Ulkomailta otetut vakuutukset - vakuutuksenottaja vakuutusmaksuverovelvollisena

Antopäivä
1.5.2010
Voimassaolo
- 31.12.2016

Ohje on päivitettävänä.

Vakuutuksenottajan on itse maksettava tietyissä tapauksissa vakuutusmaksuvero. Vakuutuksenottaja on verovelvollinen silloin, kun vakuutuksenantajana on Euroopan talousalueen ulkopuolelle sijoittautunut vakuutusyhtiö, ja kun vakuutus on otettu Suomessa olevaa omaisuutta tai Suomessa harjoitettuun toimintaan liittyvää tai täällä olevaa muuta etuutta varten. Euroopan talousalueen ulkopuolelle sijoittautuneella vakuutusyhtiöllä eli ns. kolmannen maan vakuutusyhtiöllä tarkoitetaan ulkomaista vakuutusyhtiötä, jonka kotivaltio ei kuulu Euroopan talousalueeseen, jonka muodostavat EU-jäsenvaltiot, Norja, Islanti ja Liechtenstein. Vakuutusmaksuveron suuruus on 22 % vakuutusmaksusta (1.7.2010 alkaen 23 %).

Kun vakuutuksenottaja on velvollinen maksamaan vakuutusmaksuveroa, hänen täytyy rekisteröityä vakuutusmaksuverovelvolliseksi, laskea ja maksaa vero kuukausittain sekä antaa kausiveroilmoitus Verohallintoon. Tässä ohjeessa on kerrottu tarkemmin, missä tilanteissa vakuutuksenottaja joutuu maksamaan veroa vakuutusmaksuistaan, miten hän rekisteröityy verovelvolliseksi sekä miten hän ilmoittaa ja maksaa veron.

1. Milloin vakuutuksenottaja on vakuutusmaksuvelvollinen?

Pääsääntöisesti vakuutusmaksuveron maksavat Suomessa vakuutusliikettä harjoittavat vakuutuksenantajat (mm. suomalaiset vakuutusyhtiöt). Poikkeuksena tähän on kuitenkin tilanne, jossa vakuutus on otettu Euroopan talousalueen ulkopuolelle sijoittautuneelta vakuutuksenantajalta. Tässä tapauksessa vakuutuksenottaja on velvollinen maksamaan vakuutusmaksuveron maksamistaan vakuutusmaksuista. Vakuutuksenottajana verovelvollinen voi olla suomalainen tai ulkomainen yhteisö tai yksityishenkilö.

Vakuutuksenottajan täytyy maksaa veroa vakuutusmaksuista silloin, kun hän tekee vakuutussopimuksen sellaisen kolmannen maan vakuutusyhtiön kanssa, joka ei harjoita Suomessa vakuutusliikettä, eli kyseisellä vakuutusyhtiöllä ei ole täällä edustustoa. Kun suomalainen tai ulkomaalainen yksityishenkilö ottaa vakuutuksen Suomessa olevalle omaisuudelleen tällaisesta kolmannen maan vakuutusyhtiöstä, yksityishenkilön on rekisteröidyttävä vakuutusmaksuverovelvolliseksi ja maksettava vakuutusmaksuvero valtiolle.

Vakuutusmaksuverovelvollinen vakuutuksenottaja voi olla myös suomalainen tai ulkomainen yhteisö eli yritys, yhdistys, säätiö tms.

2. Mistä vakuutuksista vero on maksettava?

Vakuutusmaksuista on maksettava vakuutusmaksuvero, kun ulkomailta otetulla vakuutuksella on vakuutettu Suomessa oleva omaisuus tai täällä harjoitettuun toimintaan liittyvä tai täällä oleva muu etuus. Vakuutusmaksuveron kohteena ovat näin ollen esinevakuutusten lisäksi myös muut vahinkovakuutusyhtiöiden myöntämät vakuutukset kuten vastuu-, oikeusturva-, keskeytys- ja liikennevakuutukset.

Esimerkki: Suomalainen yksityishenkilö ottaa vakuutuksen Suomessa olevalle omaisuudelleen kolmannen maan vakuutusyhtiöstä. Yksityishenkilö on vakuutuksenottajana vakuutusmaksuverovelvollinen ja hänen on ilmoittauduttava vakuutusmaksuverovelvolliseksi.

