Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki

Ohje liittyy kokonaisuuteen: Palkkatulojen verotus

---

Tässä ohjeessa käsitellään Kansaneläkelaitoksen (jatkossa Kela) ja kunnan maksaman lasten kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen sekä joustavan ja osittaisen hoitorahan verotusta. Ohjeessa käsitellään lisäksi verotukseen liittyviä velvoitteita, kun lapsen vanhempi tai muun huoltaja palkkaa lastenhoitajan työsuhteeseen tai ostaa lastenhoitopalvelun yksityiseltä päivähoidon tuottajalta.

Ohjetta ja sen rakennetta on selkeytetty muun muassa lisäämällä ohjeeseen otsikoita. Lisäksi ohjeeseen on tehty muita lisäyksiä ja täsmennyksiä.

Yksityishenkilön ja kuolinpesän (kotitalouden) verotukseen liittyviä velvoitteita, kun kotitalous teettää työtä joko palkkaamalla työntekijän työsuhteeseen tai ostamalla palvelun yritykseltä tai yrittäjältä on käsitelty Verohallinnon ohjeessa Kotitalous työn teettäjänä.

Suorituksen maksajan ilmoitusmenettelystä kerrotaan sivustolla tulorekisteri.fi.

1 Johdanto

Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetussa laissa (1128/1996) säädetään taloudellisista tuista, joilla tuetaan lapsen vanhempia ja muita huoltajia lapsen hoidon järjestämisessä sekä työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisessa. Lain nojalla maksettavia tukia ovat kotihoidon tuki, yksityisen hoidon tuki, joustava hoitoraha ja osittainen hoitoraha.

Kotihoidon tukeen ja yksityisen hoidon tukeen kuuluu hoitoraha ja tulosidonnainen hoitolisä. Hoitorahan ja hoitolisän määriä voidaan korottaa kuntalisällä, jos tuen rahoituksesta vastaava kunta niin päättää. Hoitorahan ja hoitolisän maksaa Kela ja kuntalisän joko kunta tai Kela. Tuet ovat saajansa veronalaista tuloa.

Ennakkoperinnästä säädetään ennakkoperintälaissa (1118/1996, EPL) ja sen nojalla annetussa ennakkoperintäasetuksessa (1124/1996, EPA). Ennakonpidätyksen toimittamistapaa ja määrää koskevia säännöksiä on ennakkoperintälain ja -asetuksen lisäksi ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä annetussa Verohallinnon päätöksessä (Verohallinnon päätös ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä). Päätöksen 13 pykälässä säädetään ennakonpidätyksestä lasten kotihoidon tuesta ja yksityisen hoidon tuesta.

Ennakonpidätyksen toimittamista on yleisesti käsitelty Verohallinnon ohjeessa Ennakonpidätyksen toimittaminen. 

2 Kotihoidon tuki

Lasten kotihoidon tukea voidaan maksaa lapsen vanhemmalle tai muulle huoltajalle, kun varhaiskasvatukseen oikeutetulla lapsella ei ole kunnan järjestämää varhaiskasvatuspaikkaa, vaan lasta hoitaa kotona perheenjäsen tai perheeseen työsuhteessa oleva hoitaja.

Kotihoidon tuki maksetaan sille vanhemmalle tai muulle huoltajalle, joka lasta pääasiallisesti hoitaa. Kela toimittaa maksamastaan kotihoidon tuesta ennakonpidätyksen palkan ennakonpidätysprosentin ja lisäprosentin mukaan, kuitenkin vähintään 25 prosentin suuruisena, ellei Kelalla ole tietoa kyseistä suoritusta koskevasta muutosverokortista. Ennakonpidätys toimitetaan vastaavasti myös tilanteissa, joissa kotihoidon tuen saaja saa samanaikaisesti muuta ennakonpidätyksen alaista tuloa.

Kuntalisän maksaa joko kunta tai Kela. Jos kuntalisän maksaa kunta, se toimittaa maksamastaan kuntalisästä ennakonpidätyksen palkkaa varten määrätyn lisäprosentin mukaan. Jos kunnalla on tieto kyseistä suoritusta koskevasta muutosverokortista, ennakonpidätys on toimitettava muutosverokortin tietojen mukaisesti. Jos kuntalisän maksaa Kela, toimittaa se ennakonpidätyksen vastaavasti kuin maksamastaan kotihoidon tuesta.

