Arvonlisäveron palauttaminen EU:n ulkopuolelle sijoittautuneelle elinkeinonharjoittajalle

Yleinen arvonlisäverokanta nousi 1.9.2024 alkaen 24 prosentista 25,5 prosenttiin. Verokantamuutos päivitetään ohjeeseen seuraavan ohjepäivityksen yhteydessä.

Tämä ohje koskee arvonlisäveron palauttamista EU:n ulkopuolelle sijoittautuneelle elinkeinonharjoittajalle. Palautusta haetaan kirjallisesti Verohallinnon vahvistamalla lomakkeella.

Ulkomaisella elinkeinonharjoittajalla on tietyissä tapauksissa oikeus saada palautus Suomessa hankkimiensa tavaroiden ja palvelujen ostohintaan sisältyvästä arvonlisäverosta. Tähän ulkomaisille elinkeinonharjoittajille maksettavaan palautukseen viitataan ohjeessa termillä ulkomaalaispalautus. Palautuksen edellytyksiä selvitetään tässä ohjeessa.

Ohjeessa kerrotaan, kuka voi hakea arvonlisäveron palautusta ja mikä liiketoiminta oikeuttaa palautukseen. Lisäksi ohjeessa selvitetään, millaisista hankinnoista palautusta maksetaan. Lopussa on ohjeet, miten palautusta haetaan ja miten palautuspäätökseen voi hakea muutosta.

Tämä ohje on päivitetty vastaamaan vuonna 2017 voimassa olevia säännöksiä. Lisäksi ohjeen sisältöä on jäsennelty uudelleen.

Ohjeen kohtia 5.3 Palautushakemuksessa annettavat tiedot, 6 Miten päätökseen voi hakea muutosta ja 7 Hakemuksessa käytettävät hankinnan laatua kuvaavat koodit on muutettu.

17.1.2019 ohjeen kohtaa 5.4 on päivitetty hakemukseen liitettävän toistaiseksi voimassaolevan valtakirjan osalta. 

Ohjeen lukuja 2 ja 3 on päivitetty ulkomaisen elinkeinonharjoittajan ilmoituksenantovelvollisuutta koskevan muutoksen vuoksi. Ulkomainen elinkeinonharjoittaja voi olla ilmoituksenantovelvollinen vain tilanteissa, joissa yrityksellä on Suomessa ainoastaan yhteisöhankintoja vähennykseen oikeuttavaan käyttöön ja/tai yhteisömyyntejä. Ohje tulee tältä osin voimaan 1.5.2019 alkaen.

1 Yleistä

Tämä ohje koskee arvonlisäveron palauttamista silloin, kun palautuksen hakija on EU:n ulkopuolelle sijoittautunut elinkeinonharjoittaja. Palautusta haetaan kirjallisesti Verohallinnon vahvistamalla lomakkeella.

Hakemus on tehtävä kuuden (6) kuukauden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, johon kuuluvaa ajanjaksoa hakemus koskee.

1.1 Lainsäädäntö

Ohjeen perusteena ovat arvonlisäverolain (AVL) säännökset. Niissä säädetään arvonlisäveron palauttamisesta elinkeinonharjoittajalle, joka on sijoittautunut yhteisön ulkopuolelle (AVL 150–156 §) joka ei ole harjoittamastaan myynnistä Suomessa verovelvollinen ja jolla ei ole Suomessa myyntiin osallistuvaa kiinteää toimipaikkaa (AVL 122–126 §).

Arvonlisäveron ulkomaalaispalautus yhteisön ulkopuolelle sijoittautuneelle elinkeinonharjoittajalle perustuu Euroopan neuvoston antamaan direktiiviin 86/560/ETY: jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta - yhteisön alueelle sijoittautumattomille verovelvollisille suoritettavaa arvonlisäveron palautusta koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

1.2 Arvonlisäverokannat

Yleinen verokanta	24 %
Elintarvikkeet ja rehut Ravintola- ja ateriapalvelut	14 %
Muun muassa: Henkilökuljetus, hotellimajoitus, kirjat Palvelut, joilla annetaan mahdollisuus liikunnan harjoittamiseen Näyttelyjen, urheilutapahtumien ja muiden vastaavien kulttuuri- ja viihdetilaisuuksien ja laitosten pääsymaksut	10 %

1.3 Palautusviranomaisen yhteystiedot

Palautusta haetaan kirjallisesti Verohallinnon vahvistamalla lomakkeella 9550. Hakemus arvonlisäveron palauttamiseksi ulkomaalaiselle elinkeinonharjoittajalle. Lomake toimitetaan osoitteeseen:

Verohallinto
PL 560
FI-00052 VERO
SUOMI

2 Kuka on oikeutettu palautukseen?

Ulkomainen elinkeinonharjoittaja voi saada Suomessa hankkimiensa tavaroiden ja palvelujen ostohintaan sisältyvän arvonlisäveron takaisin. Arvonlisävero voidaan palauttaa ulkomaalaispalautuksena, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

• elinkeinonharjoittajalla ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa, josta hän suorittaa liiketoimia
• elinkeinonharjoittajan liiketoimintaan Suomessa ei kuulu muita tavaroiden ja palvelujen myyntejä kuin
  
  1) myyntiä, johon sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta
  2) myyntiä, jossa ostajana on Suomen valtio
  3) kuljetuspalvelujen ja niiden liitännäispalvelujen myyntiä, joka on verotonta AVL:n 71, 72 d tai 72 h §:n perusteella.

Kohdassa 1 mainittu käännetty verovelvollisuus (= ostaja on velvollinen suorittamaan arvonlisäveron myyjän sijasta) koskee seuraavia myyntejä:

• verollisen sijoituskullan myynti (AVL 8 a §)
• päästöoikeuksien myynti (AVL 8 b §)
• rakentamispalvelujen myynti sekä työvoiman vuokraus rakentamispalveluja varten (AVL 8 c §)
• metalliromun ja -jätteen myynnin käännetty arvonlisäverovelvollisuus (AVL 8 d §)
• sellaisen ulkomaisen elinkeinonharjoittajan suorittama myynti, jolla ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa ja joka ei ole Suomessa hakeutunut verovelvolliseksi (AVL 9 §).

Palautusoikeus ei perustu vastavuoroisuuteen: oikeus koskee myös sellaisten maiden yrityksiä, joissa ei ole käytössä vastaavaa palautusjärjestelmää.

Myös tavaran maahantuonnin yhteydessä maksettu arvonlisävero voidaan palauttaa.

