Arvonlisäveron palauttaminen EU:n ulkopuolelle sijoittautuneelle elinkeinonharjoittajalle

Antopäivä
15.10.2010
Voimassaolo
- 28.3.2017

Tämä ohje koskee arvonlisäveron ulkomaalaispalautusmenettelyä kun hakija on EU:n ulkopuolelle sijoittautunut elinkeinonharjoittaja.

Ulkomaalainen elinkeinonharjoittaja, joka ei ole harjoittamastaan myynnistä Suomessa verovelvollinen ja jolla ei ole täällä kiinteää toimipaikkaa, voi saada Suomessa hankkimiensa tavaroiden ja palvelujen ostohintaan sisältyvän arvonlisäveron takaisin. Tavaran maahantuonnin yhteydessä maksettu vero voidaan myös palauttaa.

Palautusoikeus vastaa laajuudeltaan Suomessa arvonlisäverovelvollisten yritysten vähennysoikeuksia. Palautuksen saaminen edellyttää on, että hankinta liittyy hakijan ulkomailla – EU:n ulkopuolella – harjoittamaan vähennykseen oikeuttavaan liiketoimintaan. Palautusoikeus ei perustu vastavuoroisuuteen ts. se koskee myös sellaisten maiden yrityksiä, joissa ei ole käytössä vastaavaa palautusjärjestelmää.

Sijoittautumisvaltiolla tarkoitetaan valtiota, jossa elinkeinonharjoittajalla on kotipaikka tai kiinteä toimipaikka, josta hän suorittaa liiketoimia.

Ulkomaalaiset, jotka harjoittavat Suomessa yhteisömyyntiä tai tekevät täällä yhteisöhankintoja, ovat Suomessa ilmoituksenantovelvollisia eli joutuvat rekisteröitymään ja antamaan kausivero- ja yhteenvetoilmoitukset, vaikka heillä ei olisi Suomessa kiinteää toimipaikkaa eivätkä he haluaisi hakeutua Suomessa arvonlisäverovelvollisiksi. Tarkempia ohjeita asiasta on sivulla Ulkomaalaisen rekisteröinti arvonlisäverovelvolliseksi Suomessa.

Mistä arvonlisävero palautetaan?

Ulkomaalaisella elinkeinonharjoittajalla on oikeus saada arvonlisäveron palautus mm. seuraavista verollisista hankinnoista: kokoukset, tavaranäytteet, näyttelyt, messut, koulutus, toimistotarvikkeet, valokopiot, kartat, ammattikirjallisuus, hotellimajoitus, kuljetukset Suomessa, auton poltto- ja voiteluaineet, huolto, korjaus sekä varaosat, auton vuokra, pysäköinti.

Arvonlisäveron palautus edellyttää, että

  1. hankinta liittyy hakijan ulkomailla harjoittamaan liiketoimintaan, joka Suomessa harjoitettuna olisi aiheuttanut verovelvollisuuden tai
  2. hankinta liittyy hakijan ulkomailla harjoittamaan liiketoimintaan, joka Suomessa harjoitettuna olisi oikeuttanut arvonlisäverolaissa tarkoitettuun palautukseen tai
  3. hankinta liittyy ulkomaalaisen Suomessa harjoittamaan tiettyjen tavaran kuljetuspalvelujen ja niiden liitännäispalvelujen myyntiin, joka on verotonta tai
  4. hankinta liittyy sellaiseen ulkomaalaisen Suomessa harjoittamaan tavaroiden ja palvelujen myyntiin, josta ostaja on verovelvollinen (ns. käännetty verovelvollisuus). Käännettyä verovelvollisuutta sovelletaan, kun myyjänä on ulkomaalainen, jolla ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa eikä hän ole hakeutunut täällä verovelvolliseksi. Palautusoikeutta sovelletaan myös, kun ostajana on Suomen valtio.

