Henkilöverotuksen lakimuutoksia vuodelle 2018

Antopäivä
11.6.2018
Voimassaolo
11.6.2018 - Toistaiseksi

Tuloveroasteikko sekä kunnallis- ja kirkollisveroprosentit

Tuloveroasteikko sekä kunnallis- ja kirkollisveroprosentit 2018
Verotettava ansiotulo, euroaVero alarajan kohdalla, euroaVero alarajan ylittävästä tulon osasta, %
17 200 - 25 700 8 6,00
25 700 - 42 400 518 17,25
42 400 - 74 200 3 398,75  21,25
74 200 -  10 156,25  31,25

Luonnollinen henkilö maksaa valtiolle eläketulon lisäveroa 5,85 prosenttia siltä osin kuin eläketulo vähennettynä hänelle lasketun valtionverotuksen eläketulovähennyksen määrällä ylittää 47 000 euroa. Lisävero koskee ansiotulona verotettavia eläkkeitä. Lisävero suoritetaan eläkkeestä normaalisti menevän veron lisäksi. Lisävero maksetaan myös kuolinvuodelta.

Luonnollinen henkilö ja kuolinpesä maksavat kunnallisverotuksen verotettavasta tulostaan tuloveroa asuinkunnalleen. Seurakuntaan kuuluvat maksavat lisäksi ansiotuloistaan kirkollisveroa, joka peritään kunnallisverotuksen verotettavan tulon perusteella. Kunnat ja seurakunnat vahvistavat vuosittain tuloveroprosentit, joiden mukaan kunnallisvero ja kirkollisvero peritään. Vuodelle 2018 vahvistetut tuloveroprosentit ovat seuraavassa luettelossa: Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2018.

Vakuutetun sairausvakuutusmaksu

Suomessa sairausvakuutetuilta peritään verojen lisäksi vakuutetun sairausvakuutusmaksu. Vakuutetun sairausvakuutusmaksu koostuu päivärahamaksusta ja sairaanhoitomaksusta.

Maksujen määrät vahvistetaan vuosittain Valtioneuvoston asetuksella. Vuonna 2018 vakuutetun sairaanhoitomaksu on 0,00 prosenttia. Jos kuitenkin vakuutettu saa eläke- ja etuustuloa tai muuta tuloa, josta ei määrätä päivärahamaksua, perittävän sairaanhoitomaksun suuruus on 1,53 prosenttia (1,45 % vuonna 2017).

Vuonna 2018 palkansaajalta ja yrittäjältä perittävä päivärahamaksu on 1,53 prosenttia (1,58 % vuonna 2017), jos vuotuisen palkka- ja työtulon yhteismäärä on vähintään 14 020 (14 000 euroa vuonna 2017). Päivärahamaksu peritään tällöin myös kyseisen tulorajan alittavasta tulon osasta. Jos vuotuisen palkka- ja työtulon yhteismäärä alittaa 14 020 euroa, päivärahamaksu on 0,00 prosenttia. Yrittäjän päivärahamaksun korotus on 0,17 prosenttia (0,06 % vuonna 2017).

Viran puolesta tehtävät vähennykset

Viran puolesta tehtäviin vähennyksiin tulleista muutoksista on kerrottu Verohallinnon ohjeessa Verohallinto hallinto tekee nämä vähennykset puolestasi

Asuntovelan korkojen vähentäminen

Luonnollisella henkilöllä on oikeus vähentää pääomatuloistaan oman tai perheen vakituisen asunnon hankintaan otetun velan korkoja. Jos vähennettävien korkojen määrä ylittää pääomatulojen määrän, korot voidaan tietyin rajoituksin vähentää alijäämähyvityksenä ansiotulon verosta.

Vuoteen 2011 asti asuntolainan korot olivat kokonaisuudessaan pääomatulosta vähennyskelpoisia. Tuloverolakia on sittemmin muutettu siten, että vähennyskelpoista on enää osa asuntovelan koroista. Vuonna 2018 vähennyskelpoista on 35 prosenttia koroista. Vähennys pienenee edelleen asteittain siten, vuodesta 2019 alkaen vähennyskelpoista on enää 25 prosenttia koroista. Muilta osin korkojen vähentämistä koskevat säännökset säilyvät ennallaan.

Asuntolainan korkojen vähennyskelpoisuuden rajoittaminen koskee sekä pääomatulosta vähennettäviä että ansiotulon verosta alijäämähyvityksen kautta vähennettäviä korkoja. Alijäämähyvityksen määrä on siten vuodesta 2012 alkaen 30 prosenttia vähennyskelpoisen koron määrästä. Enimmäismäärää korotetaan 2 prosenttiyksiköllä siltä osin kuin kyseessä on ensiasunnon hankintaan otetun asuntovelan korko.

Yleisradiovero

Yleisradioveron määrä nousee vuodesta 2018 alkaen. Yleisradiovero on 2,5 prosenttia (0,68 % vuonna 2017) tuloverolaissa tarkoitetun verovuoden puhtaan ansiotulon ja puhtaan pääomatulon yhteismäärän tai sitä korkeamman hänelle yrittäjän eläkelain tai maatalousyrittäjän eläkelain mukaan vahvistetun työtulon yhteismäärän 14 000 euroa ylittävästä osasta. Yleisradioveroa ei kuitenkaan ole suoritettava 163 euroa enempää (143 euroa vuonna 2017). Katso yleisradioverosta tarkemmin Verohallinnon ohje Yleisradiovero.

