaa viitekorkoa.

Ohjeen lukuun 5 on lisätty väliaikaisesti alennettua viivästys- ja viitekorkoa koskeva osuus.

Vuoden 2020 loppuun saakka voimassa olevat viitekorkoon perustuvat korkoprosentit selviävät tämän tiedotteen lopussa olevasta taulukosta Verotuksen korot vuonna 2020.

1 Peruskorko

Valtiovarainministeriö on vahvistanut peruskoroksi 0 prosenttia ajalle 1.7.2019-31.12.2019. Valtiovarainministeriö on vahvistanut peruskoroksi -0,25 prosenttia ajalle 1.1.2020-30.6.2020. Peruskorko on ollut 0 prosenttia ajalla 1.7.2019-31.12.2019 ja -0,25 prosenttia 1.1.2018−30.6.2019.
Peruskoron suuruista korkoa, mutta kuitenkin vähintään 0-korkoa, käytetään verotuksessa seuraavissa tilanteissa:

1. Osakaslainan koron laskemisessa.

Osakaslainasta on perittävä peruskoron suuruista korkoa, jos lainaa ei ole tuloverolain 53a §:n mukaisesti luettu osakkaana olevan luonnollisen henkilön pääomatuloksi. Korkoa on siten perittävä lainasta, joka

• on maksettu takaisin saman verovuoden aikana,
• on annettu ennen 3.4.1998,
• on annettu sellaiselle osakkaalle, jonka omistusosuus tai äänimäärä yksin tai yhdessä perheenjäsenten kanssa on alle 10 prosenttia.

2. Niin sanotun negatiivisen pääoman koron laskemisessa.

Elinkeinotoiminnasta johtuneena ei pidetä sitä osaa koroista, joka vastaa yksityisestä liikkeestä, ammatista tai elinkeinoyhtymästä nostettujen yksityisottojen johdosta syntynyttä negatiivisen oman pääoman jäännöstä kerrottuna korkoprosentilla, jonka suuruus on peruskorko lisättynä yhdellä prosenttiyksiköllä (laki elinkeinotulon verottamisesta 18 § 2 momentti).

2 Viitekorko

Suomen Pankin ilmoittama viitekorko ajalle 1.1.−30.6.2020 on 0 prosenttia. Viitekorko on ollut 0 prosenttia 1.7.2016−31.12.2019. Viitekorko vaikuttaa palautuskorkoon, jäännösveron korkoon, maksettavaan yhteisökorkoon, veronlisäykseen, viivekorkoon ja oma-aloitteisten verojen viivästyskorkoon. Ajalle 1.7.2019−31.12.2019 ilmoitettua viitekorkoa sovelletaan verotuksessa 1.1.2020−31.12.2020.                 

3 Palautuskorot vuonna 2020

Palautuskorko on edellä mainittu viitekorko vähennettynä kahdella prosenttiyksiköllä. Palautuskorko on 1.1.2010 alkaen kuitenkin aina vähintään 0,5 prosenttia. Vuonna 2020 palautuskorko on siten 0,5 prosenttia.

Palautuskorko lasketaan luonnollisten henkilöiden ja kuolinpesien ennakonpalautuksille helmikuun 1. päivästä yksilölliseen verotuksen päättymispäivään asti. Veronpalautuksen määrä ja maksupäivä näkyvät verotuspäätöksestä tai OmaVerosta.

Palautettava yhteisökorko lasketaan verovuoden päättymistä seuraavan toisen kuukauden ensimmäisestä päivästä tai sitä myöhempää maksupäivää seuraavasta päivästä palautuspäivään tai siihen päivään, jona palautettava määrä käytetään veron suoritukseksi.

Ennakonpalautuksille maksettava korko on kaikille verovelvollisille, niin luonnollisille henkilöille ja kuolinpesille kuin yhteisöille ja yhteisetuuksille, samansuuruinen. Samaa korkoprosenttia käytetään myös arvonlisäveron, kiinteistöveron, varainsiirtoveron sekä perintö- ja lahjaveron palautuksissa. Myös oma-aloitteisille veroille maksettava hyvityskorko on samansuuruinen. Palautuskorko ja hyvityskorko eivät ole tuloverotuksessa veronalaista tuloa.