Arvonlisäverolaissa tarkoitetulla palautukseen oikeuttavalla toiminnalla tarkoitetaan edellä 2-kohdassa seuraavia toimintoja:

Elinkeinonharjoittajalla on oikeus saada palautuksena tavaran tai palvelun hankintaan sisältyvä vero, jos hankinta liittyy hänen harjoittamaansa ns. nollaverokannan alaiseen toimintaan. Tällaista nollaverokannan alaista toimintaa ovat veroton kansainvälinen kauppa, tilattujen lehtien, yleishyödyllisen yhteisön jäsenlehden painoksen, verottomien vesialusten tai niihin kohdistuvien työsuoritusten myynti ja kullan myynti keskuspankille.

Lisäksi edellytetään, että arvonlisävero olisi ollut vähennyskelpoinen.

Edellä mainitun lisäksi elinkeinonharjoittajalla on oikeus palautukseen, jos hankinta liittyy arvonlisäverolaissa tarkoitetun rahoituspalvelun ja vakuutuspalvelun tai verottomien seteleiden ja kolikkojen myyntiin, kun ostajana on elinkeinonharjoittaja, jolla ei ole kotipaikkaa tai kiinteää toimipaikkaa EU:n alueella tai jos myynti liittyy välittömästi EU:n ulkopuolelle vietäväksi tarkoitettuihin tavaroihin.

Jos elinkeinonharjoittajan sijoittautumisjäsenvaltiossa on arvonlisäverojärjestelmä, palautusoikeuden edellytyksen, on, että elinkeinonharjoittaja on hankkinut tavarat tai palvelut sijoittautumisvaltiossa vähennykseen oikeuttavia liiketoimia varten. Tällöin, jos elinkeinonharjoittaja suorittaa sijoittautumisvaltiossa sekä vähennykseen oikeuttavia että vähennykseen oikeuttamattomia liiketoimia, hän saa palautuksen vain siltä osin kuin hankinta on käytetty vähennykseen oikeuttavaan liiketoimintaan.

EU:n ulkopuolelle sijoittautuneen elinkeinonharjoittajan toiseen EU-maahan sijoittautunut arvonlisäverovelvollinen kiinteä toimipaikka hakee palautusta sen Suomessa aiheutuneisiin kuluihin sisältyvästä arvonlisäverosta ao. sijoittautumisvaltion verkkopalvelun kautta. Kiinteän toimipaikan oikeudesta tehdä palautushakemus sijoittautumisvaltion verkkopalvelussa voi tiedustella ao. EU-maan veroviranomaiselta.

Edellä 4-kohdassa tarkoitettua palautusta ei saa hankinnoista, jotka liittyvät sellaiseen ulkomaa-laisen Suomessa harjoittamaan tavaroiden ja palvelujen myyntiin, josta hän on arvonlisäverolain mukaan myyjänä verovelvollinen (eli käännettyä verovelvollisuutta ei sovelleta). Ulkomaalainen on myyjänä verovelvollinen seuraavissa tilanteissa:

  • Ostajana on ulkomaalainen, jolla ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa ja jota ei ole merkitty täällä arvonlisäverovelvollisten rekisteriin,
  • Ostajana on yksityishenkilö,
  • Kun kyseessä on toisesta jäsenvaltiosta Suomeen suuntautuva tavaran kaukomyynti yksityishenkilöille tai näihin rinnastettaville tahoille (ks. sivu Kaukomyyntiä koskevat arvonlisäverosäännökset Suomessa),
  • Kun kyseessä on henkilökuljetuspalvelut,
  • Kun kyseessä on seuraavat Suomessa suoritetut palvelut: opetus, tieteelliset palvelut, kulttuuri-, viihde- ja urheilutilaisuudet ja muut sellaiset palvelut sekä niiden järjestämiseen välittömästi liittyvät palvelut.

Jos hankinta liittyy ulkomaalaisen Suomessa harjoittamaan nollaverokannan alaiseen toimintaan, ulkomaalainen ei ole oikeutettu saamaan arvonlisäveroa takaisin ulkomaalaispalautusjärjestelmän avulla. Saadakseen hankintoihin sisältyvät arvonlisäverot hyväkseen ulkomaalaisen on rekisteröidyttävä Suomessa arvonlisäverovelvolliseksi ja palautukset maksetaan samalla tavoin kuin muillekin arvonlisäverovelvollisille. Tässä tapauksessa ulkomaalaisen ei tarvitse asettaa Suomeen veroedustajaa (ns. suora rekisteröityminen).

