Arvonlisäveron erityisjärjestelmä

Antopäivä
1.11.2019
Diaarinumero
VH/4958/00.01.00/2019
Voimassaolo
1.11.2019 - Toistaiseksi
Valtuutussäännös
Laki Verohallinnosta (503/2010) 2 § 2 momentti
Korvaa ohjeen
VH/2025/00.01.00/2018

Ohjetta on päivitetty 1.11.2019 voimaan tulevien lakimuutosten vuoksi. Näistä muutoksista säädetään laissa arvonlisäverolain muuttamisesta 342/2019, laissa veronkantolain 38 ja 71 §:n muuttamisesta 343/2019 ja laissa veronlisäyksestä ja viivekorosta annetun lain muuttamisesta 344/2019.

Samalla ohjetta on päivitetty, koska OmaVero korvaa arvonlisäveron erityisjärjestelmä –asiointipalvelun.

Ohjeen lukuja 3, 4, 5.1, 5.2, 5.5, 6, 6.1 – 6.4, 8.5 – 8.12 on muutettu.

 

Ohjetta on päivitetty 1.1.2019 voimaan tulevien muutosten vuoksi. Näistä muutoksista säädetään neuvoston direktiivissä 2017/2455, laissa arvonlisäverolain muuttamisesta 545/2018 ja laissa Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain muuttamisesta 546/2018. Lisäksi ohjeeseen on tehty eräitä teknisiä päivityksiä.

Ohjeen lukuja 1, 3.1.2, 3.1.3, 3.2, 3.3, 4.2, 8.2 ja 8.4 on muutettu.

1 Johdanto

Muille kuin elinkeinonharjoittajille (jäljempänä kuluttajille) myydyt telepalvelut, radio- ja televisiolähetyspalvelut (jäljempänä lähetyspalvelut) ja sähköiset palvelut verotetaan siinä maassa, johon ostaja on sijoittautunut. Myyjä voi käyttää myynnistä suoritettavan veron ilmoittamiseksi ja maksamiseksi arvonlisäveron erityisjärjestelmää: EU:n arvonlisäveroalueelle sijoittautunut myyjä voi käyttää unionin järjestelmää ja EU:n arvonlisäveroalueen ulkopuolelle sijoittautunut myyjä voi käyttää kolmansien maiden järjestelmää. Näitä järjestelmiä sovelletaan kaikissa EU-maissa.

Tarkempaa tietoa erityisjärjestelmään kuuluvien palvelujen määritelmistä ja myyntimaasäännöksistä löytyy Verohallinnon ohjeesta Tele-, lähetys- ja sähköisten palvelujen arvonlisäverotus.

EU-maahan sijoittautunut arvonlisäverovelvollinen elinkeinonharjoittaja voi käyttää erityisjärjestelmää myydessään tele-, lähetys- tai sähköisiä palveluja kuluttajille EU-maissa, joissa elinkeinonharjoittajalla ei ole liiketoiminnan kotipaikkaa tai kiinteää toimipaikkaa. EU:n ulkopuolelle sijoittautunut elinkeinonharjoittaja voi käyttää erityisjärjestelmää myydessään tele-, lähetys- tai sähköisiä palveluja kuluttajille EU:n alueella.

Erityisjärjestelmää käyttävä elinkeinonharjoittaja hoitaa tele-, lähetys- ja sähköisten palvelujen myyntien arvonlisäverotukseen liittyvät ilmoitus- ja maksuvelvoitteet keskitetysti yhden EU-maan kautta. Elinkeinonharjoittaja, joka ei käytä erityisjärjestelmää, on velvollinen rekisteröitymään arvonlisäverovelvolliseksi niissä EU-maissa, joissa hän myy tele-, lähetys- tai sähköisiä palveluja kuluttajille.

Elinkeinonharjoittajien on mahdollista tehdä rekisteröinti-ilmoitus Verohallinnon sähköisessä asiointipalvelussa 1.10.2014 alkaen. Jos ilmoituksen tekee 1.10.–31.12.2014 välisenä aikana, rekisteröinti tulee voimaan 1.1.2015.

