Veronpalautuksiin liittyviä huijausviestejä liikkuu tekstiviesteinä. Lue lisää huijausviesteistä

Ahvenanmaan verotus

Antopäivä
29.3.2022
Diaarinumero
VH/1772/00.01.00/2022
Voimassaolo
29.3.2022 - Toistaiseksi
Valtuutussäännös
Laki Verohallinnosta (503/2010) 2 § 2 mom.
Korvaa ohjeen
VH/8625/00.01.00/2020

Tässä ohjeessa käsitellään Ahvenanmaan verotusta. Ahvenanmaan maakunnalle on annettu oikeus määrätä sekä maakunnalle että maakunnan kunnille maksettavista veroista. Valtionverot, kirkollisverot ja sairausvakuutusmaksut peritään Ahvenanmaalla samalla tavoin kuin muualla maassa.

Tämä ohje korvaa aikaisemman samannimisen ohjeen.

1 Johdanto 

Maakunnalle on annettu oikeus määrätä pääosin sekä maakunnallisista että maakunnan omien kuntien veroista. Tähän mennessä maakunta ei kuitenkaan ole vielä omalta osaltaan käyttänyt hyväksi oikeuttaan periä maakuntaveroa (landskapsskatt). Valtionverot, kirkollisverot ja sairausvakuutusmaksut peritään Ahvenanmaalla samalla tavoin kuin muualla maassa.

2 Ahvenanmaan kunnallisverolaki 

Valtakunnan verolait on tavallisesti otettu Ahvenanmaalla käyttöön siten, että niitä sovelletaan myöhemmin tehtävine muutoksineen sellaisinaan myös Ahvenanmaan maakunnassa, jollei maakunnassa toisin säädetä. Ansiotuloista, yhteisön tuloverosta sekä yhteisetuuksien tulosta peritään kunnallisveroa siten kuin tuloverolaissa säädetään (1535/1992, jäljempänä TVL).

Tarvittaessa maakunta voi säätää poikkeuksia valtakunnan verolakeihin oman toimivaltansa puitteissa. Poikkeukset sisältyvät Ahvenanmaan kunnallisverolakiin (ÅFS - Ålands författningssamling 119/2011), joka vastaa valtakunnan tuloverolakia (SäädK 1535/1992) ja jota näin ollen voidaan pitää Ahvenanmaan verolainsäädännön runkona.

Ahvenanmaan kunnallisverolaki uudistettiin teknisesti vuonna 2011. Laki määrää valtakunnallisen tuloverolain ja tuloveroasetuksen (1551/1992) tietyin poikkeuksin sellaisenaan sovellettavaksi myös Ahvenanmaan kunnallisverotuksessa. Ahvenanmaan kunnallisverolain lisäksi kunnallisverotusta säännellään yhteensä noin 30 eri maakuntalailla.

Elinkeinotoiminnan (ÅFS 42/1993) ja maatalouden tuloksen laskennasta (ÅFS 41/1993) on annettu omat säännöksensä. Mikäli henkilö on Ahvenanmaan kunnallisverolain mukaan rajoitetusti verovelvollinen, tulee hänen maksaa kunnallisveroa sen mukaan mitä säädetään maakuntalaissa rajoitetusti verovelvollisen kunnallisverosta (ÅFS 12/1973, viimeisin muutos ÅFS 33/1997).

2.1 Vähennykset 

Luonnollisille henkilöille kunnallisverotuksessa myönnettävistä erityisistä paikallisista vähennyksistä säädetään Ahvenanmaan kunnallisverolain 7, 10, 16, 18 ja 21 §:ssä.

2.1.1 Matka- ja vuokrakuluvähennys 

Asunnon ja työpaikan välisten matkakustannusten vähennysoikeus kunnallisverotuksessa poikkeaa tuloverolain säännöksistä. Maakuntahallitus vahvistaa vuosittain laskentaperusteet, joiden mukaan asunnon ja työpaikan väliset matkakustannukset ja vuokrakulut työskentelypaikkakunnalla vähennetään (Ahvenanmaan kunnallisverolain 10 §).

