Arvonlisäveron palauttaminen EU:n ulkopuolelle sijoittautuneelle elinkeinonharjoittajalle

Antopäivä
19.12.2013
Diaarinumero
A150/200/2013
Voimassaolo
- 28.3.2017
Valtuutussäännös
Laki Verohallinnosta (503/2010) 2 § 2 momentti
Korvaa ohjeen
Arvonlisäveron palauttaminen EU:n ulkopuolelle sijoittautuneelle elinkeinonharjoittajalle, 15.10.2010 (julkaisu 186)

Tätä ohjetta päivitetään (5.1.2017)

Hakemukseen ei enää 1.1.2017 alkaen liitetä alkuperäisiä laskuja ja tuontiasiakirjoja.

Hakemuksella hakijan tulee eritellä laskut ja tuontiasiakirjat. Lisäksi hankittujen tavaroiden ja palveluiden laatu tulee ilmoittaa käyttäen erityisiä hankinnan koodeja, katso liite.

Tämä ohje koskee arvonlisäveron palauttamista EU:n ulkopuolelle sijoittautuneelle elinkeinonharjoittajalle. Palautusta haetaan kirjallisesti Uudenmaan yritysverotoimistolta Verohallinnon vahvistamalla lomakkeella.

Ulkomaisella elinkeinonharjoittajalla on tietyissä tapauksissa oikeus saada palautus Suomessa hankkimiensa tavaroiden ja palvelujen ostohintaan sisältyvästä arvonlisäverosta. Tähän ulkomaisille elinkeinonharjoittajille maksettavaan palautukseen viitataan ohjeessa termillä ulkomaalaispalautus. Palautuksen edellytyksiä selvitetään tässä ohjeessa.

Ohjeessa kerrotaan, kuka voi hakea arvonlisäveron palautusta ja mikä liiketoiminta oikeuttaa palautukseen. Lisäksi ohjeessa selvitetään, millaisista hankinnoista palautusta maksetaan. Lopussa on ohjeet, miten palautusta haetaan ja miten palautuspäätökseen voi hakea muutosta.

Tämä ohje on päivitetty vastaamaan vuonna 2013 voimassa olevia säännöksiä. Lisäksi ohjeen sisältöä on jäsennelty uudelleen.

1 Yleistä

Tämä ohje koskee arvonlisäveron palauttamista silloin, kun palautuksen hakija on EU:n ulkopuolelle sijoittautunut elinkeinonharjoittaja. Palautusta haetaan kirjallisesti Uudenmaan yritysverotoimistolta Verohallinnon vahvistamalla lomakkeella.

Hakemus on tehtävä 6 kuukauden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, johon kuuluvaa ajanjaksoa hakemus koskee.

1.1 Lainsäädäntö

Ohjeen perusteena ovat arvonlisäverolain (AVL) säännökset. Niissä säädetään arvonlisäveron palauttamisesta elinkeinonharjoittajalle,

  • joka on sijoittautunut EU:n ulkopuolelle (AVL 150–156 §)
  • joka ei ole harjoittamastaan myynnistä Suomessa verovelvollinen ja jolla ei ole Suomessa myyntiin osallistuvaa kiinteää toimipaikkaa (AVL 122–126 §).

1.2 Arvonlisäverokannat

Yleinen verokanta 24 %
  • Elintarvikkeet ja rehut
  • Ravintola- ja ateriapalvelut
14 %

Muun muassa:

  • Henkilökuljetus, hotellimajoitus, kirjat
  • Palvelut, joilla annetaan mahdollisuus liikunnan harjoittamiseen
  • Näyttelyjen, urheilutapahtumien ja muiden vastaavien kulttuuri- ja viihdetilaisuuksien ja laitosten pääsymaksut
10 %

1.3 Palautusviranomaisen yhteystiedot

Palautusta haetaan kirjallisesti Verohallinnon vahvistamalla lomakkeella 9550b. Lomake toimitetaan osoitteeseen:

Uudenmaan yritysverotoimisto
Käyntiosoite: Haapaniemenkatu 4 D, 00530 Helsinki
Postiosoite: PL 30, 00052 VERO

Puhelin: +358 (0)29 497 063
Faksi: +358 (0)29 512 6117

2 Kuka on oikeutettu palautukseen?

Ulkomainen elinkeinonharjoittaja voi saada Suomessa hankkimiensa tavaroiden ja palvelujen ostohintaan sisältyvän arvonlisäveron takaisin. Arvonlisävero voidaan palauttaa ulkomaalaispalautuksena, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

  • elinkeinonharjoittajalla ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa, josta hän suorittaa liiketoimia
  • elinkeinonharjoittajan liiketoimintaan Suomessa ei kuulu muita tavaroiden ja palvelujen myyntejä kuin

    1) myyntiä, johon sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta
    2) myyntiä, jossa ostajana on Suomen valtio
    3) kuljetuspalvelujen ja niiden liitännäispalvelujen myyntiä, joka on verotonta AVL:n pykälän 71, 72 d tai 72 h perusteella.

Kohdassa 1 mainittu käännetty verovelvollisuus (= ostaja on velvollinen suorittamaan arvonlisäveron myyjän sijasta) koskee seuraavia myyntejä:

  • verollisen sijoituskullan myynti (AVL 8 a §)
  • päästöoikeuksien myynti (AVL 8 b §)
  • rakentamispalvelujen myynti sekä työvoiman vuokraus rakentamispalveluja varten (AVL 8 c §)
  • sellaisen ulkomaisen elinkeinonharjoittajan suorittama myynti, jolla ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa ja joka ei ole Suomessa hakeutunut verovelvolliseksi (AVL 9 §).

