Perus- ja viitekorko ovat pysyneet ennallaan

Tässä ohjeessa käsitellään peruskorkoa ja viitekorkoa verotuksessa. Peruskorko ja viitekorko vaikuttavat verotukseen. Valtiovarainministeriö vahvistaa peruskoron puolivuosittain. Peruskorkoprosentti on verotuksessa voimassa saman ajan, jolle Valtiovarainministeriö on sen vahvistanut.

Viitekoron ilmoittaa Suomen Pankki. Verotuksessa sovelletaan aina edellisen vuoden loppupuolelle vahvistettua viitekorkoa, joten kesäkuussa 2018 ilmoitettua viitekorkoa sovelletaan verotuksessa 1.1.2019–31.12.2019. Vuoden 2018 loppuun saakka verotuksessa sovelletaan Suomen Pankin ajalle 1.7.2017–31.12.2017 vahvistamaa viitekorkoa.

Vuoden 2019 loppuun saakka voimassa olevat viitekorkoon perustuvat korkoprosentit selviävät tämän tiedotteen lopussa olevasta taulukosta Verotuksen korot vuosina 2017, 2018 ja 2019.

1 Peruskorko

Valtiovarainministeriö on vahvistanut peruskoroksi -0,25 prosenttia ajalle 1.7.2018-31.12.2018. Peruskorko on ollut -0,25 prosenttia 1.1.-30.6.2018, 0 prosenttia 1.1.2016−30.6.2017 ja 0,25 prosenttia 1.1.2015-31.12.2015.

Peruskoron suuruista korkoa, mutta kuitenkin vähintään 0-korkoa, käytetään verotuksessa seuraavissa tilanteissa:

1. Osakaslainan koron laskemisessa.

Osakaslainasta on perittävä peruskoron suuruista korkoa, jos lainaa ei ole tuloverolain 53a §:n mukaisesti luettu osakkaana olevan luonnollisen henkilön pääomatuloksi. Korkoa on siten perittävä lainasta, joka

• on maksettu takaisin saman verovuoden aikana,
• on annettu ennen 3.4.1998,
• on annettu sellaiselle osakkaalle, jonka omistusosuus tai äänimäärä yksin tai yhdessä perheenjäsenten kanssa on alle 10 prosenttia.

2. Niin sanotun negatiivisen pääoman koron laskemisessa.

Elinkeinotoiminnasta johtuneena ei pidetä sitä osaa koroista, joka vastaa yksityisestä liikkeestä, ammatista tai elinkeinoyhtymästä nostettujen yksityisottojen johdosta syntynyttä negatiivisen oman pääoman jäännöstä kerrottuna korkoprosentilla, jonka suuruus on peruskorko lisättynä yhdellä prosenttiyksiköllä (laki elinkeinotulon verottamisesta 18 § 2 momentti).

2 Viitekorko

Suomen Pankin ilmoittama viitekorko ajalle 1.7.−31.12.2018 on 0 prosenttia. Viitekorko on ollut 0 prosenttia 1.7.2016−30.6.2018, ja 0,5 prosenttia 1.7.2013−30.6.2016. Viitekorko vaikuttaa palautuskorkoon, jäännösveron korkoon, maksettavaan yhteisökorkoon, veronlisäykseen, viivekorkoon ja oma-aloitteisten verojen viivästyskorkoon. Ajalle 1.7.2018−31.12.2018 ilmoitettua viitekorkoa sovelletaan verotuksessa 1.1.2019−31.12.2019.                     

3 Palautuskorot vuonna 2019

Palautuskorko on edellä mainittu viitekorko vähennettynä kahdella prosenttiyksiköllä. Palautuskorko on 1.1.2010 alkaen kuitenkin aina vähintään 0,5 prosenttia. Vuonna 2019 palautuskorko on siten 0,5 prosenttia.

Palautuskorko lasketaan luonnollisten henkilöiden ja kuolinpesien ennakonpalautuksille helmikuun 1. päivästä yksilölliseen verotuksen päättymispäivään asti. Veronpalautuksen määrä ja maksupäivä näkyvät verotuspäätöksestä tai OmaVerosta.

Palautettava yhteisökorko lasketaan verovuoden päättymistä seuraavan toisen kuukauden ensimmäisestä päivästä tai sitä myöhempää maksupäivää seuraavasta päivästä palautuspäivään tai siihen päivään, jona palautettava määrä käytetään veron suoritukseksi.

