Arvonlisäveron palauttaminen toiseen EU-maahan sijoittautuneelle elinkeinonharjoittajalle

Antopäivä
19.12.2013
Diaarinumero
A149/200/2013
Voimassaolo
- 28.3.2017
Valtuutussäännös
Laki Verohallinnosta (503/2010) 2 § 2 momentti
Korvaa ohjeen
Arvonlisäveron palauttaminen toiseen EU-maahan sijoittautuneelle elinkeinonharjoittajalle 1.1.2010 alkaen, 1.7.2010 (julkaisu 202)

Tätä ohjetta päivitetään (5.1.2017)

Toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneen elinkeinonharjoittajan Suomeen tekemiin sähköisiin hakemuksiin ei enää vaadita 1.1.2017 alkaen liitettäväksi sähköisiä jäljennöksiä laskuista ja muista vastaavista asiakirjoista.

Hankittujen tavaroiden ja palvelujen laatukoodit on päivitetty ja hakijan tulee käyttää päivitettyjä koodeja 1.1.2017 alkaen, katso liite.

 

Tämä ohje koskee arvonlisäveron palauttamista toiseen EU-maahan sijoittautuneelle elinkeinonharjoittajalle. Toisessa EU-maassa toimiva arvonlisäverovelvollinen elinkeinonharjoittaja tekee Suomen arvonlisäveroa koskevan palautushakemuksen oman maansa verohallinnon ylläpitämässä verkkopalvelussa.

Ulkomaisella elinkeinonharjoittajalla on tietyissä tapauksissa oikeus saada palautus Suomessa hankkimiensa tavaroiden ja palvelujen ostohintaan sisältyvästä arvonlisäverosta. Tähän ulkomaisille elinkeinonharjoittajille maksettavaan palautukseen viitataan ohjeessa termillä ulkomaalaispalautus. Palautuksen edellytyksiä selvitetään tässä ohjeessa.

Ohjeessa kerrotaan, kuka voi hakea arvonlisäveron palautusta ja mikä liiketoiminta oikeuttaa palautukseen. Lisäksi ohjeessa selvitetään, millaisista hankinnoista palautusta maksetaan. Ohjeessa on omat kappaleensa myös siitä, miten palautusta haetaan, miten hakemus käsitellään ja miten palautuspäätökseen voi hakea muutosta. Ohjeen lopussa on lueteltu hakemuksessa käytettävät tavaran ja palvelun laatua kuvaavat koodit.

Ohjetta on päivitetty, jotta se vastaisi sähköisen palautusmenettelyn vakiintuneita käytäntöjä ja vuonna 2013 voimassa olevia säännöksiä. Myös ohjeen sisältöä on jäsennelty uudelleen.

1. Yleistä

Toisessa EU-maassa toimiva arvonlisäverovelvollinen yritys voi hakea arvonlisäveron palautusta Suomesta. Yritys hakee palautusta oman maansa verohallinnon ylläpitämässä verkkopalvelussa.
Paperista, postitse lähetettävää hakemuslomaketta ei ole käytössä.
Sähköinen hakemus on tehtävä 9 kuukauden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, johon kuuluvaa ajanjaksoa hakemus koskee.

1.1 Lainsäädäntö

Ohjeen perusteena ovat arvonlisäverolain (AVL) säännökset. Niissä säädetään arvonlisäveron palauttamisesta elinkeinonharjoittajalle,

  • joka on sijoittautunut toiseen EU-maahan (AVL 156 a–156 l §)
  • joka ei ole harjoittamastaan myynnistä Suomessa verovelvollinen ja jolla ei ole Suomessa myyntiin osallistuvaa kiinteää toimipaikkaa (AVL 122–126 §).

Arvonlisäveron ulkomaalaispalautus toiseen EU-maahan sijoittautuneelle ulkomaiselle elinkeinonharjoittajalle perustuu Euroopan neuvoston antamaan direktiiviin 2008/9/EY: Yksityiskohtaisista säännöistä direktiivissä 2006/112/EY säädetyn arvonlisäveron palauttamiseksi palautusjäsenvaltioon sijoittautumattomille mutta toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneille verovelvollisille.

1.2 Arvonlisäverokannat

Yleinen verokanta 24 %
Elintarvikkeet ja rehut
Ravintola- ja ateriapalvelut
14 %
Muun muassa:
Henkilökuljetus, hotellimajoitus, kirjat
Palvelut, joilla annetaan mahdollisuus liikunnan harjoittamiseen
Näyttelyjen, urheilutapahtumien ja muiden vastaavien kulttuuri- ja viihdetilaisuuksien ja laitosten pääsymaksut
10 %

1.3 Palautusviranomaisen yhteystiedot

Hakija tekee arvonlisäveron palautushakemuksen oman maansa verohallinnon ylläpitämässä verkkopalvelussa. Hakemuksen käsittelee Suomessa Uudenmaan yritysverotoimisto.

Uudenmaan yritysverotoimisto
Käyntiosoite: Haapaniemenkatu 4 D, 00530 Helsinki
Postiosoite: PL 30, 00052 VERO

Puhelin: +358 (0)20 697 063
Faksi: +358 (0)20 612 4895

Verohallinnon internetsivuilla, ALVEU-palvelussa, on myös mahdollisuus kysymysten ja tukipyyntöjen lähettämiseen sähköisesti:
Ota yhteyttä ALVEU-palvelun asiakastukeen

2. Kuka on oikeutettu palautukseen?

Ulkomainen elinkeinonharjoittaja voi saada Suomessa hankkimiensa tavaroiden ja palvelujen ostohintaan sisältyvän arvonlisäveron takaisin. Arvonlisävero voidaan palauttaa ulkomaalaispalautuksena, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

  • elinkeinonharjoittajalla ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa, josta hän suorittaa liiketoimia
  • elinkeinonharjoittajan liiketoimintaan Suomessa ei kuulu muita tavaroiden ja palvelujen myyntejä kuin
    1. myyntiä, johon sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta
    2. myyntiä, jossa ostajana on Suomen valtio
    3. kuljetuspalvelujen ja niiden liitännäispalvelujen myyntiä, joka on verotonta AVL:n pykälän 71, 72 d tai 72 h perusteella.

Kohdassa 1 mainittu käännetty verovelvollisuus (= ostaja on velvollinen suorittamaan arvonlisäveron myyjän sijasta) koskee seuraavia myyntejä

  • Verollisen sijoituskullan myynti (AVL 8 a §)
  • Päästöoikeuksien myynti (AVL 8 b §)
  • Rakentamispalvelujen myynti sekä työvoiman vuokraus rakentamispalveluja varten (AVL 8 c §)
  • Sellaisen ulkomaisen elinkeinonharjoittajan suorittama myynti, jolla ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa ja joka ei ole Suomessa hakeutunut verovelvolliseksi (AVL 9 §).

Myös tavaran maahantuonnin yhteydessä maksettu arvonlisävero voidaan palauttaa.

Tilanteet, joissa ulkomaisella elinkeinonharjoittajalla kiinteä toimipaikka toisessa EU-maassa

Palautukseen on oikeutettu myös ulkomaisen elinkeinonharjoittajan toisessa EU-maassa oleva kiinteä toimipaikka. Jos hakijalla on useampia kiinteitä toimipaikkoja eri EU-maissa, kukin toimipaikka jättää omista hankinnoistaan hakemuksen omassa sijoittautumisvaltiossaan. Sijoittautumisvaltio tutkii hakijan arvonlisäverovelvollisuuden ja välittää Suomessa tehtyjä hankintoja koskevan palautushakemuksen edelleen Suomeen. Palautus edellyttää, että laskut on osoitettu kyseiselle hakijalle.

Elinkeinonharjoittaja, jolla on yhteisömyyntejä tai yhteisöhankintoja Suomessa

Yhteisömyynnillä tarkoitetaan irtaimen esineen myyntiä, jos myyjä, ostaja ja tai joku muu heidän puolestaan kuljettaa esineen ostajalle Suomesta toiseen EU-maahan. Yhteisöhankinnalla tarkoitetaan irtaimen esineen vastikkeellista hankintaa, jos myyjä, ostaja tai joku muu heidän puolestaan kuljettaa esineen ostajalle EU-maasta toiseen.

Suomessa yhteisömyyntejä suorittavat tai täällä yhteisöhankintoja tekevät ulkomaalaiset ovat Suomessa ilmoituksenantovelvollisia. Heidän on rekisteröidyttävä arvonlisäverovelvollisten rekisteriin ilmoituksenantovelvollisiksi ja antava kausivero- ja yhteenvetoilmoitukset.