Palautusoikeus ei perustu vastavuoroisuuteen: oikeus koskee myös sellaisten maiden yrityksiä, joissa ei ole käytössä vastaavaa palautusjärjestelmää.

Myös tavaran maahantuonnin yhteydessä maksettu arvonlisävero voidaan palauttaa.

Tilanteet, joissa ulkomaisella elinkeinonharjoittajalla on kiinteä toimipaikka toisessa EU-maassa

EU:n ulkopuolelle sijoittautuneella elinkeinonharjoittajalla voi olla kiinteä toimipaikka muussa EU-maassa kuin Suomessa. Jos tällaiselle kiinteälle toimipaikalle on aiheutunut kuluja Suomessa, kuluihin sisältyvän arvonlisäveron palautusta on haettava kiinteän toimipaikan sijoittautumisvaltion ylläpitämän verkkopalvelun kautta. Kiinteän toimipaikan oikeudesta tehdä palautushakemus saa lisätietoa kyseisen EU-maan veroviranomaiselta.

Elinkeinonharjoittaja, jolla on yhteisömyyntejä tai yhteisöhankintoja Suomessa

Yhteisömyynnillä tarkoitetaan irtaimen esineen myyntiä, jos myyjä, ostaja ja tai joku muu heidän puolestaan kuljettaa esineen ostajalle Suomesta toiseen EU-maahan. Yhteisöhankinnalla tarkoitetaan irtaimen esineen vastikkeellista hankintaa, jos myyjä, ostaja tai joku muu heidän puolestaan kuljettaa esineen ostajalle EU-maasta toiseen.

Suomessa yhteisömyyntejä suorittavat tai täällä yhteisöhankintoja tekevät ulkomaalaiset ovat Suomessa ilmoituksenantovelvollisia. Heidän on rekisteröidyttävä arvonlisäverovelvollisten rekisteriin ilmoituksenantovelvollisiksi ja annettava Suomen Verohallinnolle kausivero- ja yhteenvetoilmoitukset.

Suomessa yhteisömyyntejä suorittavat eivät ole oikeutettuja ulkomaalaispalautukseen, koska he harjoittavat Suomessa myyntitoimintaa. Heidän on ilmoitettava hankintoihinsa sisältyneet arvonlisäverot kausiveroilmoituksella, kuten suomalaistenkin elinkeinonharjoittajien.

Yhteisöhankintoja tekevällä ulkomaalaisella on oikeus ulkomaalaispalautukseen, jos hän ei ole verovelvollinen Suomessa harjoittamastaan myynnistä eikä hänellä ole täällä kiinteää toimipaikkaa.

Lue lisää ilmoituksenantovelvollisuudesta (Verohallinnon ohje: Ulkomaalaisen rekisteröinti arvonlisäverovelvolliseksi Suomessa).

3 Mikä liiketoiminta oikeuttaa palautukseen?

Palautusoikeus edellyttää, että hankinnat on tehty sellaista muualla harjoitettua toimintaa varten, joka oikeuttaisi vähennykseen tai palautukseen Suomessa, jos toimintaa olisi harjoitettu täällä (tätä käsitellään luvussa 3.1). Jos elinkeinonharjoittajan sijoittautumisvaltiossa on arvonlisäverojärjestelmä, palautusoikeuden toisena edellytyksenä on, että elinkeinonharjoittaja on hankkinut tavarat ja palvelut sijoittautumisvaltiossa vähennykseen oikeuttavia liiketoimia varten (tätä käsitellään luvussa 3.2).

3.1 Toiminta, joka oikeuttaisi vähennykseen tai palautukseen Suomessa

Palautusoikeuden perusedellytys on, että hakija on tehnyt hankinnat sellaista muualla harjoittamaansa toimintaa varten, joka oikeuttaisi vähennykseen Suomessa, jos toimintaa olisi harjoitettu täällä. Oikeus palautukseen määräytyy Suomen lainsäädännön mukaan. Perusteena ovat säännökset, jotka koskevat toiminnan verollisuutta, osittaista vähennysoikeutta ja vähennysrajoituksia. Vähennysrajoituksia käsitellään tämän ohjeen luvussa 4.

Arvonlisäveron palautus edellyttää siis, että jokin seuraavista edellytyksistä täyttyy:

  • hankinta liittyy hakijan ulkomailla harjoittamaan liiketoimintaan, joka Suomessa harjoitettuna olisi aiheuttanut arvonlisäverovelvollisuuden
  • hankinta liittyy hakijan ulkomailla harjoittamaan liiketoimintaan, joka Suomessa harjoitettuna olisi oikeuttanut arvonlisäverolaissa tarkoitettuun palautukseen (niin sanottu nollaverokannan alainen toiminta, katso alaluvut 3.1.1 ja 3.1.2)
  • hankinta liittyy ulkomaalaisen Suomessa harjoittamaan kuljetuspalvelujen ja niiden liitännäispalvelujen myyntiin, joka on verotonta AVL:n pykälän 71, 72 d tai 72 h perusteella (katso alaluku 3.1.1)
  • hankinta liittyy sellaiseen ulkomaalaisen Suomessa harjoittamaan tavaroiden ja palvelujen myyntiin, johon sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta (katso alaluku 3.1.3)
  • hankinta liittyy sellaiseen ulkomaalaisen Suomessa harjoittamaan tavaroiden ja palvelujen myyntiin, jossa ostajana on Suomen valtio.

