Kotikunta veronsaajana

Voimassaolo
Vuodesta 2012 alkaen−21.8.2014

Kunnallisvero tilitetään kotikunnalle

Luonnollisen henkilön ja kotimaisen kuolinpesän on suoritettava kunnallisveroa kotikunnalle (VML 4 §). Verovelvolliselle vahvistetaan yksi kunnallisverotuksen verotettava tulo, jonka perusteella verovelvollisen on suoritettava tuloveroa kunnalle vahvistetun tuloveroprosentin mukaan. Kunnallisveron saajan kannalta ei siten ole merkitystä sillä, että luonnollinen henkilö on harjoittanut liikettä useassa kunnassa tai verovelvollinen omistaa kiinteistön toisessa kunnassa. Verotuksen toimittaa Verohallinto.

Yhteisöt ja yhteisetuudet eivät maksa tuloveroa suoraan kotikunnalle

Yhteisöt ja yhteisetuudet maksavat yhteisön tuloveroa, joka jaetaan veronkannon yhteydessä veronsaajille (TVL 1.3 §). Kunnan osuutta yhteisön tuloverosta ei jaeta millekään tietylle kunnalle esim. kotikunnalle. Yhteisöt ja yhteisetuudet eivät suorita kunnallisveroa kunnan tuloveroprosentin mukaan.

Vuodenvaihteen kotikunta ratkaisee veronsaajan

Verovelvollisen henkilön kotikuntana pidetään kuntaa, jossa hänellä on verovuotta edeltäneen vuoden lopussa katsottava olleen kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta ja siellä oleva asuinpaikka (VML 5.1 §). Jos verovelvollinen on muuttanut viimeistään vuoden viimeisenä päivänä, verovelvollisen kotikunta muuttuu.

Kuntajaon muutokset tulevat voimaan kalenterivuoden alusta (Kuntajakolaki 12.1 §, 1196/1997). Kuntaliitoksessa yhdistyvä kunta lakkaa olemasta ja verotuskunnaksi tulee uusi kunta tai toinen kunta, johon lakkaava kunta liittyy. Osakuntaliitoksessa vain osa kunnasta liittyy toiseen kuntaan ja vanha kunta jää olemaan. Osakuntaliitoksessa uuteen kuntaan siirtyvien verotuskunta vielä kuntajaon voimaantulovuonna on vanha kunta.

Miten kotikunta määräytyy?

Kotikuntalain 2 §:n (1650/95) mukaan henkilön kotikunta on yleensä se kunta, jossa hän asuu. Jos hänellä on käytössään useampia asuntoja tai jos hänellä ei ole käytössään asuntoa lainkaan, hänen kotikuntansa on se kunta, jota hän perhesuhteidensa, toimeentulonsa tai muiden vastaavien seikkojen johdosta itse pitää kotikuntanaan ja johon hänellä on edellä mainittujen seikkojen perusteella kiinteä yhteys. Jos henkilön omaa käsitystä kotikunnastaan ei ole voitu selvittää, hänen kotikuntansa on se kunta, johon hänellä on katsottava olevan kiintein yhteys asumisensa, perhesuhteidensa, toimeentulonsa ja muiden vastaavien seikkojen johdosta.

Verovelvollisen omalla käsityksellä oikeasta kotikunnasta on kotikuntalain hallituksen esityksen perustelujen mukaan merkitystä silloin kun henkilöllä on useita asuntoja. Henkilön oma käsitys ei ole kuitenkaan ainoa ratkaiseva tekijä. Oman käsityksen lisäksi edellytetään, että verovelvollisella on muukin kiinteä yhteys tähän kuntaan kuin asunto. Tällainen yhteys voi olla esimerkiksi perhe tai työpaikka.

Esimerkki: Kun ei ollut näytetty, että puolisoilla olisi ollut perhesuhteiden, toimeentulon tai muiden vastaavien seikkojen johdosta kotikuntalain tarkoittama kiinteä yhteys heidän kotikunnakseen ilmoittamaansa ja väestötietojärjestelmään kotikunnaksi merkittyyn kuntaan, ei puolisoiden omalle käsitykselle kotikunnastaan voitu antaa merkitystä. (KHO 2001/2598)

Henkilö voi tilapäisesti oleskella toisessa kunnassa. Tällaisen tilapäisen oleskelun vuoksi henkilön kotikunta ei muutu. Esimerkiksi henkilön kotikunta ei muutu, jos hänen asumisensa toisessa kunnassa johtuu pääasiassa enintään yhden vuoden kestävästä työtehtävästä tai opiskelusta.