Suomessa yhteisömyyntejä suorittavat eivät ole oikeutettuja ulkomaalaispalautukseen, koska he harjoittavat Suomessa myyntitoimintaa. Heidän on ilmoitettava hankintoihinsa sisältyneet arvonlisäverot kausiveroilmoituksella, kuten suomalaistenkin elinkeinonharjoittajien. Yhteisöhankintoja tekevällä ulkomaalaisella on oikeus ulkomaalaispalautukseen, jos hän ei ole verovelvollinen Suomessa harjoittamastaan myynnistä eikä hänellä ole täällä kiinteää toimipaikkaa.

Lue lisää ilmoituksenantovelvollisuudesta (Verohallinnon ohje: Ulkomaalaisen rekisteröinti arvonlisäverovelvolliseksi Suomessa.)

3. Mikä liiketoiminta oikeuttaa palautukseen?

Palautusoikeus edellyttää, että hankinnat on tehty sellaista muulla harjoitettua toimintaa varten, joka oikeuttaisi vähennykseen tai palautukseen Suomessa, jos toimintaa olisi harjoitettu täällä (tätä käsitellään luvussa 3.1). Palautusoikeuden toisena edellytyksenä on, että elinkeinonharjoittaja on hankkinut tavarat ja palvelut sijoittautumisvaltiossa vähennykseen oikeuttavia liiketoimia varten (tätä käsitellään luvussa 3.2).

3.1 Toiminta, joka oikeuttaisi vähennykseen tai palautukseen Suomessa

Palautusoikeuden perusedellytys on, että hakija on tehnyt hankinnat sellaista muualla harjoittamaansa toimintaa varten, joka oikeuttaisi vähennykseen Suomessa, jos toimintaa olisi harjoitettu täällä. Oikeus palautukseen määräytyy Suomen lainsäädännön mukaan. Perusteena ovat säännökset, jotka koskevat toiminnan verollisuutta, osittaista vähennysoikeutta ja vähennysrajoituksia. Vähennysrajoituksia käsitellään tämän ohjeen luvussa 4.

Arvonlisäveron palautus edellyttää siis, että jokin seuraavista edellytyksistä täyttyy:

  • hankinta liittyy hakijan ulkomailla harjoittamaan liiketoimintaan, joka Suomessa harjoitettuna olisi aiheuttanut verovelvollisuuden
  • hankinta liittyy hakijan ulkomailla harjoittamaan liiketoimintaan, joka Suomessa harjoitettuna olisi oikeuttanut arvonlisäverolaissa tarkoitettuun palautukseen (niin sanottu nollaverokannan alainen toiminta, katso alaluvut 3.1.1 ja 3.1.2)
  • hankinta liittyy ulkomaalaisen Suomessa harjoittamaan kuljetuspalvelujen ja niiden liitännäispalvelujen myyntiin, joka on verotonta AVL:n pykälän 71, 72 d tai 72 h perusteella (katso alaluku 3.1.1)
  • hankinta liittyy sellaiseen ulkomaalaisen Suomessa harjoittamaan tavaroiden ja palvelujen myyntiin, johon sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta (katso alaluku 3.1.3)
  • hankinta liittyy sellaiseen ulkomaalaisen Suomessa harjoittamaan tavaroiden ja palvelujen myyntiin, jossa ostajana on Suomen valtio.

3.1.1 Nollaverokannan alainen toiminta

Jos hankinta liittyy elinkeinonharjoittajan ulkomailla harjoittamaan toimintaan, joka olisi Suomessa harjoitettuna niin sanotun nollaverokannan alaista, hänellä on oikeus saada palautuksena tavaran tai palvelun hankintaan sisältyvä vero. Nollaverokannan alaisella toiminnalla tarkoitetaan sellaista arvonlisäverotonta tavaroiden tai palvelujen myyntiä, johon kohdistuvien hankintojen sisältämät arvonlisäverot ovat vähennyskelpoisia.

Jos hankinta liittyy ulkomaisen elinkeinonharjoittajan Suomessa harjoittamaan tiettyjen verottomien tavaran kuljetuspalvelujen ja niiden liitännäispalvelujen myyntiin, elinkeinonharjoittajalla on oikeus saada ulkomaalaispalautuksena hankintaan sisältyvä arvonlisävero.

Jos hankinta liittyy johonkin muuhun nollaverokannan alaiseen toimintaan Suomessa (esimerkiksi verottomaan kansainväliseen kauppaan, verottomiin vesialuksiin tai niihin kohdistuvien työsuoritusten myyntiin), ulkomainen elinkeinonharjoittaja ei ole oikeutettu ulkomaalaispalautukseen. Saadakseen hankintoihin sisältyvät arvonlisäverot hyväkseen ulkomaalaisen on rekisteröidyttävä Suomessa arvonlisäverovelvolliseksi. Palautukset maksetaan kausiveroilmoitusten perusteella samalla tavoin kuin muillekin Suomessa arvonlisäverovelvollisille.

Lue lisää ulkomaalaisen rekisteröitymisestä arvonlisäverovelvolliseksi (Verohallinnon ohje: Ulkomaalaisen rekisteröinti arvonlisäverovelvolliseksi Suomessa)

3.1.2 Sijoituskulta, kulta-aines ja kultapuolivalmiste

Jos hankinta liittyy ulkomaisen elinkeinonharjoittajan ulkomailla harjoittamaan toimintaan, joka olisi Suomessa harjoitettuna verotonta sijoituskullan myyntiä, elinkeinoharjoittajalla on oikeus saada palautuksena seuraavat arvonlisäverot:

  1. sijoituskullasta suoritettava vero, kun kulta on ostettu verovelvolliselta myyjältä
  2. sijoituskullaksi elinkeinonharjoittajan toimesta tai toimeksiannosta muunnettavan muun kullan hankintaan sisältyvä vero
  3. sijoituskullan tai muun kullan muodon, painon tai pitoisuuden muuttamiseksi ostetusta palvelusta suoritettava vero.

Lue lisää sijoituskullan arvonlisäverotuksesta (Verohallinnon ohje: Sijoituskullan sekä kulta-aineksen ja kultapuolivalmisteen arvonlisäverotus)

3.1.3 Käännetty verovelvollisuus

Yleinen käännetty verovelvollisuus

Käännettyä verovelvollisuutta sovelletaan, kun tavaran tai palvelun myyjänä on ulkomaalainen, jolla ei ole Suomessa myyntiin osallistuvaa kiinteää toimipaikkaa ja joka ei ole hakeutunut Suomessa arvonlisäverovelvolliseksi. Tällaisen ulkomaisen elinkeinonharjoittajan myynneistä veron suorittaa ostaja käännetyn verovelvollisuuden mukaisesti. Jos ulkomaisella elinkeinonharjoittajalla on Suomessa vain tällaisia myyntejä, hänellä on oikeus arvonlisäveron palautukseen Suomessa tekemistään hankinnoista ulkomaalaispalautuksena.

Seuraavissa tilanteissa käännettyä verovelvollisuutta ei kuitenkaan sovelleta, ja ulkomaalainen on myyjänä aina verovelvollinen:

  1. myös ostaja on ulkomaalainen, jolla ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa ja jota ei ole merkitty Suomessa arvonlisäverovelvollisten rekisteriin
  2. ostaja on yksityishenkilö
  3. kyse on toisesta EU-maasta Suomeen suuntautuvan tavaran kaukomyynnistä yksityishenkilöille tai näihin rinnastettaville tahoille
    1. Lue lisää kaukomyynnin arvonlisäverotuksesta (Verohallinnon ohje: Kaukomyyntiä koskevat arvonlisäverosäännökset Suomessa)
  4. kyse on henkilökuljetuspalveluista tai oikeuden luovuttamisesta pääsyyn opetus-, tiede-, kulttuuri-, viihde- tai urheilutilaisuuteen, messuille, näyttelyyn tai muuhun vastaavaan tilaisuuteen

Kun ulkomaisella elinkeinonharjoittajalla on tällaisia myyntejä Suomessa, hän ei ole oikeutettu ulkomaalaispalautukseen miltään osin. Saadakseen hankintoihin sisältyvät arvonlisäverot hyväkseen ulkomaalaisen on rekisteröidyttävä Suomessa arvonlisäverovelvolliseksi. Palautukset maksetaan kausiveroilmoitusten perusteella samalla tavoin kuin muillekin Suomessa arvonlisäverovelvollisille.

