Sivullisilmoittajan laiminlyöntimaksu 2015

Antopäivä
7.1.2016
Diaarinumero
A4/200/2016
Voimassaolo
Toistaiseksi
Korvaa ohjeen
Dnro A211/200/2014, 5.1.2015

Kaikki henkilöasiakkaat saavat esitäytetyn veroilmoituksen, joka perustuu sivullisten, kuten suorituksen maksajien, antamiin vuosi-ilmoitustietoihin. Esitäytetyn veroilmoitusmenettelyn edellytyksenä on, että sivullisten antamat tiedot ovat oikein ja että ne annetaan oikea-aikaisesti ja oikealla tavalla.

Sivullisen tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnistä voidaan määrätä verotusmenettelystä annetun lain 22a §:n mukainen laiminlyöntimaksu. Laiminlyöntimaksun suuruutta määrättäessä otetaan huomioon mm. annettavien tietojen määrä, sillä jos puuttuvia tai virheellisiä tietoja on paljon, on tällä huomattava vaikutus monen verovelvollisen saaman esitäytetyn veroilmoituksen tietoihin.

Sivullisen tiedonantovelvollisuus

Verotusmenettelystä annetun lain 3 luvussa säädetään sivullisen yleisestä ja erityisestä tiedonantovelvollisuudesta. Verohallinnon päätöksessä yleisestä tiedonantovelvollisuudesta säädetään tarkemmin sivullisten velvollisuudesta antaa vuosi-ilmoitustietoja verotuksen toimittamista varten. Tiedonantopäätöksen (A182/200/2014) 46 ja 47 §:ssä säädetään tietojen antamisajasta ja -tavasta.

Tietojen antamisaika

Vuosi-ilmoituksen tulee olla Verohallinnossa viimeisenä jättöpäivänä. Jos ilmoituksen antamisen määräpäivä on lauantai, sunnuntai tai muu pyhäpäivä, ilmoituksen on oltava Verohallinnossa seuraavana arkipäivänä. Tyvi-palvelun kautta annettu vuosi-ilmoitus katsotaan saapuneeksi ajoissa, jos se on saapunut Tyvi-palveluntarjoajalle vuosi-ilmoituksen viimeisenä jättöpäivänä.

Pääsääntöisesti vuosi-ilmoitukset on annettava tammikuun loppuun mennessä.

Seuraavilla vuosi-ilmoituksilla on tammikuun lopusta poikkeava jättöaika:

  • Jos työnantajan vuosi-ilmoitus, vuosi-ilmoitus osingoista, vuosi-ilmoitus osuuskunnan ylijäämistä ja vuosi-ilmoitus välitetyistä ulkomaisista osingoista annetaan sähköisesti, ne voidaan antaa 3.2.2016 mennessä.
  • Korkotulon lähdeveronalaisista koroista on annettava vuosi-ilmoitus 15.2.2016 mennessä.
  • Ammattiyhdistysjäsenmaksuista ja työttömyyskassamaksuista sekä työttömien korvauspäivistä on annettava vuosi-ilmoitus viimeistään 20.2.2016.
  • Osakaslainoista on annettava vuosi-ilmoitus 24.2.2016.

Vuosi-ilmoituksen antamisaikaan voidaan hakea lykkäystä, jos vuosi-ilmoitusta ei pystytä antamaan määräaikana.

Korkotulon lähdeveron alaisista koroista ja niiden ilmoittamisesta on säädetty erillislaissa (laki ja asetus korkotulon lähdeverosta). Tämän vuoksi verotusmenettelylaissa säädetty tiedonantovelvollisuus ja laiminlyöntimaksu eivät koske vuosi-ilmoitusta korkotulon lähdeveron alaisista koroista.

Tiedonantotapa

Työnantajan on annettava tiedot sähköistä tiedonsiirtomenetelmää käyttäen, jos vuosi-ilmoitus koskee yli 15 työntekijää. Määräys ei koske luonnollista henkilöä eikä kuolinpesää.

Seuraavat vuosi-ilmoitukset on annettava sähköistä tiedonsiirtomenetelmää käyttäen: Välitetyt ulkomaiset osingot, Arvopaperinvälittäjän ja sijoitusrahaston osto- ja myyntierittelyt, Pitkäaikaissäästämisvarallisuuteen kuuluvien arvopapereiden ja johdannaisten osto- ja myyntierittelyt, Julkiset tuet, Työttömien korvauspäivät, Pääomanpalautukset, Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen ja PS-sopimuksen maksut, Omaisuudenhoitomaksujen ilmoittaminen, Työtulotiedon ilmoittaminen.

Sähköisellä tiedonsiirtomenetelmällä tarkoitetaan Verohallinnon ilmoittamispalveluita, joita ovat: Ilmoitin.fi ja Tyvi- palvelu sekä Verohallinnon verkkolomakkeet (Suomi.fi). Sähköisesti saapuneiksi tiedoiksi katsotaan myös Palkka.fi -palvelun kautta saapuneet ilmoitukset ja tiedot, jotka ovat saapuneet Verohallinnon ja ilmoittajan välisen suoran tiedonsiirtoyhteyden välityksellä.