Ennakonpalautuksille maksettava korko on kaikille verovelvollisille, niin luonnollisille henkilöille ja kuolinpesille kuin yhteisöille ja yhteisetuuksille, samansuuruinen. Samaa korkoprosenttia käytetään myös arvonlisäveron, kiinteistöveron, varainsiirtoveron sekä perintö- ja lahjaveron palautuksissa. Myös oma-aloitteisille veroille maksettava hyvityskorko on samansuuruinen. Palautuskorko ja hyvityskorko eivät ole tuloverotuksessa veronalaista tuloa.

4 Huojennettu viivästyskorko vuonna 2019

Luonnollisilta henkilöiltä, kuolinpesiltä sekä osakeyhtiöiltä ja muilta yhteistöiltä peritään huojennettua viivästyskorkoa, jos heidän hyväkseen luettavat ennakonpidätykset ja ennakkoverot eivät riitä verojen suoritukseksi. Huojennettu viivästyskorko ei ole tuloverotuksessa vähennyskelpoinen.

Huojennettu viivästyskorko on viitekorko vähennettynä kahdella prosenttiyksiköllä. Huojennettu viivästyskorko on kuitenkin aina vähintään 2 prosenttia. Vuonna 2019 huojennettu viivästyskorko on siten 2 prosenttia. Verovuoden 2018 jäännösveroille lasketaan huojennettua viivästyskorkoa 1.2.2019 alkaen jäännösveron ensimmäiseen eräpäivään.

Myös jäännösverolle lasketaan huojennettua viivästyskorkoa. Huojennettua viivästyskorkoa lasketaan verovuoden päättymistä seuraavan toisen kuukauden alusta jäännösveron eräpäivään saakka. Ainoastaan verovuoden verotuksen päättyessä määrättävän jäännösveron huojennetusta viivästyskorosta vähennetään 20 euroa, kuitenkin enintään koron määrä. Yhteisön ja yhteisetuuden verovuoden 2018 jäännösverosta korkoa peritään vasta, kun jäännösveron määrä ylittää noin 1.220 euroa.

Huojennetun viivästyskoron voi välttää kokonaan maksamalla lopullisen veron ja maksettujen ennakoiden erotuksen suuruisen lisäennakon viimeistään kuukauden kuluessa verovuoden päättymisestä lukien. Huojennetun viivästyskoron määrää voi alentaa maksamalla lisäennakkoa verotuksen päättymiseen saakka.

Lisäennakko on ennakko, jolla voi täydentää ennakonpidätystä tai ennakkoveroa verovuoden päättymisen jälkeen. Lisäennakkoa voi tarvittaessa hakea useaan kertaan verotuksen päättymiseen asti. Verovuoden aikana ei voi maksaa lisäennakkoa, vaan silloin täytyy hakea muutosta ennakkoveroon. Lisäennakosta lisätietoa Lisäennakko - täydennä ennakkoveroa tarvittaessa.

5  Maksun viivästymisen vuoksi määrättävät korot

Myös maksun viivästymisen vuoksi määrättävät korot ovat sidottuja Suomen Pankin ilmoittamaan viitekorkoon. Maksun viivästymisen vuoksi määrättäviä korkoja ovat viivekorko, viivästyskorko sekä veronlisäys. Korot ovat suuruudeltaan viitekorko lisättynä 7 prosenttiyksiköllä.

Viivekorkoa peritään maksuunpannulle verolle (kuten jäännösvero ja kiinteistövero), jonka maksaminen viivästyy. Viivekorko on aina vähintään 3 euroa. 

Viivästyskorkoa peritään suorittamatta jääneelle oma-aloitteiselle verolle. Oma-aloitteisia veroja ovat muun muassa arvonlisävero sekä työnantajasuoritukset.

Veronlisäys lasketaan muun muassa varainsiirtoverolle, jota ei ole maksettu viimeistään määräpäivänä. Veronlisäystä peritään myös jälkiverotuksen ja ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyöntiin perustuvan verotuksen oikaisun yhteydessä. Veronlisäys on aina vähintään 3 euroa. Viivästyskorot eivät ole tuloverotuksessa vähennyskelpoisia.

Viivekoron ja veronlisäyksen määrän laskemisessa auttaa Vero.fi -sivujen viivekorkolaskuri. Maksamatta oleville veroille kertyy korkoa eräpäivästä maksupäivään saakka. Maksettavan määrän ja koron voi tarkistaa OmaVerosta (vero.fi/omavero).

Maksamatta oleville oma-aloitteisille veroille kuten arvonlisävero ja työnantajasuoritukset, kertyy korkoa eräpäivästä maksupäivään saakka. Maksettavan määrän ja koron voi tarkistaa OmaVerosta (vero.fi/omavero). 

6 Verotuksen korot vuosina 2017, 2018 ja 2019

johtava veroasiantuntija Tero Määttä

ylitarkastaja Petri Manninen