Elinkeinonharjoittajalla on oikeus saada palautuksena tavaran tai palvelun hankintaan sisältyvä vero jos hankinta liittyy hänen Suomessa tai ulkomailla harjoittamaan verollisen sijoituskullan tai kulta-aineksen tai kultapuolivalmisteen myyntiin ja myyntiin sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta. Palautusoikeuden edellytyksenä on, että elinkeinonharjoittajan ulkomailla harjoittama toiminta olisi oikeuttanut verollisuuden valitsemiseen, jos toimintaa olisi harjoitettu Suomessa. Palautusoikeus koskee myös verolliseen sijoituskullan välityspalvelun myyntiin hankituista verollisista tavaroista ja palveluista.

Verotonta sijoituskullan myyntiä harjoittavalla elinkeinoharjoittajalla on oikeus saada palautuksena:

  1. verovelvolliselta myyjältä ostamastaan sijoituskullasta suoritettava vero,
  2. hänen toimestaan tai toimeksiannostaan muunnettavan muun kullan hankintaan sisältyvä vero,
  3. sijoituskullan tai muun kullan muodon, painon tai pitoisuuden muuttamiseksi ostamastaan palvelusta suoritettava vero.

Jos tavara tai palvelu hankitaan sijoituskullan verotonta myyntiä varten, sijoituskultaa valmisttavalla tai sijoituskultaa tai muuta kultaa sijoituskullaksi muuntavalla elinkeinonharjoittajalla on oikeus saada palautuksena valmistamiseen tai muuntamiseen liittyvän tavaran tai palvelun hankintaan sisältyvä vero, joka olisi oikeuttanut vähennykseen, jos toiminta olisi aiheuttanut verovelvollisuuden Suomessa.

Elinkeinonharjoittajalla on oikeus palautukseen edellä tarkoitettuihin hankintoihin sisältyvästä verosta, myös ulkomailla harjoitetun sijoituskullan myynnistä, jos hankinta liittyy toimintaan, joka Suomessa harjoitettuna olisi oikeuttanut palautukseen. Ulkomaisen elinkeinonharjoittajan, joka myy Suomessa sijoituskultaa ja joka ei ole valinnut myynnin verollisuutta, on ilmoittauduttava arvonlisäverovelvollisten rekisteriin.

Miten palautusoikeutta on rajoitettu?

Arvonlisäverolaissa säädetyt verovelvollisten vähennysoikeuden rajoitukset koskevat myös ulkomaalaiselle suoritettavaa arvonlisäveron palautusta. Arvonlisäveron palautusta ei saa esim. seuraavista hankinnoista:

  • Hankinnat, jotka on tarkoitettu elinkeinonharjoittajan tai hänen henkilökuntansa yksityiskäytössä kulutettaviksi. Tällainen kulu on esim. hotellimajoitukseen liittyvä hotelliaamiainen ja maksu-tv;
  • Hankinnat edustustarkoitukseen, mm. ravintolakulut, liikelahjat yms.;
  • Henkilöauton hankinta sekä henkilöautoon ja sen käyttöön liittyvien tavaroiden ja palvelujen ostot (mm. poltto- ja voiteluaineet, huolto ja korjaus sekä varaosat) jos henkilöautoa ei ole hankittu yksinomaan vähennykseen oikeuttavaan käyttöön. Esim. henkilöauton vuokrakuluihin sisältyvä arvonlisävero on palautuskelpoinen jos autoa käytetään yksinomaan liiketoiminnassa. Hakijan on liitettävä hakemukseen kirjallinen selvitys, esim. ajopäiväkirja, jolla hakija voi luotettavasti osoittaa, että henkilöautoa on käytetty yksinomaan liikeajossa;
  • Ulkomaisen matkanjärjestäjän omissa nimissään muilta elinkeinonharjoittajilta välittömästi matkustajan hyväksi ostamat palvelut ja tavarat. Matkatoimistopalveluihin sovellettavasta marginaaliverotuksesta johtuen tällaisten tavaroiden ja palvelujen hintoihin sisältyvä vero ei ole arvonlisäverotuksessa vähennyskelpoinen eikä siten myöskään palautuskelpoinen.
  • Verottoman sijoituskullan myyntiin liittyvät kustannukset.