Vakuutusmaksuveroa ei tarvitse kuitenkaan maksaa siinä tapauksessa, että vakuutusmaksut perustuvat yksinomaan johonkin seuraavista vakuutussopimuksista:

  • henkilövakuutussopimus (mm. tapaturma-, henki- ja eläkevakuutukset);
  • potilasvahinkolain (585/1986) mukainen vakuutussopimus;
  • luotto- tai jälleenvakuutussopimus;
  • maasta vietävän, maahan tuotavan tai maan kautta kuljetettavan tavaran kuljetusvakuutussopimus tai
  • ulkomaanliikenteeseen pääasiallisesti käytettävän meri- tai ilma-aluksen tai muun liikkuvan kuljetuskaluston vakuutussopimus.
Esimerkki: Jos muuttotavara on vakuutettu maasta vietävän / maahantuotavan tavaran kuljetusvakuutussopimuksella, vakuutusmaksuista ei tarvitse suorittaa vakuutusmaksuveroa. Merkitystä ei tässä tapauksessa ole sillä, onko vakuutuksenantaja em. kolmannen maan vakuutusyhtiö vai suomalainen vakuutusyhtiö.

3. Miten vakuutusmaksuverovelvolliseksi rekisteröidytään?

Kun vakuutuksenottaja on vakuutusmaksuverovelvollinen, hänellä on tiettyjä velvollisuuksia. Vakuutuksenottajan on itse ilmoittauduttava verovelvolliseksi, ilmoitettava henkilö- tai yritystietojen muutoksista (esim. osoitteenmuutos) ja lopuksi myös tehtävä ilmoitus toiminnan päättymisestä.

Yritys ilmoittautuu vakuutusmaksuverovelvolliseksi käyttämällä Yritys- ja yhteisötietojärjestelmän perustamisilmoituslomaketta, joka on yritysmuodon mukaan joko Y1, Y2 tai Y3. Jos yrityksellä on jo Y-tunnus, käytetään lomakkeita Y4, Y5 tai Y6.

Yksityishenkilö ilmoittautuu vakuutusmaksuverovelvolliseksi perustamisilmoituslomakkeella Y3. Jos hänellä on jo Y-tunnus, vakuutusmaksuverovelvolliseksi ilmoittautuminen tapahtuu lomakkeella Y6.

Y-lomakkeita sekä niiden täyttöohjeita saa Internet-osoitteesta www.ytj.fi, Verohallinnon toimipisteistä, Patentti- ja rekisterihallituksesta ja ELY-keskuksista.

Perustamisilmoitus-, muutos- ja lopettamisilmoituslomakkeet toimitetaan täytettyinä vaadittavine liitteineen Verohallinnon toimipisteeseen, Patentti- ja rekisterihallitukseen tai ELY-keskukseen.

Ne voi myös postittaa osoitteeseen:

PRH-Verohallinto
Yritystietojärjestelmä
PL 2000
00231HELSINKI

4. Kausiveroilmoituksen antaminen ja veron maksaminen

Kun vakuutuksenottaja on rekisteröity vakuutusmaksuverovelvolliseksi, Verohallinto lähettää hänelle ilmoituksen rekisteriin merkitsemisestä, asiakaskohtaisen verotilin viitenumeron maksuja varten, kausiveroilmoituksen täyttöoppaan ja verotilioppaan.

Verovelvollisen on laskettava vero kuukausittain maksamiensa vakuutusmaksujen perusteella. Hänen on annettava Verohallinnolle kausiveroilmoitus viimeistään seuraavan kuukauden 12. päivänä sähköisesti tai, jos ilmoitus annetaan paperilla, on sen oltava perillä Verohallinnossa 7. päivänä. Vakuutusmaksuvero on maksettava viimeistään seuraavan kuukauden 12. päivänä. Jos ilmoittamispäivä tai veron maksamisen eräpäivä on pyhäpäivä, arkilauantai tai juhannusaatto, kausiveroilmoituksen saa antaa ja veron saa maksaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Vakuutuksenottajan on annettava vakuutusmaksuverosta kausiveroilmoitus niiltäkin kuukausilta, joilta hän ei ole vakuutusmaksuja maksanut. Vakuutuksenottajalla on kuitenkin mahdollisuus ilmoittaa tämä ajanjakso etukäteen kausiveroilmoituksella kohdassa ”Ei vakuutusmaksuverollista toimintaa”, jolloin kyseiseltä ajalta ei erikseen tarvitse antaa kausiveroilmoituksia.

Veron voi maksaa pankissa, maksuautomaatilla tai verkkopankissa. Maksettaessa on aina tallennettava asiakaskohtainen verotilin viitenumero, jotta maksu kohdistuu oikealle verovelvolliselle. Maksettaessa verotiliveroa maksaja ei voi valita, minkä veron suoritukseksi maksu käytetään. Verohallinto käyttää maksun verotiliverojen suoritukseksi laissa säädetyssä järjestyksessä vanhimmasta verosta alkaen.