Kunnallisverotuksessa matkakustannukset saa vähentää vain 6 000 euroon saakka. Omavastuuosuus Ahvenanmaan kunnallisverotuksessa on 600 euroa. Matkakulut voidaan vähentää myös siltä osin kuin ne alittavat 600 euroa, jos yli puolet vähennyskelpoisista matkakuluista muodostuu linja-auton tai muun säännöllisesti liikennöivän kulkuneuvon (toisin sanoen joukkoliikenteen) kuluista.

Vähennyskelpoisiksi katsotaan myös kustannukset jotka aiheutuvat siitä että verovelvollisen on työpaikan ja kodin välisten liikenneolosuhteiden (puutteellisten liikenneyhteyksien) takia vuokrattava itselleen asunto siltä paikkakunnalta maakunnassa jossa työpaikka sijaitsee. Tällaisilla liikenneolosuhteilla työpaikan ja kotikunnassa sijaitsevan asunnon välillä tarkoitetaan vapaasti ohjailtavan lautan käyttöä tai edestakaista matka-aikaa joka normaaliolosuhteissa kestää pitempään kuin kolme tuntia. Vuokrakustannusten vähennyskelpoinen enimmäismäärä on 6,90 euroa kuukaudessa asunnon pinta-alaneliömetriä kohti siltä osin kun vuokra-asunnon pinta-ala ei ylitä 30 neliömetriä.

2.1.2 Sairauskuluvähennys 

Toisin kuin mantereella, Ahvenanmaan kunnallisverotuksessa voidaan edelleen vähentää sairauskuluja. Verovelvollinen saa vähentää kunnallisverotuksessa omat ja perheenjäsenensä sairauskulut täysimääräisinä (Ahvenanmaan kunnallisverolain 18 §:n 1 momentti). Kulut eivät ole vähennyskelpoisia siltä osin kun Kela, vakuutus tai muu vastaava taho maksaa niistä korvauksen.

Sairauskuluja ovat esimerkiksi kulut sairaalahoidosta, lääkärikäynneistä, hammashoidosta, 10 %:n arvonlisäverokannalla myytävistä apteekkiostoksista, fysioterapiasta lääkärin lähetteellä, silmälaseista ja linsseistä sekä lääketieteellisestä jalkahoidosta. Muita sairauteen liittyviä kuluja ovat tarveharkintaan perustuvat lääkärin määrämät kulut. 

Vähennyskelpoisiksi ei hyväksytä 10 %:n arvonlisäverokannalla myytävistä eläinten lääkkeistä johtuvia kuluja eikä terveysruokavalmisteista ja 14 %:n tai 24 %:n arvonlisäverokannalla myytävistä apteekkiostoksista johtuvia kuluja.

Laitoshoidosta tai tehostetusta palveluasumisesta aiheutuneista kuluista voi vähentää Ahvenanmaan hallintotuomioistuimen päätöksen (81/2008) mukaan enintään 25 % (muu osa kuluista on elantomenoa). Laitoshoidon tai tehostetun palveluasumisen kulujen vähentäminen edellyttää lääkärintodistusta siitä, että hoito johtuu sairaudesta.

Sairauskulujen omavastuu on yksinasuvalla 100 euroa ja puolisoilla 200 euroa. Lakia muutettiin vuonna 2012 (AFS 2012:86) siten, että jos verovelvollisen nettoansiotulot ylittävät luonnollisten vähennysten jälkeen 15 000 euroa, vähennys myönnetään vain siitä määrästä joka on 50 % niistä sairauskustannuksista jotka ylittävät 100 euroa. Puolisot osalta ansiotulosta voidaan vähentää sairauskulut jotka yhteenlaskettuina nousevat 200 euroon ja että vähennys myönnetään täysimääräisenä mikäli puolisoiden yhteenlasketut nettoansiotulot eivät ylitä 22 500 euroa.