Palautusta ei saa verottomista hankinnoista, kuten esim. ulkomaanlennoista. Palautusta ei makseta, jos laskun kuuluisi olla veroton, mutta se on virheellisesti verollinen. Jos myyjä on virheellisesti laskuttanut myyntinsä verollisena, vaikka se arvonlisäverolain säännösten mukaan on veroton, on ostajan käännyttävä myyjän puoleen saadakseen takaisin virheellisesti veloitetun määrän.

Palautuksen ajallinen kohdistaminen

Hankinta kohdistetaan sille hakemusjaksolle, jolloin:

  • tavara on toimitettu tai palvelu on suoritettu tai vastike tai sen osa on maksettu ennen tavaran toimitusta tai palvelun suoritusta
  • tavarasta tai palvelusta on laskutettu sen mukaan kumpi tapahtui viimeksi.

Hakemusta ei siis voi tehdä pelkästään sillä perusteella, että hakija on saanut laskun. Lisäksi edellytetään, että tavara on toimitettu tai palvelu on suoritettu tai vastike on maksettu.

Maahan tuodusta tavarasta kannettu vero kohdistetaan tullauskuukaudelle.

Miten palautushakemus tehdään?

Palautusta haetaan kirjallisesti Uudenmaan yritysverotoimistolta. Hakemus tehdään. Verohallinnon vahvistamalla lomakkeella suomen, ruotsin tai englannin kielellä. Hakemuslomakkeita saa Verohallinnon internetsivuilta.

Hakemuksen allekirjoittaja vakuuttaa hakemuksen tiedot oikeiksi allekirjoituksellaan. Allekirjoittajalla on oltava hakijan nimikirjoitusoikeus.

Veroviranomaisen yhteystiedot ovat:

Uudenmaan yritysverotoimisto
PL 34, 00052 VERO
FINLAND
Puhelin 020 697 063
Telefax (09) 7311 4895

Uudenmaan yritysverotoimiston asiakaspalvelun käyntiosoite on:
Opastinsilta 12 C, kävelytaso,
00520 Helsinki.

Hakemuksen tulee koskea ajanjaksoa, joka on vähintään kolmen peräkkäisen samaan kalenterivuoteen kuuluvan kalenterikuukauden ja enintään yhden kalenterivuoden mittainen. Vuoden loppuosaa koskeva hakemus voi kohdistua kolmea kuukautta lyhyempäänkin ajanjaksoon.

Hakijan kotimaan rekisterinumero

Hakijan on tähdellä * merkityssä kohdassa ilmoitettava kotimaansa veroviranomaisen antama arvonlisäverotunniste tai verorekisterinumero, joka ilmenee hakemukseen liitetystä alkuperäisestä todistuksesta. Jos hakijalla ei ole em. rekisterinumeroa johtuen esim. kotimaansa viranomaiskäytännöistä, hakija ilmoittaa tässä kaupparekisterinumeroa vastaavan numeron. Tässä tapauksessa hakemukseen on liitettävä alkuperäinen ote kaupparekisteriotteesta. Kotimaan rekisterinumeron ilmoittaminen on pakollista. Seuraavissa hakemuksissa hakijan on aina käytettävä samaa rekisterinumeroa.