3.1.1 Nollaverokannan alainen toiminta

Jos hankinta liittyy elinkeinonharjoittajan ulkomailla harjoittamaan toimintaan, joka olisi Suomessa harjoitettuna niin sanotun nollaverokannan alaista, hänellä on oikeus saada palautuksena tavaran tai palvelun hankintaan sisältyvä vero. Nollaverokannan alaisella toiminnalla tarkoitetaan sellaista arvonlisäverotonta tavaroiden tai palvelujen myyntiä, johon kohdistuvien hankintojen sisältämät arvonlisäverot ovat vähennyskelpoisia.

Jos hankinta liittyy ulkomaisen elinkeinonharjoittajan Suomessa harjoittamaan tiettyjen verottomien tavaran kuljetuspalvelujen ja niiden liitännäispalvelujen myyntiin, elinkeinonharjoittajalla on oikeus saada ulkomaalaispalautuksena hankintaan sisältyvä arvonlisävero.

Jos hankinta liittyy johonkin muuhun nollaverokannan alaiseen toimintaan Suomessa (esimerkiksi verottomaan kansainväliseen kauppaan, verottomiin vesialuksiin tai niihin kohdistuvien työsuoritusten myyntiin), ulkomainen elinkeinonharjoittaja ei ole oikeutettu ulkomaalaispalautukseen. Saadakseen hankintoihin sisältyvät arvonlisäverot hyväkseen ulkomaalaisen on rekisteröidyttävä Suomessa arvonlisäverovelvolliseksi. Palautukset maksetaan kausiveroilmoitusten perusteella samalla tavoin kuin muillekin Suomessa arvonlisäverovelvollisille.

Lue lisää ulkomaalaisen rekisteröitymisestä arvonlisäverovelvolliseksi (Verohallinnon ohje: Ulkomaalaisen rekisteröinti arvonlisäverovelvolliseksi Suomessa).

3.1.2 Sijoituskulta, kulta-aines ja kultapuolivalmiste

Jos hankinta liittyy ulkomaisen elinkeinonharjoittajan ulkomailla harjoittamaan toimintaan, joka olisi Suomessa harjoitettuna verotonta sijoituskullan myyntiä, elinkeinoharjoittajalla on oikeus saada ulkomaalaispalautuksena seuraavat arvonlisäverot:

  1. sijoituskullasta suoritettava vero, kun kulta on ostettu verovelvolliselta myyjältä
  2. sijoituskullaksi elinkeinonharjoittajan toimesta tai toimeksiannosta muunnettavan muun kullan hankintaan sisältyvä vero
  3. sijoituskullan tai muun kullan muodon, painon tai pitoisuuden muuttamiseksi ostetusta palvelusta suoritettava vero.

Lue lisää sijoituskullan arvonlisäverotuksesta (Verohallinnon ohje: Sijoituskullan sekä kulta-aineksen ja kultapuolivalmisteen arvonlisäverotus)

3.1.3 Käännetty verovelvollisuus

Yleinen käännetty verovelvollisuus

Käännettyä verovelvollisuutta sovelletaan, kun tavaran tai palvelun myyjänä on ulkomaalainen, jolla ei ole Suomessa myyntiin osallistuvaa kiinteää toimipaikkaa ja joka ei ole hakeutunut Suomessa arvonlisäverovelvolliseksi. Tällaisen ulkomaisen elinkeinonharjoittajan myynneistä veron suorittaa ostaja käännetyn verovelvollisuuden mukaisesti. Jos ulkomaisella elinkeinonharjoittajalla on Suomessa vain tällaisia myyntejä, hänellä on oikeus arvonlisäveron palautukseen Suomessa tekemistään hankinnoista ulkomaalaispalautuksena.

Seuraavissa tilanteissa käännettyä verovelvollisuutta ei kuitenkaan sovelleta, ja ulkomaalainen on myyjänä aina verovelvollinen:

  1. myös ostajana on ulkomaalainen, jolla ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa ja jota ei ole merkitty Suomessa arvonlisäverovelvollisten rekisteriin
  2. ostajana on yksityishenkilö
  3. kyse on toisesta EU-maasta Suomeen suuntautuvan tavaran kaukomyynnistä yksityishenkilöille tai näihin rinnastettaville tahoille
    Lue lisää kaukomyynnin arvonlisäverotuksesta (Verohallinnon ohje: Kaukomyyntiä koskevat arvonlisäverosäännökset Suomessa)
  4. kyse on henkilökuljetuspalveluista tai oikeuden luovuttamisesta pääsyyn opetus-, tiede-, kulttuuri-, viihde- tai urheilutilaisuuteen, messuille, näyttelyyn tai muuhun vastaavaan tilaisuuteen.

Jos ulkomaisella elinkeinonharjoittajalla on tällaisia myyntejä Suomessa, hän ei ole oikeutettu ulkomaalaispalautukseen miltään osin. Saadakseen hankintoihin sisältyvät arvonlisäverot hyväkseen ulkomaalaisen on rekisteröidyttävä Suomessa arvonlisäverovelvolliseksi. Palautukset maksetaan kausiveroilmoitusten perusteella samalla tavoin kuin muillekin Suomessa arvonlisäverovelvollisille.