Kun on rekisteröitynyt erityisjärjestelmän käyttäjäksi, sen kautta on ilmoitettava kaikki erityisjärjestelmään kuuluvat myynnit.

Arvonlisäveron erityisjärjestelmästä säädetään kansallisen arvonlisäverolainsäädännön lisäksi neuvoston täytäntöönpanoasetuksessa 282/2011, neuvoston asetuksessa 904/2010 ja komission täytäntöönpanoasetuksessa 815/2012. Asetukset ovat suoraan sovellettavaa lainsäädäntöä. Komissio on myös julkaissut erityisjärjestelmästä oppaan, joka ei ole sitova.

2 Erityisjärjestelmään liittyviä käsitteitä

Tässä luvussa määritellään erityisjärjestelmään liittyviä käsitteitä.

Tunnistamisjäsenvaltio

Tunnistamisjäsenvaltio on EU-maa, jossa elinkeinonharjoittaja rekisteröityy erityisjärjestelmän käyttäjäksi, antaa veroilmoitukset ja maksaa veron. Tunnistamisjäsenvaltio välittää ilmoituksen tiedot ja maksut eteenpäin kulutusjäsenvaltioihin. Verotusmenettelyä myynneissä tunnistamisjäsenvaltiossa käsitellään luvuissa 3.1.1–3.1.3. ja 5.

Kulutusjäsenvaltio

Kulutusjäsenvaltio on EU-maa, jossa tele-, lähetys- tai sähköinen palvelu myyntimaasäännösten mukaan katsotaan myydyn. Kulutusjäsenvaltio saa itselleen kuuluvat ilmoitustiedot ja maksut tunnistamisjäsenvaltion välityksellä.

Kulutusjäsenvaltio

Sijoittautumisjäsenvaltio

Sijoittautumisjäsenvaltio on EU-maa, jossa unionin järjestelmää käyttävällä elinkeinonharjoittajalla on kiinteä toimipaikka. Verotusmenettelyä myynneissä sijoittautumisjäsenvaltiossa käsitellään luvuissa 3.1.1., 3.1.3 ja 5.

3 Erityisjärjestelmän soveltamisala

Erityisjärjestelmää sovelletaan ainoastaan EU:n alueelle sijoittautuneille kuluttajille myytyihin tele-, lähetys- ja sähköisiin palveluihin.

Kuluttajalla tarkoitetaan sekä luonnollista henkilöä että oikeushenkilöä, jota ei ole merkitty arvonlisäverovelvollisten rekisteriin. Tele-, lähetys- ja sähköisiä palveluja myytäessä kuluttajan asemassa on käytännössä kuitenkin kuka tahansa ostaja, joka ei ilmoita myyjälle voimassa olevaa ALV-tunnistetta.

Tarkempaa tietoa palvelujen määritelmistä ja myyntimaasäännöksistä löytyy Verohallinnon ohjeesta Tele-, lähetys- ja sähköisten palvelujen arvonlisäverotus.

Tele-, lähetys- ja sähköisten palvelujen myynnit ovat kulutusjäsenvaltion kansallisen lainsäädännön alaisia, vaikka myynnin vero erityisjärjestelmässä maksetaan tunnistamisjäsenvaltiolle. Kansallisesti säädetään muun muassa verokannasta, laskuvaatimuksista, myynnin ajallisesta kohdistamisesta, myynnin oikaisueristä, seuraamusmaksuista ja viivästysseuraamuksista. Eräitä Suomen kansallisia säännöksiä on käsitelty luvussa 8.

3.1 Elinkeinonharjoittajan sijoittautumispaikan merkitys

Elinkeinonharjoittaja käyttää erityisjärjestelmässä joko unionin järjestelmää tai kolmansien maiden järjestelmää riippuen siitä onko elinkeinonharjoittaja sijoittautunut EU-maahan vai EU:n ulkopuolelle.

Suomessa elinkeinonharjoittaja ilmoittaa sijoittautumispaikan rekisteröityessään erityisjärjestelmän käyttäjäksi. Sijoittautumispaikka määrittää sovelletaanko unionin järjestelmää vai kolmansien maiden järjestelmää.