Verotusta toimitettaessa toimivaltainen viranomainen on Verohallinto. Verotuksen toimivallan kannalta ei ole merkitystä, että puolisoilla on eri kotikunta, koska on vain yksi Verohallinto-niminen viranomainen.

Miten yhteisön kotikunta määräytyy?

Verovelvollisen yhteisön kotikunta on se kunta, missä yhteisön kotipaikka verovuotta edeltävän vuoden lopussa oli (VML 5.3 §). Toisin sanoen

  • se kunta, jonka osakeyhtiö tai muu rekisteröity yhteisö on yhtiöjärjestyksessä tai säännöissä merkinnyt kotipaikakseen, tai
  • rekisteröimättömällä yhteisöllä se kunta, missä toimintaa harjoitetaan tai mistä sitä johdetaan verovuotta edeltävän vuoden lopussa.

Miten yhtymän, yhteisetuuden tai kuolinpesän kotikunta määräytyy?

Yhtymän ja yhteisetuuden kotikunta on se kunta, missä sen kotipaikan on katsottava verovuotta edeltävän vuoden lopussa olleen (VML 5.3 §). Yleensä yhtymän kotikuntana pidetään sitä kuntaa, missä toimintaa pääasiallisesti harjoitetaan tai mistä sitä johdetaan. Verotusyhtymän kotipaikkana pidetään sitä kuntaa, missä kiinteistö tai maatila sijaitsee.

Verovuonna syntyneen kuolinpesän kotikunta määräytyy vainajan kotikunnan mukaan ja se säilyy seuraavinakin vuosina samana, jollei kuolinpesän hallinnon kotipaikka muutu.

Suomeen muuttajan kotipaikka

Verovuonna maahan muuttaneen henkilön kotikunnaksi katsotaan kunta, jossa hänellä maahan muutettuaan on katsottava olleen kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta ja siellä oleva asuinpaikka tai johon hän on Suomeen muutettuaan ensiksi asettunut (VML 5.2 §). Kotikuntalain 4 §:n mukaan Suomeen tulleen henkilön kotikunta määräytyy kotikuntalain 2 §:n säännösten mukaan, jos hän asuu Suomessa ja hänellä on tarkoitus jäädä tänne vakinaisesti asumaan ja jos hänellä on lisäksi vähintään yhden vuoden oleskelulupa, milloin sellainen lupa häneltä vaaditaan. Maahan muuttaneen verotus toimitetaan siis oikeassa asuinkunnassa heti muuttovuodesta alkaen.

Suomesta muuttajan kotipaikka

Ulkomaille muuttaneen henkilön kotikunnan ei verotusta toimitettaessa katsota muuttuvan sinä aikana, jona häntä TVL 11, §:n mukaan pidetään Suomessa asuvana (VML 5.2 §). Toisin sanoen verovelvollisen kotikunta säilyy ulkomaille muuton jälkeen samana niin kauan kun häntä verotetaan täällä yleisesti verovelvollisena.

Mitä tarkoittaa kiinteä toimipaikka?

Kiinteällä toimipaikalla tarkoitetaan paikkaa, jossa liikkeen tai ammatin pysyväistä harjoittamista varten on erityinen laitos, tai jossa on ryhdytty erityisiin järjestelyihin (TVL 13 a §). Esimerkkeinä paikka, jossa sijaitsee liikkeen johto, sivuliike, teollisuuslaitos, työpaja tai myymälä.

Kiinteäksi toimipaikaksi luetaan myös mm. kaivos, louhos, soranotto-, tai muu siihen verrattava paikka.

Kotikunnassa tapahtuvassa verotuksessa kiinteällä toimipaikalla ei yleensä ole enää merkitystä. Rajoitetusti verovelvollisia, jotka harjoittavat Suomessa elinkeinotoimintaa, verotetaan kuitenkin kunnassa, jossa kiinteä toimipaikka sijaitsee.

Lue lisää kiinteästä toimipaikasta.