Työnantajan koulutusvähennys

Antopäivä
1.1.2020
Diaarinumero
VH/5691/00.01.00/2019
Voimassaolo
1.1.2020 - 8.3.2022
Valtuutussäännös
Laki Verohallinnosta (503/2010) 2 § 2 momentti

Tässä ohjeessa käsitellään työnantajan koulutusvähennystä. 

Ohjeen lukua 2 on päivitetty 1.1.2020 yhteisöjen tulolähdejaon poistamisen vuoksi. Tässä yhteydessä ohjetta on ajantasaistettu myös muilta osin. Lisäksi ohjeen kieliasua on täsmennetty.

Yhteisöjen tulolähdejaon poistamista käsitellään tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Eräiden yhteisöjen tulolähdejaon poistaminen.

1 Mikä on koulutusvähennys?

Koulutusvähennyksestä säädetään elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (EVL, elinkeinoverolaki) 56 §:ssä ja maatilatalouden tuloverolain (MVL) 10 f §:ssä.

Koulutusvähennys on työnantajan verotuksessa tehtävä laskennallinen lisävähennys, joka perustuu elinkeinotoiminnassa tai maataloudessa työskentelevien työntekijöiden palkkamenoihin. Elinkeinotoiminnan tai maatalouden tulosta vähennettävän koulutusvähennyksen määrä on laskennallisesti noin puolet koulutusajan palkkakuluista. Koulutusvähennyksen saa enintään kolmelta koulutuspäivältä työntekijää kohden. Koulutusvähennyksen vähimmäismäärä on yksi koulutuspäivä työntekijää kohti eli kuusi tuntia koulutusta.

Laskennallinen, todellisten menojen lisäksi tehtävä koulutusvähennys vähennetään verotuksessa kuten elinkeinotoimintaan tai maatalouden harjoittamiseen liittyvät todelliset menot. Koulutusvähennys voi siten suurentaa työnantajan verotuksessa vahvistettavaa tappiota.

Koulutusvähennys ei vaikuta työntekijöiden koulutuksesta aiheutuvien kustannusten vähennysoikeuteen. Koulutuksesta syntyneet menot ovat verotuksessa vähennyskelpoisia kuten aikaisemminkin.

2 Milloin työnantaja on oikeutettu koulutusvähennykseen?

Työnantaja on oikeutettu koulutusvähennykseen niiden työntekijöiden osalta, jotka työskentelevät työnantajan harjoittamassa EVL 1 §:n 1 momentissa tarkoitetussa elinkeinotoiminnassa tai MVL 2 §:n 1 momentissa tarkoitetussa maataloudessa. Myös työnantajana toimiva maatalousyhtymä on oikeutettu koulutusvähennykseen.

EVL 1 §:n 2 momentin perusteella eräiden yhteisöjen toiminnan tulos lasketaan maataloutta lukuun ottamatta elinkeinoverolain mukaan, vaikka yhteisö harjoittaisi kokonaan tai osittain muuta kuin EVL 1 §:n 1 momentissa tarkoitettua elinkeinotoimintaa. Elinkeinotoiminnan koulutusvähennystä ei voi saada niiden työntekijöiden osalta, jotka eivät työskentele EVL 1 §:n 1 momentissa tarkoitetussa elinkeinotoiminnassa, vaikka työnantajan toiminnan tulos laskettaisiinkin EVL 1 §:n 2 momentin perusteella kokonaan elinkeinoverolain mukaan.

EVL 56 §:n 6 momentin mukaan koulutusvähennykseen ei ole oikeutta tuloverolain 20 ja 21 §:ssä tarkoitetulla yhteisöllä, 21 a §:ssä tarkoitetulla yliopistolla, 21 b §:ssä tarkoitetulla ammattikorkeakouluosakeyhtiöllä eikä yhdistyksillä ja säätiöillä.