Tilanteet, joissa ulkomaisella elinkeinonharjoittajalla on kiinteä toimipaikka toisessa EU-maassa

EU:n ulkopuolelle sijoittautuneella elinkeinonharjoittajalla voi olla kiinteä toimipaikka muussa EU-maassa kuin Suomessa. Jos tällaiselle kiinteälle toimipaikalle on aiheutunut kuluja Suomessa, kuluihin sisältyvän arvonlisäveron palautusta on haettava kiinteän toimipaikan sijoittautumisvaltion ylläpitämän verkkopalvelun kautta. Kiinteän toimipaikan oikeudesta tehdä palautushakemus saa lisätietoa kyseisen EU-maan veroviranomaiselta.

Elinkeinonharjoittaja, jolla on yhteisömyyntejä tai yhteisöhankintoja Suomessa

Yhteisömyynnillä tarkoitetaan irtaimen esineen myyntiä, jos myyjä, ostaja ja tai joku muu heidän puolestaan kuljettaa esineen ostajalle Suomesta toiseen EU-maahan. Yhteisöhankinnalla tarkoitetaan irtaimen esineen vastikkeellista hankintaa, jos myyjä, ostaja tai joku muu heidän puolestaan kuljettaa esineen ostajalle EU-maasta toiseen.

Suomessa yhteisömyyntejä suorittavat tai täällä yhteisöhankintoja tekevät ulkomaalaiset ovat Suomessa ilmoituksenantovelvollisia. Heidän on rekisteröidyttävä arvonlisäverovelvollisten rekisteriin ilmoituksenantovelvollisiksi ja annettava Suomen Verohallinnolle arvonlisävero- ja yhteenvetoilmoitukset.

Suomessa yhteisömyyntejä suorittavat elinkeinonharjoittajat eivät siis ole oikeutettuja ulkomaalaispalautukseen. Näiden elinkeinonharjoittajien on ilmoitettava hankintoihinsa sisältyneet arvonlisäverot arvonlisäveroilmoituksella kuten suomalaistenkin elinkeinonharjoittajien.

Yhteisöhankintoja tekevällä ulkomaalaisella on oikeus ulkomaalaispalautukseen, jos hän ei ole verovelvollinen Suomessa harjoittamastaan myynnistä eikä hänellä ole täällä kiinteää toimipaikkaa. Jos yhteisöhankintoja tekevällä ulkomaalaisella elinkeinonharjoittajalla on vähennyskelvottomaan käyttöön tulevia yhteisöhankintoja, tulee elinkeinonharjoittajan rekisteröityä arvonlisäverovelvolliseksi ostajana tai omasta käytöstä. Tällöin elinkeinonharjoittajan tulee ilmoittaa hankinnoista suoritettava arvonlisävero ja maksaa se. 

Lue lisää ilmoituksenantovelvollisuudesta (Verohallinnon ohje: Ulkomaalaisen rekisteröinti arvonlisäverovelvolliseksi Suomessa).

3 Mikä liiketoiminta oikeuttaa palautukseen?

Palautusoikeus edellyttää, että hankinnat on tehty sellaista muualla harjoitettua toimintaa varten, joka oikeuttaisi vähennykseen tai palautukseen Suomessa, jos toimintaa olisi harjoitettu täällä (tätä käsitellään luvussa 3.1). Jos elinkeinonharjoittajan sijoittautumisvaltiossa on arvonlisäverojärjestelmä, palautusoikeuden toisena edellytyksenä on, että elinkeinonharjoittaja on hankkinut tavarat ja palvelut sijoittautumisvaltiossa vähennykseen oikeuttavia liiketoimia varten (tätä käsitellään luvussa 3.2).

3.1 Toiminta, joka oikeuttaisi vähennykseen tai palautukseen Suomessa

Palautusoikeuden perusedellytys on, että hakija on tehnyt hankinnat sellaista muualla harjoittamaansa toimintaa varten, joka oikeuttaisi vähennykseen Suomessa, jos toimintaa olisi harjoitettu täällä. Oikeus palautukseen määräytyy Suomen lainsäädännön mukaan. Perusteena ovat säännökset, jotka koskevat toiminnan verollisuutta, osittaista vähennysoikeutta ja vähennysrajoituksia. Vähennysrajoituksia käsitellään tämän ohjeen luvussa 4.

Arvonlisäveron palautus edellyttää siis, että jokin seuraavista edellytyksistä täyttyy:

• hankinta liittyy hakijan ulkomailla harjoittamaan liiketoimintaan, joka Suomessa harjoitettuna olisi aiheuttanut arvonlisäverovelvollisuuden
• hankinta liittyy hakijan ulkomailla harjoittamaan liiketoimintaan, joka Suomessa harjoitettuna olisi oikeuttanut arvonlisäverolaissa tarkoitettuun palautukseen (niin sanottu nollaverokannan alainen toiminta, katso alaluvut 3.1.1 ja 3.1.2)
• hankinta liittyy ulkomaalaisen Suomessa harjoittamaan kuljetuspalvelujen ja niiden liitännäispalvelujen myyntiin, joka on verotonta AVL 71, 72 d tai 72 h §:n perusteella (katso alaluku 3.1.1)
• hankinta liittyy sellaiseen ulkomaalaisen Suomessa harjoittamaan tavaroiden ja palvelujen myyntiin, johon sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta (katso alaluku 3.1.3)
• hankinta liittyy sellaiseen ulkomaalaisen Suomessa harjoittamaan tavaroiden ja palvelujen myyntiin, jossa ostajana on Suomen valtio.

3.1.1 Nollaverokannan alainen toiminta

Jos hankinta liittyy elinkeinonharjoittajan ulkomailla harjoittamaan toimintaan, joka olisi Suomessa harjoitettuna niin sanotun nollaverokannan alaista, hänellä on oikeus saada palautuksena tavaran tai palvelun hankintaan sisältyvä vero. Nollaverokannan alaisella toiminnalla tarkoitetaan sellaista arvonlisäverotonta tavaroiden tai palvelujen myyntiä, johon kohdistuvien hankintojen sisältämät arvonlisäverot ovat vähennyskelpoisia.

Jos hankinta liittyy ulkomaisen elinkeinonharjoittajan Suomessa harjoittamaan tiettyjen verottomien tavaran kuljetuspalvelujen ja niiden liitännäispalvelujen myyntiin, elinkeinonharjoittajalla on oikeus saada ulkomaalaispalautuksena hankintaan sisältyvä arvonlisävero.

