Lähdeveron palautukselle maksettava korko

Antopäivä
1.11.2017
Diaarinumero
A200/200/2017
Voimassaolo
Toistaiseksi
Valtuutussäännös
Laki Verohallinnosta (503/2010) 2 § 2 momentti
Korvaa ohjeen
A30/200/2017, 9.2.2017

Ohjeessa käsitellään rajoitetusti verovelvolliselle palautettavalle lähdeverolle maksettavaa korkoa. Ohjetta on päivitetty 1.11.2017 palautukselle maksettavan koron määräytymistä koskevien lakimuutosten johdosta. Lakimuutokset eivät koske vuodelta 2016 tai sitä ennen perityn veron palautukselle maksettavaa korkoa, vaan näiltä osin noudatetaan edelleen lakimuutosta edeltäviä palautuskoron  laskentaperusteita.

1 Yleistä

Lähdeveron palautukselle maksetaan korkoa lähdeverolain 11.4 §:n perusteella. Rajoitetusti verovelvollinen on palautukselle maksettavan koron laskennassa samassa asemassa kuin yleisesti verovelvollinen, jolle palautetaan veroa. Lähdeveron palautukselle maksettavaa korkoa koskeva lainmuutos (HE 95/2014) tuli voimaan vuoden 2015 alusta ja lakimuutosta sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2014 palautettaviin lähdeveroihin. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen (KHO 2013:148) perusteella Verohallinto maksaa kuitenkin lähdeveron palautukselle korkoa jäljempänä esitettyjen muutoksenhakuaikojen sisällä myös vuodelta 2013 ja tätä aiemmilta vuosilta palautettaville lähdeveroille.

Korko otetaan lähdeveron palautusta maksettaessa automaattisesti huomioon. Lähdeveron palautushakemus on tehtävä kolmen vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana vero on peritty (lähdeverolain 11 §:n 2 momentti). Kolmen vuoden määräaikaa sovelletaan ensimmäisen kerran vuonna 2017 maksettuihin lähdeveron alaisiin tuloihin.  Ennen vuotta 2017 maksettujen lähdeveron alaisten tulojen osalta lähdeveron palautusta tulee hakea viiden vuoden kuluessa sen vuoden päättymisestä, jonka aikana vero on peritty.

Korkoa ei ole automaattisesti huomioitu palautuspäätöksissä, jotka Verohallinto on tehnyt ennen vuotta 2014. Mikäli aiemmassa palautuspäätöksessä ei ole otettu palautuskorkoa huomioon, hakijan on haettava päätökseen muutosta oikaisua koskevien määräaikojen puitteissa. Koska sellaisia palautuspäätöksiä, joissa palautuskorkoa ei ole otettu huomioon, on tehty ainoastaan ennen vuonna 2015 voimaan tullutta lakimuutosta, voi näihin päätöksiin hakea oikaisua päätöksentekovuotta seuraavien viiden vuoden kuluessa. Hakijana olevan yhteisön tulee liittää oikaisuvaatimukseen selvitys tilikaudestaan, johon lähdeveronalainen maksusuoritus kohdistuu. Lisätietoa lähdeveron palautuksen hakemisesta saat täältä.

2 Koronlaskennan perusteet

2.1 Koron laskeminen ennen vuotta 2017 perityn lähdeveron palautukselle

Lähdeveron palautukselle maksettavaa korkoa koskevat säännökset ovat uudistuneet  1.11.2017 voimaan tulleella  lakimuutoksella. Tässä luvussa kuvattuja vanhan lain mukaisia koronlaskentaperusteita sovelletaan kuitenkin edelleen 2016 tai sitä ennen pidätetyistä lähdeveroista maksettaviin palautuksiin.