Lue lisää ulkomaalaisen rekisteröitymisestä arvonlisäverovelvolliseksi (Verohallinnon ohje: Ulkomaalaisen rekisteröinti arvonlisäverovelvolliseksi Suomessa)

Rakennusalan käännetty verovelvollisuus

Tiettyihin rakentamispalveluihin sekä niihin liittyvään työvoiman vuokraukseen sovelletaan Suomessa käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta. Rakennusalan käännettyä verovelvollisuutta sovelletaan, kun molemmat seuraavista edellytyksistä täyttyvät:

  1. palvelu on rakentamispalvelua tai työvoimanvuokrausta rakentamispalvelua varten
  2. ostajana on elinkeinonharjoittaja, joka toiminnassaan muutoin kuin satunnaisesti myy rakentamispalvelua tai vuokraa työvoimaa rakentamispalvelua varten.

Myyntiin sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta, jos suomalainen tai ulkomainen elinkeinonharjoittaja myy rakentamispalvelua ulkomaiselle elinkeinonharjoittajalle, joka muutoin kuin satunnaisesti myy rakentamispalvelua. Jos ulkomaisella ostajalla ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa eikä hän ole hakeutunut arvonlisäverovelvolliseksi Suomessa, hänen on rekisteröidyttävä ilmoituksenantovelvolliseksi rakentamispalvelujen ostoista ja annettava kausiveroilmoitukset Suomen verohallinnolle. Kausiveroilmoituksessa annetaan vain ne tiedot, jotka koskevat rakentamispalveluja. Muihin Suomessa tehtyihin hankintoihin sisältyvät arvonlisäverot ulkomainen ostaja voi hakea takaisin ulkomaalaispalautuksena, jos palautuksen edellytykset muutoin täyttyvät.

Lue lisää rakennusalan käännetystä verovelvollisuudesta (Verohallinnon ohje: Rakennusalan käännetty arvonlisäverovelvollisuus)

Päästöoikeuden ostajan käännetty verovelvollisuus

Suomessa on pakollinen käännetty verovelvollisuus myös kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien myynnissä. Päästöoikeus on päästökauppadirektiivissä (2003/87/EY) tarkoitettu oikeus päästää kasvihuonekaasuja ilmaan yhtä hiilidioksiditonnia vastaava määrä tiettynä ajanjaksona. Verovelvollinen päästöoikeuden myynnistä on ostaja, jos ostaja on merkitty Suomessa arvonlisäverovelvollisten rekisteriin. Jos päästöoikeuden ostajaa ei ole merkitty arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, myyjä on normaalisti verovelvollinen päästöoikeuden myynnistä. Silloin ulkomainen myyjä ei ole oikeutettu saamaan arvonlisäveroa takaisin ulkomaalaispalautuksena miltään osin. Saadakseen hankintoihin sisältyvät arvonlisäverot hyväkseen ulkomaalaisen on rekisteröidyttävä Suomessa arvonlisäverovelvolliseksi. Palautukset maksetaan kausiveroilmoitusten perusteella samalla tavoin kuin muillekin Suomessa arvonlisäverovelvollisille.

Kullan ostajan käännetty verovelvollisuus

Elinkeinonharjoittajalla on oikeus saada palautuksena tavaran tai palvelun hankintaan sisältyvä vero, jos hankinta liittyy hänen Suomessa tai ulkomailla harjoittamaan verollisen sijoituskullan, kulta-aineksen tai kultapuolivalmisteen myyntiin ja myyntiin sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta. Palautusoikeuden edellytyksenä on, että elinkeinonharjoittajan ulkomailla harjoittama toiminta olisi oikeuttanut verollisuuden valitsemiseen, jos toimintaa olisi harjoitettu Suomessa. Palautusoikeus koskee myös sellaisia tavaroita ja palveluita, jotka on hankittu verolliseen sijoituskullan verollisen välityspalvelun myyntiin.

3.1.4 Rahoituspalvelu, vakuutuspalvelu ja verottomien seteleiden ja kolikoiden myynti

Elinkeinonharjoittajalla on oikeus saada palautuksena tavaran tai palvelun hankintaan sisältyvä vero, jos hankinta liittyy arvonlisäverolaissa tarkoitetun rahoituspalvelun, vakuutuspalvelun tai verottomien seteleiden ja kolikoiden myyntiin. Edellytyksenä on, että

  • ostajana on elinkeinonharjoittaja, jolla ei ole kotipaikkaa tai kiinteää toimipaikkaa EU:n alueella tai
  • myynti liittyy välittömästi EU:n ulkopuolelle vietäväksi tarkoitettuihin tavaroihin.

3.2 Toiminta oikeuttaa vähennykseen sijoittautumisvaltiossa

Toinen palautusoikeuden perusedellytys on, että hakija harjoittaa sijoittautumisvaltiossaan myyntiä, joka oikeuttaa arvonlisäveron vähennykseen tässä valtiossa. Elinkeinonharjoittaja saattaa harjoittaa sijoittautumisvaltiossaan sekä vähennykseen oikeuttavaa toimintaa että sellaista toimintaa, joka ei oikeuta vähennykseen. Silloin palautuskelpoista on enintään sijoittautumisvaltion lainsäädännön mukaisesti määritelty osuus verosta.

Sijoittautumisvaltiolla tarkoitetaan valtiota, jossa elinkeinonharjoittajalla on kotipaikka tai kiinteä toimipaikka, jossa hän harjoittaa myyntiä.

3.2.1 Vähennyksen suhdeluku

Ulkomaalaispalautuksen määrään vaikuttavat ensisijaisesti Suomen arvonlisäverolain säännökset toiminnan verollisuudesta, osittaisesta vähennysoikeudesta ja vähennysrajoituksista. Hakija saa palautuksena näin saadusta veron määrästä kuitenkin enintään sen osuuden, joka liittyy sijoittautumisvaltiossa vähennykseen oikeuttaviin liiketoimiin. Tämän vähennyskelpoisen osuuden määrittäminen perustuu Euroopan neuvoston arvonlisäverodirektiivin (2006/112/EY, yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä) artiklaan 173 ja sen soveltamiseen hakijan sijoittautumisvaltion lainsäädännössä. Arvonlisäverodirektiivin 173 artiklan mukaan vähennyskelpoinen osuus on laskettava direktiivin 174 ja 175 artiklassa olevien yksityiskohtaisten säännösten mukaisesti kaikista verovelvollisen suorittamista liiketoimista.

Direktiivin mukaan jäsenvaltiot voivat määrittää vähennyskelpoisen osuuden vaihtoehtoisilla tavoilla. Jäsenvaltiot voivat

  1. oikeuttaa tai velvoittaa verovelvollisen laskemaan toimintansa jokaiselle toimialalle erillisen suhdeluvun
  2. oikeuttaa tai velvoittaa verovelvollisen tekemään vähennyksen tavaroiden ja palvelujen täyden tai osittaisen käytön perusteella
  3. oikeuttaa tai velvoittaa verovelvollisen tekemään vähennyksen jokaisesta sellaisesta tavarasta tai palvelusta, jota käytetään vähennyskelpoisiin liiketoimiin
  4. määrätä, että merkityksetöntä arvonlisäveroa, jota verovelvollinen ei voi vähentää, ei oteta huomioon.

Vähennyskelpoinen osuus, eli vähennyksen suhdeluku lasketaan vuosittain ja samaa lukua käytetään koko vuoden ajan. Verovuoden aikana käytettävä suhdeluku on tilapäinen, koska se lasketaan edeltävän vuoden liiketoimien perusteella. Hakijan on tarkistettava tilapäisen suhdeluvun perusteella tehdyt vähennykset, kun lopullinen suhdeluku seuraavana vuonna vahvistetaan.

Vähennyksen suhdeluku on ilmoitettava palautushakemuksessa prosentteina kahden desimaalin tarkkuudella. Suhdeluku on ilmoitettava jokaisen laskun ja tuontiasiakirjan kohdalla.

3.2.2 Vähennyksen suhdeluvun tarkistaminen

Hakijan on oikaistava haettu tai jo palautettu määrä, jos lopullinen suhdeluku poikkeaa hakemuksessa käytetystä tilapäisestä vähennyksen suhdeluvusta. Oikaisu on tehtävä hakemusjaksoa seuraavan kalenterivuoden aikana. Hakija jättää tarkistusilmoituksen sijoittautumisvaltionsa verkkopalvelussa. Suhdeluvun tarkistus voidaan ottaa huomioon seuraavan hakemuksen käsittelyn yhteydessä tai siitä voidaan tehdä erillinen päätös.