Jos hankinta liittyy johonkin muuhun nollaverokannan alaiseen toimintaan Suomessa (esimerkiksi verottomaan kansainväliseen kauppaan, verottomiin vesialuksiin tai niihin kohdistuvien työsuoritusten myyntiin), ulkomainen elinkeinonharjoittaja ei ole oikeutettu ulkomaalaispalautukseen. Saadakseen hankintoihin sisältyvät arvonlisäverot hyväkseen ulkomaalaisen on rekisteröidyttävä Suomessa arvonlisäverovelvolliseksi. Palautukset maksetaan arvonlisäveroilmoitusten perusteella samalla tavoin kuin muillekin Suomessa arvonlisäverovelvollisille.

Lue lisää ulkomaalaisen rekisteröitymisestä arvonlisäverovelvolliseksi (Verohallinnon ohje: Ulkomaalaisen rekisteröinti arvonlisäverovelvolliseksi Suomessa).

3.1.2 Sijoituskulta, kulta-aines ja kultapuolivalmiste

Jos hankinta liittyy ulkomaisen elinkeinonharjoittajan ulkomailla harjoittamaan toimintaan, joka olisi Suomessa harjoitettuna verotonta sijoituskullan myyntiä, elinkeinonharjoittajalla on oikeus saada ulkomaalaispalautuksena seuraavat arvonlisäverot:

1. sijoituskullasta suoritettava vero, kun kulta on ostettu verovelvolliselta myyjältä
2. sijoituskullaksi elinkeinonharjoittajan toimesta tai toimeksiannosta muunnettavan muun kullan hankintaan sisältyvä vero
3. sijoituskullan tai muun kullan muodon, painon tai pitoisuuden muuttamiseksi ostetusta palvelusta suoritettava vero.

Lue lisää sijoituskullan arvonlisäverotuksesta (Verohallinnon ohje: Sijoituskullan sekä kulta-aineksen ja kultapuolivalmisteen arvonlisäverotus)

3.1.3 Käännetty verovelvollisuus

Yleinen käännetty verovelvollisuus

Käännettyä verovelvollisuutta sovelletaan, kun tavaran tai palvelun myyjänä on ulkomaalainen, jolla ei ole Suomessa myyntiin osallistuvaa kiinteää toimipaikkaa ja joka ei ole hakeutunut Suomessa arvonlisäverovelvolliseksi. Tällaisen ulkomaisen elinkeinonharjoittajan myynneistä veron suorittaa ostaja käännetyn verovelvollisuuden mukaisesti. Jos ulkomaisella elinkeinonharjoittajalla on Suomessa vain tällaisia myyntejä, hänellä on oikeus arvonlisäveron palautukseen Suomessa tekemistään hankinnoista ulkomaalaispalautuksena.

Seuraavissa tilanteissa käännettyä verovelvollisuutta ei kuitenkaan sovelleta, ja ulkomaalainen on myyjänä aina verovelvollinen:

1. myös ostajana on ulkomaalainen, jolla ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa ja jota ei ole merkitty Suomessa arvonlisäverovelvollisten rekisteriin
2. ostajana on yksityishenkilö
3. kyse on toisesta EU-maasta Suomeen suuntautuvan tavaran kaukomyynnistä yksityishenkilöille tai näihin rinnastettaville tahoille
   Lue lisää kaukomyynnin arvonlisäverotuksesta (Verohallinnon ohje: Kaukomyyntiä koskevat arvonlisäverosäännökset Suomessa)
4. kyse on henkilökuljetuspalveluista tai oikeuden luovuttamisesta pääsyyn opetus-, tiede-, kulttuuri-, viihde- tai urheilutilaisuuteen, messuille, näyttelyyn tai muuhun vastaavaan tilaisuuteen.

Jos ulkomaisella elinkeinonharjoittajalla on tällaisia myyntejä Suomessa, hän ei ole oikeutettu ulkomaalaispalautukseen miltään osin. Saadakseen hankintoihin sisältyvät arvonlisäverot hyväkseen ulkomaalaisen on rekisteröidyttävä Suomessa arvonlisäverovelvolliseksi. Palautukset maksetaan arvonlisäveroilmoitusten perusteella samalla tavoin kuin muillekin Suomessa arvonlisäverovelvollisille.

Lue lisää ulkomaalaisen rekisteröitymisestä arvonlisäverovelvolliseksi (Verohallinnon ohje: Ulkomaalaisen rekisteröinti arvonlisäverovelvolliseksi Suomessa)

Rakennusalan käännetty verovelvollisuus

Tiettyihin rakentamispalveluihin sekä niihin liittyvään työvoiman vuokraukseen sovelletaan Suomessa käännettyä verovelvollisuutta. Rakennusalan käännettyä verovelvollisuutta sovelletaan, kun molemmat seuraavista edellytyksistä täyttyvät:

1. palvelu on rakentamispalvelua tai työvoiman vuokrausta rakentamispalvelua varten,
   ja
2. ostajana on elinkeinonharjoittaja, joka toiminnassaan muutoin kuin satunnaisesti myy rakentamispalvelua tai vuokraa työvoimaa rakentamispalvelua varten.

Myyntiin sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta, jos suomalainen tai ulkomainen elinkeinonharjoittaja myy rakentamispalvelua ulkomaiselle elinkeinonharjoittajalle, joka muutoin kuin satunnaisesti myy rakentamispalvelua. Jos ulkomaisella ostajalla ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa eikä hän ole hakeutunut arvonlisäverovelvolliseksi Suomessa, hänen on rekisteröidyttävä arvonlisäverovelvolliseksi ja annettava arvonlisäveroilmoitukset Suomen Verohallinnolle. Arvonlisäveroilmoitukset annetaan koskien kaikkea elinkeinonharjoittajan Suomessa harjoittamaa toimintaa. Palautukset maksetaan arvonlisäveroilmoitusten perusteella samalla tavoin kuin muillekin Suomessa arvonlisäverovelvollisille.

Lue lisää rakennusalan käännetystä verovelvollisuudesta (Verohallinnon ohje: Rakennusalan käännetty arvonlisäverovelvollisuus)

Metalliromun ja -jätteen myynnin käännetty arvonlisäverovelvollisuus

Romualalla käännettyä verovelvollisuutta metalliromun ja -jätteen myynnissä sovelletaan kun molemmat seuraavista edellytyksistä täyttyvät:

1. ostaja on arvonlisäverovelvollisten rekisteriin merkitty elinkeinonharjoittaja
2. myyty tavara on listattu kuuluvaksi arvonlisäverolaissa luokiteltuihin tullitariffin mukaisiin CN nimikkeistön mukaisiin metalliromuihin tai -jätteisiin.