Jos suorituksen maksajalla ei ole tiedossa kyseistä suoritusta koskevia ennakonpidätystietoja, luonnolliselle henkilölle maksettavasta suorituksesta ennakonpidätys toimitetaan 60 prosentin suuruisena (EPA 3 §).

Kotihoidon tuki ja kuntalisän ovat saajansa veronalaista ansiotuloa tuloverolain (1535/1992, TVL) 29 §:n ja 61 §:n perusteella.

3 Yksityisen hoidon tuki

Yksityisen hoidon tukea voidaan maksaa, kun varhaiskasvatukseen oikeutetulla lapsella ei ole kunnan järjestämää varhaiskasvatuspaikkaa, vaan lasta hoitaa vanhemman tai muun huoltajan osoittama hoidon tuottaja. Hoidon tuottaja voi olla lapsen vanhempaan työsuhteessa oleva lapsen hoitaja tai lasten päivähoitotoimintaa harjoittava henkilö, yhteisö tai yhtymä (jatkossa yksityinen hoidon tuottaja).

Yksityisen hoidon tuen verotukseen vaikuttaa se, kenelle tuki maksetaan. Poikkeustapauksessa yksityisen hoidon tuki voidaan tilapäisesti maksaa lapsen vanhemmalle tai muulle huoltajalle. Näin esimerkiksi silloin, jos tukeen oikeutettu perhe joutuu järjestämään lapsen hoidon tilapäisen avun turvin, koska jää ilman hoitajaa hoitosopimuksen purkamisen vuoksi, eikä hae tai välittömästi saa kunnan järjestämää varhaiskasvatuspaikkaa.

Jos yksityisen hoidon tuki maksetaan lapsen vanhemmalle, se on hänen veronalaista ansiotuloaan (TVL 29 ja 61 §). Kela toimittaa tällöin ennakonpidätyksen palkkaa varten määrätyn lisäprosentin mukaan. Lapsen vanhempaan tai muuhun huoltajaan työsuhteessa olevalle lapsen hoitajalle maksettavaa yksityisen hoidon tukea ja kuntalisää on käsitelty jäljempänä luvussa 6. Yksityiselle hoidon tuottajalle maksettavaa yksityisen hoidon tukea ja kuntalisää on käsitelty jäljempänä luvussa 7.

4 Osittainen hoitoraha

Lapsen vanhemmalle tai muulla huoltajalle voidaan maksaa osittaista hoitorahaa, jotta vanhempi voi lyhentää työpäiväänsä. Osittainen hoitoraha on vanhemman veronalaista ansiotuloa (TVL 29 ja 61 §).

Tulosta toimitetaan ennakonpidätys palkkaa varten määrätyn lisäprosentin mukaan tai suoritusta koskevien muutosverokortin ennakonpidätysprosenttien mukaan. Jos suorituksen maksajalla ei ole suorituksen saajan ennakonpidätystietoja, ennakonpidätys toimitetaan 60 prosentin suuruisena (EPA 3 §).

5 Joustava hoitoraha

Lapsen vanhemmalle tai muulla huoltajalle voidaan maksaa joustavaa hoitorahaa, jotta vanhempi voi lyhentää työpäiväänsä. Joustava hoitoraha on vanhemman veronalaista ansiotuloa (TVL 29 ja 61 §).

Tulosta toimitetaan ennakonpidätys palkkaa varten määrätyn lisäprosentin mukaan tai suoritusta koskevien muutosverokortin ennakonpidätysprosenttien mukaan. Jos suorituksen maksajalla ei ole suorituksen saajan ennakonpidätystietoja, ennakonpidätys toimitetaan 60 prosentin suuruisena (EPA 3 §).

6 Vanhemman palkkaama hoitaja

6.1 Yleistä

Kotihoidon tukea tai yksityisen hoidon tukea saava vanhempi tai muu huoltaja voi palkata lapselle hoitajan tai maksaa hoitopalvelusta yksityiselle päivähoidon tuottajalle. Suorituksen maksajan velvollisuuksiin vaikuttaa se, maksaako hän palkkaa vai työkorvausta.

Jos vanhempi on solminut työsopimuksen lapsen hoitajan kanssa, on tälle maksettava korvaus palkkaa. Verotuksessa palkalla tarkoitetaan kaikenlaatuista palkkaa, palkkiota, etuutta ja korvausta, joka saadaan työsuhteessa (EPL 13 §). Vanhempi on tällöin työnantaja ja häntä koskevat pääsääntöisesti samat velvoitteet kuin muitakin työnantajia.