Niillä työnantajilla, joilla ei ole harjoittamansa toiminnan laadun tai oikeudellisen muodon perusteella oikeutta koulutusvähennykseen, voi olla oikeus koulutuskorvaukseen. Koulutuskorvausta haetaan tavallisesti Työllisyysrahastolta. Kotitaloustyönantajat on rajattu sekä koulutusvähennyksen että koulutuskorvauksen ulkopuolelle.

Työnantajana pidetään ennakkoperintälain 14 §:ssä tarkoitettua työnantajaa. Työnantajalla tarkoitetaan sitä, jonka lukuun tehdystä työstä palkka maksetaan.

Työnantaja saa koulutusvähennyksen työntekijän koulutuksesta. Työntekijänä pidetään työnantajaan työsopimuslain 1 luvun 1 §:n mukaisessa työsopimussuhteessa olevaa työntekijää. Koulutusvähennykseen oikeuttavina työntekijöinä ei pidetä yrityksen vuokraamia vuokratyöntekijöitä. Yrittäjä, esimerkiksi elinkeinonharjoittaja tai osakeyhtiön ainoa osakas, ei ole yrityksensä työntekijä. Myöskään toimitusjohtaja ei ole työsuhteessa.

3 Mitä edellytyksiä koulutusvähennyksen saamiselle on?

Koulutusvähennyksen edellytyksenä on, että työnantajan järjestämä koulutus perustuu työnantajan laatimaan koulutussuunnitelmaan. Koulutussuunnitelmasta säädetään yhteistoimintalaissa (laki yhteistoiminnasta yrityksissä, 16 §, henkilöstö- ja koulutussuunnitelma) ja laissa taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä (3 §). Työnantaja, johon sovelletaan yhteistoimintalakia, laatii koulutussuunnitelman tämän lain mukaan. Jos työnantaja ei kuulu yhteistoimintalain piiriin, koulutussuunnitelma on laadittava taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä annetun lain mukaan.

Koulutussuunnitelman on katettava koko henkilöstö tarkoituksenmukaisella tavalla ryhmiteltynä, esimerkiksi henkilöstöryhmittäin. Koulutussuunnitelmaan ei tarvitse yksityiskohtaisesti kirjata koulutuksia, vaan yleisempi kuvaus tulevista koulutuksista on riittävä.

Jos työnantaja ei ole laatinut koko henkilöstön kattavaa koulutussuunnitelmaa, vähennysoikeutta ei ole, vaikka koulutus muutoin täyttäisi vaadittavat edellytykset. Koulutussuunnitelman on oltava laadittuna ennen työntekijöiden koulutusta. Koulutussuunnitelmaa voi päivittää verovuoden aikana.

Koulutusvähennystä ei saa sellaisten työntekijöiden koulutuksesta, joiden palkkakustannuksiin on verovuonna myönnetty julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa (7 luvun 1 §) tarkoitettua palkkatukea. Jos työnantaja on saanut palkkatukea osalle työntekijöistä, voi työnantaja vaatia koulutusvähennystä muiden kuin palkkatuettujen työntekijöiden koulutuksesta.

Työnantajan on maksettava koulutuksen ajalta työntekijälle palkkaa. Koulutusvähennystä ei saa siltä osin kuin työntekijä on osallistunut koulutukseen loma- tai vapaa-aikanaan.

Koulutusvähennyksen perusteena on oltava kunkin työntekijän todellinen osallistuminen koulutukseen. Koulutusvähennystä ei saa, jos työntekijä on esimerkiksi sairauspoissaolon vuoksi ollut estynyt menemästä koulutukseen. Koulutusvähennyksen edellytysten täyttymisestä on laadittava työntekijäkohtainen kirjallinen selvitys. Vähennysoikeus ei synny pelkän koulutussuunnitelman perusteella, vaan työnantajan täytyy seurata suunnitelman toteutumista työntekijäkohtaisesti.

4 Minkälaisesta koulutuksesta koulutusvähennyksen saa?

Koulutusvähennyksen perusteena olevan koulutuksen on oltava työnantajan järjestämää koulutusta, joka ylläpitää ja edistää työntekijän ammatillista osaamista. Koulutuksen on perustuttava edellä mainittuun koulutussuunnitelmaan. Työnantajan on maksettava koulutuksen ajalta työntekijälle palkkaa. Koulutuksen on liityttävä työntekijän nykyisiin tai tuleviin työtehtäviin sen hetkisen työnantajan palveluksessa.