Lue lisää ulkomaalaisen rekisteröitymisestä arvonlisäverovelvolliseksi (Verohallinnon ohje: Ulkomaalaisen rekisteröinti arvonlisäverovelvolliseksi Suomessa)

Rakennusalan käännetty verovelvollisuus

Tiettyihin rakentamispalveluihin sekä niihin liittyvään työvoiman vuokraukseen sovelletaan Suomessa käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta. Rakennusalan käännettyä verovelvollisuutta sovelletaan, kun molemmat seuraavista edellytyksistä täyttyvät:

  1. palvelu on rakentamispalvelua tai työvoiman vuokrausta rakentamispalvelua varten
  2. ostajana on elinkeinonharjoittaja, joka toiminnassaan muutoin kuin satunnaisesti myy rakentamispalvelua tai vuokraa työvoimaa rakentamispalvelua varten.

Myyntiin sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta, jos suomalainen tai ulkomainen elinkeinonharjoittaja myy rakentamispalvelua ulkomaiselle elinkeinonharjoittajalle, joka muutoin kuin satunnaisesti myy rakentamispalvelua. Jos ulkomaisella ostajalla ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa eikä hän ole hakeutunut arvonlisäverovelvolliseksi Suomessa, hänen on rekisteröidyttävä ilmoituksenantovelvolliseksi rakentamispalvelujen ostoista ja annettava kausiveroilmoitukset Suomen Verohallinnolle. Kausiveroilmoituksessa annetaan vain ne tiedot, jotka koskevat rakentamispalveluja. Muihin Suomessa tehtyihin hankintoihin sisältyvät arvonlisäverot ulkomainen ostaja voi hakea takaisin ulkomaalaispalautuksena, jos palautuksen edellytykset muutoin täyttyvät.

Lue lisää rakennusalan käännetystä verovelvollisuudesta (Verohallinnon ohje: Rakennusalan käännetty arvonlisäverovelvollisuus)

Päästöoikeuden ostajan käännetty verovelvollisuus

Suomessa on pakollinen käännetty verovelvollisuus myös kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien myynnissä. Päästöoikeus on päästökauppadirektiivissä (2003/87/EY) tarkoitettu oikeus päästää kasvihuonekaasuja ilmaan yhtä hiilidioksiditonnia vastaava määrä tiettynä ajanjaksona. Verovelvollinen päästöoikeuden myynnistä on ostaja, jos ostaja on merkitty Suomessa arvonlisäverovelvollisten rekisteriin. Jos päästöoikeuden ostajaa ei ole merkitty arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, myyjä on normaalisti arvonlisäverovelvollinen päästöoikeuden myynnistä. Silloin ulkomainen myyjä ei ole oikeutettu saamaan arvonlisäveroa takaisin ulkomaalaispalautuksena miltään osin. Saadakseen hankintoihin sisältyvät arvonlisäverot hyväkseen ulkomaalaisen on rekisteröidyttävä Suomessa arvonlisäverovelvolliseksi. Palautukset maksetaan kausiveroilmoituksen perusteella samalla tavoin kuin muillekin Suomessa arvonlisäverovelvollisille.

Kullan ostajan käännetty verovelvollisuus

Elinkeinonharjoittajalla on oikeus saada palautuksena tavaran tai palvelun hankintaan sisältyvä vero, jos hankinta liittyy hänen Suomessa tai ulkomailla harjoittamaansa verollisen sijoituskullan, kulta-aineksen tai kultapuolivalmisteen myyntiin ja myyntiin sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta. Palautusoikeuden edellytyksenä on, että elinkeinonharjoittajan ulkomailla harjoittama toiminta olisi oikeuttanut verollisuuden valitsemiseen, jos toimintaa olisi harjoitettu Suomessa. Palautusoikeus koskee myös sellaisia tavaroita ja palveluita, jotka on hankittu verollisen sijoituskullan verollisen välityspalvelun myyntiin.

3.1.4 Rahoituspalvelu, vakuutuspalvelu ja verottomien seteleiden ja kolikoiden myynti

Elinkeinonharjoittajalla on oikeus saada ulkomaalaispalautuksena tavaran tai palvelun hankintaan sisältyvä vero, jos hankinta liittyy arvonlisäverolaissa tarkoitetun rahoituspalvelun, vakuutuspalvelun tai verottomien seteleiden ja kolikoiden myyntiin. Edellytyksenä on, että

  • ostajana on elinkeinonharjoittaja, jolla ei ole kotipaikkaa tai kiinteää toimipaikkaa EU:n alueella tai
  • myynti liittyy välittömästi EU:n ulkopuolelle vietäväksi tarkoitettuihin tavaroihin.

3.2 Toiminta oikeuttaa vähennykseen sijoittautumisvaltiossa

Jos elinkeinonharjoittajan sijoittautumisvaltiossa on arvonlisäverojärjestelmä, palautukseen liittyy myös sitä koskevia ehtoja. Palautusoikeuden edellytyksenä on, että elinkeinonharjoittaja on hankkinut tavarat ja palvelut sijoittautumisvaltiossa vähennykseen oikeuttavia liiketoimia varten. Palautuksena voi saada verosta enintään sen osuuden, joka oikeuttaisi palautukseen sijoittautumisvaltion lainsäädännön mukaan.