Jos vanhempi on solminut toimeksiantosopimuksen yksityisen päivähoidon tuottajan kanssa, on lapsen hoidosta maksettu korvaus työkorvausta. Työkorvauksella tarkoitetaan työstä, tehtävästä tai palveluksesta muuna kuin palkkana maksettavaa korvausta (EPL 25 §:n 1 momentin 1 kohta). Työkorvauksen maksamista käsitellään tämän ohjeen luvussa 7.

Työn teettäjä voi vero.fi-sivustolta löytyvän ratkaisuapurin avulla selvittää suorituksen maksajan velvollisuudet. Katso tarkemmin: Työnantajan velvollisuudet. Palkan ja työkorvauksen välistä rajanvetoa sekä työ- ja toimeksiantosopimuksen tunnusmerkkejä on käsitelty Verohallinnon ohjeessa Palkka ja työkorvaus verotuksessa.

6.2 Ennakonpidätyksen toimittaminen ja vakuutetun sairausvakuutusmaksu

6.2.1 Ennakonpidätys palkasta

Kun lapsen hoitaja ja vanhempi tai muu huoltaja ovat sopineet työsuhteesta, on lapsen hoitajalle maksettava korvaus palkkaa. Palkka on lapsen hoitajan veronalaista ansiotuloa (TVL 29 ja 61 §).

Suorituksen maksajan on toimitettava palkasta ennakonpidätys (EPL 9 §). Ennakonpidätys toimitetaan hoitajan verokorttiin merkityn palkan ennakonpidätysprosentin ja lisäprosentin mukaan (EPA 4 §). Ilman verokorttia ennakonpidätys tulee toimittaa 60 prosentin suuruisena (EPA 3 §). Ennakonpidätystä ei kuitenkaan tarvitse toimittaa, jos samalle lastenhoitajalle maksettu palkka ei ylitä 1 500 euroa kalenterivuodessa (EPA 13 §).

Jos 1 500 euron rajan ylittyminen varmistuu vasta työsuhteen alkamisen jälkeen, tulee ennakonpidätyksen toimittaminen aloittaa sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin 1 500 euron rajan ylittyminen käy selväksi. Aikaisemmin samana vuonna maksetuista palkoista ei tarvitse toimittaa ennakonpidätystä.

Työnantaja on lain mukaan vastuussa ennakonpidätyksen toimittamisesta. Jos lapsen vanhempi tai muu huoltaja on jättänyt ennakonpidätyksen toimittamatta yli 1 500 euron suuruisesta palkasta, voidaan toimittamatta tai maksamatta jätetty ennakonpidätys määrätä hänen maksettavakseen.

Lapsen hoitajalle maksettu palkka on hänen veronalaista tuloaan riippumatta siitä, onko palkasta toimitettu ennakonpidätystä. Jos palkasta ei toimiteta ennakonpidätystä, on vaarana, että lastenhoitajan verovuonna ennakkoon maksamat verot eivät vastaa verovuoden lopullisen veron määrää ja hän joutuu maksamaan jäännösveroa. Siksi on suositeltavaa, että vanhempi toimittaisi palkoista ennakonpidätyksen, vaikka palkan määrä ei ylittäisi 1 500 euroa kalenterivuodessa. Hoitaja voi myös itse pyytää vanhempaa toimittamaan ennakonpidätyksen. Työnantajan sairausvakuutusmaksua (katso luku 6.3) ei näissä tilanteissa tarvitse maksaa.

6.2.2 Ennakonpidätys hoitajalle maksettavasta yksityisen hoidon tuesta ja kuntalisästä

Lapsen vanhempaan tai muuhun huoltajaan työsuhteessa olevalle lapsen hoitajalle maksettu yksityisen hoidon tuki ja kuntalisä ovat hoitajan veronalaista tuloa. Kela toimittaa maksamastaan yksityisen hoidon tuesta ja kuntalisästä ennakonpidätyksen palkan ennakonpidätysprosentin ja lisäprosentin mukaan. Jos kuntalisän maksaa hoitajalle kunta, se toimittaa ennakonpidätyksen palkkaa varten määrätyn lisäprosentin mukaan.