Palautettava yhteisökorko sekä muun verovelvollisen kuin yhteisön tai yhteisetuuden ennakonpalautukselle laskettava palautuskorko ovat määrältään kutakin kalenterivuotta edeltävän puolivuotiskauden korkolain 12 §:ssä tarkoitettu viitekorko vähennettynä kahdella prosenttiyksiköllä. Kun otetaan huomioon verotusmenettelystä annetun lain (VML) 40 § ja 43 §, korko on kuitenkin vähintään 0,5 %. Lähdeverolain 11.4 §:n mukaan lähdeveron palautukselle maksettavaan korkoon sovelletaan verotusmenettelystä annetun lain 40–46 ja 77 §:n säännöksiä palautettavasta yhteisökorosta sekä palautuskorosta.  Palautukselle maksettavan koron laskenta vastaa näin ollen Suomessa yleisesti verovelvolliselle palautettavalle verolle laskettavan koron laskentaa. VML 41 §:n mukaan Suomessa yleisesti verovelvolliselle yhteisölle palautettavalle ennakkoverolle maksetaan yhteisökorkoa yhteisön veroilmoituksen viimeistä antopäivää seuraavasta päivästä alkaen. Vastaavalla tavalla lähdeveron palautukselle maksetaan korkoa palautuksensaajan tilikauden mukaisesta yhteisöjen veroilmoituksen viimeistä antopäivää seuraavasta päivästä alkaen. Rajoitetusti verovelvollisen luonnollisen henkilön saamalle lähdeveron palautukselle maksetaan korkoa vastaavalla tavalla kuin yleisesti verovelvolliselle maksettava palautuskorko, jota maksetaan VML 44 §:n mukaan verovuotta seuraavan helmikuun 1. päivästä alkaen. Verotuksen muutoksen johdosta lasketaan VML 77 §:n perusteella verovuoden yhteisökorkoa tai palautuskorkoa edellä mainituista ajankohdista palautuspäivään.

Yhteisön tulee antaa veroilmoitus neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Jos kalenterivuoden aikana päättyy kaksi tilikautta, yhteisökorkoa maksetaan jälkimmäisen tilikauden päättymispäivään perustuvan veroilmoituksen viimeistä antopäivää seuraavasta päivästä. Lähdeveron palautusta hakevan yhteisön tulee ilmoittaa palautushakemuksellaan ne hakijan tilikaudet, joiden aikana hakemuksessa tarkoitetut osingot on maksettu.

Palautettavan yhteisökoron ja palautuskoron määrät lasketaan verovuosittain. Vanhempien vuosien tiedot löytyvät valitsemalla ohjeen vanhempi versio: Peruskorko on pysynyt ennallaan ja viitekorko on laskenut

Esimerkki 1: Lähdevero on peritty vuonna 2010. Hakija on yhteisö ja hakijan tilikausi, johon suoritus kohdistuu, on päättynyt 31.12.2010. Korkoa lasketaan pyhäpäivät huomioon ottaen 3.5.2011 alkaen päätöspäivään 24.4.2014 asti. Jos palautettava lähdeveron määrä on 1000,00 euroa, palautuskorkoa kertyy 14,89 euroa. *)

Esimerkki 2: Lähdevero on peritty vuonna 2010. Hakija on luonnollinen henkilö, joten korkoa lasketaan 1.2.2011 alkaen päätöspäivään 24.4.2014 asti. Palautettavalle lähdeveron määrälle 1000,00 euroa palautuskorkoa kertyy 16,17 euroa. *)

Esimerkki 3: Hakija on yhteisö, joka vaatii oikaisua aiempaan lähdeveron palautuspäätökseen, jossa ei ole otettu huomioon maksettavaa palautuskorkoa. Lähdevero on peritty vuonna 2007 ja hakijan tilikausi, johon suoritus kohdistuu, on päättynyt 31.12.2007. Lähdeveron palautusta koskeva päätös on tehty 2.1.2009. Palautetulle määrälle 1000,00 euroa lasketaan korkoa 1.5.2008 alkaen palautusta koskevan päätöksen päivämäärään 2.1.2009. Tähän asti kertyneelle palautuskorolle 16,81 euroa lasketaan lisäksi yhteisökorkoa vastaavaa korkoa oikaisuvaatimusta koskevaan päätöspäivään 24.4.2014 asti. Palautuskorkoa kertyy yhteensä 17,59 euroa. *)

*) Verohallinto laskee lisäksi maksettavalle lähdeveron palautukselle ja aiemmin maksamattomalle korolle palautuskorkoa päätöspäivästä palautuspäivään.