Verovelvollinen saa vähentää sairaalassaolosta Euroopan talousalueen (ETA) ulkopuolella ilman kotimaisen lääkärin lähetettä aiheutuneita sairauskuluja ansiotulosta kunnallisverotuksessa korkeintaan 300 euroa, puolisot yhteensä kuitenkin korkeintaan 600 euroa. Määriä korotetaan 70 eurolla jokaisesta alle 17-vuotiaasta lapsesta, joka verovelvollisella on verovuoden aikana ollut huollettavanaan. Jos sairaalassaolo muualla kuin ETA-alueella on tapahtunut kotimaisen lääkärin lähetteellä, saa kulut vähentää omavastuuosuuden ylittävältä osalta kokonaan.

Sellaiset matkakulut, jotka johtuvat lääkäriin, sairaalaan tai sairaalaan rinnastettavaan laitokseen menosta muualla kuin ETA-alueella ovat vähennyskelpoisia vain, jos matka on tehty kotimaisen lääkärin lähetteellä tai määräyksellä.

2.1.3 Opiskelijavähennys 

Ahvenanmaalaisella verovelvollisella on oikeus erityiseen opiskelijavähennykseen kunnallisverotuksessa (Ahvenanmaan kunnalisverolain 21 §). Verovelvollinen saa vähentää 340 euroa jokaisesta lukukaudesta, jolloin hän on saanut opetusta peruskoulutasolla tai opiskellut päätoimisesti korkeakoulussa tai muussa oppilaitoksessa Suomessa tai ulkomailla. Opiskelijavähennys myönnetään myös etäopintoina järjestettyihin opintoihin. Päätoimisella opiskelulla tarkoitetaan sellaisia opintoja, joiden opintopisteet oikeuttavat lukukauden aikana opintorahaan.

2.1.4 Opintolainavähennys 

Verovelvollinen voi tehdä opintolainavähennyksen tuloverolain 127d ja 127e §:issä esitetyin perustein. Vähennys tehdään kunnallisverosta siltä osin kuin vähennys ylittää valtiolle maksettavan tuloveron määrän.

Jos verovelvollinen on aloittanut korkeakouluopinnot 1.8.2014 tai myöhemmin, voi verovelvollinen saada opintolainahyvitystä Kelalta opintolainavähennyksen sijasta. Opintolainahyvitystä voivat hakea vain opiskelijat, jotka nostavat opintolainaa valtakunnallisen opintotukilainsäädännön mukaisesti. Lisää opintolainävähennyksestä ja opintolainahyvityksestä on kerrottu Verohallinnon ohjeessa Opintolainavähennys.  

Jos opinnot on aloitettu ennen 1.8.2005, on maakunnassa vakituisesti asuva verovelvollinen opintolainan lyhennyksen vähennysoikeutta koskevan maakuntalain (ÅFS 4/1984) mukaan oikeutettu vähentämään laissa esitetyin edellytyksin verotettavasta tulostaan suorittamansa opintolainan lyhennyksen. Vähennyksen määrä on enintään 500 euroa. Vähennys myönnetään enintään viideltä vuodelta.

Opintolainalla tarkoitetaan lain (ÅFS 57/1997) mukaan myös sellaista luottolaitoksen myöntämää lainaa, jolle maakuntahallitus tai maakuntahallituksen nimittämä opintotukilautakunta on myöntänyt maakunnan takauksen ja korkotuesta annetussa maakuntalaissa (ÅFS 48/1997) tarkoitetun korkotuen tai opintotuesta annetussa maakuntalaissa tarkoitetun maakunnan takauksen (ÅFS 94/1995).

2.1.5 Merityötulovähennys 

Ahvenanmaan kunnallisverolain 8 §:ssä on määritelty, milloin tuloa voidaan pitää merityötulona Ahvenanmaan kunnallisverotuksessa.

Ahvenanmaan maakuntahallituksen alaisella maantielautalla palveleville merimiehille ei siis myönnetä lautalla saadusta merityötulosta merityötulovähennystä kunnallisverotuksessa. Tällaisesta työstä johtuneet tulonhankkimiskustannukset ovat kuitenkin vähennyskelpoisia. Muun kuin maantielautalta saadun palkan perusteella lasketaan merityötulovähennys normaalisti myös kunnallisverotuksessa.