4 Huojennettu viivästyskorko vuonna 2020

Luonnollisilta henkilöiltä, kuolinpesiltä sekä osakeyhtiöiltä ja muilta yhteistöiltä peritään huojennettua viivästyskorkoa, jos heidän hyväkseen luettavat ennakonpidätykset ja ennakkoverot eivät riitä verojen suoritukseksi. Huojennettu viivästyskorko ei ole tuloverotuksessa vähennyskelpoinen.

Huojennettu viivästyskorko on viitekorko vähennettynä kahdella prosenttiyksiköllä. Huojennettu viivästyskorko on kuitenkin aina vähintään 2 prosenttia. Vuonna 2020 huojennettu viivästyskorko on siten 2 prosenttia.

Myös jäännösverolle lasketaan huojennettua viivästyskorkoa. Huojennettua viivästyskorkoa lasketaan verovuoden päättymistä seuraavan toisen kuukauden alusta jäännösveron eräpäivään saakka. Ainoastaan verovuoden verotuksen päättyessä määrättävän jäännösveron huojennetusta viivästyskorosta vähennetään 20 euroa, kuitenkin enintään koron määrä. Yhteisön ja yhteisetuuden verovuoden 2019 jäännösverosta korkoa peritään vasta, kun jäännösveron määrä ylittää noin 1.220 euroa.

Huojennetun viivästyskoron voi välttää kokonaan maksamalla lopullisen veron ja maksettujen ennakoiden erotuksen suuruisen lisäennakon viimeistään kuukauden kuluessa verovuoden päättymisestä lukien. Huojennetun viivästyskoron määrää voi alentaa maksamalla lisäennakkoa verotuksen päättymiseen saakka.

Lisäennakko on ennakko, jolla voi täydentää ennakonpidätystä tai ennakkoveroa verovuoden päättymisen jälkeen. Lisäennakkoa voi tarvittaessa hakea useaan kertaan verotuksen päättymiseen asti. Verovuoden aikana ei voi maksaa lisäennakkoa, vaan silloin täytyy hakea muutosta ennakkoveroon. Lisäennakosta lisätietoa Lisäennakko - täydennä ennakkoveroa tarvittaessa.

5 Maksun viivästymisen vuoksi määrättävät korot

Myös maksun viivästymisen vuoksi laskettavat korot ovat sidottuja Suomen Pankin ilmoittamaan viitekorkoon. Maksun viivästymisen vuoksi laskettavia korkoja ovat viivekorko, viivästyskorko sekä veronlisäys. Korot ovat suuruudeltaan viitekorko lisättynä 7 prosenttiyksiköllä.

Viivästyskoron ja viivekoron määrä on väliaikaisesti 2,5 % niiden verojen osalta, jotka sisältyvät 25.3.- 31.8.2020 aloitettuun helpotettuun maksujärjestelyyn tai maksunlykkäykseen ja jotka ovat erääntyneet 1.1.2020 jälkeen (arvonlisäverot) tai 1.3.2020 jälkeen (muut kuin arvonlisäverot). Viivästyskorko lasketaan edellä mainituille veroille alennetulla prosentilla verojen eräpäivää seuraavasta päivästä lähtien, vaikka maksujärjestely tehtäisiin ajallisesti myöhemmin. Alennettu 2,5 prosentin viivästyskorko pysyy edellä mainituilla velvoitteilla niin kauan, kun maksujärjestely on voimassa. Jos maksujärjestely raukeaa, myös korkohelpotus poistuu.

Viivästyskorkoa peritään suorittamatta jääneelle verolle. Veronlisäys lasketaan veronoikaisun yhteydessä. Veronlisäys on aina vähintään 3 euroa.

Viivästyskoron määrän laskemisessa auttaa Vero.fi -sivujen viivekorkolaskuri. Maksamatta oleville veroille kertyy korkoa eräpäivästä maksupäivään saakka. Maksettavan määrän ja koron voi tarkistaa OmaVerosta (vero.fi/omavero).

Vero.fi -sivujen korkolaskuri  

6 Verotuksen korot vuonna 2020

johtava veroasiantuntija Tero Määttä

ylitarkastaja Petri Manninen