Kun sekä metalliromun myyjä että ostaja ovat ulkomaisia elinkeinonharjoittajia, jotka eivät ole arvonlisäverovelvollisten rekisterissä Suomessa, käännettyä verovelvollisuutta (AVL 9 §) ei sovelleta metalliromun ja -jätteen myyntiin. Ulkomaalainen myyjä on tällöin velvollinen suorittamaan myynnistä arvonlisäveron ja veron suorittamiseksi myyjän tulee rekisteröityä liiketoiminnastaan arvonlisäverovelvollisten rekisteriin. Myyjä ei tässä tapauksessa ole oikeutettu saamaan arvonlisäveroa takaisin ulkomaalaispalautuksena miltään osin. Palautukset maksetaan arvonlisäveroilmoituksen perusteella samalla tavoin kuin muillekin Suomessa arvonlisäverovelvollisille.

Lue lisää metalliromun ja -jätteen käännetystä verovelvollisuudesta (Verohallinnon ohje: Metalliromun ja -jätteen myynnin käännetty arvonlisäverovelvollisuus).

Päästöoikeuden ostajan käännetty verovelvollisuus

Suomessa on pakollinen käännetty verovelvollisuus myös kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien myynnissä. Päästöoikeus on päästökauppadirektiivissä (2003/87/EY) tarkoitettu oikeus päästää kasvihuonekaasuja ilmaan yhtä hiilidioksiditonnia vastaava määrä tiettynä ajanjaksona. Verovelvollinen päästöoikeuden myynnistä on ostaja, jos ostaja on merkitty Suomessa arvonlisäverovelvollisten rekisteriin. Jos päästöoikeuden ostajaa ei ole merkitty arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, myyjä on normaalisti arvonlisäverovelvollinen päästöoikeuden myynnistä. Silloin ulkomainen myyjä ei ole oikeutettu saamaan arvonlisäveroa takaisin ulkomaalaispalautuksena miltään osin. Saadakseen hankintoihin sisältyvät arvonlisäverot hyväkseen ulkomaalaisen on rekisteröidyttävä Suomessa arvonlisäverovelvolliseksi. Palautukset maksetaan arvonlisäveroilmoituksen perusteella samalla tavoin kuin muillekin Suomessa arvonlisäverovelvollisille.

Kullan ostajan käännetty verovelvollisuus

Elinkeinonharjoittajalla on oikeus saada palautuksena tavaran tai palvelun hankintaan sisältyvä vero, jos hankinta liittyy hänen Suomessa tai ulkomailla harjoittamaansa verollisen sijoituskullan, kulta-aineksen tai kultapuolivalmisteen myyntiin, johon sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta. Palautusoikeuden edellytyksenä on, että elinkeinonharjoittajan ulkomailla harjoittama toiminta olisi oikeuttanut verollisuuden valitsemiseen, jos toimintaa olisi harjoitettu Suomessa. Palautusoikeus koskee myös sellaisia tavaroita ja palveluita, jotka on hankittu verollisen sijoituskullan verollisen välityspalvelun myyntiin.

3.1.4 Rahoituspalvelu, vakuutuspalvelu ja verottomien seteleiden ja kolikoiden myynti

Elinkeinonharjoittajalla on oikeus saada ulkomaalaispalautuksena tavaran tai palvelun hankintaan sisältyvä vero, jos hankinta liittyy arvonlisäverolaissa tarkoitetun rahoituspalvelun, vakuutuspalvelun tai verottomien seteleiden ja kolikoiden myyntiin. Edellytyksenä on, että

• ostajana on elinkeinonharjoittaja, jolla ei ole kotipaikkaa tai kiinteää toimipaikkaa EU:n alueella tai
• myynti liittyy välittömästi EU:n ulkopuolelle vietäväksi tarkoitettuihin tavaroihin.

3.2 Toiminta oikeuttaa vähennykseen sijoittautumisvaltiossa

Jos elinkeinonharjoittajan sijoittautumisvaltiossa on arvonlisäverojärjestelmä, palautukseen liittyy myös sitä koskevia ehtoja. Palautusoikeuden edellytyksenä on, että elinkeinonharjoittaja on hankkinut tavarat ja palvelut sijoittautumisvaltiossa vähennykseen oikeuttavia liiketoimia varten. Palautuksena voi saada verosta enintään sen osuuden, joka oikeuttaisi palautukseen sijoittautumisvaltion lainsäädännön mukaan.

Sijoittautumisvaltiolla tarkoitetaan valtiota, jossa elinkeinonharjoittajalla on kotipaikka tai kiinteä toimipaikka, josta hän harjoittaa myyntiä.

Arvonlisäveron ulkomaalaispalautuksen hakija saattaa harjoittaa sijoittautumisvaltiossaan sekä sellaista tavaroiden ja palveluiden myyntiä, joka oikeuttaa vähennykseen, että sellaista myyntiä, joka ei oikeuta vähennykseen sijoittautumisvaltiossa. Ulkomaalaispalautuksen määrään vaikuttavat ensisijaisesti Suomen arvonlisäverolain säännökset toiminnan verollisuudesta, osittaisesta vähennysoikeudesta ja vähennysrajoituksista. Vaikka palautus määräytyy Suomen säännösten mukaan, hakija saa palautuksena kuitenkin enintään sen osuuden, joka liittyy sijoittautumisvaltiossa vähennykseen oikeuttaviin liiketoimiin.

Jos tavara tai palvelu on hankittu vain osittain vähennykseen oikeuttavaan käyttöön, tämä on ilmoitettava palautushakemuksessa. Hakijan on jokaisen laskun ja tuontiasiakirjan kohdalla ilmoitettava vähennyskelpoinen osuus prosenttilukuna sekä euroina.

4 Millaisista hankinnoista palautusta maksetaan?

Ulkomaisella elinkeinonharjoittajalla on oikeus saada arvonlisäveron palautus muun muassa seuraavista verollisista hankinnoista:

• hotellimajoitus, matkustus Suomessa
• auton poltto- ja voiteluaineet sekä varaosat, auton lyhytaikainen vuokra ja pysäköinti
• kokouksiin sekä näyttelyihin ja messuihin liittyvät hankinnat
• tavaranäytteet
• toimistotarvikkeet, valokopiot, kartat ja ammattikirjallisuus.