2.1.6 Työ- ja eläketulovähennys 

Vuosina 2018 - 2020 oli voimassa Ahvenanmaan kunnallisverolain 25 a §:ssä säädetty tilapäinen työ- ja eläketulovähennys. Vähennystä ei myönnetä enää verovuodesta 2021 lähtien.

2.1.7 Perusvähennys 

Verovuonna 2022 on perusvähennys enintään 3 500 euroa Ahvenanmaan kunnallisverotuksessa.

2.1.8 Eläketulovähennys kunnallisverotuksessa 

Eläketulovähennyksen enimmäismäärän laskemisessa käytettävä kerroin Ahvenanmaan kunnallisverotuksessa verovuonna 2022 on 1,346 % ja vähennyksen enimmäismäärä on 9 500 euroa (sama kuin valtakunnan verotuksessa).

2.1.9 Työasuntovähennys 

Kunnallisverolain 11 §:n mukaan, jos verovelvollinen on varsinaisen työpaikkansa vuoksi vuokrannut asunnon työskentelypaikkakunnaltaan omaan käyttöönsä ja hänellä on lisäksi vakituinen asunto, jossa hän asuu puolisonsa tai alaikäisten lastensa kanssa, vähennetään verovelvollisen tulonhankkimismenona 250 euroa jokaiselta sellaiselta kokonaiselta kalenterikuukaudelta, jonka aikana verovelvollisella on ollut kaksi asuntoa (työasuntovähennys). Vähennyksenä myönnetään kuitenkin korkeintaan määrä, joka vastaa verovelvollisen työskentelypaikkakunnalta vuokraaman asunnon vuokraa. Vähennys voidaan myöntää edellyttäen, että verovelvollisen vakituinen asunto sijaitsee yli 100 kilometrin päässä työskentelypaikkakunnalla olevasta asunnosta ja varsinaisesta työpaikasta, jonka sijainnin vuoksi asunto työskentelypaikkakunnalta on hankittu.

Valtakunnan tuloverolain muutoksella nostettiin työasuntovähennyksen määrä 250 eurosta 450 euroon kuukaudessa verovuodesta 2019 lähtien. Ahvenanmaan kunnallisverotuksessa ei vähennyksen myöntämisperusteita kuitenkaan ole muutettu, joten Ahvenanmaan kunnallisverotuksessa työasuntovähennyksen määrä on 250 euroa täyttä kalenterikuukautta kohden. Lue lisää vähennyksestä vero.fistä Työasuntovähennyksen voit saada kakkosasunnosta.    

2.2 Yhteisöjen ja yhteisetuuksien kunnallisvero 

Kuntien jako-osuus yhteisöveroista kuuluu maakuntapäivien lainsäädäntövallan piiriin. Tästä syystä Ahvenanmaan kunnallisverolakiin on otettu säännökset verosta, jonka yhteisöt ja yhteisetuudet maksavat Ahvenanmaan kunnille.

Yhteisöjen ja yhteisetuuksien kunnallisveroprosentit

Taulukossa eri verovuosille yhteisöjen ja yhteisetuuksien kunnallisveroprosentit sekä niiden säädösnumerot.
Verovuosi Yhteisö Yhteisetuus Säädösnumero
2027 6,594 8,73705 ÅFS 73/2021
2026 6,572 8,7079 ÅFS 73/2021
2025 6,552 8,6814 ÅFS 73/2021
2024 6,514 8,63105 ÅFS 73/2021
2023 6,818 9,03385 ÅFS 73/2021
2022 6,838 9,06035 ÅFS 73/2021
2021 8,868 11,7501 ÅFS 73/2021
2020 8,426 11,16445 ÅFS 77/2020, ÅFS 93/2020
2019 6,26 8,2945 ÅFS 49/2019
2018 6,27 8,30775 ÅFS 27/2018
2017 6,068 8,0401 ÅFS 34/2015, ÅFS 27/2018
2016 6,184 8,6576 ÅFS 19/2016
2015 7,06335 8,0724 ÅFS 35/2013

Yhteisöt ja yhteisetuudet joiden kotipaikka on Ahvenanmaalla maksavat kunnallisveron Ahvenanmaalle maakunnassa ansaitsemistaan tuloista. Sama koskee myös mantereella kotipaikan omaavia yhteisöjä ja yhteisetuuksia, jotka maksavat Ahvenanmaalle kunnallisveroa siitä osasta tuloa, joka on ansaittu Ahvenanmaalla.

Kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi Verohallinto ja maakuntahallitus myöntävät yrityksille vuosittain vapautuksia velvollisuudesta maksaa sekä Ahvenanmaan kunnallisveroa että valtakunnallisen yhteisöveron kunnille kuuluvaa osuutta. Viranomaisten periaatteena on verottaa yhteisöjä ja yhteisetuuksia Ahvenanmaalla, mikäli nämä ovat hankkineet tuloa maakunnasta, ja vastavuoroisesti verottaa yhteisöjä ja yhteisetuuksia mantereen puolella täältä saatujen tulojen osalta.

Kaksinkertainen kunnallisvero poistetaan hakemusmenettelyllä, ei veronoikaisuin. Maakuntahallitus ja Verohallinto sopivat menettelyn yksityiskohdista keskenään. Verotusta toimitettaessa esille tulevat tapaukset käsitellään Verohallinnossa huojennusasiana.

Yhteisön kunnallisvero tilitetään ja vahvistetaan soveltuvin osin sen mukaan, mitä veronkantolaissa on säädetty kuntien yhteisöveron tilittämisestä ja kuntien osuuksien vahvistamisesta.

3 Elinkeinotoiminnan tuloksen verotus 

Elinkeinotoiminnan tulos lasketaan sen mukaan mitä maakuntalaissa elinkeinotoiminnan kunnallisverosta (ÅFS 42/1993) säädetään. Kyseisen lain nojalla maakunnassa sovelletaan lakia elinkeinotulon verottamisesta (SäädK 360/1968) myöhempine muutoksineen. Siten elinkeinotoiminnan tulos lasketaan Ahvenanmaan kunnallisverotuksessa valtakunnallisen elinkeinoverolain mukaan.

Elinkeinotoimintaa tai maataloutta harjoittavat verovelvolliset voivat tehdä vuosina 2020-2023 käyttöön otettujen ja elinkeinotoiminnassa tai maataloudessa käyttämiensä koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenoista poistot laissa koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista verovuosina 2020-2023 (1572/2019) tarkoitetulla tavalla.

Elinkeinotoiminnan tulos lasketaan muiltakin osin pääosin samalla tavalla kuin muualla Suomessa.

4 Maa- ja metsätalouden tulojen verotus 

Maatilatalouden tuloverolakia sovelletaan Ahvenanmaalla paikallisen maatilatalouden kunnallisverolain nojalla (ÅFS 41/1993, muutettu ÅFS 24/1994, 114/1998 ja 104/2006). Tämä maakuntalaki sisältää kuitenkin tiettyjä poikkeuksia valtakunnalliseen lakiin.

Maakunnallisen maatilatalouden kunnallisverolain 10 §:ssä tarkoitettujen salaojien, siltojen, patojen yms. hyödykkeiden hankintamenoista voidaan lain 7 § nojalla tehdä enintään 20 %:n poisto.

Maakunnallisen maatilatalouden kunnallisverolain 6 §:ssä sanotaan että lain 9.2 §:ssä mainitun rakennuksen ja rakennelman hankintameno voidaan vähentää myös siinä tapauksessa, että kysymyksessä on ainoastaan vuokraustoiminnassa käytetty vapaa-ajan rakennus.

5 Ahvenanmaan kiinteistöverotuksen erityispiirteitä 

Kiinteistöveroa maksetaan vuosittain kunnille Ahvenanmaan maakunnan kiinteistöverolain mukaan (ÅFS 15/1993). Maakuntalain mukaan kiinteistöverolakia (SäädK 654/1992) sovelletaan tietyin poikkeuksin myös Ahvenanmaan maakunnassa.