Koulutuksen on oltava ohjattua ja valvottua. Lisäksi koulutukseen käytetty aika on voitava todentaa. Koulutusvähennykseen oikeuttava koulutus voidaan toteuttaa myös verkko-koulutuksena, jos siihen käytetty aika voidaan todentaa ja koulutuksella on vastuullinen vetäjä, joka valvoo osallistujan suoritusta. Koulutus tai seminaari voi olla järjestetty myös niin, että työntekijät osallistuvat koulutukseen videoyhteydellä.

Koulutus voi olla esimerkiksi ulkopuolisen järjestämä kurssimuotoinen koulutus, seminaari tai konferenssi, jonka mahdollisista kustannuksista vastaa työnantaja, tai yrityksen itse järjestämä sisäinen koulutus. Koulutus voi olla esimerkiksi työntekijöille annettavaa lisä- tai täydennyskoulutusta. Koulutuksen tarkoituksena voi olla myös, että työntekijä suorittaa lakisääteisen luvan tai todistuksen, jota hän tarvitsee työssään.

Vähennykseen oikeuttavista koulutuksista ei ole mahdollista antaa tyhjentävää listaa. Perusedellytyksenä koulutukselle on, että se perustuu työnantajan laatimaan koulutussuunnitelmaan ja liittyy työntekijän nykyisiin tai tuleviin työtehtäviin. Koulutus voi liittyä työntekijän ammatillisen osaamisen kehittämiseen tai ylläpitämiseen. Lisäksi koulutus voi liittyä työhyvinvointiin, ajankäytön hallintaan tai muuhun yleiseen työssä suoriutumiseen. Koulutus voi olla osa työntekijän perus- tai jatkotutkintoa. Lain tavoitteena on kannustaa työnantajaa lisäämään työntekijöiden koulutusta.

Koulutusvähennystä ei saa perehdytyksestä tai työnopastuksesta. Perehdytys liittyy usein työsuhteen alkuun tai uusiin työtehtäviin siirtymiseen. Perehdyttäminen on yleisempää yrityksen toimintamallien esittelyä ja työnopastus puolestaan enemmän varsinaisen työtehtävän tekemisen opastusta ja tekemistä. Työnopastusta on esimerkiksi työn oikean tekemistavan tai työohjeiden opettaminen.

Esimerkki 1: Yritys on palkannut kesäksi kolme henkilöä jäätelökioskiin myyntitehtäviin. Henkilöille kerrotaan ensimmäisenä päivänä yrityksen toimintakulttuurista ja historiasta sekä pidetään tietoiskuja eri jäätelölaaduista. Toisena päivänä käydään läpi varsinaisia työtehtäviä, kuten jäätelökioskin teknisten laitteiden toiminnan valvontaa sekä kassakoneen ja korttimaksupäätteen toimintaa. Lisäksi otetaan vastaan ensimmäiset asiakkaat, joiden avulla harjoitellaan oikean kokoisten ja muotoisten jäätelöannosten tekemistä. Ensimmäisen päivän ohjelma on perehdytystä ja toisen päivän ohjelma työnopastusta, joiden perusteella koulutusvähennystä ei saa.
Esimerkki 2: Valmisruokia valmistavan yrityksen työntekijä Antti on siirtymässä uusiin tehtäviin – tuotantolinjalta asiakaspalveluun. Antti käy yrityksen järjestämän viisipäiväisen kurssin ”viikossa asiakaspalvelijaksi”. Kurssin ajalta Antille maksetaan palkkaa. Lisäksi Antti saa vielä ensimmäisen työpäivän ajan opastusta yrityksen puheluohjelman käyttöön ja kuuntelee muiden asiakaspalvelussa työskentelevien puheluita. Asiakaspalvelutyöhön valmistava kurssi on koulutusvähennykseen oikeuttavaa koulutusta, jonka perusteella yritys voi hakea koulutusvähennystä kolmelta päivältä. Ensimmäisen työpäivän koulutus on perehdyttämistä ja työnopastusta, joiden perusteella koulutusvähennystä ei saa.
Esimerkki 3: Yrityksessä uudistetaan tietojärjestelmä, jota työntekijät käyttävät työssään. Koko henkilökunta koulutetaan käyttämään uutta tietojärjestelmää. Työnantaja voi vaatia koulutusvähennystä tietojärjestelmäkoulutuksen perusteella.