Esimerkki:
A hakee arvonlisäveron ulkomaalaispalautusta 1.10.2013 ajalta 1.1.–31.7.2013. A harjoittaa sijoittautumisvaltiossaan sekä vähennykseen oikeuttavaa liiketoimintaa että sellaista liiketoimintaa, joka ei oikeuta vähennykseen. A ilmoittaa hakemuksessa jokaisen laskun vähennyskelpoisen osuuden prosenttilukuna kahden desimaalin tarkkuudella. Koska A hakee palautusta kuluvan vuoden laskuista, ilmoitettu prosenttiluku on laskettu edeltävän vuoden (vuoden 2012) liiketoimien perusteella. Sen vuoksi luku on tilapäinen. Jos lopullinen vähennyksen suhdeluku poikkeaa hakemuksessa ilmoitetusta tilapäisestä luvusta, A:n tulee oikaista tilapäistä suhdelukua vuoden 2014 loppuun mennessä.

4 Millaisista hankinnoista palautusta maksetaan?

Ulkomaisella elinkeinonharjoittajalla on oikeus saada arvonlisäveron palautus muun muassa seuraavista verollisista hankinnoista:

  • hotellimajoitus, matkustus Suomessa
  • auton poltto- ja voiteluaineet sekä varaosat, auton lyhytaikainen vuokra ja pysäköinti
  • kokouksiin sekä näyttelyihin ja messuihin liittyvät hankinnat
  • tavaranäytteet
  • toimistotarvikkeet, valokopiot, kartat ja ammattikirjallisuus.

Palautusoikeus vastaa laajuudeltaan Suomessa arvonlisäverovelvollisten elinkeinonharjoittajien vähennysoikeuksia. Arvonlisäverolaissa säädetyt vähennysoikeuden rajoitukset koskevat myös ulkomaalaiselle suoritettavaa arvonlisäveron palautusta. Arvonlisäveron palautusta ei saa esimerkiksi seuraavista hankinnoista:

  • kiinteistö, jota verovelvollinen tai hänen henkilökuntansa käyttää asuntona, lastentarhana, harrastustilana tai vapaa-ajanviettopaikkana sekä tällaiseen kiinteistöön tai sen käyttöön liittyvät tavarat ja palvelut
  • tavarat ja palvelut, jotka liittyvät verovelvollisen tai hänen henkilökuntansa asunnon ja työpaikan väliseen kuljetukseen
  • hankinnat, jotka on tarkoitettu elinkeinonharjoittajan tai hänen henkilökuntansa yksityiskäytössä kulutettaviksi. Tällainen hankinta on esimerkiksi hotellimajoitukseen liittyvä aamiainen.
  • edustustarkoitukseen käytettävät tavarat tai palvelut
  • henkilöauton hankinta sekä henkilöautoon ja sen käyttöön liittyvien tavaroiden ja palvelujen ostot, jos henkilöautoa ei ole hankittu yksinomaan vähennykseen oikeuttavaan käyttöön. Palautusta ei saa, jos henkilöautoa on vähäisessäkin määrin käytetty vähennyskelvottomassa käytössä.
  • verottoman sijoituskullan myyntiin liittyvät kustannukset
  • tavarat ja palvelut, jotka ulkomainen matkanjärjestäjä on ostanut omissa nimissään muilta elinkeinonharjoittajilta ja jotka käytetään välittömästi matkustajan hyväksi. Matkatoimistopalveluihin sovelletaan marginaaliverotusmenettelyä, joten tällaisten tavaroiden ja palvelujen hintoihin sisältyvä vero ei ole arvonlisäverotuksessa vähennyskelpoinen eikä siis myöskään palautuskelpoinen.

Palautusta ei saa verottomista hankinnoista, kuten ulkomaanlennoista. Palautusta ei myöskään makseta, jos laskun kuuluisi olla veroton, mutta se on virheellisesti verollinen. Jos myyjä on virheellisesti laskuttanut myyntinsä verollisena, vaikka sen arvonlisäverolain säännösten mukaan tulisi olla veroton, ostajan on otettava yhteyttä myyjän saadakseen takaisin virheellisesti veloitetun arvonlisäveron.

5 Miten arvonlisäveron palautusta haetaan?

Hakija tekee arvonlisäveron palautushakemuksen oman maansa verohallinnon ylläpitämässä verkkopalvelussa. Palautushakemuksen Suomeen voi tehdä suomen, ruotsin tai englannin kielellä. Hakemuksen käsittelee Suomessa Uudenmaan yritysverotoimisto. Jos toimisto pyytää hakijalta lisätietoja, hakija voi vastauksessaan käyttää suomea, ruotsia tai englantia.

Jos hakija kuuluu sijoittautumisvaltiossaan arvonlisäverovelvollisuusryhmään, palautushakemuksen tekee arvonlisäverovelvollisuusryhmä. Jos kuitenkin ryhmään kuuluvalla yrityksellä on oma arvonlisäveronumero, yritys voi tehdä hakemuksen omista hankinnoistaan.

Ahvenanmaalla tehdyt hankinnat

Arvonlisäveron palautusta haetaan elinkeinonharjoittajan sijoittautumisvaltion verkkopalvelun kautta myös silloin, kun hankinta on tehty Ahvenanmaalla. Ahvenanmaa on itsehallinnollinen maakunta, joka ei kuulu EU:n arvonlisävero- eikä valmisteveroalueeseen mutta joka kuuluu osana Suomea EU:n tullialueeseen ja tulliunioniin. Verkkopalvelun kautta haetaan palautusta esimerkiksi silloin, kun hakijan palveluksessa oleva työntekijä on tehnyt liikematkan Ahvenanmaalle. Palautusta voi hakea mm. liikematkan majoituksen arvonlisäverosta.

Voiko hakemusta täydentää?

Hakemusta on mahdollista täydentää. Esimerkiksi unohtuneen liitteen voi lisätä lähettämällä hakemuksesta uuden version sähköisen verkkopalvelun kautta.

Hakemukseen ei voi kuitenkaan lisätä uusia laskuja. Jos hakemuksesta on unohtunut laskuja eikä hakuaika ole vielä kulunut umpeen, hakija voi tehdä puuttuneista laskuista uuden hakemuksen. Hakija voi myös sisällyttää unohtuneet laskut saman kalenterivuoden seuraavaan hakemukseen.

Hakemusten määrää ei ole rajoitettu, mutta jokaisen hakemuksen on täytettävä asetetut muotovaatimukset (muun muassa hakemusjakson ja palautettavaksi haettavan määrän suhteen). Suositeltava hakemusten enimmäismäärä kalenterivuodelta on 5–6.

5.1 Hakemusjakso

Hakemuksen tulee koskea vähintään kolmea peräkkäistä samaan kalenterivuoteen kuuluvaa kalenterikuukautta ja enintään yhtä kalenterivuotta (eli 3–12 kuukautta saman kalenterivuoden aikana). Hakemusjakso voi koostua vain täysistä kalenterikuukausista. Kalenterivuoden loppua koskeva hakemus voi kohdistua kolmea kuukautta lyhyempäänkin ajanjaksoon, esimerkiksi vain joulukuuhun.

Hakemusjakson on oltava menneisyydessä. Esimerkiksi hakemusta, joka jätetään 15.7., ei voi kohdistaa saman vuoden heinäkuulle eikä se siis voi sisältää heinäkuun laskuja.

Hakemusta ei voi tehdä pelkästään sillä perusteella, että hakija on saanut laskun. Laskun lisäksi edellytetään, että tavara on toimitettu, palvelu on suoritettu tai vastike on maksettu. Hankinta kohdistetaan sille hakemusjaksolle, jonka aikana on toteutunut myöhempi seuraavista tapahtumista:

  • tavara toimitettiin, palvelu suoritettiin tai vastike tai sen osa maksettiin ennen tavaran toimitusta tai palvelun suoritusta
  • tavarasta tai palvelusta laskutettiin.

Maahantuodun tavaran arvonlisäveroon liittyvä palautushakemus kohdistetaan tullauskuukaudelle.