Palautusoikeus vastaa laajuudeltaan Suomessa arvonlisäverovelvollisten elinkeinonharjoittajien vähennysoikeuksia. Arvonlisäverolaissa säädetyt vähennysoikeuden rajoitukset koskevat myös ulkomaalaiselle maksettavaa arvonlisäveron palautusta. Arvonlisäveron palautusta ei saa esimerkiksi seuraavista hankinnoista:

• kiinteistö, jota verovelvollinen tai hänen henkilökuntansa käyttää asuntona, lastentarhana, harrastustilana tai vapaa-ajanviettopaikkana, sekä tällaiseen kiinteistöön tai sen käyttöön liittyvät tavarat ja palvelut
• tavarat ja palvelut, jotka liittyvät verovelvollisen tai hänen henkilökuntansa asunnon ja työpaikan väliseen kuljetukseen
• hankinnat, jotka on tarkoitettu elinkeinonharjoittajan tai hänen henkilökuntansa yksityiskäytössä kulutettaviksi (Tällainen hankinta on esimerkiksi hotellimajoitukseen liittyvä aamiainen.)
• edustustarkoitukseen käytettävät tavarat tai palvelut
• henkilöauton hankinta sekä henkilöautoon ja sen käyttöön liittyvien tavaroiden ja palvelujen ostot, jos henkilöautoa ei ole hankittu yksinomaan vähennykseen oikeuttavaan käyttöön. Palautusta ei saa, jos henkilöautoa on vähäisessäkin määrin käytetty vähennyskelvottomassa käytössä.
• verottoman sijoituskullan myyntiin liittyvät kustannukset (Ks. kohta 3.1.2 Palautusoikeus ei koske esimerkiksi myyntiin liittyviä yleis- ja kuljetuskustannuksia.)
• tavarat ja palvelut, jotka ulkomainen matkanjärjestäjä on ostanut omissa nimissään muilta elinkeinonharjoittajilta ja jotka käytetään välittömästi matkustajan hyväksi. Matkatoimistopalveluihin sovelletaan marginaaliverotusmenettelyä, joten tällaisten tavaroiden ja palvelujen hintoihin sisältyvä vero ei ole arvonlisäverotuksessa vähennyskelpoinen eikä siis myöskään palautuskelpoinen.   
• Lue lisää matkatoimistopalvelujen marginaaliverotuksesta (Verohallinnon ohje: Matkatoimistopalvelujen marginaaliverotusmenettely)

Palautusta ei saa verottomista hankinnoista, kuten ulkomaan lennoista. Palautusta ei myöskään makseta, jos laskun kuuluisi olla veroton mutta se on virheellisesti verollinen. Jos myyjä on virheellisesti laskuttanut myyntinsä verollisena, vaikka sen arvonlisäverolain säännösten mukaan tulisi olla veroton, ostajan on otettava yhteyttä myyjään saadakseen takaisin virheellisesti veloitetun arvonlisäveron.

5 Miten arvonlisäveron palautusta haetaan?

5.1 Hakemusjakso

Hakemuksen tulee koskea vähintään kolmea peräkkäistä samaan kalenterivuoteen kuuluvaa kalenterikuukautta ja enintään yhtä kalenterivuotta (eli 3–12 kuukautta saman kalenterivuoden aikana). Hakemusjakso voi koostua vain täysistä kalenterikuukausista. Kalenterivuoden loppua koskeva hakemus voi kohdistua kolmea kuukautta lyhyempäänkin ajanjaksoon, esimerkiksi vain joulukuuhun.

Hakemusjakson on oltava menneisyydessä. Esimerkiksi hakemusta, joka lähetetään 15.6., ei voi kohdistaa saman vuoden kesäkuulle eikä se siis voi sisältää kesäkuun laskuja.

Hakemusta ei voi tehdä pelkästään sillä perusteella, että hakija on saanut laskun. Laskun lisäksi edellytetään, että tavara on toimitettu, palvelu on suoritettu tai vastike on maksettu. Hankinta kohdistetaan sille hakemusjaksolle, jonka aikana on toteutunut myöhempi seuraavista tapahtumista:

• tavara toimitettiin, palvelu suoritettiin tai vastike tai sen osa maksettiin ennen tavaran toimitusta tai palvelun suoritusta
• tavarasta tai palvelusta laskutettiin.

Maahantuodun tavaran arvonlisäveroon liittyvä palautushakemus kohdistetaan tullauskuukaudelle.

Jos hakija on unohtanut jonkin laskun kalenterivuoden aiemmalta jaksolta tekemästään hakemuksesta, unohtunut lasku voidaan sisällyttää saman kalenterivuoden myöhempään hakemukseen. Jos esimerkiksi tammi-huhtikuun hakemuksesta on jäänyt pois tammikuussa tapahtunut hankinta, sitä koskevan veron voi sisällyttää loppuvuoden hakemukseen. Tässä tapauksessa myöhemmän hakemuksen jaksoksi merkitään tammi-joulukuu.

5.2 Palautuksen vähimmäismäärä

Jos palautushakemus koskee koko kalenterivuotta tai sen loppuosaa, palautusta ei makseta, jos palautettava määrä olisi alle 50 euroa. Kalenterivuoden loppuosalla tarkoitetaan enintään sen kolmea viimeistä kuukautta. Jos palautusta haetaan kalenterivuoden aikana, pienin palautettava määrä on 400 euroa.

5.3 Palautushakemuksessa annettavat tiedot

Palautusta haetaan kirjallisesti Verohallinnolta. Hakemus tehdään Verohallinnon vahvistamalla lomakkeella (9550) suomen, ruotsin tai englannin kielellä. Hakemuksen allekirjoitus on vakuutus siitä, että hakemuksessa on oikeat tiedot. Allekirjoittajalla on oltava yhtiön nimenkirjoitusoikeus. Jos hakija käyttää asiamiestä, tulee asiamiehellä olla valtakirja, jonka yhtiön nimenkirjoitusoikeuden omaava henkilö on allekirjoittanut.

Hakemukseen ei 1.1.2017 alkaen liitetä alkuperäisiä laskuja ja tuontiasiakirjoja. Hakija ilmoittaa 1.1.2017 alkaen laskut ja tuontiasiakirjan tiedot Verohallinnon lomakkeella 9550.