Kunnat voivat maksaa vanhempaan työsuhteessa olevalle lapsen hoitajalle tai yksityisen hoidon tuottajalle erilaisia lakiin perustumattomia tukia esimerkiksi palvelurahan tai palvelusetelin nimellä. Lapsen hoitajalle tai yksityisen hoidon tuottajalle maksettu tuki on tämän veronalaista tuloa, josta kunta toimittaa ennakonpidätyksen palkkaa varten määrätyn lisäprosentin mukaan.

6.2.3 Vakuutetun sairausvakuutusmaksu

Suomessa sairausvakuutetut henkilöt ovat velvollisia maksamaan vakuutetun sairausvakuutusmaksua (sairausvakuutuslaki, 1224/2004, SVL, 18 luvun 5 §:n 1 momentti). Vakuutetun sairausvakuutusmaksu koostuu päivärahamaksusta ja sairaanhoitomaksusta, joiden suuruus vaihtelee vuosittain (SVL 18 luvun 4 §).

Sairausvakuutuksen päivärahamaksua maksetaan 16 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta 68 vuoden iän täyttämiskuukauden loppuun.

Työnantajan pitää maksaa sairausvakuutusmaksut työntekijöilleen maksamistaan palkoista. Vakuutetun sairaanhoitomaksu ja päivärahamaksu sisältyvät verokortin ennakonpidätysprosenttiin eikä niitä erikseen peritä työntekijän palkasta. Vakuutetun sairausvakuutusmaksu tilitetään osana ennakonpidätystä Verohallinnolle.

Työnantajan on palkkaa maksaessaan ilmoitettava ennakonpidätyksenä perimänsä päivärahamaksun määrä palkansaajalle (SVL 18 luvun 30 §). Työnantajan ei tarvitse erikseen ilmoittaa ennakonpidätykseen sisältyvän sairaanhoitomaksun määrää.

Kunakin vuonna voimassa olevat vakuutetun sairausvakuutusmaksujen määrät löytyvät Verohallinnon asiakasohjeesta Sosiaalivakuutusmaksut. Vakuutetun sairausvakuutusmaksua käsitellään tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Vakuutetun sairausvakuutusmaksu.

6.3 Työnantajan sairausvakuutusmaksu

Jos työntekijä on sairausvakuutuslain mukaan vakuutettu Suomessa, on palkasta maksettava työnantajan sairausvakuutusmaksu (laki työnantajan sairausvakuutusmaksusta, 771/2016, TaSavaL, 4 §:n 1 momentti). Työnantaja maksaa työnantajan sairausvakuutusmaksun omista varoistaan sairausvakuutusmaksun alaisten palkkojen yhteismäärän perusteella (TaSavaL 5 §:n 1 momentti). Työnantajan sairausvakuutusmaksu määräytyy prosenttiosuutena maksetusta palkasta.

Työnantajan sairausvakuutusmaksua ei tarvitse maksaa, jos työntekijä ei ole ennen palkan maksukuukautta täyttänyt 16 vuotta tai on täyttänyt 68 vuotta (TaSavaL 4 §:n 2 momentin 1 ja 2 kohta). Esimerkiksi jos työntekijä täyttää 16 vuotta 8. kesäkuuta, työnantajan sairausvakuutusmaksu on maksettava ensimmäistä kertaa heinäkuussa maksetusta palkasta, tai jos työntekijä on täyttänyt 68 vuotta 8. kesäkuuta, työnantajan sairausvakuutusmaksu on maksettava viimeistä kertaa kesäkuussa maksetusta palkasta.

Vanhemman tulee maksaa työnantajan sairausvakuutusmaksu sekä itse maksamastaan palkasta että Kelan hoitajalle maksamasta yksityisen hoidon tuesta ja Kelan tai kunnan mahdollisesti maksamasta kuntalisästä. Työnantajan sairausvakuutusmaksua ei kuitenkaan tarvitse maksaa, jos nämä suoritukset yhteensä eivät ylitä 1 500 euroa kalenterivuodessa (TaSavaL 4 §:n 2 momentin 3 kohta ja EPA 13 §).

Esimerkki: Vanhempi maksaa kalenterivuoden aikana lapsen hoitajalle palkkaa 700 euroa ja Kela yksityisen hoidon tukea 1 000 euroa. Vanhemman ei tarvitse toimittaa ennakonpidätystä maksamastaan palkasta. Hänen tulee kuitenkin maksaa työnantajan sairausvakuutusmaksu 1 700 eurosta, sillä palkan ja yksityisen hoidon tuen yhteismäärä ylittää 1 500 euron rajan.