5 Kuinka kauan koulutuksen pitää kestää?

Koulutuksen on kestettävä yhtäjaksoisesti vähintään yksi tunti eli 60 minuuttia. Koulutusvähennyksen saa vain kokonaisen koulutuspäivän perusteella. Yksi koulutuspäivä kestää 6 tuntia. Kuuden tunnin koulutus voi kuitenkin jakautua useammalle päivälle, kunhan kukin koulutusjakso kestää vähintään 60 minuuttia. Lyhyet virkistystauot voidaan lukea osaksi koulutusta. Ruokatauko tai muu pidempi tauko ei ole osa koulutusta.

Koulutuspäivä voi koostua useista eri koulutuksista. Koulutuspäiväksi laskettavien koulutusten ei tarvitse liittyvä samaan kokonaisuuteen. Koulutuspäivä lasketaan työntekijäkohtaisesti, joten eri työntekijöiden koulutusjaksoja ei voi laskea yhteen koulutuspäivien laskennassa. Koulutusvähennyksen perusteena on oltava vähintään yksi kokonainen koulutuspäivä (eli 6 tuntia koulutusta) työntekijää kohden.

Esimerkki 4: Yritys järjestää asiakaspalvelussa työskenteleville työntekijöilleen englannin kielen kurssin. Kurssi pidetään kerran viikossa, kaksi tuntia kerrallaan, kymmenen viikon ajan. Koulutus kestää yhteensä 20 tuntia, joten yritys saa koulutusvähennyksen kolmelta koulutuspäivältä (3 x 6 tuntia, yhteensä 18 tuntia) koulutukseen osallistunutta työntekijää kohden.
Esimerkki 5: Maatilalla työskentelee kaksi työntekijää, Matti ja Liisa. Matti on verovuoden aikana osallistunut yhteen koko päivän kestäneeseen koulutukseen. Liisa on ollut koulutuksessa kymmenenä päivänä. Työnantaja voi vaatia koulutusvähennystä neljältä päivältä (3+1).
Esimerkki 6: Yrityksessä työskentelevät Mari, Niko ja Raija ovat osallistuneet yrityksen järjestämään koulutukseen. Mari on ollut koulutuksessa 8 tuntia, Niko 19 tuntia ja Raija 3 tuntia. Yritys voi vaatia koulutusvähennystä yhteensä neljältä päivältä: Marin koulutuksen osalta yhdeltä päivältä ja Nikon koulutuksen osalta kolmelta päivältä. Raijan koulutuksen perusteella koulutusvähennystä ei voi vaatia, koska koulutuspäivän kuuden tunnin vähimmäisvaatimus ei täyty.

6 Millainen kirjallinen selvitys koulutusvähennyksen edellytyksistä on laadittava?

Työnantajan on laadittava työntekijäkohtainen kirjallinen selvitys vähennyksen edellytysten täyttymisestä. Oikeus koulutusvähennykseen ei synny pelkän koulutussuunnitelman perusteella, vaan kunkin työntekijän koulutussuunnitelman toteutumista on seurattava ja työntekijän on tosiasiallisesti osallistuttava koulutukseen. Kirjallisesta selvityksestä selviää koulutussuunnitelman toteutuminen työntekijäkohtaisesti sekä koulutusvähennyksen edellytysten täyttyminen.

Kirjallisessa selvityksessä on mainittava, mihin koulutussuunnitelman kohtaan vähennyksen perusteena oleva koulutus sisältyy. Koulutuksesta on selvitettävä perustiedot, esimerkiksi kurssikirje, josta selviää koulutuksen sisältö.