Sijoittautumisvaltiolla tarkoitetaan valtiota, jossa elinkeinonharjoittajalla on kotipaikka tai kiinteä toimipaikka, jossa hän harjoittaa myyntiä.

Arvonlisäveron ulkomaalaispalautuksen hakija saattaa harjoittaa sijoittautumisvaltiossaan sekä sellaista tavaroiden ja palveluiden myyntiä, joka oikeuttaa vähennykseen, että sellaista myyntiä, joka ei oikeuta vähennykseen sijoittautumisvaltiossa. Ulkomaalaispalautuksen määrään vaikuttavat ensisijaisesti Suomen arvonlisäverolain säännökset toiminnan verollisuudesta, osittaisesta vähennysoikeudesta ja vähennysrajoituksista. Vaikka palautus määräytyy Suomen säännösten mukaan, hakija saa palautuksena kuitenkin enintään sen osuuden, joka liittyy sijoittautumisvaltiossa vähennykseen oikeuttaviin liiketoimiin.

Jos tavara tai palvelu on hankittu vain osittain vähennykseen oikeuttavaan käyttöön, tämä on ilmoitettava palautushakemuksessa. Hakijan on jokaisen laskun ja tuontiasiakirjan kohdalla ilmoitettava vähennyskelpoinen osuus prosenttilukuna sekä euroina.

4 Millaisista hankinnoista palautusta maksetaan?

Ulkomaisella elinkeinonharjoittajalla on oikeus saada arvonlisäveron palautus muun muassa seuraavista verollisista hankinnoista:

  • hotellimajoitus, matkustus Suomessa
  • auton poltto- ja voiteluaineet sekä varaosat, auton lyhytaikainen vuokra ja pysäköinti
  • kokouksiin sekä näyttelyihin ja messuihin liittyvät hankinnat
  • tavaranäytteet
  • toimistotarvikkeet, valokopiot, kartat ja ammattikirjallisuus.

Palautusoikeus vastaa laajuudeltaan Suomessa arvonlisäverovelvollisten elinkeinonharjoittajien vähennysoikeuksia. Arvonlisäverolaissa säädetyt vähennysoikeuden rajoitukset koskevat myös ulkomaalaiselle maksettavaa arvonlisäveron palautusta. Arvonlisäveron palautusta ei saa esimerkiksi seuraavista hankinnoista:

  • kiinteistö, jota verovelvollinen tai hänen henkilökuntansa käyttää asuntona, lastentarhana, harrastustilana tai vapaa-ajanviettopaikkana, sekä tällaiseen kiinteistöön tai sen käyttöön liittyvät tavarat ja palvelut
  • tavarat ja palvelut, jotka liittyvät verovelvollisen tai hänen henkilökuntansa asunnon ja työpaikan väliseen kuljetukseen
  • hankinnat, jotka on tarkoitettu elinkeinonharjoittajan tai hänen henkilökuntansa yksityiskäytössä kulutettaviksi. Tällainen hankinta on esimerkiksi hotellimajoitukseen liittyvä aamiainen.
  • edustustarkoitukseen käytettävät tavarat tai palvelut
  • henkilöauton hankinta sekä henkilöautoon ja sen käyttöön liittyvien tavaroiden ja palvelujen ostot, jos henkilöautoa ei ole hankittu yksinomaan vähennykseen oikeuttavaan käyttöön. Palautusta ei saa, jos henkilöautoa on vähäisessäkin määrin käytetty vähennyskelvottomassa käytössä.
  • verottoman sijoituskullan myyntiin liittyvät kustannukset
  • tavarat ja palvelut, jotka ulkomainen matkanjärjestäjä on ostanut omissa nimissään muilta elinkeinonharjoittajilta ja jotka käytetään välittömästi matkustajan hyväksi. Matkatoimistopalveluihin sovelletaan marginaaliverotusmenettelyä, joten tällaisten tavaroiden ja palvelujen hintoihin sisältyvä vero ei ole arvonlisäverotuksessa vähennyskelpoinen eikä siis myöskään palautuskelpoinen.   
    Lue lisää matkatoimistopalvelujen marginaaliverotuksesta (Verohallinnon ohje: Matkatoimistopalvelujen marginaaliverotusmenettely)

Palautusta ei saa verottomista hankinnoista, kuten ulkomaanlennoista. Palautusta ei myöskään makseta, jos laskun kuuluisi olla veroton mutta se on virheellisesti verollinen. Jos myyjä on virheellisesti laskuttanut myyntinsä verollisena, vaikka sen arvonlisäverolain säännösten mukaan tulisi olla veroton, ostajan on otettava yhteyttä myyjään saadakseen takaisin virheellisesti veloitetun arvonlisäveron.

5 Miten arvonlisäveron palautusta haetaan?

5.1 Hakemusjakso

Hakemuksen tulee koskea vähintään kolmea peräkkäistä samaan kalenterivuoteen kuuluvaa kalenterikuukautta ja enintään yhtä kalenterivuotta (eli 3–12 kuukautta saman kalenterivuoden aikana). Hakemusjakso voi koostua vain täysistä kalenterikuukausista. Kalenterivuoden loppua koskeva hakemus voi kohdistua kolmea kuukautta lyhyempäänkin ajanjaksoon, esimerkiksi vain joulukuuhun.