Jos hakija sijoittautumisvaltiossaan kuuluu arvonlisäverovelvollisuusryhmään, hakemuksen tekee arvonlisäverovelvollisuusryhmä. Jos kuitenkin arvonlisäverovelvollisuusryhmään kuuluvalla yrityksellä on oma arvonlisäveronumero, yritys voi tehdä hakemuksen omista hankinnoistaan. Täten muutetaan aiempaa käytäntöä kun edellytettiin, että jokaisen yksittäisen yrityksen oli tehtävä oma hakemus. Jo jätettyä hakemusta ei tulla hylkäämään muuttuneen menettelyn vuoksi.

Mitä asiakirjoja hakemukseen on liitettävä?

Laskut/kuitit ja tullauspäätökset

Hakemukseen on liitettävä alkuperäinen lasku tai siihen verrattava myyjän antama asiakirja ja/tai alkuperäinen tullauspäätös ja siihen liittyvät asiakirjat. Jokainen lasku/tullauspäätös on eriteltävä hakemuslomakkeen kohdassa 10. Kohdan 10 erittely voidaan antaa myös erillisellä paperilla. Alkuperäiset laskut ja tullauspäätökset palautetaan hakijalle.

Laskussa on oltava myyjän ja ostajan nimet ja osoitteet, myyjän Y-tunnus, laskun antamispäivä, juokseva tunniste, tavaroiden määrä ja luonne sekä palvelujen laajuus ja luonne, tavaran toimituspäivä ja palvelujen suorituspäivä, jos se ei ole sama kuin laskun antamispäivä, veron peruste verokannoittain ja yksikköhinta ilman veroa, mahdollisen hyvityksen tai alennuksen määrä, jos niitä ei ole otettu huomioon yksikköhinnassa, verokanta ja suoritettavan veron määrä. Jos kysymys on muutoslaskusta, on siinä oltava viittaus aikaisempaan laskuun.

Jos laskun loppusumma on enintään 250 euroa (esim. taksi) tai kysymys on vähittäiskaupan (esim. tavaratalon) tai siihen rinnastettavan lähes yksinomaan yksityishenkilöille tarkoitetun myymälän laskusta riittävät kevennetyt laskumerkinnät. Kevennetyn laskumerkinnän laskussa on oltava:

  • myyjän nimi ja Y-tunnus, laskun antamispäivä, tavaroiden määrä ja luonne sekä palvelujen luonne sekä suoritettavan veron määrä verokannoittain tai veron peruste verokannoittain;
  • kuljetusliikkeen polttoainetankkaukset, jotka maksettu hakija kotimaassa annetulla maksukortilla.

Palautusta on voitu hakea hakijan kotimaan polttoaineyhtiön koontilaskuista kun siitä on käynyt ilmi että polttoaine on tankattu Suomessa. Koontilaskun laatinut yritys ei suorittanut polttoaineen myynnistä arvonlisäveroa Suomen Verohallinnolle vaan veron on suorittanut suomalainen polttoaineen myyjä. Tämän vuoksi aiempaa menettelyä muutetaan siten, että palautusta haetaan suomalaisen polttoaineen myyjän antamasta kuitista tai polttoaineautomaatista tulostetusta tositteesta. Jo jätettyä hakemusta ei tulla hylkäämään muuttuneen menettelyn vuoksi.

Laskuerittely (hakemuksen kohta 10)

Jos hakija suorittaa kotimaassaan sekä vähennykseen oikeuttavia että vähennykseen oikeuttamattomia liiketoimia, palautusta saa vain siltä osin kuin hankinta on tullut käytettäväksi vähennykseen oikeuttavassa liiketoiminnassa. Hakemuksen erittelyssä (kohta 10) hakijan on jokaisen hankinnan osalta ilmoitettava prosentteina se osuus hankinnasta, joka on käytetty vähennykseen oikeuttavassa liiketoiminnassa ja tästä laskettu arvonlisäveron osuus euroina. Kohdan 10 erittely voidaan antaa myös erillisenä liitteenä.

Todistus

Hakemukseen on liitettävä kotimaan veroviranomaisen todistus, joka osoittaa hakijan liikevaihtoverovelvollisuuden ja harjoitetun toiminnan laadun. Todistuksen on oltava alkuperäinen. Todistus on voimassa yhden vuoden antopäivästä.