Jos 1 500 euron rajan ylittyminen varmistuu vasta työsuhteen alkamisen jälkeen, tulee työnantajan sairausvakuutusmaksu suorittaa myös aikaisemmin samana vuonna maksetuista palkoista.

Kunakin vuonna voimassa oleva työnantajan sairausvakuutusmaksuprosentti on kerrottu Verohallinnon asiakasohjeessa Sosiaalivakuutusmaksut. Työnantajan sairausvakuutusmaksua käsitellään tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Työnantajan sairausvakuutusmaksu.

6.4 Työntekijän vakuuttaminen

Työnantaja on velvollinen järjestämään työntekijälle pakollisen vakuutusturvan. Lapsen vanhempi tai muu huoltaja on siten yleensä velvollinen ottamaan häneen työsuhteessa olevalle lapsen hoitajalle työeläke- ja tapaturmavakuutuksen sekä maksamaan työttömyysvakuutusmaksua. Vanhempi tai muu huoltaja voi lisäksi joutua ottamaan hoitajalle ryhmähenkivakuutuksen. Vakuuttamisvelvollisuuteen ei vaikuta se, toimitetaanko lapsen hoitajalle maksetusta palkasta ennakonpidätys tai maksetaanko siitä työnantajan sairausvakuutusmaksu.

Työnantajan on otettava työeläkevakuutus 17–68-vuotiaille työntekijöille, joiden kuukausiansio ylittää vakuuttamisvelvollisuuden alarajan (työntekijän eläkelaki, 395/2006, 4, 96, 100 ja 141 §). Työttömyysvakuutusmaksun maksuvelvollisuus koskee 18–64-vuotiaita palkansaajia, joille maksetaan kalenterivuoden aikana palkkaa yhteensä yli 1 500 euroa (laki työttömyysetuuksien rahoituksesta, 555/1998, 12 a ja 12 b §).

Työeläkevakuutusmaksu ja työttömyysvakuutusmaksu jakautuvat työnantajan ja työntekijän maksuosuuteen, jotka molemmat määräytyvät prosenttiosuutena palkasta. Työntekijän osuus työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksusta ei sisälly verokortin ennakonpidätysprosenttiin. Työntekijän osuus lasketaan vanhemman tai muun huoltajan maksaman bruttopalkan ja Kelan maksaman yksityisen hoidon tuen sekä mahdollisen kuntalisän yhteismäärän perusteella. Vanhempi tai muu huoltaja perii työntekijän osuuden hoitajalle maksamastaan ennakonpidätyksen toimittamisen jälkeisestä nettopalkasta palkanmaksun yhteydessä. Vanhempi maksaa sekä työntekijän että työnantajan osuuden maksuista työeläkelaitokselle ja työllisyysrahastolle.

Työnantajan on vakuutettava työntekijä työtapaturman ja ammattitaudin varalta, jos kalenterivuoden aikainen vakuuttamisvelvollisuuden euromääräinen palkkojen alaraja ylittyy (työtapaturma- ja ammattitautilaki, 459/2015, 3 §:n 2 momentti ja 268 §). Työnantajan on myös otettava työntekijöilleen ryhmähenkivakuutus, jos tehtävää työtä koskevassa työehtosopimuksessa on sovittu niin.

Kunakin vuonna voimassa olevat työnantajan sosiaalivakuutusmaksujen määrät on kerrottu Verohallinnon asiakasohjeessa Sosiaalivakuutusmaksut. Lisätietoa vakuuttamisesta ja vakuutusmaksujen määrästä saa eläkevakuutusyhtiöistä, eläketurvakeskukselta, työllisyysrahastolta ja tapaturmavakuutusyhtiöiltä.

6.5 Työntekijälle annettava tosite

Lapsen vanhemman tai muun huoltajan on annettava lapsen hoitajalle tosite tälle kalenterivuoden aikana maksamiensa palkkojen ja muiden suoritusten sekä niistä toimitetun ennakonpidätyksen tarkistamiseksi (EPL 35 §). Tosite on vapaamuotoinen. Siinä tulee kuitenkin olla ainakin seuraavat tiedot:

• työnantajan nimi, henkilötunnus, osoite ja puhelinnumero
• työntekijän nimi, henkilötunnus ja osoite
• palkan ja siitä mahdollisesti toimitetun ennakonpidätyksen määrä
• palkanmaksukausi ja palkanmaksun ajankohta
• työntekijältä perityn työntekijän eläkevakuutusmaksun ja työttömyysvakuutusmaksun määrä
• päivärahamaksun määrä.