Jos hakija on unohtanut jonkin laskun kalenterivuoden aiemmalta jaksolta tekemästään hakemuksesta, unohtunut lasku voidaan sisällyttää saman kalenterivuoden myöhempään hakemukseen. Jos esimerkiksi tammi-huhtikuun hakemuksesta on jäänyt pois tammikuussa tapahtunut hankinta, sitä koskevan veron voi sisällyttää loppuvuoden hakemukseen. Tässä tapauksessa myöhemmän hakemuksen jaksoksi merkitään tammi-joulukuu.

Esimerkkejä:
A osallistuu seminaariin, joka järjestetään helmikuussa 2014. A:ta laskutetaan seminaariin osallistumisesta 15.12.2013 päivätyllä laskulla. A maksaa laskun 7.1.2014. A sisällyttää laskun vuoden 2014 palautushakemukseen.

B tekee toukokuussa 2013 palautushakemuksen, joka koskee ajanjaksoa 1.1.–31.3.2013. Heinäkuussa 2013 B huomaa, että yksi helmikuulle päivätty lasku jäi pois hakemuksesta. B tekee 31.8.2013 seuraavan palautushakemuksen, joka koskee jaksoa 1.4.–30.6.2013. B saa sisällyttää tähän uuteen hakemukseen helmikuun unohtuneen laskun, joten B ilmoittaa hakemusjaksoksi 1.2.–30.6.2013. Helmikuussa 2014 B tekee vielä yhden hakemuksen vuodelle 2013. Tämä hakemus sisältää laskut ajalta 1.7.–31.12.2013.

C tekee joulukuussa 2013 palautushakemuksen, joka koskee jaksoa 1.1.–31.10.2013. Maaliskuussa 2014 C huomaa, että kaksi syyskuulle 2013 päivättyä laskua jäivät pois hakemuksesta. Unohtuneiden laskujen perusteella palautettava arvonlisäveron määrä olisi 40 euroa. C:llä ei ole muita laskuja hakematta vuodelta 2013. Koska pienin palautettava määrä on 50 euroa, ei C:llä ole oikeutta palautukseen unohtuneista laskuista.

5.2 Palautuksen vähimmäismäärä

Jos palautushakemus koskee koko kalenterivuotta tai sen loppuosaa, palautusta ei makseta, jos palautettava määrä olisi alle 50 euroa. Kalenterivuoden loppuosalla tarkoitetaan enintään sen kolmea viimeistä kuukautta. Jos palautusta haetaan kalenterivuoden aikana, pienin palautettava määrä on 400 euroa.

5.3 Palautushakemuksessa annettavat tiedot

Arvonlisäveron palautushakemuksessa on annettava seuraavat tiedot:

  • hakijan nimi
  • hakijan arvonlisäverotunniste tai verorekisterinumero
  • hakijan katuosoite, postinumero ja postitoimipaikka
  • hakijan sähköpostiosoite
  • kuvaus hakijan liiketoiminnasta, jota varten tavarat tai palvelut on hankittu. Kuvaus ilmoitetaan NACE-koodilla. Hakemukseen voi merkitä useita koodeja.
  • hakijan pankkiyhteystiedot (BIC-koodi sekä IBAN-muodossa oleva tilinumero).

Hakemuksessa on annettava selvitys siitä, ettei hakija ole hakemusjakson aikana harjoittanut Suomessa arvonlisäverollista toimintaa, eli toimittanut tavaroita tai suorittanut palveluita. Mukaan ei kuitenkaan lueta myyntiä, johon sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta eikä tiettyjen verottomien tavaran kuljetuspalvelujen ja niiden liitännäispalvelujen myyntejä.

Laskut ja tuontiasiakirjat on eriteltävä hakemuksessa

Kukin lasku ja tuontiasiakirja on eriteltävä hakemuksessa. Laskusta ja tuontiasiakirjasta on annettava seuraavat tiedot:

  • tavaran tai palvelun suomalaisen myyjän nimi ja täydellinen osoite (jos kyseessä on tuontiasiakirja, kohtaan merkitään EU:n ulkopuolelle sijoittautuneen myyjän nimi ja osoite)
  • suomalaisen myyjän Y-tunnus (ei koske tuontiasiakirjaa)
  • Suomen maatunnus FI (ei koske tuontiasiakirjaa)
  • laskun tai tuontiasiakirjan päivämäärä ja numero
  • veron peruste euroina (= hinta ilman arvonlisäveroa)
  • arvonlisäveron määrä euroina
  • vähennykseen oikeuttava määrä prosenttilukuna (ks. edellä kohta 3.2.1 Vähennyksen suhdeluku)
  • palautuksena haettava arvonlisäveron määrä euroina
  • hankittujen tavaroiden ja palveluiden laatu koodein merkittyinä.

Suomeen tehtävässä hakemuksessa käytettävät koodit on lueteltu tämän ohjeen luvussa 8.

Suomi hyväksyy vain nämä luvussa 8 mainitut koodit. Koodi ilmoitetaan sekä pää- että alakoodilla (muodossa x.y tai x.y.z). Yksittäistä laskua tai tuontiasiakirjaa kohden voi käyttää useita koodeja. Jos hakija käyttää koodeja, jotka eivät ole käytössä Suomessa tai vain pääkoodia, hakemus voidaan hylätä tältä osin.

Laskumerkinnät

Hakemukseen liitetyissä laskuissa on oltava

  • laskun antamispäivä
  • laskun juokseva tunniste
  • myyjän arvonlisäverotunniste (Y-tunnus)
  • myyjän ja ostajan nimi ja osoite
  • myytyjen tavaroiden määrä ja laji sekä palvelujen laajuus ja laji
  • tavaroiden toimituspäivä, palvelujen suorituspäivä tai ennakkomaksun maksupäivä, jos se voidaan määrittää eikä se ole sama kuin laskun antamispäivä
  • veron peruste verokannoittain, yksikköhinta ilman veroa sekä hyvitykset ja alennukset, jos niitä ei ole otettu huomioon yksikköhinnassa
  • tavaraan tai palveluun sovellettava verokanta
  • suoritettavan veron määrä
  • viittaus aiempaan laskuun, jos laskulla muutetaan aiemmin annettua laskua.
Kevennetyt laskumerkinnät

Näissä tilanteissa laskussa voi olla kevennetyt laskumerkinnät:

  • laskun loppusumma on enintään 400 euroa
  • kysymys on laskusta, joka annetaan vähittäiskaupassa tai siihen rinnastettavassa lähes yksinomaan yksityishenkilöille tapahtuvassa myynnissä
  • kysymys on ravintola- tai ateriapalveluja tai henkilökuljetuksia koskevasta laskusta
  • kysymys on pysäköintimittareiden tai muiden vastaavien laitteiden tulostamasta tositteesta.

Esimerkiksi tavaratalon antamassa kuitissa, juna- tai linja-autolipussa ja pysäköintimittarin kuitissa riittävät kevennetyt laskumerkinnät.

Laskuissa, joihin sovelletaan kevennettyjä laskumerkintöjä, täytyy olla:

  • laskun antamispäivä
  • myyjän nimi ja arvonlisäverotunniste (Y-tunnus)
  • myytyjen tavaroiden määrä ja laji sekä palvelujen laji
  • suoritettavan veron määrä verokannoittain tai veron peruste verokannoittain.

Vaikka laskussa olisi vain kevennetyt laskumerkinnät, hakemuksessa on ilmoitettava suomalaisen myyjän Y-tunnus siitä huolimatta, että hakijan sijoittautumisvaltion verkkopalvelu ei välttämättä sitä vaadi. Toisaalta verkkopalvelu voi vaatia, että hakemuksessa on ilmoitettava myyjän osoite, vaikka sitä ei olisi merkitty laskuun kevennettyjen laskumerkintöjen vuoksi. Jos verkkopalvelu vaatii osoitteen, hakija voi tässä kohdassa ilmoittaa n/a (= ei sovellu).

5.4 Asiamiehen käyttäminen

Hakemuksen voi tehdä myös hakijan asiamies. Asiamies voi olla suomalainen tai ulkomaalainen. Hakemuksessa on ilmoitettava asiamiehen nimi, täydellinen postiosoite ja maatunnus, sähköpostiosoite sekä arvonlisäverotunniste tai verorekisterinumero.

Jos palautuksen hakemisessa käytetään asiamiestä, hakemukseen on liitettävä valtakirja, joka yksilöi asiamiehen toimivallan. Valtakirjassa on mainittava, onko asiamiehellä oikeus vain tehdä hakemus vai myös vastaanottaa arvonlisäveron palautus. Valtakirja skannataan ja lähetetään hakemuksen liitteenä verkkopalvelussa.