Kun hakija on verollisen sijoituskullan myyjä, on hakemukseen liitettävästä kotimaan veroviranomaisen antamasta todistuksesta on käytävä ilmi, että hakija harjoittaa kotimaassaan verollista sijoituskullan myyntiä.

Valtakirja

Jos palautuksen hakemisessa käytetään asiamiestä, hakemukseen on liitettävä hakijan asiamiehelle antama alkuperäinen valtakirja. Jatkuva valtakirja hyväksytään. Verohallinnon mallivaltakirja tätä palautusta varten löytyy Internetpalvelusta.

Milloin palautushakemus on viimeistään jätettävä?

Palautusta on haettava kuuden kuukauden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, johon kuuluvaa ajanjaksoa hakemus koskee. Hakemuksen viimeinen jättöpäivä on 30.6. Jos määräaika ylittyy, hakemus jätetään tutkimatta.

Mikä on palautettavan arvonlisäveron vähimmäismäärä?

Jos palautushakemus koskee koko kalenterivuotta tai sen loppuosaa, palautusta ei makseta, jos palautettava määrä on alle 50 euroa. Kalenterivuoden loppuosalla tarkoitetaan sen kolmea viimeistä kuukautta. Muussa tapauksessa vähimmäismäärä on 400 euroa.

Miten palautukset suoritetaan?

Arvonlisäveron palautus maksetaan hakijalle tai hänen osoittamalleen palautuksen vastaanottajalle. Palautus maksetaan joko hakijan ilmoittamalle Suomessa sijaitsevalle pankin tilille tai toisessa EU:n jäsenvaltiossa sijaitsevaan pankkiin. On tärkeää, että hakija ilmoittaa pankkiyhteytensä täydellisenä eli pankin nimen, pankkitilin IBAN-tilinumeron sekä pankin BIC-tunnuksen. Palautus maksetaan euromääräisenä.

Valtakirjamalli (pdf)

Palautuksen takaisinperintä

Jos hakijan antamien puutteellisten tai virheellisten tietojen vuoksi arvonlisäveroa palautetaan aiheettomasti tai liikaa, verovirasto voi määrätä sen hakijan maksettavaksi. Yritysverotoimiston on tehtävä maksuunpano kolmen vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, johon kuuluvaa ajanjaksoa virheellinen palautuspäätös koskee. Maksuunpantu määrä voidaan veronkantolain nojalla vähentää ulkomaalaiselle palautettavasta verosta. Maksuunpantavalle verolle voidaan määrätä veronkorotusta ja laskea viivästyskorkoa.

Miten palautuspäätöksestä valitetaan?

Palautus- ja maksuunpanopäätökseen voi hakea muutosta valittamalla siitä kirjallisesti Helsingin hallinto-oikeuteen. Muutoksenhakukirjelmä osoitetaan Helsingin hallinto-oikeudelle, mutta se toimitetaan Uudenmaan yritysverotoimistolle. Muutoksenhakukirjelmä on laadittava joko suomen tai ruotsin kielellä.

Muutoksenhakukirjelmään on liitettävä alkuperäiset laskut erittelyineen. Kirjelmässä on ilmoitettava oikaistavaksi haettava euromäärä sekä pankkiyhteystiedot. Jos hakija käyttää asiamiestä, valitukseen liitetään alkuperäinen valtakirja.

Niiltä osin kuin yritysverotoimisto ei oikaise päätöstään, asia käsitellään valituksena ja yritysverotoimisto siirtää muutosvaatimuksen Helsingin hallinto-oikeuden ratkaistavaksi. Muutosta ei voi hakea sellaisten hankintojen osalta, jotka eivät ole olleet alkuperäisessä hakemuksessa.

Valitus on tehtävä kolmen vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, johon kuuluvaa ajanjaksoa päätös koskee. Valitusaika on kuitenkin aina vähintään 60 päivää päätöksen tiedoksisaannosta lukuunottamatta tiedoksisaantipäivää.

(Aiemmin Verohallinnon julkaisu 186)