Tosite on annettava aina riippumatta siitä, onko hoitajalle maksetusta palkasta toimitettu ennakonpidätys. Tosite on annettava viimeistään palkanmaksuvuotta seuraavan vuoden tammikuun 15. päivään mennessä. Työsuhteen päättyessä tosite on palkansaajan vaatimuksesta annettava välittömästi.

Käteisenä rahana maksetusta palkasta työnantajalla on oltava työntekijän allekirjoittama kuitti tai muu maksun todentava selvitys.

6.6 Muistiinpanovelvollisuus ja tositteiden säilyttäminen

Vanhemman tai muun huoltajan on pidettävä muistiinpanoja niistä palkoista, joita hän on maksanut häneen työsuhteessa olevalle hoitajalle (laki oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä, 768/2016, OVML, 27 § ja Verohallinnon päätös työnantajan ja suorituksen maksajan muistiinpanovelvollisuudesta). Muistiinpanoista tulee käydä ilmi mainitussa Verohallinnon päätöksessä kerrotut tiedot. Muistiinpanoja on pidettävä myös maksetuista työnantajan sairausvakuutusmaksuista.

Muistiinpanot ja tositteet (laskut, kuitit ja tiliotteet) on säilytettävä 6 vuotta palkanmaksuvuoden päättymisestä (OVML 28 §:n 2 momentti).

6.7 Työnantajasuoritusten maksaminen ja ilmoittaminen

Ennakonpidätykset ja työnantajan sairausvakuutusmaksu ovat niin sanottuja työnantajasuorituksia. Ne ovat myös niin sanottuja oma-aloitteisia veroja. Tämä tarkoittaa sitä, että vanhemman tai muun huoltajan on oma-aloitteisesti laskettava veron määrä ja maksettava se ajallaan. Oma-aloitteiset verot on siten maksettava ilman Verohallinnon lähettämää tilisiirtotietoa.

Ennakonpidätyksen ja työnantajan sairausvakuutusmaksun Verohallinnolle maksamisen ajankohdasta säädetään OVML 6 luvussa ja maksamismenettelystä veronkantolaissa (11/2018).

Vanhempi maksaa ennakonpidätykset ja työnantajan sairausvakuutusmaksun Verohallinnolle viimeistään palkanmaksukuukautta seuraavan kalenterikuukauden 12. päivänä (yleinen eräpäivä, OVML 2 § ja 32 §). Jos kuukauden 12. päivä ei ole pankkipäivä, eräpäivä on sitä seuraava ensimmäinen pankkipäivä. Maksamiseen tarvittavat tiedot ovat saatavissa OmaVero -palvelusta ja sieltä voi myös siirtyä verkkopankkiin maksamaan työnantajasuorituksia. Oma-aloitteisten verojen maksuohjeita on Verohallinnon asiakasohjeessa Oma-aloitteiset verot.

Tulorekisteriin on ilmoitettava tiedot maksetuista palkoista ja työnantajasuorituksista sekä palkoista toimitetuista ennakonpidätyksistä (laki tulotietojärjestelmästä, 53/2018). Tulorekisteriin ilmoitettavilla tiedoilla ei ole euromääräistä alarajaa. Palkka ja toimitettu ennakonpidätys tulee ilmoittaa tulorekisteriin viimeistään maksukuukautta seuraavan kalenterikuukauden 5. päivä. Tietojen tulorekisteriin ilmoittamisesta ja ilmoittamisen määräajoista on kerrottu yksityiskohtaisesti Tulorekisterin ohjeessa Tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin: kotitalous työn teettäjänä.

7 Vanhemman yksityiselle päivähoidon tuottajalle maksama työkorvaus

7.1 Yleistä

Toimeksiantosuhteessa lapsen vanhempi tai muu huoltaja ostaa lapsenhoitotyön palveluna yrittäjältä tai yritykseltä ja maksaa tälle työkorvausta laskun perusteella. Työkorvaus on yrittäjän tai yrityksen veronalaista tuloa (laki elinkeinotulon verottamisesta, 360/1968, 4 §).