Jos valtakirja on toistaiseksi voimassa oleva, valtakirja on liitettävä vain ensimmäiseen asiamiehen tekemään hakemukseen. Seuraaviin hakemuksiin toistaiseksi voimassa olevaa valtakirjaa ei tarvitse liittää, jos valtakirja ei ole muuttunut.

Tutustu Verohallinnon mallivaltakirjaan (pdf)

Verohallinnon mallivaltakirja on voimassa toistaiseksi, kunnes se perutaan. Myös hakijan laatima valtakirja hyväksytään, jos se sisältää vastaavat tiedot.

5.5 Hakemuksen määräaika

Hakemus on tehtävä hakijan sijoittautumisvaltion verohallinnon ylläpitämässä verkkopalvelussa 9 kuukauden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, johon kuuluvaa ajanjaksoa hakemus koskee. Esimerkiksi vuotta 2013 koskeva hakemus on tehtävä viimeistään 30.9.2014. Hakemus katsotaan tehdyksi vain, jos hakemuksen kaikki kohdat on täytetty. Jos määräaika ylittyy, hakemus jätetään tutkimatta.

5.6 Hakemukseen liitettävät asiakirjat

Hakemukseen on liitettävä skannattuina laskut ja tuontiasiakirjat, joiden veron peruste on vähintään 1 000 euroa. Sallitut liitetiedostotyypit ovat tiff, jpeg ja pdf, joista pdf on suositeltavin.

Jos hakija käyttää asiamiestä, hakemukseen on liitettävä skannattuna myös hakijan antama valtakirja, joka yksilöi asiamiehen toimivallan.

6 Miten hakemus käsitellään?

6.1 Sijoittautumisvaltion verohallinto välittää hakemuksen Suomeen

Kun hakija on tehnyt hakemuksen verkkopalvelussa, hakijan sijoittautumisvaltion verohallinto lähettää hakijalle ilmoituksen hakemuksen vastaanottamisesta. Oman maan verohallinto tarkistaa, että hakija on ollut arvonlisäverovelvollinen hakemusjakson aikana. Tämän jälkeen hakemus, sen liitteet sekä tieto arvonlisäverovelvollisuudesta välitetään Suomeen. Hakijan sijoittautumisvaltion verohallinnon on välitettävä hakemus Suomeen 15 kalenteripäivän kuluessa hakemuksen jättämisestä.

Hakijan sijoittautumisvaltion verohallinto ei kuitenkaan välitä hakemusta Suomeen, jos hakija

  • ei ole ollut hakemusjakson aikana arvonlisäverovelvollinen sijoittautumisvaltiossa
  • harjoittaa vain sellaista verotonta toimintaa, johon käytettyjen tuotantopanosten ostohintaan sisältyvää veroa ei saa vähentää
  • on pienyrityksenä verovapauden piirissä
  • on maataloustuottajien yhteisen vakiokantajärjestelmän piirissä.

Näissä tilanteissa verohallinto ilmoittaa hakijalle, ettei se välitä hakemusta edelleen Suomeen.

Kun hakemus on otettu Suomessa vastaan, Suomen Verohallinto lähettää vastaanottotodistuksen sähköisesti hakijan sijoittautumisvaltion verohallinnolle.

Sijoittautumisvaltion verohallinto ilmoittaa valitsemallaan tavalla hakijalle, että hakemus on vastaanotettu Suomessa. Sijoittautumisvaltion verohallinto voi esimerkiksi viedä ilmoituksen verkkopalveluun hakijan luettavaksi tai lähettää tiedon kirjeitse tai sähköpostitse.

6.2 Hakemuksen käsittelyaika

Hakemuksen käsittelyaika on neljä kuukautta siitä, kun hakemus saapuu Suomeen. Jos Uudenmaan yritysverotoimisto tarvitsee lisätietoa hakemuksen ratkaisemiseksi, käsittelyaika pitenee kuuteen kuukauteen. Jos hakemuksen käsittely vaatii useita lisätietopyyntöjä, hakemus käsitellään kahdeksan kuukauden kuluessa sen saapumispäivästä.

6.3 Lisätietopyyntö

Uudenmaan yritysverotoimisto voi pyytää hakijalta lisätietoja palautushakemuksen ratkaisemiseksi. Lisätietoja pyydetään hakijalta kirjeitse. Jos hakija käyttää asiamiestä, lisätietopyyntö lähetetään asiamiehelle.

Uudenmaan yritysverotoimisto lähettää lisätietopyynnön hakijalle neljän kuukauden kuluessa hakemuksen saapumispäivästä. Hakijalla on vastausaikaa yksi kuukausi lisätietopyynnön vastaanottamisesta.

Uudenmaan yritysverotoimisto voi pyytää hakijalta lisätietoja esimerkiksi hakijan liiketoiminnasta Suomessa. Toimisto voi myös pyytää nähtäväksi kopioita hakemuksen laskuista tai tullauspäätöksistä. Kopiota voidaan pyytää myös sellaisesta laskusta, jonka loppusumma on alle 1 000 euroa. Tarvittaessa Uudenmaan yritysverotoimisto voi pyytää tietoja myös hakijan sijoittautumisvaltion verohallinnolta tai suomalaiselta tavaran tai palvelun myyjältä.

6.4 Päätös ja palautuksen maksaminen

Uudenmaan yritysverotoimisto tekee palautuspäätöksen hakemuksen ja mahdollisen lisäselvityspyyntöön annetun vastauksen perusteella. Virallinen, valituskelpoinen päätös lähetetään hakijalle kirjeitse. Lisäksi päätöksestä lähetetään epävirallinen kopio sähköisesti sijoittautumisvaltion kautta. Sijoittautumisvaltion verohallinto voi esimerkiksi laittaa päätöksen verkkopalveluun hakijan luettavaksi.

Hyväksytty palautus maksetaan hakemuksessa ilmoitetulle EU-maassa olevalle pankkitilille. Jos hakijan tai asiamiehen pankki veloittaa omia kulujaan palautuksesta, palautuksen määrä voi olla päätöksessä mainittua pienempi.

Jos hakijalta ei ole tarvinnut pyytää lisätietoja, palautettava arvonlisävero on maksettava hakijalle neljän kuukauden ja kymmenen työpäivän kuluessa hakemuksen saapumisesta.

Jos hakijalta on pyydetty lisätietoja ja hän on antanut pyydetyt tiedot määräajassa:

  • yksi lisätietopyyntö: arvonlisävero maksetaan kuuden kuukauden ja kymmenen työpäivän kuluessa.
  • useita lisätietopyyntöjä: arvonlisävero maksetaan kahdeksan kuukauden ja kymmenen työpäivän kuluessa hakemuksen saapumisesta.

Jos hakemuksen käsittely ylittää asetetun määräajan ja palautus maksetaan myöhässä, Suomen Verohallinto maksaa myöhässä palauttamalleen määrälle veronkantolain (5.8.2005/609) mukaisen koron. Korkokanta vastaa sitä korkokantaa, jota käytetään Suomessa arvonlisäverovelvollisille elinkeinonharjoittajille maksettavaan arvonlisäveron palautukseen. Korkoa ei makseta, jos hakija ei ole toimittanut pyydettyjä tai täydentäviä lisätietoja määräajassa.

6.5 Virheellisesti saatu palautus peritään takaisin

Jos hakija on antanut hakemuksessa puutteellisia tai vääriä tietoja, Suomen Verohallinto perii väärin perustein saadut arvonlisäveron palautukset takaisin hakijalta.

Jos hakijan antamien puutteellisten tai virheellisten tietojen vuoksi arvonlisäveroa on palautettu aiheettomasti tai liikaa, Verohallinto voi määrätä hakijan maksamaan palautuksen takaisin Verohallinnolle. Verohallinnon on tehtävä maksuunpanopäätös takaisinperinnästä kolmen vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, johon kuuluvaa ajanjaksoa virheellinen palautuspäätös koskee.

Maksuunpantua määrää voidaan korottaa enintään 30 prosenttia, jos hakemuksessa tai siihen liitetyssä selvityksessä on annettu vääriä tietoja. Jos väärien tietojen antaminen on tahallista tai johtuu törkeästä huolimattomuudesta, maksuunpantua määrää voidaan korottaa enintään kolminkertaiseksi. Lisäksi maksuunpantavalle määrälle määrätään veronlisäystä.

Maksuunpanosta tehdään joko erillinen päätös tai maksuunpantu määrä voidaan vähentää hakijan tulevista arvonlisäveron palautuksista.