Koulutuksen verovapaus

Lakiin on vuoden 2018 alusta lukien lisätty uusi säännös työnantajan kustantaman koulutuksen verotus (tuloverolaki 69 b §). Työnantajan työntekijälle kustantamasta koulutuksesta ei synny veronalaista etua, jos koulutus tapahtuu työnantajan tai samaan konserniin kuuluvan työnantajan intressissä.

Koulutukseen liittyviä matkoja varten saatuihin matkakustannusten korvauksiin sovelletaan, mitä työnantajalta työmatkasta saadusta matkakustannusten korvauksesta säädetään. Veronalaista tuloa ovat kuitenkin matkakustannusten korvaukset matkoista, jotka työntekijä tekee opiskellakseen ylioppilastutkintoa, ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettua ammatillista perustutkintoa, yliopistolaissa tarkoitettua alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa, ammattikorkeakoululaissa tarkoitettua ammattikorkeakoulututkintoa tai ylempää ammattikorkeakoulututkintoa tai edellä mainittuja vastaavaa ulkomaista tutkintoa. Katso asiasta tarkemmin Verohallinnon ohje Työnantajan kustantaman koulutuksen verotus.

Tilapäinen työskentely erityisellä työntekemispaikalla

Erityisellä työntekemispaikalla tapahtuvan tilapäisen työskentelyn yleistä aikarajaa pidennettiin kahdesta vuodesta kolmeen vuoteen vuoden 2018 alusta lukien. Lakia sovelletaan kuitenkin myös työskentelyyn, joka on alkanut ennen lain voimaantuloa.

Apurahojen ja stipendien verovuosi

Apuraha on aiemmin katsottu tuloverolain yleisen jaksotussäännöksen perusteella sen verovuoden tuloksi, jona se on ollut aikaisintaan nostettavissa. Tuloverolain 82 §:n 2 momenttia on muutettu 1.5.2018 lukien siten, että stipendit, opintorahat ja muut apurahat sekä palkinnot ovat verovuodesta 2019 alkaen sen verovuoden tuloa, jona ne maksetaan.

Perintö- ja lahjaverotus

Perintö- ja lahjaverolaki muuttui eräiden verotuksen toimittamista koskevien säännösten osalta 1.5.2018 lukien. Tässä yhteydessä muutettiin perintö- ja lahjaverolain 33, 36 ja 59 §:ää sekä lisättiin 33 a §:ään uusi 2 momentti, 34 §:ään uusi 2 momentti ja uudet 36 a ja 36 b §:t.

Säännösmuutoksilla yhtenäistetään perintö- ja lahjaverotuksen seuraamusjärjestelmää ja seuraamusten vaikuttavuutta parannetaan muita verolajeja vastaavasti. Seuraamusjärjestelmän uudistamisella edistetään myös perintö- ja lahjaverotuksessa oikea-aikaista ilmoittamista ja oikeansisältöisten veroilmoitusten antamista sekä kannustetaan verovelvollista korjaamaan veroilmoituksessa tai perukirjassa olevat virheet ja puutteet oma-aloitteisesti.

Edelleen verotusmenettelyjen yhtenäistämiseksi ja oikeustilan selkeyttämiseksi perintö- ja lahjaverolaki muuttuu siten, että perintö- ja lahjaverotuksessa sovelletaan verotusmenettelystä annetun lain vastaavia säännöksiä verotuksessa noudatettavista yleisistä periaatteista.

Kiinteistöverotus

Vuodelta 2018 toimitettavassa kiinteistöverotuksessa yleisen kiinteistöveroprosentin ja vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin vaihteluvälin ylärajaa on korotettu. Yleisen kiinteistöveroprosentin vaihteluväli nousi 0,93 – 1,80 prosentista 0,93 - 2,00 prosenttiin. Vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,41 – 0,90 pysyy sama vuonna 2018 (vuodelle 2019 muutos 0,41 - 1,00 prosenttiin). Lisäksi kunnan tulee vahvistaa myös muiden kuin vakituisten asuinrakennusten veroprosentti, jonka vaihteluväli säädettiin 0,93 – 2,00 prosenttiin (0,93 - 1,80 vuonna 2017).

OmaVero

Tällä hetkellä henkilöasiakas voi ilmoittaa OmaVerossa tilinumeron, ilmoittaa ja maksaa lahjaveron, tehdä maksujärjestelypyynnön lahja- ja perintöverosta sekä tilata verovelkatodistuksen. Marraskuusta 2018 lähtien henkilöveroasiakas voi tehdä OmaVerossa muutosverokortin, hakea ennakkoveroa tai lisäennakkoa, tarkastella verotuspäätöksen tietoja, tehdä oikaisuvaatimuksen ja vastata selvityspyyntöön sekä maksa veroja verkkomaksuna.