Saamenkielinen asiointi muissa kuin saamelaisten kotiseutualueella sijaitsevissa Verohallinnon yksiköissä

Tässä ohjeessa kerrotulla tavalla menetellään, kun saamelainen käyttää Verohallinnossa asioidessaan omaa verotusta koskevassa asiassaan saamen kieltä muualla kuin saamen kielilain tarkoittamalla kotiseutualueella. Menettelytapa koskee kaikkia Verohallinnon yksiköitä ja toimipisteitä

1 Yleistä

Verohallinnosta muodostettiin yksi viranomainen 1.5.2008 voimaan tulleella lailla Verohallinnosta. Saamen kielilain 2 §:n 7-kohtaa muutettiin samalla niin, että viranomaisena, johon saamen kielilakia sovelletaan, pidetään myös Verohallintoa.

Saamelaisella on Saamen kielilain 4 §:n mukaan oikeus käyttää omaa verotustaan koskevassa asiassa tai asiassa, jossa häntä kuullaan, kaikissa Verohallinnon yksiköissä joko suomen tai saamen kieltä. Saamelaisella tarkoitetaan saamen kielilain 3 §:n mukaan henkilöä, joka pitää itseään saamelaisena edellyttäen, että

1. hän itse tai ainakin yksi hänen vanhemmistaan tai isovanhemmistaan on oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenään, tai
2. hän on sellaisen henkilön jälkeläinen, joka on merkitty tunturi-, metsä- tai kalastajalappalaiseksi maa-, veronkanto- tai henkikirjassa, taikka
3. ainakin yksi hänen vanhemmistaan on merkitty tai olisi voitu merkitä äänioikeutetuksi saamelaisvaltuuskunnan tai saamelaiskäräjien vaaleissa.

Oikeushenkilöillä, joiden pöytäkirjakieli on saame, on saamen kielilain 5 §:n mukaan vastaava oikeus viranomaisissa asioidessaan käyttää pöytäkirjakieltään noudattaen soveltuvin osin, mitä 4 §:ssä säädetään saamelaisten oikeudesta käyttää saamen kieltä.

Lainmuutoksilla ei ole vaikutusta saamelaisten kielellisiin oikeuksiin saamelaisten kotiseutualueella (Pohjois-Lappi) sijaitsevissa Verohallinnon toimipaikoissa.

2 Oikeus tulkkaukseen saamelaisen asioidessa Verohallinnon toimipisteessä

Jos saamelainen asioidessaan saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella sijaitsevassa Verohallinnon toimipisteessä (esimerkiksi verokorttiasiassaan tai verojen perintään liittyvässä asiassaan) käyttää saamen kielilain 4 §:n mukaisesti saamen kieltä, on hänellä saamen kielen taitoisen henkilön puuttuessa saamen kielilain 19 §:n mukaan oikeus tulkkaukseen saamen kielelle.

Verotoimisto tai muu toimintayksikkö järjestää asian käsittelyä varten suullisen puhelimitse tapahtuvan tulkkauksen. Tarvittaessa asian käsittelyä siirretään ja paikalle voidaan tilata saamen kielen tulkki. Verohallinto maksaa tulkkauskustannukset.

Pohjoissaamen kieltä koskevissa tulkkausasioissa otetaan ensisijaisesti yhteyttä Pohjois-Suomen verotoimistoon. Verohallinto on tehnyt toimeksiantosopimuksen saamen kielen tulkkien kanssa edellä tarkoitettujen palveluiden tuottamisesta. Kysymyksessä olevat tulkit ovat sopimuksella antaneet salassapitositoumuksen.

3 Saamenkielisten verotusasiakirjojen käsittely ja asiakirjojen kääntäminen

Jos saamelainen asianosainen muualla kuin saamelaisten kotiseutualueella pyytää saamen kielilain 20 §:n mukaisesti saada veroasian käsittelyyn liittyvät asiakirjat saamenkielisinä tai saamen kielilain 4 §:n mukaisesti jättää omaa veroasiaansa koskevat asiakirjat saamenkielisinä, asian avustava valmistelu voidaan siirtää Pohjois-Suomen verotoimiston tehtäväksi. 

Jos saamelaisen asianosaisen veroasiaa koskevan asian käsittely edellyttää saamen kielilain 20 §:ssä säädettyä suomenkielisen asiakirjan kääntämistä saamen kielelle tai tarvittaessa käännöstä saamen kielestä suomeksi, verotoimisto tai muu Verohallinnon yksikkö ottaa yhteyttä Pohjois-Suomen verotoimistoon. Pohjois-Suomen verotoimisto huolehtii asiakirjojen kääntämisestä käyttäen tarvittaessa apuna saamen kielen kielitoimiston kielenkääntäjiä. Verohallinto maksaa kääntämisestä aiheutuneet kulut.

4 Saamenkieliset palvelut

Pohjois-Suomen verotoimisto toimii koko maan osalta saamenkielisen palvelun tukiyksikkönä. Saamenkieliset palvelut löytyvät osoitteesta vero.fi/samegillii.

ylijohtaja Heli Lähteenmäki

johtava veroasiantuntija Tero Määttä