Lakisääteisiä eläkkeitä tarjoavien ulkomaisten eläkelaitosten osinkojen lähdeverotus

Antopäivä
15.3.2016
Diaarinumero
A218/200/2015
Voimassaolo
15.3.2016 -
Valtuutussäännös
Laki Verohallinnosta (503/2010) 2 § 2 momentti
Korvaa ohjeen
-

Ohjeessa käsitellään rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain 3 § ja 7 §:ien muutosta. Muutoksen mukaan ulkomaiset kotimaista eläkelaitosta vastaavat yhteisöt ovat oikeutettuja tietyin edellytyksin elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 8 §:n 1 momentin 10 kohdan mukaiseen vähennykseen. Ohjeessa kerrotaan mitä tietoja ja selvityksiä eläkelaitoksen tulee antaa, jotta vähennys voidaan myöntää.

1 Yleistä

Kotimainen eläkelaitos voi olla juridiselta muodoltaan eläkevakuutusyhtiö, eläkesäätiö tai eläkekassa. Eläkelaitoksia ei ole säädetty tulosta verovapaiksi yhteisöiksi. Niiden elinkeinotoiminnan tulos lasketaan elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (360/1968), myöhemmin elinkeinoverolaki, mukaisesti. Elinkeinotoiminnan verotuksessa elinkeinotulolähteen menot vähennetään tulolähteen tuloista kokonaisuutena eikä niitä kohdisteta tiettyihin tuloihin.

Elinkeinoverolain 8 §:n 1 momentin 10 kohdan mukaan vakuutuslaitokset voivat vähentää menoina lakisääteiset siirrot korvaus- ja vakuutusmaksuvastuuseen. Vastaavasti eläkesäätiöt ja niihin rinnastettavat eläkelaitokset voivat vähentää menoina niiden eläkesitoumuksista ja muista sellaisista sitoumuksista johtuvan vastuun peittämiseen tarvittavat vakuutusteknisten perusteiden mukaan lasketut määrät. Laissa tarkoitettu vähennysoikeus koskee kaikkea vakuutustoimintaa. Vähennyksen tarkoituksena on turvata vastaisten eläkesuoritusten maksaminen. Työeläkelaitosten edellä mainitun vähennyksen jaksotuksesta on säädetty elinkeinoverolain 48 §:ssä.

Rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annettua lakia (627/1978), myöhemmin lähdeverolaki, on muutettu 1.1.2015 alkaen vastaamaan EU-oikeutta (C-342/10, komissio vastaan Suomi) siten, että myös ulkomaiset eläkelaitokset ovat tietyin edellytyksin oikeutettuja elinkeinoverolain 8 §:n 1 momentin 10 kohdan mukaiseen vähennykseen. Vähennysoikeus liittyy tilanteisiin, joissa eläkelaitos saa Suomesta osinkotuloa.

2 Lähdeveron määrä ja elinkeinoverolaissa tarkoitetun menon vähentäminen

Lähdevero on perittävä kun osinko maksetaan tai merkitään saajan tilille hänen hyväkseen. Lähdevero on lähdeverolain 7 §:n 3 kohdan (975/2014) mukaan 15 prosenttia osingosta kun osinkoa jakavan yhteisön osakkeet kuuluvat osingon saajan sijoitusomaisuuteen, jos osingon saaja on kotimaista eläkelaitosta vastaava ulkomainen yhteisö, jonka kotipaikka on Euroopan talousalueella eikä osingon saaja ei ole emo- ja tytäryhtiödirektiivissä tarkoitettu yhtiö, joka omistaa osinkoa jaettaessa välittömästi vähintään kymmenen prosenttia osinkoa maksavan yhteisön osakepääomasta.

Edellä mainittua verokantaa voidaan soveltaa myös kotimaista eläkelaitosta vastaaviin yhteisöihin, joiden kotipaikka on Euroopan talousalueen ulkopuolella, jos yhteisön omistusosuus jakajayhtiön osakepääomasta on alle 10 prosenttia. Lisäksi edellytetään, että Suomella on osingonsaajan kotivaltion kanssa veroasioita koskeva sopimus tietojenvaihdosta ja että osingonsaajan kotivaltiosta saadaan riittävät tiedot verotuksen toimittamiseksi.