2.2 Koron laskeminen vuonna 2017 tai sen jälkeen perityn lähdeveron palautukselle

Lähdeveron palautukselle maksettavaa korkoa koskevia uusia säännöksiä sovelletaan ensimmäisen kerran palautuksiin, jotka koskevat vuonna 2017 perittyjä  lähdeveroja. Lähdeverolain 11.4 §:n mukaan lähdeveron palautukselle maksettavaan korkoon sovelletaan veronkantolain 32 §:n säännöksiä palautukselle laskettavasta korosta. Veronkantolain (9.9.2016/769) 32 §:n mukaan, jos veroa palautettaessa on lain mukaan maksettava korkoa tai 12 §:ssä tarkoitettua hyvityskorkoa ja jos asianomaisessa verolaissa ei toisin säädetä, korko lasketaan vuotuisena korkona, joka on kutakin kalenterivuotta edeltävänä puolivuotiskautena voimassa oleva korkolain (633/1982) 12 §:ssä tarkoitettu viitekorko vähennettynä kahdella prosenttiyksiköllä. Korko on kuitenkin vähintään 0,5 prosenttia.

Koronlaskentaperusteet ovat samat sekä yhteisöille että luonnollisille henkilöille. Veronkantolain 32.2 §:n mukaan lähdeveron palautukselle lasketaan korkoa sen verovuoden päättymistä seuraavan toisen kuukauden ensimmäisestä päivästä, jona lähdevero on peritty tai, jos vero on suoritettu verovuoden päättymistä seuraavan kuukauden jälkeen, maksupäivää seuraavasta päivästä siihen päivään, jona palautettava määrä veloitetaan Verohallinnon tililtä tai käytetään veron suoritukseksi. Lähdeveron palautukselle maksettavaa korkoa ei enää lasketa yhteisömuotoisillekaan hakijoille hakijan tilikauden mukaisen veroilmoituksen viimeisen jättöpäivän perusteella vaan hakijan verovuoden päättymisen perusteella. Verotusmenettelystä annetun lain (18.12.1995/1558) 3.2 §:n mukaan verovuosi on kalenterivuosi tai, jos kirjanpitolaissa (1336/1997) tarkoitettuna tilikautena ei ole kalenterivuosi, se tai ne tilikaudet, jotka ovat kalenterivuoden aikana päättyneet.

Esimerkki 1: Hakija on hakenut lähdeveron palautusta lähdeverosta, joka  on peritty vuonna 2017. Hakijan tilikausi on kalenterivuosi, joten myös hakijan verovuosi on kalenterivuosi. Hakijan palautushakemus hyväksytään. Lähdevero kohdistuu verovuoteen 2017 ja vero on suoritettu ennen verovuoden päättymistä. Näin ollen korkoa lasketaan 1.2.2018 alkaen palautuspäivään 31.7.2019 asti.  Jos palautettavan lähdeveron määrä on 1500,00 euroa ja veronkantolain 32.1 §:n mukainen korkoprosentti on koko ajalta 0,5 %, korkoa kertyy 11,22 euroa.

Esimerkki 2: Hakija on hakenut lähdeveron palautusta lähdeverosta, joka on peritty 15.11.2017. Hakijan tilikausi on 1.11.2017-31.10.2018. Hakijan verovuosi päättyy 31.10.2018. Näin ollen hakijan lähdeveron palautukselle maksetaan korkoa 1.12.2018 alkaen siihen päivään saakka, jona palautus maksetaan hakijalle Verohallinnon tililtä.

Samoja laskentaperusteita sovelletaan myös lähdeveron palautuspäätökseen tehtävän oikaisupäätöksen perusteella maksettavaan lähdeveron palautukseen.

Esimerkki 3: Hakija on saanut kielteisen lähdeveron palautuspäätöksen, johon hakija hakee oikaisua. Hakijan oikaisuvaatimus hyväksytään. Lähdevero on peritty vuonna 2017. Hakijan tilikausi on kalenterivuosi, joten myös hakijan verovuosi on kalenterivuosi. Näin ollen korkoa lasketaan 1.2.2018 alkaen oikaisupäätöksen perusteella maksettavan palautuksen palautuspäivään 31.1.2020 asti. Jos palautettavan lähdeveron määrä on 1500,00 euroa ja veronkantolain 32.1 §:n mukainen korkoprosentti on koko ajalta 0,5 %, korkoa kertyy 15,00  euroa.

 

Lauri Savander
johtava veroasiantuntija

Katja Pussila
veroasiantuntija