Sähköiseksi ilmoittamiseksi ei katsota tietovälineillä esimerkiksi CD-levylllä ilmoittamista. Jos sähköinen tiedonsiirtomenetelmä ei ole mahdollinen, seuraavat vuosi-ilmoitukset voi kuitenkin antaa vielä vuodelta 2015  tietovälineillä: Arvopaperin välittäjän ja sijoitusrahaston osto- ja myyntierittelyt, Pitkäaikaissäästämisvarallisuuteen kuuluvien arvopapereiden ja johdannaisten osto- ja myyntierittelyt, Ilmoitus lainoista ja koroista. 

Sivullisilmoittajan laiminlyöntimaksu

Vuosi-ilmoituksen antamisvelvollisuuden laiminlyönnistä voidaan määrätä verotusmenettelylain 22a §:n mukainen laiminlyöntimaksu, joka soveltuu sekä tiedonantovelvollisen yleisen että erityisen tiedonantovelvollisuuden laiminlyöntiin.

Laiminlyönnin suuruus määräytyy laiminlyönnin vakavuuden mukaan. Laiminlyöntimaksu määrätään täysin sadoin euroin eli pienin määrättävä maksu on 100 euroa. Laiminlyöntimaksun määrääminen edellyttää aina asiakkaan kuulemista.

VML 22a § Laiminlyöntimaksu

Tiedonantovelvolliselle voidaan määrätä enintään 2 000 euron suuruinen laiminlyöntimaksu, jos

  1. tiedonantovelvollisuuden täyttämiseksi annettavassa ilmoituksessa, muussa tiedossa tai asiakirjassa on vähäinen puutteellisuus tai virhe eikä tiedonantovelvollinen ole noudattanut todistettavasti lähetettyä kehotusta sen korjaamiseen;
  2. tiedonantovelvollinen on ilman pätevää syytä antanut ilmoituksen, tiedon tai asiakirjan myöhässä; taikka
  3. tiedonantovelvollinen on antanut tiedot muulla tavalla kuin Verohallinto on määrännyt eikä tiedonantovelvollinen ole noudattanut todistettavasti lähetettyä kehotusta asian korjaamiseen.

Jos tiedonantovelvollinen on antanut tiedonantovelvollisuuden täyttämiseksi annettavan ilmoituksen, muun tiedon tai asiakirjan olennaisesti puutteellisena tai virheellisenä taikka antanut ne vasta todistettavasti lähetetyn kehotuksen jälkeen, tiedonantovelvolliselle voidaan määrätä enintään 5 000 euron suuruinen laiminlyöntimaksu.

Jos tiedonantovelvollinen on tiedonantovelvollisuuden täyttämiseksi tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta antanut olennaisesti väärän ilmoituksen, muun tiedon tai asiakirjan taikka ei ole lainkaan antanut ilmoitusta, tiedonantovelvolliselle voidaan määrätä enintään 15 000 euron suuruinen laiminlyöntimaksu.

Laiminlyöntimaksua määrättäessä otetaan huomioon myös tiedonantovelvollisen annettavien tietojen määrä. Laiminlyöntimaksu määrätään täysin sadoin euroin.

Laiminlyöntimaksua ei määrätä luonnolliselle henkilölle tai kuolinpesälle, ellei kyse ole elinkeinotoimintaan taikka maa- tai metsätalouteen liittyvästä tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnistä.

Laiminlyöntimaksu ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen meno. Laiminlyöntimaksu tilitetään valtiolle. Maksuunpannulle ja maksettavaksi erääntyneelle maksamattomalle laiminlyöntimaksulle peritään vuotuista korkoa, joka on kutakin kalenterivuotta edeltävän puolivuotiskauden aikana sovellettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukainen viivästyskorko. Maksamattomalle laiminlyöntimaksulle perittävä korko ei ole tuloverotuksessa vähennyskelpoinen.

Lykkäyksen hakeminen vuosi-ilmoituksen antamiseen

Hakemus vuosi-ilmoituksen antamisajan pidentämiseen on tehtävä Verohallinnon yksikköön viimeistään vuosi-ilmoituksen viimeisenä jättöpäivänä ennen virka-ajan päättymistä. Mikäli lykkäyshakemus saapuu vasta edellä mainitun ajankohdan jälkeen, hakemuksen katsotaan saapuneen myöhässä eikä sitä käsitellä. Vain erityisestä syystä lykkäystä voidaan myöntää viimeisen jättöpäivän jälkeen saapuneeseen hakemukseen.