Selvityksestä on myös käytävä ilmi koulutuksen kesto. Koulutusvähennyksen edellytyksenä on työntekijän tosiasiallinen osallistuminen koulutukseen, joten pelkkä ilmoittautuminen ei riitä. Koulutusvähennys lasketaan kokonaisten koulutuspäivien perusteella. Lyhyempinä jaksoina järjestettävästä koulutuksesta on seurattava kokonaisten kuuden tunnin kestävien koulutuspäivien kertymistä.

7 Miten koulutusvähennys lasketaan?

Koulutusvähennys lasketaan kertomalla yrityksen työntekijöiden keskimääräinen päiväpalkka koulutusvähennykseen oikeuttavien koulutuspäivien lukumäärällä ja jakamalla näin saatu tulo luvulla 2.

keskimääräinen päiväpalkka x koulutuspäivien lukumäärä / 2

Lisävähennyksen määräksi tulee näin puolet koulutuspäivien laskennallisista palkkakustannuksista.

Verovuonna koulutusvähennykseen oikeuttaa enintään kolme koulutuspäivää työntekijää kohti. Sillä ei ole merkitystä, onko työntekijä ollut verovuonna osa-aikainen tai määräaikainen, vaan koulutusvähennyksen saa todellisen osallistumisen perusteella.

Esimerkki 7: Työnantajan palveluksessa työskentelee 55 kokoaikaista työntekijää. Kaikki ovat osallistuneet yhteen koko päivän kestävään koulutukseen, jota oli yhteensä 6 tuntia. Yrityksen 8 esimiestä osallistuvat lisäksi kolme päivää kestävälle esimieskurssille. Asiakaspalvelussa työskentelevät 10 henkilöä osallistuvat 10 viikon ajan ruotsin kielen kurssille, joka kestää tunnin kerrallaan. Yhteensä ruotsin opetusta on 10 tuntia. Kaikki koulutus perustuu yrityksessä laadittuun koulutussuunnitelmaan.

Esimiehet, 8 henkilöä, ovat osallistuneet kolmen päivän esimieskoulutukseen sekä kaikille yhteiseen yhden päivän kestäneeseen koulutukseen, eli yhteensä heillä on ollut 4 päivää koulutusta. Koulutusvähennystä voi vaatia vain 3 päivältä työntekijää kohti, joten esimiesten koulutuksen perusteella koulutusvähennystä voi vaatia yhteensä 24 päivältä (3 x 8).

Asiakaspalvelussa työskentelevien 10 henkilön koulutuksen perusteella koulutusvähennystä voi vaatia 2 päivältä työntekijää kohden, yhteensä 20 päivältä. Kielikoulutuksesta tulee yksi kokonainen koulutuspäivä eli 6 tuntia. Lisäksi asiakaspalvelijat ovat osallistuneet kaikille yhteiseen koko päivän koulutukseen.

Muiden työntekijöiden koulutusten perusteella koulutusvähennystä voi vaatia yhden koulutuspäivän verran eli yhteensä 37 päivää (55 – 18), kun esimiesten ja asiakaspalvelijoiden osalta koulutuspäivät on laskettu erikseen.

Yhteensä koulutusvähennykseen oikeuttavia koulutuspäiviä on 81 (24 + 20 + 37).

Yrityksen verovuosi on kalenterivuosi ja työttömyysvakuutusmaksun perusteena olevat palkat ovat verovuonna 2 250 000 euroa. Keskimääräinen työntekijämäärä on 55.

Keskimääräinen päiväpalkka on 204,55 euroa. (2 250 000 e / 55 = 40 909,09 e, 40 909,09 e / 200 = 204,55 e)

Koulutusvähennyksen määrä on yhteensä 8 284,28 euroa (204,55 e x 81 pv / 2).