Hakemus arvonlisäveron palauttamiseksi ulkomaalaiselle elinkeinonharjoittajalle (9550) sekä lomakkeen täyttöohje

Hakijan kotimaan rekisterinumero

Hakijan on ilmoitettava hakemuksessa kotimaansa arvonlisäverotunniste tai verorekisterinumero. Arvonlisäverotunniste tai verorekisterinumero on merkitty hakijan kotimaan veroviranomaisen antamaan todistukseen, joka on liitettävä hakemukseen. Jos hakijalla ei ole arvonlisäverotunnistetta eikä verorekisterinumeroa esimerkiksi kotimaansa viranomaiskäytännön takia, hakija ilmoittaa ”Muu tunniste” -kohdassa kaupparekisterinumeron. Tässä tapauksessa hakijan tulee liittää hakemukseen alkuperäinen kaupparekisteriote.

Kotimaan rekisterinumeron ilmoittaminen on pakollista. Seuraavissa hakemuksissa hakijan on aina käytettävä samaa rekisterinumeroa.

Jos hakija kuuluu sijoittautumisvaltiossaan arvonlisäverovelvollisuusryhmään, palautushakemuksen tekee arvonlisäverovelvollisuusryhmä. Jos kuitenkin ryhmään kuuluvalla yrityksellä on oma arvonlisäveronumero, yritys voi tehdä hakemuksen omista hankinnoistaan.

Pankkiyhteys EU-jäsenvaltiossa

Arvonlisäveron palautus maksetaan hakijalle tai hänen ilmoittamalleen palautuksen vastaanottajalle. Palautus maksetaan joko Suomessa sijaitsevaan pankkiin tai toisessa EU:n jäsenvaltiossa sijaitsevaan pankkiin. Palautusta ei makseta EU:n ulkopuolella sijaitsevaan pankkiin. On tärkeää, että hakija ilmoittaa pankkitilin tiedot täydellisenä: hakemukseen on merkittävä pankin nimi ja osoite, pankkitilin IBAN-numero sekä pankin BIC-tunnus. Palautus maksetaan euroina.

Laskut ja tuontiasiakirjat on eriteltävä hakemuksessa

Kukin lasku ja tuontiasiakirja on eriteltävä hakemuksessa. Laskusta ja tuontiasiakirjasta on annettava seuraavat tiedot:

• laskun tai tuontiasiakirjan järjestysnumero
• laskun tai tuontiasiakirjan päivämäärä ja numero
• tavaran tai palvelun myyjän nimi
• myyjän Y-tunnus
• ALV-tunniste
• veron peruste euroina (= hinta ilman arvonlisäveroa)
• arvonlisäveron määrä euroina
• vähennykseen oikeuttava määrä prosenttilukuna (ks. edellä kohta 3.2.)
• palautuksena haettava arvonlisäveron määrä euroina
• hankittujen tavaroiden ja palveluiden laatu koodein merkittyinä.

Suomeen tehtävässä hakemuksessa käytettävät koodit on lueteltu tämän ohjeen luvussa 7. Suomi hyväksyy vain nämä luvussa 7 mainitut koodit. Koodi ilmoitetaan sekä pää- että alakoodilla (muodossa x.y tai x.y.z). ). Esim. Henkilöajoneuvojen vuokraukseen käytetään Suomessa laatukoodia 2.5. Vastaavasti tavaraliikenteeseen tarkoitetun ajoneuvon vuokraukseen on oma koodi 2.4. Yksittäistä laskua tai tuontiasiakirjaa kohden voi käyttää useita koodeja. Jos hakija käyttää koodeja, jotka eivät ole käytössä Suomessa tai vain pääkoodia, hakemus voidaan hylätä tältä osin.

Allekirjoitus

Hakemus on allekirjoitettava. Allekirjoittajalla tulee olla hakijan nimenkirjoitusoikeus.

5.4 Hakemukseen liitettävät asiakirjat

Todistus liiketoiminnan laadusta

Hakemukseen on liitettävä kotimaan veroviranomaisen antama todistus, josta näkyy, millaista liiketoimintaa hakija harjoittaa. Todistuksen on voimassa yhden vuoden antopäivästä.

Jos hakija on verollisen sijoituskullan myyjä, todistuksesta on käytävä ilmi, että hakija harjoittaa kotimaassaan verollista sijoituskullan myyntiä.

Valtakirja

Arvonlisäveron palautushakemuksen voi tehdä myös hakijan asiamies. Asiamies voi olla suomalainen tai ulkomaalainen. Jos hakemuksen tekee asiamies, hakemukseen on liitettävä hakijan antama valtakirja. Valtakirjassa on mainittava, onko asiamiehellä oikeus vain tehdä hakemus vai myös vastaanottaa arvonlisäveron palautus.

Jos valtakirja on toistaiseksi voimassa oleva, valtakirja ei tarvitse liittää jokaiseen asiamiehen tekemään hakemukseen. Verohallinto voi pyytää valtakirjaa tarvittaessa.

Tutustu Verohallinnon mallivaltakirjaan (pdf)

Verohallinnon mallin mukainen valtakirja on voimassa toistaiseksi. Myös hakijan laatima valtakirja hyväksytään, jos se sisältää vastaavat tiedot

Lisätietopyyntöön liitettävät asiakirjat

Hakemukseen ei 1.1.2017 alkaen liitetä alkuperäisiä laskuja ja tuontiasiakirjoja. Verohallinto voi kuitenkin tarvittaessa pyytää kopioita hakemuksessa eritellyistä laskuista ja tuontiasiakirjoista. Laskujen tulee edelleen täyttää laskumerkintävaatimukset.

Laskumerkinnät

Palautukseen oikeuttavissa laskuissa on oltava seuraavat laskumerkinnät:

• laskun antamispäivä
• laskun juokseva tunniste
• myyjän arvonlisäverotunniste
• myyjän ja ostajan nimi ja osoite
• myytyjen tavaroiden määrä ja laji sekä palvelujen laajuus ja laji
• tavaran toimituspäivä, palvelun suorituspäivä tai ennakkomaksun maksupäivä, jos se voidaan määrittää eikä se ole sama kuin laskun antamispäivä
• veron peruste verokannoittain, yksikköhinta ilman veroa sekä hyvitykset ja alennukset, jos niitä ei ole otettu huomioon yksikköhinnassa
• tavaraan tai palveluun sovellettu verokanta
• suoritettavan veron määrä
• viittaus aiempaan laskuun, jos laskulla muutetaan aiemmin annettua laskua.