7 Miten päätökseen voi hakea muutosta?

Palautus- tai maksuunpanopäätökseen voi hakea muutosta valittamalla päätöksestä kirjallisesti Helsingin hallinto-oikeuteen. Muutosta palautuspäätökseen voi hakea vain sellaisten hankintojen perusteella, jotka ovat sisältyneet alkuperäiseen hakemukseen.

Valituskirjelmä osoitetaan Helsingin hallinto-oikeudelle, mutta se toimitetaan Uudenmaan yritysverotoimistoon. Valitusta ei voi lähettää sähköisesti. Valituskirjelmä on laadittava joko suomen tai ruotsin kielellä.

Valituskirjelmään on liitettävä laskut erittelyineen. Kirjelmässä on ilmoitettava

  • valittajan nimi
  • päätös, johon haetaan muutosta
  • miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi sekä
  • vaatimuksen perusteet.

Jos hakija käyttää asiamiestä, valitukseen liitetään valtakirja. Valtakirjassa on oltava maininta asiamiehen oikeudesta tehdä valitus.

Valitus käsitellään ensin Uudenmaan yritysverotoimistossa. Niiltä osin kuin Uudenmaan yritysverotoimisto ei oikaise päätöstään, yritysverotoimisto siirtää valituksen Helsingin hallinto-oikeuden ratkaistavaksi.

Valitus on tehtävä kolmen vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, johon kuuluvaa ajanjaksoa päätös koskee. Valitusaika on kuitenkin aina vähintään 60 päivää päätöksen tiedoksisaannista lukuun ottamatta tiedoksisaantipäivää. Päätös katsotaan saadun tiedoksi seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun päätös on annettu postin kuljetettavaksi.

Esimerkkejä:
A haluaa hakea muutosta Uudenmaan yritysverotoimiston 9.10.2013 tekemään päätökseen arvonlisäveron palauttamisesta ulkomaiselle elinkeinonharjoittajalle. Päätös koskee ajanjaksoa 1.1.2012–31.12.2012. A:n on tehtävä valitus viimeistään 31.12.2015. A tekee valituksen päätöksen liitteenä olevien muutoksenhakuohjeiden mukaisesti. Hän osoittaa valituksensa Helsingin hallinto-oikeudelle, mutta toimittaa sen Uudenmaan yritysverotoimistoon.

B haluaa hakea muutosta Uudenmaan yritysverotoimiston 15.5.2013 tekemään päätökseen arvonlisäveron palauttamisesta ulkomaiselle elinkeinonharjoittajalle. Päätös koskee ajanjaksoa 1.1.2009–31.12.2009. B on vastaanottanut päätöksen 20.5.2013. Valitus vuotta 2009 koskevasta päätöksestä on tehtävä viimeistään 31.12.2012. Mutta koska Uudenmaan yritysverotoimisto on tehnyt päätöksen vasta 15.5.2013, B:llä on 60 päivää päätöksen tiedoksisaannista (lukuun ottamatta tiedoksisaantipäivää) aikaa hakea muutosta. Valitus on toimitettava Uudenmaan yritysverotoimistoon viimeistään 19.7.2013.

8 Hakemuksessa käytettävät hankinnan laatua kuvaavat koodit

Hankittujen tavaroiden ja palvelujen laatu merkitään hakemukseen Euroopan komission täytäntöönpanoasetuksen (EU 79/2012) liitteen III mukaisilla koodeilla. Koodi ilmoitetaan sekä pää- että alakoodilla (muodossa x.y tai x.y.z). Yksittäistä laskua tai tuontiasiakirjaa kohden voi käyttää useampaa koodia. Jos hakija käyttää koodeja, jotka eivät ole käytössä Suomessa tai vain pääkoodia, hakemus voidaan hylätä tältä osin.

Suomeen tehtävissä hakemuksissa käytettävät koodit:

1 Polttoaine
1.4 Erityisesti testiajoneuvoissa käytettävä polttoaine
1.6 Jälleenmyyntiä varten ostettu polttoaine
1.7 Polttoaine tavaraliikenneajoneuvoihin
1.8.1 Polttoaine henkilö- ja monikäyttöautoihin
Pelkästään yrityskäytössä
1.8.2 Polttoaine henkilö- ja monikäyttöautoihin
Käyttö osittain ammattimaisessa henkilökuljetuksessa, ajo-opetuksessa tai vuokrauksessa
1.8.3 Polttoaine henkilö- ja monikäyttöautoihin
Osittain muussa kuin 1.8.2 kohdassa tarkoitetussa käytössä
1.9.1 Polttoaine moottoripyöriin, matkailuvaunuihin ja huvi- tai urheilukäyttöön tarkoitettuihin ajoneuvoihin sekä ilma-aluksiin, joiden massa on alle 1 550 kg
Käyttö ammattimaisessa henkilökuljetuksessa, ajo-opetuksessa tai vuokrauksessa
1.9.2 Polttoaine moottoripyöriin, matkailuvaunuihin ja huvi- tai urheilukäyttöön tarkoitettuihin ajoneuvoihin sekä ilma-aluksiin, joiden massa on alle 1 550 kg
Yrityskäytössä
1.12 Polttoaine muihin kuin 1.8 ja 1.9 kohdan henkilöliikenneajoneuvoihin

2 Kulkuneuvon vuokraus
2.4 Tavaraliikenneajoneuvojen vuokraus
2.5.1 Henkilö- ja monikäyttöautojen vuokraus
Pelkästään yrityskäytössä
2.5.2 Henkilö- ja monikäyttöautojen vuokraus
Käyttö osittain ammattimaisessa henkilökuljetuksessa tai
ajo-opetuksessa
2.5.3 Henkilö- ja monikäyttöautojen vuokraus
Osittain muussa kuin 2.5.2 kohdassa tarkoitetussa käytössä
2.6.1 Moottoripyörien, matkailuvaunujen ja huvi- tai urheilukäyttöön tarkoitettujen ajoneuvojen sekä sellaisten ilma-alusten, joiden massa on alle 1 550 kg, vuokraus
Käyttö ammattimaisessa henkilökuljetuksessa tai ajo-opetuksessa
2.6.2 Moottoripyörien, matkailuvaunujen ja huvi- tai urheilukäyttöön tarkoitettujen ajoneuvojen sekä sellaisten ilma-alusten, joiden massa on alle 1 550 kg, vuokraus
Muussa yrityskäytössä
2.12 Muiden kuin 2.5 ja 2.6 kohdassa tarkoitettujen kulkuneuvojen vuokraus