8 Miten lasketaan keskimääräinen päiväpalkka?

Keskimääräinen päiväpalkka lasketaan jakamalla ensin työnantajan työttömyysvakuutusmaksun perusteena oleva verovuoden palkkasumma työnantajan keskimääräisellä työntekijämäärällä.  Näin saatu osamäärä jaetaan vielä luvulla 200. Päiväpalkan jakajana käytetään lukua 200 vuodessa olevien 258 arkipäivän sijasta. Tämä vastaa palkkasumman korottamista noin 25 prosenttia. Korotus vastaa työnantajan keskimääräisiä sosiaalivakuutusmaksuja.

Esimerkki 8: Työnantajan työttömyysvakuutusmaksun perusteena oleva palkkasumma verovuodelta on 154 000 euroa. Työnantajan verovuosi on 12 kuukautta. Keskimääräinen työntekijämäärä on 4. Keskimääräinen päiväpalkka on 192,50 euroa (154 000 e / 4 = 38 500 e, 38 500 e / 200 = 192,50 e).

Jos työnantajan verovuosi ei ole 12 kuukautta, suhteutetaan jakajana käytetty luku 200 vastaamaan verovuoden pituutta.

Esimerkki 9: Jos verovuosi on 15 kuukautta (tilikausi 1.1.2018–31.3.2019), palkkojen yhteismäärä lasketaan 15 kuukauden palkoista ja jakajana käytettään lukua 250 (200 / 12 x 15).
Esimerkki 10: Jos verovuosi on 9 kuukautta (tilikausi 1.1.–30.9.2019), palkkojen yhteismäärä lasketaan 9 kuukauden palkoista ja jakajana käytetään lukua 150 (200/ 12 x 9).

Työttömyysvakuutusmaksun perusteista säädetään työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 19 a §:ssä. Työnantajat ilmoittavat palkkatiedot tulorekisteriin, josta tiedot tulevat Työllisyysrahastolle. Koulutusvähennyksen määrää laskettaessa palkkasummana käytetään verovuoden palkkasummaa. Jos työnantajan tilikausi ei ole kalenterivuosi, koulutusvähennyksen perusteena oleva palkkasumma poikkeaa Työllisyysrahastolle ilmoitetusta. Koulutusvähennyksen laskennassa käytettävä verovuoden palkkasumma on silloin laskettava erikseen. Lue lisää työttömyysvakuutusmaksun perusteista Työllisyysrahaston sivuilta (Työllisyysrahasto).

Keskimääräinen työntekijämäärä lasketaan verovuodelle. Laskentatapaa ei ole lainsäädännössä määritelty. Keskimääräisenä työntekijämääränä voidaan pitää työnantajan teettämien henkilötyövuosien summaa. Henkilötyövuodella tarkoitetaan kokopäivätyötä tekevän työntekijän koko vuoden työskentelyä. Osa-aikaiset ja määräaikaiset tai muuten osan vuotta työskennelleet huomioidaan suhteellisina osuuksina. Esimerkiksi 6 kuukautta kokoaikaisesti työskennellyt työntekijä vastaa 0,5:ttä henkilötyövuotta. Työntekijän, joka tekee 80 %:sta työaikaa, henkilötyövuosimäärä lasketaan 0,8 vuodeksi.

Esimerkki 11: Työnantaja palkkaa työntekijän ajalle 1.6.–31.8. eli kolmeksi kuukaudeksi. Työntekijän määräaikainen työsuhde vastaa 0,25:ttä henkilötyövuotta.

9 Miten koulutusvähennystä vaaditaan?

Koulutusvähennystä vaaditaan veroilmoituksen antamisen yhteydessä. Elinkeinotoiminnan koulutusvähennystä vaaditaan lomakkeella 79 ja maatalouden koulutusvähennystä lomakkeella 79A. Koulutusvähennyksen perusteista laadittuja työntekijäkohtaisia selvityksiä ja koulutussuunnitelmaa ei tarvitse liittää veroilmoitukseen. Verohallinto pyytää niitä tarvittaessa.


Lauri Savander
johtava veroasiantuntija 

Jyrki Koivisto
veroasiantuntija

Sivu on viimeksi päivitetty 1.1.2020