Kevennetyt laskumerkinnät

Näissä tilanteissa laskussa voi olla kevennetyt laskumerkinnät:

• laskun loppusumma on enintään 400 euroa
• kysymys on laskusta, joka annetaan vähittäiskaupassa tai siihen rinnastettavassa lähes yksinomaan yksityishenkilöille tapahtuvassa myynnissä
• kysymys on ravintola- tai ateriapalveluja tai henkilökuljetuksia koskevasta laskusta
• kysymys on pysäköintimittareiden tai muiden vastaavien laitteiden tulostamasta tositteesta.

Esimerkiksi tavaratalon antamassa kuitissa, juna- tai linja-autolipussa ja pysäköintimittarin kuitissa riittävät kevennetyt laskumerkinnät.

Laskuissa, joihin sovelletaan kevennettyjä laskumerkintöjä, täytyy olla

• laskun antamispäivä
• myyjän nimi ja arvonlisäverotunniste
• myytyjen tavaroiden määrä ja laji sekä palvelujen laji
• suoritettavan veron määrä verokannoittain tai veron peruste verokannoittain.

5.5 Hakemuksen määräaika

Palautusta on haettava kuuden (6) kuukauden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, johon kuuluvaa ajanjaksoa hakemus koskee eli hakemuksen viimeinen jättöpäivä on 30.6. Esimerkiksi vuotta 2016 koskevan hakemuksen viimeinen jättöpäivä on 30.6.2017. Jos määräaika ylittyy, hakemus jätetään tutkimatta. 

6 Miten päätökseen voi hakea muutosta?

1.1.2017 alkaen palautus- tai veronmääräämispäätökseen haetaan muutosta verotuksen oikaisulautakunnalta kirjallisella oikaisuvaatimuksella. Muutosta palautuspäätökseen voi hakea vain sellaisten hankintojen osalta, jotka ovat sisältyneet alkuperäiseen hakemukseen.

Oikaisuvaatimus osoitetaan verotuksen oikaisulautakunnalle, mutta se toimitetaan Verohallintoon. Kun haetaan muutosta päätökseen, jonka päätöspäivä on 2016 tai sitä aikaisemmin, muutoksenhaku tapahtuu entistä menettelytapaa noudattaen, eli valitus osoitetaan Helsingin hallinto-oikeudelle, mutta lähetetään Verohallinnolle.

Oikaisuvaatimusta ei voi lähettää sähköisesti. Oikaisuvaatimus on laadittava joko suomen tai ruotsin kielellä.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava:

• muutoksenhakijan nimi
• päätös, johon haetaan muutosta
• mitä päätöksen kohtia oikaisuvaatimus koskee ja mitä muutoksia päätökseen vaaditaan, sekä
• vaatimuksen perusteet.

Jos hakija käyttää asiamiestä, oikaisuvaatimukseen liitetään valtakirja. Valtakirjassa on oltava maininta asiamiehen oikeudesta tehdä oikaisuvaatimus.

Oikaisuvaatimus on tehtävä kolmen vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, johon kuuluvaa ajanjaksoa päätös koskee. Määräaika oikaisuvaatimuksen tekemiseen on kuitenkin aina vähintään 60 päivää päätöksen tiedoksisaannista. Päätös katsotaan saadun tiedoksi seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun päätös on annettu postin kuljetettavaksi.

7 Hakemuksessa käytettävät hankinnan laatua kuvaavat koodit

Hankittujen tavaroiden ja palvelujen laatu merkitään hakemukseen Euroopan komission täytäntöönpanoasetuksen (EU 79/2012) liitteen III mukaisilla koodeilla. Koodi ilmoitetaan sekä pää- että alakoodilla (muodossa x.y tai x.y.z). Yksittäistä laskua tai tuontiasiakirjaa kohden voi käyttää useampaa koodia. Jos hakija käyttää koodeja, jotka eivät ole käytössä Suomessa tai vain pääkoodia, hakemus voidaan hylätä tältä osin.

Polttoaine

1.3 Polttoaine kulkuneuvoihin, joissa kuljetetaan maksavia matkustajia
1.4 Erityisesti testiajoneuvoissa käytettävä polttoaine
1.5 Kulkuneuvojen tai koneiden voitelussa käytettävät öljytuotteet
1.6 Jälleenmyyntiä varten ostettu polttoaine
1.7 Polttoaine tavaraliikenneajoneuvoihin
1.8.1 Polttoaine henkilö- ja monikäyttöautoihin
Pelkästään yrityskäytössä
1.8.2 Polttoaine henkilö- ja monikäyttöautoihin
Käyttö osittain ammattimaisessa henkilökuljetuksessa, ajo-opetuksessa tai vuokrauksessa
1.8.3 Polttoaine henkilö- ja monikäyttöautoihin
Osittain muussa kuin 1.8.2 kohdassa tarkoitetussa käytössä
1.9.1 Polttoaine moottoripyöriin, matkailuvaunuihin ja huvi- tai urheilukäyttöön tarkoitettuihin ajoneuvoihin sekä ilma-aluksiin, joiden massa on alle 1 550 kg
Käyttö ammattimaisessa henkilökuljetuksessa, ajo-opetuksessa tai vuokrauksessa
1.9.2 Polttoaine moottoripyöriin, matkailuvaunuihin ja huvi- tai urheilukäyttöön tarkoitettuihin ajoneuvoihin sekä ilma-aluksiin, joiden massa on alle 1 550 kg
Yrityskäytössä
1.10 Polttoaine koneisiin ja maataloustraktoreihin
1.12 Polttoaine muihin kuin 1.8 ja 1.9 kohdan henkilöliikenneajoneuvoihin

Kulkuneuvon vuokraus

2.4 Tavaraliikenneajoneuvojen vuokraus
2.5 Henkilö ja monikäyttöautojen vuokraus
2.6. Moottoripyörien, matkailuvaunujen ja huvi- tai urheilukäyttöön tarkoitettujen ajoneuvojen sekä sellaisten ilma-alusten, joiden massa on alle 1 550 kg, vuokraus
2.12 Muiden kuin 2.5 ja 2.6 kohdassa tarkoitettujen kulkuneuvojen vuokraus

Kulkuneuvoihin liittyvä kustannukset (muut kuin koodeissa 1 ja 2 tarkoitetut tavarat ja palvelut)