Suomen ja osingon saajan asuinvaltion välinen verosopimus voi vaikuttaa perittävän lähdeveron määrään.

Lähdeverolain 3 §:n 7 momentin (975/2014) mukaan lähdeveroa perittäessä sijoitusomaisuuteen kuuluvista osakkeista saadun osingon kokonaismäärästä on mahdollista vähentää elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 8 §:n 1 momentin 10 kohdassa mainitusta menosta osuus, joka vastaa Suomesta saadun osingon osuutta osingon saajan liikevaihdosta. Vähennysoikeus koskee ainoastaan suomalaisiin eläkelaitoksiin rinnastettavia toimijoita.

Vähennyksen myöntämisen edellytyksenä on, että osingon saajan kotipaikka on Euroopan talousalueella. Vähennys voidaan myöntää myös sellaisille eläkelaitoksille, joiden kotipaikka on Euroopan talousalueen ulkopuolella, mikäli osingon saaja omistaa välittömästi alle kymmenen prosenttia osinkoa maksavan yhteisön osakepääomasta. Lain soveltamisen edellytyksenä on lisäksi, että Suomella on osingon saajan kotivaltion kanssa sopimus tietojenvaihdosta veroasioissa ja että riittävät tiedot verotuksen toimittamiseksi kyseistä valtiosta myös saadaan. Lain mukaan osingon saajan on esitettävä Verohallinnolle selvitys elinkeinoverolain 8 §:n 1 momentin 10 kohdan perusteella myönnettävän vähennyksen määrästä ja perusteista.

Lakimuutosta koskevassa hallituksen esityksessä (HE 157/2014 vp) esitetään joitakin tarkennuksia lain soveltamisen edellytyksistä. Sen mukaan ulkomaisen yhteisön tulee olla voittoa tavoittelematon eikä sen tule tarjota muita vakuutus- tai eläketuotteita kuin lakisääteisiä eläkkeitä tai ammatillisia lisäeläkkeitä. Lisäksi yhteisön edellytetään olevan verovapaa kotivaltiossaan ja samantyyppisen viranomaisvalvonnan kohteena kuin suomalainen vastaava toimija.

3 Vähennyksen myöntäminen

3.1 Vähennyksen myöntämistä varten esitettävä selvitys

Jotta elinkeinoverolain mukainen vähennys voidaan myöntää, ulkomaisen yhteisön on esitettävä selvitys seuraavien edellytysten täyttymisestä:

a) Yhteisön kotipaikka on ETA-alueella

  1. Osakkeet, joiden perusteella osinko maksetaan, kuuluvat yhteisön sijoitusomaisuuteen.
  2. Yhteisö ei harjoita muuta toimintaa kuin lakisääteisten eläkkeiden ja ammatillisten lisäeläkkeiden tarjoamista. Sen toimintaan ei voi sisältyä muuta, esim. yksilöllisten eläkevakuutusten tarjoamista.
  3. Yhteisö ei tavoittele voittoa.
  4. Yhteisö on asuinvaltiossaan säädetty verovapaaksi tai sillä on samantyyppinen oikeus kuin kotimaisella eläkelaitoksella vähentää kotivaltionsa verotuksessa vakuutusteknisen vastuuvelan muutos, jolloin se tosiasiallisesti ei maksa veroa.
  5. Yhteisö on samantyyppisen viranomaisvalvonnan kohteena kuin kotimainen vastaava toimija. Kotimaisten työeläkelaitosten valvontajärjestelmän muodostavat sen hallinto, sisäiset valvontajärjestelmät ja tilintarkastus sekä ulkopuolinen valvonta. Suomessa Finanssivalvonta valvoo eläkelaitoksia.

b) Jos yhteisön kotipaikka on ETA-alueen ulkopuolella, edellytetään edellä mainittujen 1-5 kohtien selvitysten lisäksi, että yhteisö omistaa välittömästi alle 10 prosenttia osinkoa jakavan yhteisön pääomasta.

3.2 Selvitys vähennyksen määrästä ja sen perusteista

Ulkomaisen yhteisön on lisäksi selvitettävä miten vähennys on laskettu ja mikä on Suomesta saadun osinkotulon osuus yhteisön liikevaihdosta. Selvitys vastaisi kotimaisilta eläkelaitoksilta edellytettävää selvitystä.