3.1.1 EU-maahan sijoittautunut elinkeinonharjoittaja

EU-maahan sijoittautunut elinkeinonharjoittaja on yritys tai yhteisö, jolla on liiketoiminnan kotipaikka tai kiinteä toimipaikka EU:n alueella. Tällainen elinkeinonharjoittaja voi käyttää unionin järjestelmää.

Elinkeinonharjoittajan liiketoiminnan kotipaikan ja kiinteän toimipaikan käsitteet on määritelty neuvoston täytäntöönpanoasetuksen 282/2011 artikloissa 10 ja 11, ja niitä on käsitelty Verohallinnon ohjeessa Euroopan unionin asetus 282/2011 yhdenmukaistaa arvonlisäverodirektiivin tulkintaa. Jos elinkeinonharjoittajalla ei ole erillistä liiketoiminnan kotipaikkaa, liiketoiminnan kotipaikaksi katsotaan kotipaikka tai vakinainen asuinpaikka.

Pelkkä rekisteröinti arvonlisäverovelvolliseksi ei luo kiinteää toimipaikkaa. Arvonlisäverovelvollisuus toisessa EU-maassa (esimerkiksi kaukomyynnistä) ei estä unionin järjestelmän käyttöä siellä tapahtuneisiin myynteihin.

Unionin järjestelmää käyttävä elinkeinonharjoittaja ei voi käyttää erityisjärjestelmää tunnistamis- ja sijoittautumisjäsenvaltiossa tapahtuneisiin myynteihin.

Esimerkki 1 (unionin järjestelmä):

Esimerkki 1 (unionin järjestelmä)

Yrityksen liiketoiminnan kotipaikka on Suomessa, joten sen tunnistamisjäsenvaltio on Suomi. Yrityksellä on kiinteä toimipaikka Saksassa. Yritys on rekisteröitynyt arvonlisäverovelvolliseksi kaukomyynnistä Ruotsiin. Yritys myy erityisjärjestelmään kuuluvia palveluja kaikissa näissä kolmessa maassa sekä Virossa. Ainoastaan Ruotsissa ja Virossa tapahtuneisiin myynteihin käytetään erityisjärjestelmää. Suomessa ja Saksassa tapahtuneet myynnit ilmoitetaan maiden kansallisella veroilmoituksella.

3.1.2 EU:n ulkopuolelle sijoittautunut elinkeinonharjoittaja

EU:n ulkopuolelle sijoittautunut elinkeinonharjoittaja on yritys tai yhteisö, jolla ei ole liiketoiminnan kotipaikkaa tai kiinteää toimipaikkaa EU:n alueella. Tällainen elinkeinonharjoittaja voi käyttää kolmansien maiden järjestelmää.

EU:n ulkopuolelle sijoittautuneen elinkeinonharjoittajan rekisteröinti tai velvollisuus rekisteröityä arvonlisäverovelvolliseksi EU:n alueella ei enää 1.1.2019 lähtien estä kolmansien maiden järjestelmän käyttöä.

Kolmansien maiden järjestelmää käyttävä elinkeinonharjoittaja käyttää erityisjärjestelmää myös tunnistamisjäsenvaltiossa tapahtuneisiin myynteihin.

Esimerkki 2 (kolmansien maiden järjestelmä):

Esimerkki 2 (kolmansien maiden järjestelmä):

Yrityksellä on liiketoiminnan kotipaikka Venäjällä. Yritys valitsee tunnistamisjäsenvaltioksi Suomen. Yritys myy erityisjärjestelmään kuuluvia palveluja Suomessa ja Virossa. Sekä Suomessa että Virossa tapahtuneisiin myynteihin käytetään erityisjärjestelmää.

3.1.3 Ahvenanmaan maakuntaan sijoittautunut elinkeinonharjoittaja

Ahvenanmaan maakunnassa erityisjärjestelmän käyttöön liittyy erityispiirteitä, jotka perustuvat Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisä- ja valmisteverolainsääntöön annettuun lakiin (1266/96) (jäljempänä erillislaki).