Hakemusjakson on oltava menneisyydessä. Esimerkiksi hakemusta, joka lähetetään 15.6., ei voi kohdistaa saman vuoden kesäkuulle eikä se siis voi sisältää kesäkuun laskuja.

Hakemusta ei voi tehdä pelkästään sillä perusteella, että hakija on saanut laskun. Laskun lisäksi edellytetään, että tavara on toimitettu, palvelu on suoritettu tai vastike on maksettu. Hankinta kohdistetaan sille hakemusjaksolle, jonka aikana on toteutunut myöhempi seuraavista tapahtumista:

  • tavara toimitettiin, palvelu suoritettiin tai vastike tai sen osa maksettiin ennen tavaran toimitusta tai palvelun suoritusta
  • tavarasta tai palvelusta laskutettiin.

Maahantuodun tavaran arvonlisäveroon liittyvä palautushakemus kohdistetaan tullauskuukaudelle.

Jos hakija on unohtanut jonkin laskun kalenterivuoden aiemmalta jaksolta tekemästään hakemuksesta, unohtunut lasku voidaan sisällyttää saman kalenterivuoden myöhempään hakemukseen. Jos esimerkiksi tammi-huhtikuun hakemuksesta on jäänyt pois tammikuussa tapahtunut hankinta, sitä koskevan veron voi sisällyttää loppuvuoden hakemukseen. Tässä tapauksessa myöhemmän hakemuksen jaksoksi merkitään tammi-joulukuu.

Esimerkkejä:
A osallistuu seminaariin, joka järjestetään helmikuussa 2014. A:ta laskutetaan seminaariin osallistumisesta 15.11.2013 päivätyllä laskulla. A maksaa laskun 7.1.2014. A sisällyttää laskun vuoden 2014 palautushakemukseen.

B tekee toukokuussa 2013 palautushakemuksen, joka koskee ajanjaksoa 1.1.–31.3.2013. Heinäkuussa 2013 B huomaa, että yksi helmikuulle päivätty lasku jäi pois hakemuksesta. B tekee 31.8.2013 seuraavan palautushakemuksen, joka koskee ajanjaksoa 1.4.–30.6.2013. B saa sisällyttää tähän uuteen hakemukseen helmikuun unohtuneen laskun, joten B ilmoittaa hakemusjaksoksi 1.2.–30.6.2013. Tammikuussa 2014 B tekee vielä yhden hakemuksen vuodelle 2013. Tämä hakemus sisältää laskut ajalta 1.7.–31.12.2013.

C tekee heinäkuussa 2013 palautushakemuksen, joka koskee ajanjaksoa 1.1.–30.6.2013. Helmikuussa 2014 C huomaa, että kaksi toukokuulle 2013 päivättyä laskua jäivät pois hakemuksesta. Unohtuneiden laskujen perusteella palautettava arvonlisäveron määrä olisi 40 euroa. C:llä ei ole muita laskuja hakematta vuodelta 2013. Koska pienin palautettava määrä on 50 euroa, ei C:llä ole oikeutta palautukseen unohtuneista laskuista.

5.2 Palautuksen vähimmäismäärä

Jos palautushakemus koskee koko kalenterivuotta tai sen loppuosaa, palautusta ei makseta, jos palautettava määrä olisi alle 50 euroa. Kalenterivuoden loppuosalla tarkoitetaan enintään sen kolmea viimeistä kuukautta. Jos palautusta haetaan kalenterivuoden aikana, pienin palautettava määrä on 400 euroa.

5.3 Palautushakemuksessa annettavat tiedot

Palautusta haetaan kirjallisesti Uudenmaan yritysverotoimistolta. Hakemus tehdään Verohallinnon vahvistamalla lomakkeella (9550b) suomen, ruotsin tai englannin kielellä. Hakemuksen allekirjoitus on vakuutus siitä, että hakemuksessa on oikeat tiedot. Allekirjoittajalla on oltava hakijan tai hakemuksen tehneen asiamiehen nimenkirjoitusoikeus.

Hakemus arvonlisäveron palauttamiseksi ulkomaalaiselle elinkeinonharjoittajalle (9550b)

Hakijan kotimaan rekisterinumero

Hakijan on ilmoitettava hakemuksessa (tähdellä * merkityssä kohdassa) kotimaansa arvonlisäverotunniste tai verorekisterinumero. Arvonlisäverotunniste tai verorekisterinumero on merkitty hakijan kotimaan veroviranomaisen antamaan todistukseen, joka on liitettävä hakemukseen. Jos hakijalla ei ole arvonlisäverotunnistetta tai verorekisterinumeroa (esimerkiksi kotimaansa viranomaiskäytännön vuoksi), hän ilmoittaa kaupparekisterinumeroa vastaavan numeron. Silloin hakemukseen on liitettävä alkuperäinen kaupparekisteriote.

Jos hakija kuuluu sijoittautumisvaltiossaan arvonlisäverovelvollisuusryhmään, palautushakemuksen tekee arvonlisäverovelvollisuusryhmä. Jos kuitenkin ryhmään kuuluvalla yrityksellä on oma arvonlisäveronumero, yritys voi tehdä hakemuksen omista hankinnoistaan.

Kotimaan rekisterinumeron ilmoittaminen on pakollista. Seuraavissa hakemuksissa hakijan on aina käytettävä samaa rekisterinumeroa.