Liikevaihdon osalta lakimuutosta koskevassa hallituksen esityksessä on viitattu Finanssivalvonnan antamaan ohjeeseen Dnro FIVA 7/01.00./20121.Ohjeen mukaan eläkelaitoksen liikevaihdolla tarkoitetaan yleensä seuraavien erien summaa: vakuutusmaksutulot ennen vakuutusmaksusaamisten luottotappioita ja jälleenvakuuttajien osuutta + sijoitustoiminnan nettotuotto kirjanpidossa + muut tuotot.

Ohessa on linkki vakuutusyhtiöiden Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (STMtpA 614/2008) liitteessä olevaan tuloslaskelma- ja tasekaavaan.

http://www.finlex.fi/data/sdliite/liite/5572.pdf (finlex.fi)

Eläkekassoja ja -säätiöitä koskee sosiaali- ja terveysministeriön asetus vakuutuskassan ja eläkesäätiön tilinpäätöksestä (1336/2002), jonka liitteessä 1 (13.4.2010/260) on tuloslaskelmakaava. Kaava on sisällytetty Finanssivalvonnan määräyskokoelmaan 15/2012 (s. 50-).

http://www.finanssivalvonta.fi/fi/Saantely/Maarayskokoelma/Uusi/Documents/
15_2012.M1.pdf
 (finanssivalvonta.fi)

Vähennyskelpoinen siirto määräytyy työeläkevakuutusyhtiöiden ja eläkekassojen vastuuvelan sekä eläkesäätiöiden eläkevastuun laskuperusteiden mukaisesti. Lakisääteisten eläkkeiden kuten työeläkkeiden vähennyksen peruste ja määrä pohjautuu Suomen työeläkelainsäädäntöön. Vastuuvelan ja eläkevastuun lisäys tilikaudella vähennetään elinkeinotulon verotuksessa. Vastaavasti vastuuvelan ja eläkevastuun vähennys on elinkeinotulon verotuksessa verotettavaa tuloa. Vastuuvelan sekä eläkevastuun muutos on merkittävä kirjanpitoon. Ohessa on linkki Työeläkevakuuttajien yhdistyksen (TELA ry) sivulle, joissa on yleiskuvaus työeläkelaitosten vastuulaskennasta.

http://www.tela.fi/tyoelaketalous/vastuut_ja_vakavaraisuus/vastuulaskenta (tela.fi)

Jos yhteisön asuinvaltiossa on Suomea vastaava järjestelmä ja vakuutusteknistä vähennystä vastaava vähennys ilmenee yhteisön tilinpäätöstiedoista, yhteisö voi antaa selvityksenä kyseisen vuoden tilinpäätöstiedot. Lisäksi yhteisön tulee antaa vapaamuotoinen selvitys Suomesta saadun osingon määrästä ja selvitys tähän kohdistettavasta vakuutusteknistä vähennystä vastaavan vähennyksen määrästä.

Jos yhteisön asuinvaltiossa ei ole Suomea vastaavaa järjestelmää, yhteisön tulee esittää esimerkiksi STMtpA:n tuloslaskelma- ja tasekaavaa vastaava laskelma ja esittää erillinen selvitys osingoista ja niihin kohdistuvasta elinkeinoverolain 8 §:n 1 momentin 10 kohdan mukaisesta vähennyksestä.

Alla on kaksi yksinkertaistettua esimerkkiä siitä miten vastuuvelan lisäys tai vähennys vaikuttaa osingosta tehtävän vähennyksen määrään.

Esimerkki 1:
EVL 8 § 1 momentin 10 kohdan mukaisen vähennyksen määrä tilanteessa, jossa vastuuvelan lisäys on vähennetty tuloslaskelmalla. Vähennyskelpoinen määrä:

Vastuuvelan lisäys  x Suomesta saadut osingot
Liikevaihto

Tuloslaskelman liikevaihto    300.000
Liikevaihtoon sisältyvät suomalaiset osingot 1.000
   
Taseessa vastuuvelkaan  sisältyvä lisäys 10.000
Tuloslaskelmalla tulosta vähennetty muutos 10.000
   
Osinko 1.000  
EVL 8.1 §:n 10 kohdan mukainen vähennys 33,33
   
Osingon veronalainen osuus 966,67

Esimerkki 2:
EVL 8 § 1 momentin 10 kohdan mukaista vähennystä ei voi tehdä tilanteessa, jossa vastuuvelan vähennys on lisätty tuloslaskelmalla yhteisön tuloon.