3 Kulkuneuvoihin liittyvä kustannukset (muut kuin koodeissa 1 ja 2 tarkoitetut tavarat ja palvelut)
3.4.1 Tavaraliikenneajoneuvoihin liittyvät kustannukset
Tavaraliikenneajoneuvojen osto
3.4.2 Tavaraliikenneajoneuvoihin liittyvät kustannukset
Tavaraliikenneajoneuvojen huolto
3.4.3 Tavaraliikenneajoneuvoihin liittyvät kustannukset
Tavaraliikenneajoneuvojen autotallissa säilyttäminen tai pysäköinti
3.4.4 Tavaraliikenneajoneuvoihin liittyvät kustannukset
Muut kuin 3.4.1, 3.4.2 ja 3.4.3 kohdassa tarkoitetut tavaraliikenneajoneuvoihin liittyvät kustannukset
3.5.1 Henkilö- ja monikäyttöautojen huolto
Pelkästään yrityskäytössä
3.5.2 Henkilö- ja monikäyttöautojen huolto
Käyttö osittain ammattimaisessa henkilökuljetuksessa, ajo-opetuksessa tai vuokrauksessa
3.5.3 Henkilö- ja monikäyttöautojen huolto
Osittain muussa kuin 3.5.2 kohdassa tarkoitetussa yrityskäytössä
3.6.1 Moottoripyörien, matkailuvaunujen ja huvi- tai urheilukäyttöön tarkoitettujen ajoneuvojen sekä sellaisten ilma-alusten, joiden massa on yli 1 550 kg, huolto
Käyttö ammattimaisessa henkilökuljetuksessa, ajo-opetuksessa tai vuokrauksessa
3.6.2 Moottoripyörien, matkailuvaunujen ja huvi- tai urheilukäyttöön tarkoitettujen ajoneuvojen sekä sellaisten ilma-alusten, joiden massa on yli 1 550 kg, huolto
Muussa yrityskäytössä
3.7.1 Muut kuin henkilö- ja monikäyttöautojen huoltoon, autotallissa säilyttämiseen ja pysäköintiin liittyvä kustannukset
Pelkästään yrityskäytössä
3.7.2 Muut kuin henkilö- ja monikäyttöautojen huoltoon, autotallissa säilyttämiseen ja pysäköintiin liittyvät kustannukset
Käyttö osittain ammattimaisessa henkilökuljetuksessa, ajo-opetuksessa tai vuokrauksessa
3.7.3 Muut kuin henkilö- ja monikäyttöautojen huoltoon, autotallissa säilyttämiseen ja pysäköintiin liittyvät kustannukset
Osittain muussa kuin 3.7.2 kohdassa tarkoitetussa käytössä
3.8.1 Muut kuin moottoripyörien, matkailuvaunujen ja huvi- tai urheilukäyttöön tarkoitettujen ajoneuvojen sekä sellaisten ilma-alusten, joiden massa on yli 1 550 kg, huoltoon, autotallissa säilyttämiseen ja pysäköintiin liittyvät kustannukset
Käyttö ammattimaisessa henkilökuljetuksessa, ajo-opetuksessa, vuokrauksessa tai jälleenmyynnissä
3.8.2 Muut kuin moottoripyörien, matkailuvaunujen ja huvi- tai urheilukäyttöön tarkoitettujen ajoneuvojen sekä sellaisten ilma-alusten, joiden massa on yli 1 550 kg, huoltoon, autotallissa säilyttämiseen ja pysäköintiin liittyvät kustannukset
Muussa yrityskäytössä
3.15 Sellaisten henkilöliikenneajoneuvojen, jotka eivät ole henkilö- ja monikäyttöautoja, moottoripyörien, matkailuvaunujen ja huvi- tai urheilukäyttöön tarkoitettujen ajoneuvojen sekä sellaisten ilma-alusten, joiden massa on yli 1 550 kg, huolto
3.16 Henkilöliikenneajoneuvojen autotallissa säilyttäminen tai pysäköinti
3.17 Muut kuin sellaisten henkilöliikenneajoneuvojen, jotka eivät ole henkilö- ja monikäyttöautoja, moottoripyörien, matkailuvaunujen ja huvi- tai urheilukäyttöön tarkoitettujen ajoneuvojen sekä sellaisten ilma-alusten, joiden massa on yli 1 550 kg, huoltoon, autotallissa säilyttämiseen ja pysäköintiin liittyvät kustannukset

5 Matkakustannukset, kuten taksimatkat, julkisen liikenteen maksut
5.1 Verovelvollisen tai verovelvollisen työntekijän matkakustannukset
5.2 Jonkun muun henkilön kuin verovelvollisen tai verovelvollisen työntekijän matkakustannukset

6 Majoitus
6.1 Verovelvollisen tai verovelvollisen työntekijän asumiseen ja majoitukseen liittyvät kustannukset
6.2 Muun henkilön kuin verovelvollisen tai verovelvollisen työntekijän asumiseen ja majoitukseen liittyvät kustannukset
6.6 Asumiseen ja majoitukseen liittyvät kustannukset jatkoluovutuksen yhteydessä

7 Ruoka, juomat ja ravintolapalvelut
7.1.1 Hotelleissa, baareissa, ravintoloissa ja täysihoitoloissa tarjotut ruoat ja juomat, myös aamiainen
Verovelvollisen tai verovelvollisen työntekijän osalta
7.1.2 Hotelleissa, baareissa, ravintoloissa ja täysihoitoloissa tarjotut ruoat ja juomat, myös aamiainen
Jonkun muun henkilön kuin verovelvollisen tai verovelvollisen työntekijän osalta
7.4 Jatkoluovutusta varten ostetut ravintolapalvelut

8 Messujen ja näyttelyiden pääsymaksut
8.1 Verovelvollisen tai verovelvollisen työntekijän pääsymaksut
8.2 Jonkun muun henkilön kuin verovelvollisen tai verovelvollisen työntekijän pääsymaksut

9 Ylellisyys-, huvi ja edustuskustannukset
9.1 Alkoholin osto
9.2 Tupakkatuotteiden osto
9.3.1 Vastaanotto- ja huvikustannukset
Mainostamistarkoituksessa
9.3.2 Vastaanotto- ja huvikustannukset
Muussa kuin mainostamistarkoituksessa
9.5 Taide-, keräily- ja antiikkiesineisiin liittyvät kustannukset

10 Muut
10.2 Takuuaikana tehtävät korjaukset
10.3 Koulutukseen liittyvät palvelut
10.4.1 Omaisuuteen kohdistuvat työsuoritukset
Kiinteään omaisuuteen kohdistuvat työsuoritukset
10.4.2 Omaisuuteen kohdistuvat työsuoritukset
Asuntona käytettävään kiinteään omaisuuteen kohdistuvat työsuoritukset
10.4.3 Omaisuuteen kohdistuvat työsuoritukset
Muuhun kuin koodin 3 irtaimeen omaisuuteen kohdistuvat työsuoritukset
10.5.1 Omaisuuden osto tai vuokraus
Kiinteän omaisuuden osto tai vuokraus
10.5.2 Omaisuuden osto tai vuokraus
Asuntona, harrastustilana tai vapaa-ajanviettopaikkana käytettävän kiinteän omaisuuden osto tai vuokraus
10.5.3 Omaisuuden osto tai vuokraus
Sellaisen irtaimen omaisuuden osto tai vuokraus, joka liittyy asuntona, harrastustilana tai vapaa-ajanviettopaikkana käytettävään kiinteään omaisuuteen tai jota käytetään asuntona, harrastustilana tai vapaa-ajanviettopaikkana käytettävän kiinteän omaisuuden yhteydessä
10.5.4 Omaisuuden osto tai vuokraus
Muun kuin koodin 2 irtaimen omaisuuden osto tai vuokraus
10.8 Toimistomenot
10.9.1 Messuille, seminaareihin ja koulutukseen tai ammatilliseen koulutukseen osallistuminen
Messut
10.9.2 Messuille, seminaareihin ja koulutukseen tai ammatilliseen koulutukseen osallistuminen
Seminaarit
10.9.3 Messuille, seminaareihin ja koulutukseen tai ammatilliseen koulutukseen osallistuminen
Koulutus
10.9.4 Messuille, seminaareihin ja koulutukseen tai ammatilliseen koulutukseen osallistuminen
Ammatillinen koulutus
10.11 Postin lähettämisestä EU:n ulkopuolelle aiheutuvat kustannukset
10.12 Faksi- ja puhelinkustannukset asumisen yhteydessä
10.13 Matkanjärjestäjän hankkimat tavarat ja palvelut, jotka välittömästi koituvat matkustajan hyväksi
10.14 Muut kuin 1.6 kohdassa tarkoitetut jälleenmyyntiä varten ostetut tavarat
10.15 Muut kuin 6.6 ja 7.4 kohdissa tarkoitetut jälleenmyyntiä varten ostetut tavarat
10.16.1 Omaisuuteen kohdistuvat työsuoritukset
Asuntona, harrastustilana tai vapaa-ajanviettopaikkana käytettävän kiinteään omaisuuteen kohdistuvat työsuoritukset
10.16.2 Omaisuuteen kohdistuvat työsuoritukset
Muuhun kuin 10.16.1 kohdassa tarkoitettuun kiinteään omaisuuteen kohdistuvat työsuoritukset
10.16.3 Omaisuuteen kohdistuvat työsuoritukset
Sellaiseen irtaimeen omaisuuteen kohdistuvat työsuoritukset, joka 10.16. kohdassa tarkoitettuun kiinteään omaisuuteen tai jota käytetään 10.16.1 kohdassa tarkoitetun kiinteän omaisuuden yhteydessä
10.16.4 Omaisuuteen kohdistuvat työsuoritukset
Muuhun kuin 10.16.3 kohdassa tarkoitettuun irtaimeen omaisuuteen kohdistuvat työsuoritukset
10.17.1 Omaisuuteen liittyvät kustannukset
Asuntona, harrastustilana tai vapaa-ajanviettopaikkana käytettävän kiinteään omaisuuteen kohdistuvat kustannukset
10.17.2 Omaisuuteen liittyvät kustannukset
Muuhun kuin 10.17.1 kohdassa tarkoitettuun kiinteään omaisuuteen kohdistuvat kustannukset

Päivi Taipalus
johtava veroasiantuntija

Annukka Poikkeus
toimistopäällikkö