Ahvenanmaan kiinteistöverolain 2 §:n mukaan valtakunnallisen kiinteistöverolain (SäädK 654/1992) 11 - 14 §:ssä mainitut kiinteistöveroprosentit voivat olla matalimmillaan 0,00 prosenttia, ja kiinteistöverolain 13 § 1 momentissa mainittu muiden asuinrakennusten veroprosentti voidaan määrätä enimmillään 0,90 prosenttiyksikköä korkeammaksi kuin pääasiassa vakituiseen asumiseen käytettävien rakennusten veroprosentti, kuitenkin enintään 0,90 prosenttia. Valtakunnallisen kiinteistöverolain 13 § 1 momentissa mainittua veroprosenttia ei sovelleta yksinomaan vuokralle tarjottaviin vapaa-ajan asuntoihin. Yleistä kiinteistöveroprosenttia sovelletaan verovuodesta 2018 lähtien tuulivoimalaitoksiin, joiden nimellisteho on korkeintaan 10 megavolttiampeeria, vaikka useammalla voimalaitoksella olisi yhteinen liittymäkohta sähköverkkoon (ÅFS 26/2018).

Luonnonsuojelulain (1096/1996) 24 §:n nojalla suojellut mantereella sijaitsevat kiinteistöt on vapautettu kiinteistöverosta kiinteistöverolain (FFS 654/1992) 3 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan. Koska Ahvenanmaalla on oma luonnonsuojelulaki (LL (1998:82) om naturvård), ei kiinteistöverolain 3 §:n 1 momentin 4 kohtaa sovelleta Ahvenmaalla sijaitseviin kiinteistöihin.

6 Mediamaksu

Ahvenanmaan maakunnassa peritään mediamaksua verovuodesta 2021 lähtien (AFS 103/2019). Mediamaksusta kerrotaan tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Ahvenanmaan mediamaksu.

7 Maakuntahallituksen myöntämä avustus ja kotitalousvähennys

Kotitalousvähennystä ei myönnetä asunnon kunnossapito tai perusparannustyöstä, jos samaa työtä varten on saatu avustusta valtion, kunnan tai jonkin muun julkisyhteisön varoista. Ahvenanmaan maakuntahallituksen myöntämä avustus rinnastetaan valtiolta saatuun avustukseen ja estää siten kotitalousvähennyksen. 

8 Valtion viranomaisten asioinnissa käytettävä virkakieli Ahvenanmaalla

Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 36 §:n mukaan Ahvenanmaan maakunta on ruotsinkielinen. Maakunnassa valtion viranomaisten, muun muassa Ahvenanmaan verotoimiston, virkakieli on ruotsi. Itsehallintolain mukaisesti Verohallinto lähettää esimerkiksi verokortit, esitäytetyt veroilmoitukset, verotuspäätökset ja muun veropostin aina ruotsinkielisenä niille asiakkaille, joiden verovuoden kotikunta on Ahvenanmaalla.

Jos asiakas ei ymmärrä tietyn Verohallinnolta saamansa ruotsinkielisen asiakirjan sisältöä, Verohallinto voi tarpeellisilta osin tulkita tai kääntää kyseisen asiakirjan tai sen osan suomeksi kirjallisesti tai suullisesti. Asiakkaan on yksilöitävä asiakirja, jonka tulkitsemista tai kääntämistä hän pyytää. Asiakirjan virallinen kappale on kuitenkin aina alkuperäinen ruotsinkielinen asiakirja: esimerkiksi työnantajalleen asiakkaan tulee esittää alkuperäinen ruotsinkielinen verokortti.

Itsehallintolain 37 §:n mukaan Suomen kansalaisella on omassa asiassaan oikeus käyttää Ahvenanmaan maakunnassa toimivassa valtion viranomaisessa suomen kieltä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että asiakas voi käyttää Suomen kieltä käydessään hoitamassa omaa veroasiaansa Ahvenanmaan verotoimistossa tai lähettäessään Verohallinnolle veroasiaansa liittyvät selvityksensä.

Ahvenanmaan verotoimisto auttaa tulkitsemista tai kääntämistä koskevissa asioissa.

 

johtava veroasiantuntija Tero Määttä

veroasiantuntija Alexandra Strömberg