Tuloslaskelman liikevaihto 300.000
Liikevaihtoon sisältyvät suomalaiset osingot   1.000
   
Taseessa vastuuvelkaan sisältyvä vähennys 10.000
   
Tuloslaskelmalla tuloon lisätty muutos  10.000
   
Osinko 1.000
EVL 8.1 §:n 10 kohdan mukainen vähennys 0
   
Osingon veronalainen osuus  1.000

1  Kirjanpitoa, tilinpäätöstä ja toimintakertomusta koskevat määräykset ja ohjeet: Vakuutusyhtiöt, työeläkevakuutusyhtiöt, vakuutusyhdistykset, vakuutusomistusyhteisöt, kolmannen maan vakuutusyhtiöiden sivuliikkeet ja lailla perustetut eläkelaitokset

4 Erityistapaukset

Tuloverolaissa on säädetty tietyt yhteisöt joko kokonaan tai osittain verovapaiksi. Kunnallinen eläkelaitos (Keva) on tällainen yhteisö. Keva on itsenäinen julkisoikeudellinen yhteisö, joka vastaa kunta-alan henkilöstön eläkkeiden rahoituksesta ja eläkevarojen sijoittamisesta. Kevan toiminta perustuu kunnalliseen eläkelakiin (KuEL) ja sen toimintaa valvoo valtiovarainministeriö sekä Finanssivalvonta.

Lähdeverolain 3 §:n 7 kohtaa ei sovelleta Kevaa vastaaviin toimijoihin. Ottaen huomioon EU-sopimuksen SEUT 63 artikla ja siihen liittyvä oikeuskäytäntö Kevaa vastaavalle ulkomaiselle yhteisölle osingot voivat kuitenkin olla kokonaan verovapaita.

5 Lähdeveron palautuksen hakeminen

Käytännössä lähteellä peritty liikavero palautetaan palautusmenettelyssä, koska ulkomaisen yhteisön on lähes aina vaikeaa antaa kaikki lain edellyttämät selvitykset osingonmaksuhetkellä tai osingonmaksuvuonna. Palautettavalle verolle maksetaan lähdeverolain 11 §:n 4 momentin mukaisesti korkoa.

Veroa haetaan palautettavaksi lomakkeella 6163, johon liitetään lomakkeessa mainitut liitteet.

Hakemus Suomen lähdeveron palauttamiseksi (6163)

Muut tiedot (kohtien 2-5 tiedot ja selvityksen vähennyksen määrästä) yhteisö voi antaa vapaamuotoisesti. Jos yhteisön asuinvaltio on ETA-alueen ulkopuolella, sen tulee lisäksi antaa selvitys siitä, että se omistaa välittömästi alle 10 prosenttia osinkoa jakaneen yhteisön pääomasta. Arvio ulkomaisen eläkelaitoksen vastaavuudesta kotimaiseen eläkelaitokseen tehdään aina tapauskohtaisesti.

Lähdeverolain muutos perustuu Suomen saamaan EU- tuomioistuimen tuomioon (Asia C-342/10, komissio vastaan Suomi). Koska tuomion perusteella voidaan katsoa, että Suomen verotus on ollut EU-oikeuden vastaista, lähdeveroa voidaan palauttaa myös aikaisemmilta vuosilta lähdeveron palautusta koskevan määräajan puitteissa. Tämä kuitenkin edellyttää tässä ohjeessa mainittujen edellytysten täyttymistä ja selvitysten antamista kaikilta hakemuksen kohteena olevilta vuosilta. Sijoitusomaisuusosingon lähdevero määräytyy asianomaisena verovuonna sovelletun verokannan mukaisesti.


johtaja Jari Salokoski

johtava veroasiantuntija Annemari Viinikka