Ahvenanmaan maakuntaan sijoittautuneen elinkeinonharjoittajan myyntejä eri tilanteissa on esitetty taulukon muodossa liitteessä.

Elinkeinonharjoittaja, joka on sijoittautunut vain maakuntaan, voi käyttää kolmansien maiden järjestelmää (ks. luku 3.1.2), vaikka on merkitty arvonlisäverovelvollisten rekisteriin Suomessa (Erillislaki 25 c §).

Kun elinkeinonharjoittajan tunnistamisjäsenvaltio on Suomi, kolmansien maiden järjestelmää käytetään myös myynteihin Manner-Suomeen ja maakuntaan sijoittautuneille kuluttajille. Kun elinkeinonharjoittajan tunnistamisjäsenvaltio on jokin muu EU-maa kuin Suomi, kolmansien maiden järjestelmää käytetään myynteihin Manner-Suomeen, mutta ei maakuntaan sijoittautuneille kuluttajille (Erillislaki 25 d §).

Esimerkki 3 (kolmansien maiden järjestelmä):

Esimerkki 3 (kolmansien maiden järjestelmä)

Yrityksellä on liiketoiminnan kotipaikka Ahvenanmaan maakunnassa, eikä sillä ole kiinteitä toimipaikkoja EU:n alueella. Yritys rekisteröityy erityisjärjestelmän käyttäjäksi EU:n ulkopuolelle sijoittautuneena elinkeinonharjoittajana ja valitsee tunnistamisjäsenvaltioksi Suomen. Yritys myy erityisjärjestelmään kuuluvia palveluja Ahvenanmaan maakunnassa, Manner-Suomessa ja Ruotsissa. Kaikkiin näihin myynteihin käytetään erityisjärjestelmää.

Maakuntaan sijoittautunut elinkeinonharjoittaja voi käyttää unionin järjestelmää (ks. luku 3.1.1) vain, jos elinkeinonharjoittajan liiketoiminnan kotipaikka on:

  • Manner-Suomessa tai toisessa EU-maassa. Tällöin tunnistamisjäsenvaltio on EU-maa, jossa kotipaikka sijaitsee.
  • maakunnassa, mutta elinkeinonharjoittajalla on Manner-Suomessa tai toisessa EU-maassa kiinteä toimipaikka. Tällöin tunnistamisjäsenvaltio on EU-maa, jossa kiinteä toimipaikka sijaitsee.
  • maakunnassa, mutta elinkeinonharjoittajalla on kiinteitä toimipaikkoja useissa EU-maissa. Tällöin tunnistamisjäsenvaltio on elinkeinonharjoittajan valinnan mukaan jokin niistä EU-maista, joissa on kiinteä toimipaikka.

Kun elinkeinonharjoittajan tunnistamisjäsenvaltio on Suomi, unionin järjestelmää ei voi käyttää myyntiin Manner-Suomeen ja maakuntaan sijoittautuneille kuluttajille. Kun elinkeinonharjoittajan tunnistamisjäsenvaltio on muu kuin Suomi, unionin järjestelmää käytetään myyntiin Manner-Suomeen (paitsi jos elinkeinonharjoittaja on sijoittautunut sinne), mutta ei maakuntaan sijoittautuneille kuluttajille.

Esimerkki 4 (unionin järjestelmä):

Esimerkki 4 (unionin järjestelmä)

Yrityksellä on liiketoiminnan kotipaikka Ahvenanmaan maakunnassa ja kiinteä toimipaikka Manner-Suomessa ja Ruotsissa. Yritys rekisteröityy erityisjärjestelmän käyttäjäksi EU-maahan sijoittautuneena elinkeinonharjoittajana ja valitsee tunnistamisjäsenvaltioksi Suomen. Yritys myy erityisjärjestelmään kuuluvia palveluja Ahvenanmaan maakunnassa, Manner-Suomessa, Ruotsissa ja Saksassa. Saksassa tapahtuneisiin myynteihin käytetään erityisjärjestelmää. Manner-Suomessa, Ahvenanmaan maakunnassa ja Ruotsissa tapahtuneet myynnit ilmoitetaan kansallisilla veroilmoituksilla.