Lykkäystä voi hakea vuosi-ilmoituksen antamisaikaan suullisesti tai kirjallisesti. Jos vuosi-ilmoituksen viimeinen palautuspäivä on 31.1.2016, puhelimitse lykkäystä voidaan antaa 3.2.2016 saakka. Jos lykkäystä pyydetään pidemmäksi aikaa tai ilmoituksen viimeinen palautuspäivä on 3.2.2016, on lykkäyshakemus tehtävä kirjallisesti. Perusteltuun kirjalliseen hakemukseen voidaan myöntää lykkäystä 10.2.2016 saakka.  Jos vuosi-ilmoituksen viimeinen palautuspäivä on 20.2 tai 24.2. on lykkäyshakemus tehtävä kirjallisesti. Vuosi-ilmoituksen tulee olla Verohallinnossa lykkäyshakemuksen perusteella myönnettyyn myöhempään palautusaikaan mennessä.

Vapaamuotoisesta lykkäyshakemuksesta tulee ilmetä seuraavat tiedot:

  • päiväys
  • asiakkaan nimi
  • Y- tai henkilötunnus
  • ne vuosi-ilmoitukset, joihin lykkäystä haetaan
  • mihin asti asiakas hakee lykkäystä
  • millä perusteella asiakas hakee lykkäystä
  • asiakkaan/asianhoitajan yhteystiedot

Laiminlyöntimaksun määräytyminen

Laiminlyöntimaksu määrätään erikseen jokaisesta puuttuvasta tai myöhässä annetusta vuosi-ilmoituksesta. Määrättäessä laiminlyöntimaksua, otetaan huomioon mm. ilmoittajan laiminlyöntien ja puuttuvien saajaerittelyjen lukumäärä, kuinka monta kertaa ilmoittajaa on kehotettu antamaan puuttuva vuosi-ilmoitus sekä ajankohta, milloin vuosi-ilmoitus on annettu. Laiminlyöntimaksu voidaan määrätä myös, jos vuosi-ilmoitusta ei anneta Verohallinnon määräämällä tiedonantotavalla. Maksu on korkeampi, jos vuosi-ilmoituksen tiedot eivät ehdi verovelvollisten esitäytetyille veroilmoituksille tai ilmoitusta ei ole lainkaan annettu. Laiminlyöntimaksun suuruutta korotetaan, mikäli laiminlyönti on toistuvaa.

Maksun suuruus

Laiminlyöntimaksu määräytyy alla olevan taulukon mukaisesti niissä tilanteissa, joissa ei ole erityisiä laiminlyöntimaksua alentavia tai korottavia seikkoja.

Saajaerittelyjen lukumäärä / vuosi-ilmoitus Saajaerittelyt ovat saapuneet myöhässä, väärällä tiedonantotavalla tai asiakasta on kehotettu antamaan vuosi-ilmoitus Kehotuksesta huolimatta vuosi-ilmoitustiedot eivät ehdi esitäytetylle veroilmoitukselle
  Myöhässä / kehotettu kerran Kehotettu kaksi kertaa  
0–10     ---     ---    300
11–20    100    200    400
21–50    200    400    800
51–100    300    500 1.600
101–200    400    600 1.800
201–700    500    700 2.000
701– 1.500 1.500 3.000

Jos ilmoitusvelvollinen on tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta antanut olennaisesti väärän ilmoituksen, muun tiedon tai asiakirjan taikka ei ole lainkaan antanut ilmoitusta, laiminlyöntimaksun suuruus on aina vähintään kaksinkertainen yllä olevan taulukon maksuista ja enintään 15 000 euron suuruinen.

Laiminlyöntimaksua voidaan kohtuullistaa, tai se voidaan jättää kokonaan määräämättä perustellusta syystä, esim. jos ilmoitusvelvollisen laiminlyönti on olosuhteisiin nähden vähäinen.

Oikaisut ja muutoksenhaku

Tiedonantovelvollinen ja Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö saavat hakea laiminlyöntimaksua koskevaan Verohallinnon päätökseen verotusmenettelylain 23 b §:n mukaisesti muutosta kirjallisella oikaisuvaatimuksella päätöksen tehneeltä yksiköltä.

Tiedonantovelvollisen on tehtävä oikaisuvaatimus viiden vuoden kuluessa sitä seuranneen kalenterivuoden alusta, jona laiminlyöntimaksua koskeva päätös on tehty. Oikaisuvaatimus voidaan kuitenkin tehdä aina 60 päivän kuluessa siitä, kun tiedonantovelvollinen on saanut päätöksestä tiedon. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön määräaika on 60 päivää päätöksen tekemisestä.

Tiedonantovelvollinen ja Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö saavat hakea oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen muutosta valittamalla siihen hallinto-oikeuteen, jonka tuomiopiiriin tiedonantovelvollisen kotikunta päätöstä tehtäessä kuului. Tiedonantovelvollisen on tehtävä valitus viiden vuoden kuluessa sitä seuranneen kalenterivuoden alusta, jona laiminlyöntimaksua koskeva päätös on tehty. Valitusaika on kuitenkin aina vähintään 60 päivää oikaisuvaatimukseen annetun päätöksen tiedoksisaannista. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön määräaika on 60 päivää päätöksen tekemisestä.

Tiedonantovelvollinen ja Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö saavat hakea hallinto- oikeuden päätökseen muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.


pääjohtajan estyneenä ollessa
strategiajohtaja Arto Pirinen

johtava asiantuntija Kari Aaltonen