Työkorvauksen maksajalla ei ole työnantajan velvoitteita. Siten esimerkiksi työnantajan sairausvakuutusmaksua ja lakisääteisiä vakuutusmaksuja ei tarvitse maksaa. Työn teettäjä voi vero.fi-sivustolta löytyvän ratkaisuapurin avulla selvittää suorituksen maksajan velvollisuudet. Katso tarkemmin: Työnantajan velvollisuudet.

7.2 Ennakonpidätyksen toimittaminen

7.2.1 Ennakonpidätys työkorvauksesta

Työkorvausta maksava vanhempi tai muu huoltaja on velvollinen toimittamaan ennakonpidätyksen maksamastaan työkorvauksesta, jos työkorvauksen saajaa ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin (EPL 9 § ja 25 §). Jos tällaisesta työstä samalle saajalle maksettavat suoritukset eivät ylitä 1 500 euroa kalenterivuodessa, vanhempi tai muu huoltaja ei ole velvollinen toimittamaan suorituksesta ennakonpidätystä (EPL 9 §:n 3 momentti ja EPA 13 §).

Ennakkoperintärekisteriin kuulumattomalle luonnolliselle henkilölle (esimerkiksi liikkeen- ja ammatinharjoittaja) maksetusta työkorvauksesta toimitetaan ennakonpidätys työkorvausta varten annetulle verokortille merkityn ennakonpidätysprosentin mukaan (EPA 10 §). Ilman työkorvauksen verokorttia ennakonpidätys toimitetaan 60 prosentin suuruisena (EPA 3 §). Ennakkoperintärekisteriin kuulumattomalle yritykselle (esimerkiksi osakeyhtiö) maksetusta työkorvauksesta toimitetaan 13 prosentin suuruinen ennakonpidätys, ellei yritys esitä suoritusta varten verokorttia (EPA 15 §:n 3 momentti).

Arvonlisäveron osuus vähennetään ennen ennakonpidätyksen toimittamista (EPA 15 §:n 4 momentti).

Ennakkoperintärekisteriin merkitylle yksityisen hoidon tuottajalle (esimerkiksi yksityinen päiväkoti) maksetusta työkorvauksesta ei tarvitse toimittaa ennakonpidätystä.

7.2.2 Ennakonpidätys yksityiselle hoidon tuottajalle maksettavasta yksityisen hoidon tuesta ja kuntalisästä

Yksityiselle hoidon tuottajalle maksettu yksityisen hoidon tuki on tuensaajan veronalaista työkorvausta. Kela ja kunnat eivät toimita ennakkoperintärekisteriin merkitylle yksityiselle hoidon tuottajalle maksamastaan yksityisen hoidon tuesta ennakonpidätystä. Jos yksityistä hoidon tuottajaa ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin, toimitetaan tälle maksetusta yksityisen hoidon tuesta kuitenkin ennakonpidätys.

Ennakkoperintärekisteriin merkitsemättömälle luonnolliselle henkilölle maksettavasta työkorvauksesta toimitetaan ennakonpidätys työkorvausta varten annetun verokortin mukaan (EPA 10 §). Jos suorituksen maksajalla ei ole kyseistä suoritusta koskevia ennakonpidätystietoja, luonnolliselle henkilölle maksettavasta suorituksesta ennakonpidätys toimitetaan 60 prosentin suuruisena (EPA 3 §). Ennakkoperintärekisteriin merkitsemättömälle yhteisölle, yhteisetuudelle ja yhtymälle maksettavasta työkorvauksesta ennakonpidätys on 13 prosenttia (EPA 15 §:n 3 momentti).

Kunnat voivat maksaa yksityisen hoidon tuottajalle erilaisia lakiin perustumattomia tukia esimerkiksi palvelurahan tai palvelusetelin nimellä. Yksityisen hoidon tuottajalle maksettu tuki on tämän veronalaista tuloa, josta kunta toimittaa ennakonpidätyksen vastaavasti kuin yksityisen hoidon tukeen liittyvästä kuntalisästä.

7.3 Työkorvauksen maksaminen ja ilmoittaminen

Ennakonpidätyksen Verohallinnolle maksamisen ajankohdasta säädetään OVML 6 luvussa ja maksamismenettelystä veronkantolaissa. Ennakonpidätys tulee maksaa Verohallinnolle viimeistään maksukuukautta seuraavan kalenterikuukauden 12. päivänä (yleinen eräpäivä, OVML 2 § ja 32 §). Jos kuukauden 12. päivä ei ole pankkipäivä, eräpäivä on sitä seuraava ensimmäinen pankkipäivä. Oma-aloitteisten verojen maksuohjeita on Verohallinnon asiakasohjeessa Oma-aloitteiset verot.