Pankkiyhteys EU-jäsenvaltiossa

Arvonlisäveron palautus maksetaan hakijalle tai hänen ilmoittamalleen palautuksen vastaanottajalle. Palautus maksetaan joko Suomessa sijaitsevaan pankkiin tai toisessa EU:n jäsenvaltiossa sijaitsevaan pankkiin. Palautusta ei makseta EU:n ulkopuolella sijaitsevaan pankkiin. On tärkeää, että hakija ilmoittaa pankkitilin tiedot täydellisenä: hakemukseen on merkittävä pankin nimi ja osoite, pankkitilin IBAN-numero sekä pankin BIC-tunnus. Palautus maksetaan euroina.

Hakemuksen voi tehdä myös asiamies

Arvonlisäveron palautushakemuksen voi tehdä myös hakijan asiamies. Asiamies voi olla suomalainen tai ulkomaalainen. Jos hakemuksen tekee asiamies, hakemukseen on liitettävä hakijan antama alkuperäinen valtakirja, joka yksilöi asiamiehen toimivallan.

Tutustu Verohallinnon valtakirjamalliin (pdf)

Myös hakijan laatima valtakirja hyväksytään, jos se sisältää vastaavat tiedot.

Laskuerittely (hakemuksen kohta 10)

Jokainen lasku ja tullauspäätös on eriteltävä hakemuslomakkeen kohdassa 10. Kohtaan merkitään

  • laskun päivämäärä, laskun numero ja myyjä
  • merkintä siitä, onko hankinta ollut tavara vai palvelu
  • hankinnan hinta laskun mukaan
  • arvonlisäveron määrä euroina.

Jos hakijan sijoittautumisvaltiossa on arvonlisäverojärjestelmä, hakijan on jokaisen hankinnan osalta ilmoitettava prosentteina, mikä osuus hankinnasta on käytetty vähennykseen oikeuttavassa liiketoiminnassa (katso luku 3.2). Tämä osuus on merkittävä näkyviin myös euroina sarakkeeseen ”Haettu määrä”.

Laskumerkinnät

Hakemukseen liitetyissä laskuissa on oltava seuraavat laskumerkinnät:

  • laskun antamispäivä
  • laskun juokseva tunniste
  • myyjän arvonlisäverotunniste
  • myyjän ja ostajan nimi ja osoite
  • myytyjen tavaroiden määrä ja laji sekä palvelujen laajuus ja laji
  • tavaran toimituspäivä, palvelun suorituspäivä tai ennakkomaksun maksupäivä, jos se voidaan määrittää eikä se ole sama kuin laskun antamispäivä
  • veron peruste verokannoittain, yksikköhinta ilman veroa sekä hyvitykset ja alennukset, jos niitä ei ole otettu huomioon yksikköhinnassa
  • tavaraan tai palveluun sovellettu verokanta
  • suoritettavan veron määrä
  • viittaus aiempaan laskuun, jos laskulla muutetaan aiemmin annettua laskua.
Kevennetyt laskumerkinnät

Näissä tilanteissa laskussa voi olla kevennetyt laskumerkinnät:

  • laskun loppusumma on enintään 400 euroa
  • kysymys on laskusta, joka annetaan vähittäiskaupassa tai siihen rinnastettavassa lähes yksinomaan yksityishenkilöille tapahtuvassa myynnissä
  • kysymys on ravintola- tai ateriapalveluja tai henkilökuljetuksia koskevasta laskusta
  • kysymys on pysäköintimittareiden tai muiden vastaavien laitteiden tulostamasta tositteesta.

Esimerkiksi tavaratalon antamassa kuitissa, juna- tai linja-autolipussa ja pysäköintimittarin kuitissa riittävät kevennetyt laskumerkinnät.

Laskuissa, joihin sovelletaan kevennettyjä laskumerkintöjä, täytyy olla

  • laskun antamispäivä
  • myyjän nimi ja arvonlisäverotunniste
  • myytyjen tavaroiden määrä ja laji sekä palvelujen laji
  • suoritettavan veron määrä verokannoittain tai veron peruste verokannoittain.
Allekirjoitus

Hakemus on allekirjoitettava. Allekirjoittajalla tulee olla hakijan (tai asiamiehen allekirjoittaessa hakemuksen, asiamiehen) nimenkirjoitusoikeus.

5.4 Hakemukseen liitettävät asiakirjat

Todistus liiketoiminnan laadusta

Hakemukseen on liitettävä kotimaan veroviranomaisen antama todistus, josta näkyy, millaista liiketoimintaa hakija harjoittaa. Todistuksen on oltava alkuperäinen, ja se on voimassa yhden vuoden antopäivästä.

Jos hakija on verollisen sijoituskullan myyjä, todistuksesta on käytävä ilmi, että hakija harjoittaa kotimaassaan verollista sijoituskullan myyntiä.

Valtakirja

Jos palautuksen hakemisessa käytetään asiamiestä, hakemukseen on liitettävä alkuperäinen valtakirja, joka yksilöi asiamiehen toimivallan. Valtakirjassa on mainittava, onko asiamiehellä oikeus vain tehdä hakemus vai myös vastaanottaa arvonlisäveron palautus.

Jos valtakirja on toistaiseksi voimassa oleva, seuraaviin hakemuksiin valtakirjaa ei tarvitse liittää, jos se ei ole muuttunut.