3.3.1 Sellaisten kulkuneuvojen osto, joissa kuljetetaan maksavia matkustajia
3.3.2 Sellaisten kulkuneuvojen huolto, joissa kuljetetaan maksavia matkustajia
3.3.3 Sellaisiin kulkuneuvoihin liittyvien tarvikkeiden osto ja asennus, joissa kuljetetaan maksavia matkustajia
3.3.4. Sellaisten kulkuneuvojen säilyttäminen autotallissa tai pysäköinti, joissa kuljetetaan maksavia matkustajia                  
3.3.5 Muut sellaisiin kulkuneuvoihin liittyvät kustannukset, joissa kuljetetaan maksavia matkustajia
3.4.1 Tavaraliikenneajoneuvojen osto
3.4.2 Tavaraliikenneajoneuvojen huolto
3.4.3 Tavaraliikenneajoneuvojen autotallissa säilyttäminen tai pysäköinti
3.4.4 Muut kuin 3.4.1, 3.4.2 ja 3.4.3 kohdassa tarkoitetut tavaraliikenneajoneuvoihin liittyvät kustannukset
3.5 Henkilö- ja monikäyttöautojen huolto
3.6 Moottoripyörien, matkailuvaunujen ja huvi- tai urheilukäyttöön tarkoitettujen ajoneuvojen sekä sellaisten ilma-alusten, joiden massa on yli 1 550 kg, huolto
3.7 Muut kuin henkilö- ja monikäyttöautojen huoltoon, autotallissa säilyttämiseen ja pysäköintiin liittyvä kustannukset
3.8 Muut kuin moottoripyörien, matkailuvaunujen ja huvi- tai urheilukäyttöön tarkoitettujen ajoneuvojen sekä sellaisten ilma-alusten, joiden massa on yli 1 550 kg, huoltoon, autotallissa säilyttämiseen ja pysäköintiin liittyvät kustannukset
3.15 Sellaisten henkilöliikenneajoneuvojen, jotka eivät ole henkilö- ja monikäyttöautoja, moottoripyörien, matkailuvaunujen ja huvi- tai urheilukäyttöön tarkoitettujen ajoneuvojen sekä sellaisten ilma-alusten, joiden massa on yli 1 550 kg, huolto
3.16 Henkilöliikenneajoneuvojen autotallissa säilyttäminen tai pysäköinti
3.17 Muut kuin sellaisten henkilöliikenneajoneuvojen, jotka eivät ole henkilö- ja monikäyttöautoja, moottori-pyörien, matkailuvaunujen ja huvi- tai urheilukäyttöön tarkoitettujen ajoneuvojen sekä sellaisten ilma-alusten, joiden massa on yli 1 550 kg, huoltoon, autotallissa säilyttämiseen ja pysäköintiin liittyvät kustannukset

Matkakustannukset, kuten taksimatkat, julkisen liikenteen maksut

5.1 Verovelvollisen tai verovelvollisen työntekijän matkakustannukset
5.2 Jonkun muun henkilön kuin verovelvollisen tai verovelvollisen työntekijän matkakustannukset

Majoitus

6.1 Verovelvollisen tai verovelvollisen työntekijän asumiseen ja majoitukseen liittyvät kustannukset
6.2 Muun henkilön kuin verovelvollisen tai verovelvollisen työntekijän asumiseen ja majoitukseen liittyvät kustannukset
6.6 Asumiseen ja majoitukseen liittyvät kustannukset jatkoluovutuksen yhteydessä

Ruoka, juomat ja ravintolapalvelut

7.1 Hotelleissa, baareissa, ravintoloissa ja täysihoitoloissa tarjotut ruoat ja juomat, myös aamiainen
7.2 Konferensseissa, messuilla, näyttelyissä tai kongresseissa tarjotut ruoat ja juomat
7.4 Jatkoluovutusta varten ostetut ravintolapalvelut

Messujen ja näyttelyiden pääsymaksut

8.1 Verovelvollisen tai verovelvollisen työntekijän pääsymaksut
8.2 Jonkun muun henkilön kuin verovelvollisen tai verovelvollisen työntekijän pääsymaksut

Ylellisyys-, huvi ja edustuskustannukset

9.1 Alkoholin osto
9.2 Tupakkatuotteiden osto
9.3 Vastaanotto- ja huvikustannukset

Muut 

10.1 Työkalut
10.2 Takuuaikana tehtävät korjaukset
10.3 Koulutukseen liittyvät palvelut
10.4.1 Kiinteään omaisuuteen kohdistuvat työsuoritukset
10.4.2 Asuntona käytettävään kiinteään omaisuuteen kohdistuvat työsuoritukset
10.4.3 Muuhun kuin koodin 3 irtaimeen omaisuuteen kohdistuvat työsuoritukset
10.5.1 Kiinteän omaisuuden osto tai vuokraus
10.5.2 Asuntona, harrastustilana tai vapaa-ajanviettopaikkana käytettävän kiinteän omaisuuden osto tai vuokraus
10.5.3 Sellaisen irtaimen omaisuuden osto tai vuokraus, joka liittyy asuntona, harrastustilana tai vapaa-ajanviettopaikkana käytettävään kiinteään omaisuuteen tai jota käytetään asuntona, harrastustilana tai vapaa-ajanviettopaikkana käytettävän kiinteän omaisuuden yhteydessä
10.5.4 Muun kuin koodin 2 irtaimen omaisuuden osto tai vuokraus
10.6 Veden, kaasun tai sähkön toimittaminen jakeluverkon kautta
10.7 Vähäarvoiset lahjat
10.8 Toimistomenot
10.9 Messuille, seminaareihin ja koulutukseen tai ammatilliseen koulutukseen osallistuminen
10.11 Postin lähettämisestä EU:n ulkopuolelle aiheutuvat kustannukset
10.12 Faksi- ja puhelinkustannukset asumisen yhteydessä
10.13 Matkanjärjestäjän hankkimat tavarat ja palvelut, jotka välittömästi koituvat matkustajan hyväksi
10.14 Muut kuin 1.6 kohdassa tarkoitetut jälleenmyyntiä varten ostetut tavarat
10.15 Muut kuin 6.6 ja 7.4 kohdissa tarkoitetut jälleenmyyntiä varten ostetut palvelut
10.16. Omaisuuteen kohdistuvat työsuoritukset
10.17.1 Asuntona, harrastustilana tai vapaa-ajanviettopaikkana käytettävän kiinteään omaisuuteen kohdistuvat kustannukset
10.17.2 Muuhun kuin 10.17.1 kohdassa tarkoitettuun kiinteään omaisuuteen kohdistuvat kustannukset

 

johtava veroasiantuntija Mika Jokinen

veroasiantuntija Markku Parviainen