Lapsen vanhemman tai muun huoltajan tulee ilmoittaa maksamansa suoritukset tulorekisteriin, jos palvelu ostetaan yritykseltä tai henkilöltä, joka ei kuulu ennakkoperintärekisteriin. Tulorekisteriin ilmoitettavilla tiedoilla ei ole euromääräistä alarajaa. Työkorvaus ja toimitettu ennakonpidätys tulee ilmoittaa tulorekisteriin viimeistään maksukuukautta seuraavan kalenterikuukauden 5. päivä. Tietojen tulorekisteriin ilmoittamisesta ja ilmoittamisen määräajoista on kerrottu yksityiskohtaisesti Tulorekisterin ohjeessa Tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin: kotitalous työn teettäjänä.

8 Tuen takaisinperintä

Lapsen vanhempi tai muu huoltaja saattaa joutua palauttamaan saamaansa kotihoidon tukea tai yksityisen hoidon tukea Kelalle tai kunnalle (etuuden takaisinperintä). Takaisinperintämenettelyyn vaikuttaa se, onko takaisinperinnän kohteena kotihoidon tuki vai yksityisen hoidon tuki. Takaisinperittyjen etuustulojen oikaisusta säädetään TVL 112 a §:ssä.

Takaisinperityn kotihoidon tuen määrä vähennetään tuen saaneen vanhemman tai muu huoltajan veronalaisesta ansiotulosta. Kela korjaa tällöin etuudesta antamaansa ilmoitusta.

Yksityisen hoidon tuen takaisinperintä kohdistuu lapsen vanhempaan tai muuhun huoltajaan. Palautetun yksityisen hoidon tuen määrä vähennetään kuitenkin sen henkilön veronalaisesta tulosta, jolle tuki on maksettu.

Etuuksien takaisinperinnästä on kerrottu tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Eläkkeiden ja etuuksien takaisinperintä. Etuuksien takaisinperinnän ilmoittamisesta tulorekisteriin kerrotaan tulorekisterin ohjeessa Etuudet: takaisinperintä ja regressi. 

9 Kotitalousvähennys

Lapsen vanhempi tai muu huoltaja ei ole oikeutettu kotitalousvähennykseen lastenhoidosta maksamastaan palkasta tai työkorvauksesta, jos samaa lastenhoitoa varten on myönnetty kotihoidon tukea tai yksityisen hoidon tukea. Osittaisen hoitorahan tai joustavan hoitorahan saaminen ei sen sijaan estä kotitalousvähennyksen myöntämistä. Lisätietietoa tästä on Verohallinnon ohjeessa Kotitalousvähennys tavanomaisesta kotitalous-, hoiva- ja hoitotyöstä.

10 Ulkomailta tuleva hoitaja

Ulkomailta tulevan hoitajan verotus saattaa poiketa Suomessa asuvan hoitajan verotuksesta. Sosiaaliturvassa ja vakuuttamisessa saattaa myös olla eroja. Ulkomailta tulevan palkansaajan verotuksesta on kerrottu Verohallinnon ohjeessa Ulkomailta Suomeen tulevan työntekijän verotus sekä asiakasohjeessa Ulkomailta Suomeen tuleva au-pair.

11 Palkka.fi -palvelu

Palkka.fi-palvelu on kotitalouksille ja muille pientyönantajille suunnattu maksuton palvelu, jonka avulla palkanmaksaja voi laskea työntekijän palkan, ennakonpidätyksen, työnantajan sairausvakuutusmaksun ja pakolliset työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksut. Palkka.fi -palvelua käyttävä työnantaja saa työntekijän verokorttitiedot palveluun Verohallinnolta automaattisesti. Palvelusta voi myös tulostaa palkkalaskelmat ja muistiinpanojen tositteet. Palkka.fi -palvelu lähettää tulorekisteriin vaadittavat ilmoitukset. Työkorvauksia ei voi maksaa Palkka.fi -palvelussa.

Lisää tietoa palvelusta löytyy osoitteesta palkka.fi. Palvelun käyttö vaatii kirjautumisen.

johtava veroasiantuntija Tero Määttä

johtava veroasiantuntija Kaija Selkäinaho