Tilanteita, jotka liittyvät Ahvenanmaan maakunnan erityisasemaan ja joissa kulutusjäsenvaltio on Suomi, on käsitelty tarkemmin luvussa 8.8.

3.2 Vähäisen liiketoiminnan harjoittaja (AVL 3 §)

Suomeen sijoittautunut vähäisen liiketoiminnan harjoittaja, jonka tilikauden liikevaihto on enintään 10 000 euroa, ei ole velvollinen rekisteröitymään arvonlisäverovelvolliseksi.
Vähäisen liiketoiminnan verovapautusta ei sovelleta, kun tavaroita tai palveluja myydään EU-maassa johon myyjä ei ole sijoittautunut, ja myyjän on maksettava vero tähän EU-maahan (neuvoston direktiivi 2006/112/EY (jäljempänä arvonlisäverodirektiivi) 283 art. (1)(c)). Suomessa vähäisen liiketoiminnan verovapautusta ei vastaavasti sovelleta ulkomaalaiseen, jolla ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa (AVL 3 §:n 4 mom.).

Vähäisen liiketoiminnan harjoittaja on tästä syystä velvollinen rekisteröitymään arvonlisäverovelvolliseksi muissa EU-maissa, joissa hänellä on tele-, lähetys- tai sähköisten palvelujen myyntejä kuluttajille ja joissa hänellä ei ole liiketoiminnan kotipaikkaa tai kiinteää toimipaikkaa.

1.1.2019 lähtien tele-, lähetys- ja sähköisten palvelujen myynnit toisissa EU-maissa oleville kuluttajille 10 000 euron arvonlisäverottomaan liikevaihtorajaan asti voidaan verottaa EU:n arvonlisäveroalueelle sijoittautuneen myyjän maassa (ks. tarkemmat tiedot Verohallinnon ohjeen Tele-, lähetys- ja sähköisten palvelujen arvonlisäverotus kohdasta 3.1.2). Suomeen sijoittautuneen vähäisen liiketoiminnan harjoittajan ei siten 1.1.2019 lähtien ole rekisteröidyttävä arvonlisäverovelvolliseksi toisessa EU-maassa tele-, lähetys- tai sähköisen palvelun myynnistä tässä toisessa EU-maassa olevalle kuluttajalle.

3.3 Verovelvollisuusryhmä (AVL 13 a §)

Verovelvollisuusryhmä voi käyttää erityisjärjestelmää.

4 Rekisteröinti erityisjärjestelmään

Erityisjärjestelmän käyttäjäksi haluavan elinkeinonharjoittajan on tehtävä rekisteröinti-ilmoitus tunnistamisjäsenvaltiossa.

Tunnistamisjäsenvaltio määräytyy seuraavasti:

  • Jos elinkeinonharjoittajalla on liiketoiminnan kotipaikka jossakin EU-maassa, kyseinen EU-maa on tunnistamisjäsenvaltio.
  • Jos elinkeinonharjoittajalla ei ole liiketoiminnan kotipaikkaa, mutta hänellä on kiinteä toimipaikka jossakin EU-maassa, kyseinen EU-maa on tunnistamisjäsenvaltio.
  • Jos elinkeinonharjoittajalla ei ole liiketoiminnan kotipaikkaa, mutta hänellä on kiinteitä toimipaikkoja useassa eri EU-maissa, elinkeinonharjoittaja voi valita jonkun näistä tunnistamisjäsenvaltioksi. Valinta sitoo elinkeinonharjoittajaa kaksi kalenterivuotta sen kalenterivuoden lopusta, jonka aikana valinta on tehty.
  • Jos elinkeinonharjoittajalla ei ole liiketoiminnan kotipaikkaa tai kiinteää toimipaikkaa EU:n alueella, hän voi valita minkä tahansa EU-maan tunnistamisjäsenvaltioksi.

Elinkeinonharjoittajalla voi olla vain yksi tunnistamisjäsenvaltio kerrallaan.