4.1. Vakuutusmaksuveron laskeminen

Vakuutusmaksuvero on suuruudeltaan 22 % (1.7.2010 alkaen 23 %). Vakuutuksenottaja laskee veron niiden vakuutusmaksujen perusteella, jotka hän on kuukauden aikana maksanut. Palovakuutuksissa veron perusteeseen luetaan myös 3 %:n suuruinen palosuojelumaksu.

Esimerkki: Vakuutusmaksuverovelvollinen vakuutuksenottaja maksaa syyskuussa 2010 vakuutusyhtiölle vakuutusmaksuja 100 euroa. Vakuutusmaksuvero on 23 euroa, ja vakuutuksenottajan on maksettava se viimeistään 12.10. Palovakuutuksen kyseessä ollessa vakuutusmaksuveron määrä olisi 23,69 euroa (100 + 3 % x 100) x 23 %.

Vakuutusmaksuvero ilmoitetaan ja maksetaan euroissa senttien tarkkuudella. Maksettava ja ilmoitettava vero pyöristetään sentin tarkkuudella normaalien pyöristyssääntöjen mukaisesti eli 0-4 pyöristetään alaspäin ja 5-9 ylöspäin. Esimerkiksi tulos 350,944 pyöristetään alaspäin 350,94 euroksi ja tulos 350,945 pyöristyy ylöspäin 350,95 euroksi.

4.2. Kausiveroilmoituksella annettujen tietojen korjaaminen ja lisämaksu

Verotilillä suorittamatta olevalle velvoitteelle lasketaan viivästyskorkoa eräpäivää seuraavasta päivästä velvoitteen suoritukseksi käytetyn hyvityksen arvopäivään tai päivään, jona velvoite on kirjattu poistetuksi verotililtä. Korkopäiviä laskettaessa käytetään todellisia päiviä.

Jos verovelvollinen maksaa veron myöhästyneenä, hänen on maksettava oma-aloitteisesti viivästyskorkoa. Viivästyskorko on määrältään vuosittain vahvistettava viitekorko + 7 %. Poikkeuksena vuoden 2010 ajan viivästyskorko on kuitenkin 7 %.

Viivästyskoron laskukaava:

Korkoprosentti x korkopäivät x velvoitteen määrä
________________________________________

100 x 365

Esimerkki: Vakuutuksenottaja on maksanut vakuutusyhtiölle vakuutusmaksuja 100 euroa heinäkuussa 2010. Vakuutuksenottajan olisi pitänyt maksaa 23 euron suuruinen vero elokuun 12. päivänä, mutta hän maksaa sen vasta 4.10.2010.

Viivästyskorko ajalle 13.8.-4.10.2010 lasketaan seuraavasti:

7 x 52 x 23
__________= 0,23 euroa

100 x 365

4.2.1. Veroa ilmoitettu ja maksettu liian vähän

Jos verovelvollinen huomaa, että hän on tilikauden aiemmalta kuukaudelta annetussa ilmoituksessa ilmoittanut kohdekuukauden veron liian pienenä, hän korjaa virheen antamalla siitä lisäilmoituksen Verohallinnolle. Virheellisenä ilmoitetulle kohdekaudelle annetaan kausiveroilmoitus, jolla ilmoitetaan virheellisenä ilmoitetuista kohdista vain muutoksen määrä.

Jos kausiveroilmoitus on saapunut myöhässä, määrätään myöhästymismaksua, joka lasketaan ilmoituksen määräpäivää seuraavasta päivästä sen saapumispäivään. Myöhässä ilmoitetulle vakuutusmaksuveron määrälle lasketaan korkoa 20 %:n vuotuisen korkokannan mukaan. Myöhästymismaksu on vähintään 5 euroa. Puuttuva vakuutusmaksuvero maksetaan verotilille.

Verovelvollisen on maksettava myöhästyneenä maksettavalle määrälle viivästyskorkoa. Maksettaessa on muistettava aina ilmoittaa asiakaskohtainen verotilin viitenumero.

4.2.2. Vero ilmoitettu oikein, mutta maksettu liian vähän

Jos verovelvollinen on ilmoittanut kausiveroilmoituksella veron oikein, mutta hän ei ole maksanut veroa täysimääräisenä, tulee hänen maksaa puuttuva vero ja sille laskemansa viivästyskorko verotilille. Maksettava määrä on veron ja viivästyskoron yhteismäärä. Maksettaessa on muistettava ilmoittaa asiakaskohtainen verotilin viitenumero.