Tutustu Verohallinnon mallivaltakirjaan (pdf)

Alkuperäiset laskut, kuitit ja tullauspäätökset

Hakemukseen on liitettävä alkuperäiset laskut tai niihin verrattavat myyjän antamat asiakirjat sekä alkuperäiset tullauspäätökset ja niihin liittyvät asiakirjat. Verohallinto palauttaa alkuperäiset laskut ja tullauspäätökset hakijalle päätöksen liitteenä.

5.5 Hakemuksen määräaika

Palautusta on haettava 6 kuukauden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, johon kuuluvaa ajanjaksoa hakemus koskee. Esimerkiksi vuotta 2013 koskevan hakemuksen viimeinen jättöpäivä on 30.6.2014. Jos määräaika ylittyy, hakemus jätetään tutkimatta.

5.6 Virheellisesti saatu palautus peritään takaisin

Jos hakija on antanut hakemuksessa puutteellisia tai vääriä tietoja, Verohallinto perii väärin perustein saadut arvonlisäveron palautukset takaisin hakijalta.

Jos hakijan antamien puutteellisten tai virheellisten tietojen vuoksi arvonlisäveroa on palautettu aiheettomasti tai liikaa, Verohallinto voi määrätä hakijan maksamaan palautuksen takaisin Verohallinnolle. Verohallinnon on tehtävä maksuunpanopäätös takaisinperinnästä kolmen vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, johon kuuluvaa ajanjaksoa virheellinen palautuspäätös koskee.

Maksuunpantua määrää voidaan korottaa enintään 30 prosentilla, jos hakemuksessa tai siihen liitetyssä selvityksessä on annettu vääriä tietoja. Jos väärien tietojen antaminen johtuu törkeästä huolimattomuudesta tai se on tahallista, maksuunpantua määrää voidaan korottaa enintään kolminkertaiseksi. Lisäksi maksuunpantavalle määrälle määrätään veronlisäystä.

Maksuunpanosta tehdään joko erillinen päätös tai maksuunpantu määrä voidaan vähentää hakijan tulevista arvonlisäveron palautuksista.

6 Miten päätökseen voi hakea muutosta?

Palautus- tai maksuunpanopäätökseen voi hakea muutosta valittamalla päätöksestä kirjallisesti Helsingin hallinto-oikeuteen. Muutosta palautuspäätökseen voi hakea vain sellaisten hankintojen osalta, jotka ovat sisältyneet alkuperäiseen hakemukseen.

Valituskirjelmä osoitetaan Helsingin hallinto-oikeudelle, mutta se toimitetaan Uudenmaan yritysverotoimistoon. Valitusta ei voi lähettää sähköisesti. Valituskirjelmä on laadittava joko suomen tai ruotsin kielellä.

Valituskirjelmään on liitettävä alkuperäiset laskut erittelyineen. Kirjelmässä on ilmoitettava

  • valittajan nimi
  • päätös, johon haetaan muutosta
  • miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi sekä
  • vaatimuksen perusteet.

Jos hakija käyttää asiamiestä, valitukseen liitetään alkuperäinen valtakirja. Valtakirjassa on oltava maininta asiamiehen oikeudesta tehdä valitus.

Valitus käsitellään ensin Uudenmaan yritysverotoimistossa. Niiltä osin kuin yritysverotoimisto ei oikaise päätöstään, yritysverotoimisto siirtää valituksen Helsingin hallinto-oikeuden ratkaistavaksi.

Valitus on tehtävä kolmen vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, johon kuuluvaa ajanjaksoa päätös koskee. Valitusaika on kuitenkin aina vähintään 60 päivää päätöksen tiedoksisaannista lukuun ottamatta tiedoksisaantipäivää. Päätös katsotaan saadun tiedoksi seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun päätös on annettu postin kuljetettavaksi.

Esimerkkejä:
A haluaa hakea muutosta Uudenmaan yritysverotoimiston 7.10.2013 tekemään päätökseen arvonlisäveron palauttamisesta ulkomaiselle elinkeinonharjoittajalle. Päätös koskee ajanjaksoa 1.1.2012–31.12.2012. A:n on tehtävä valitus viimeistään 31.12.2015. A tekee valituksen päätöksen liitteenä olevien muutoksenhakuohjeiden mukaisesti. Hän osoittaa valituksensa Helsingin hallinto-oikeudelle, mutta toimittaa sen Uudenmaan yritysverotoimistoon.

B haluaa hakea muutosta Uudenmaan yritysverotoimiston 13.5.2013 tekemään päätökseen arvonlisäveron palauttamisesta ulkomaiselle elinkeinonharjoittajalle. Päätös koskee ajanjaksoa 1.1.2009–31.12.2009. B on vastaanottanut päätöksen 20.5.2013. Valitus vuotta 2009 koskevasta päätöksestä on tehtävä viimeistään 31.12.2012. Mutta koska Uudenmaan yritysverotoimisto on tehnyt päätöksen vasta 13.5.2013, B:llä on 60 päivää päätöksen tiedoksisaannista (lukuun ottamatta tiedoksisaantipäivää) aikaa hakea muutosta. Valitus on toimitettava Uudenmaan yritysverotoimistoon viimeistään 19.7.2013.

 

johtava veroasiantuntija Päivi Taipalus

toimistopäällikkö Annukka Poikkeus