4.2.3. Jos verovelvollinen on ilmoittanut ja maksanut liikaa veroa

Korjauksen voi tehdä myöhemmän kohdekauden kausiveroilmoituksella ilmoittamalla vakuutusmaksuveron määrän virheen verran pienempänä tai antamalla virheellisenä ilmoitetulle kohdekaudelle lisäilmoituksen. Lisäilmoituksella veron muutos ilmoitetaan miinusmerkkisenä. Liikaa maksettu vero voidaan jättää verotilille odottamaan verovelvollisen seuraavaa velvoitetta tai verovelvollinen voi pyytää veronkantoyksikköä palauttamaan turhaan maksetun veron.

4.3. Kausiveroilmoitusta ei ole annettu tai velvoitetta ei ole suoritettu

Jos kausiveroilmoituksella ilmoitettuja veroja ei ole maksettu kokonaan, asiakas saa tiliotteellaan saldohuomautuksen kaksi kertaa. Verotilin saldoon sisältyvät suorittamatta jääneet velvoitteet ja niistä vastuussa olevat merkitään tiliotteelle. Jos velvoitteet ovat edelleen maksamatta kolmannessa kuukausitäsmäytyksessä, tiliotteelle tulee ilmoitus perittäväksi siirtämisestä. Tällöin velvoite poistetaan verotililtä.

Jos vakuutusmaksuverovelvollinen ei anna määräajassa vakuutusmaksuveron kausiveroilmoitusta, verovelvollinen saa Verohallinnolta kehotuksen, joka sisältää laskelman arvioidun veron määrästä. Vero määrätään arvioimalla silloin, kun kausiveroilmoitusta ei ole annettu, tai se on annettu ilmeisen puutteellisena. Veronkorotus määrätään maksettavaksi, jos vero maksuun pannaan esimerkiksi arvion tai tarkastuskertomuksen perusteella. Jos veronkorotusta määrätään, ei määrätä tällöin myöhästymismaksua.

Lisätietoja vakuutusmaksuveron ja muiden verotiliverojen ilmoittamisesta ja maksamisesta: www.vero.fi/verotiliohjeet sekä .

5. Neuvonta

5.1. Ohjaus

Verohallinto antaa ohjausta menettelyyn liittyvissä kysymyksissä joko suullisesti tai kirjallisesti. Ohjaus on maksutonta. Siihen ei voi valittamalla hakea muutosta. Verohallinnon valtakunnallinen puhelinnumero vakuutusmaksuveroon liittyvissä kysymyksissä on 029 497 014 (pvm/mpm).

5.2. Ennakkoratkaisu

Verohallinto antaa verovelvollisen hakemuksesta ennakkoratkaisun, miten lakia sovelletaan hakijan tiettyyn yksittäiseen liiketoimeen. Ennakkoratkaisun saamisen edellytyksenä on, että asia on hakijalle tärkeä. Ennakkoratkaisuhakemus on tehtävä kirjallisesti.

Myös keskusverolautakunta voi hakemuksesta antaa vakuutusmaksuverotusta koskevan ennakkoratkaisun. Ennakkoratkaisun saamisen edellytyksenä on, että asian ratkaiseminen on lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai verotuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi tärkeää tai asian ratkaisemiseen on muu erityisen painava syy. Hakijan on kirjallisessa hakemuksessaan selvitettävä asia riittävän tarkasti ja yksilöitävä kysymys, johon ennakkoratkaisua haetaan.

Sekä keskusverolautakunnan että Verohallinnon antamat ennakkoratkaisut ovat maksullisia. Ennakkoratkaisu annetaan määräajaksi, kuitenkin enintään antamista seuraavan kalenterivuoden loppuun. Lainvoiman saanutta ennakkoratkaisua noudatetaan ennakkoratkaisun saajan vaatimuksesta sitovana siltä ajalta, jolle se on annettu. Ennakkoratkaisu on sitova vain silloin, kun ennakkoratkaisuhakemuksessa ilmoitetut tiedot vastaavat todellisuutta.

Verohallinnon antamaan ennakkoratkaisuun voi hakea muutosta valittamalla Helsingin hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeuden päätöksestä voivat sekä verovelvollinen että Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Keskusverolautakunnan antamaan ennakkoratkaisuun haetaan muutosta suoraan korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

(Aiemmin Verohallinnon julkaisu 192)