Kun tunnistamisjäsenvaltio on Suomi, rekisteröinti-ilmoitus tehdään Verohallinnon sähköisessä asiointipalvelussa OmaVerossa. Tietoa palveluun tunnistautumisesta ja esim. asianhoitajan valtuuttamisesta löytyy tarkemmin Asioi verkossa-sivuilla.

Erityisjärjestelmää voi käyttää vasta kun rekisteröinti-ilmoitus on hyväksytty. Ilmoitus hyväksymisestä tai hylkäämisestä on luettavissa OmaVerossa. Rekisteröinnistä annetaan elinkeinonharjoittajan pyynnöstä valituskelpoinen päätös.

4.1 Rekisteröinnin voimaantulo

Elinkeinonharjoittaja merkitään rekisteriin rekisteröinti-ilmoituksen tekemistä seuraavan kalenterivuosineljänneksen alusta.

Jos elinkeinonharjoittajalla on erityisjärjestelmään kuuluvia myyntejä jo ennen rekisteröinti-ilmoituksen tekemistä seuraavan kalenterivuosineljänneksen alkua, rekisteröinti voidaan tehdä jo ensimmäisen myynnin ajankohdasta lähtien. Elinkeinonharjoittajan on ilmoitettava asiasta tunnistamisjäsenvaltiolle viimeistään myyntiä seuraavan kuukauden 10. päivänä. Suomessa ilmoitus tehdään OmaVerossa.

Jos ilmoitusta ei tehdä ajoissa, elinkeinonharjoittaja joutuu rekisteröitymään arvonlisäverovelvolliseksi niissä EU-maissa, joissa hänellä on erityisjärjestelmään kuuluvia myyntejä.

Esimerkki 5: Yritys on lähettänyt Suomelle rekisteröinti-ilmoituksen 1.2. Yritys tullaan rekisteröimään erityisjärjestelmän käyttäjäksi 1.4. Yrityksellä on kuitenkin ollut myyntejä Saksassa jo 7.2. Yritys tekee siitä ilmoituksen 9.3. ja rekisteröidään tällöin jo 7.2. Yritys välttää näin rekisteröitymisen Saksassa.

Kolmansien maiden järjestelmässä elinkeinonharjoittaja saa rekisteröinti-ilmoituksen hyväksymisen jälkeen yksilöllisen ALV-tunnisteen (muodossa EUxxxyyyyyz).

Unionin järjestelmässä elinkeinonharjoittaja käyttää tunnistamisjäsenvaltiossa aikaisemmin saamaansa kansallista ALV-tunnistetta. Unionin järjestelmän käyttäjäksi ei ole mahdollista rekisteröityä ilman ALV-tunnistetta, joten unionin järjestelmän käyttö edellyttää voimassa olevaa ALV-rekisteröintiä.

Suomeen sijoittautuneen elinkeinonharjoittajan unionin järjestelmässä käytettävä ALV-tunniste muodostetaan maatunnuksesta FI ja numerosarjasta, joka on Y-tunnus (yritys- ja yhteisötunnus) ilman kahden viimeisen numeron välissä olevaa väliviivaa.

4.2 Rekisteröintitietojen muutokset

Erityisjärjestelmän käyttäjän on ilmoitettava tunnistamisjäsenvaltiolle muutoksista rekisteröintitiedoissaan viimeistään tietojen muuttumista seuraavan kuukauden 10. päivänä.

Suomeen rekisteröitynyt elinkeinonharjoittaja voi muuttaa rekisteröintitietojaan OmaVerossa.

4.3 Rekisteröinnin päättyminen

Elinkeinonharjoittaja voi ilmoittaa tunnistamisjäsenvaltiolle lopettavansa erityisjärjestelmän käytön. Suomessa ilmoitus tehdään OmaVerossa. Rekisteröinti päätetään pääsääntöisesti sen kalenterivuosineljänneksen loppuun, jonka aikana päätös on lähetetty.

Rekisteröinti erityisjärjestelmässä voidaan päättää seuraavista syistä:

  1. Elinkeinonharjoittaja lopettaa tele-, lähetys- tai sähköisten palvelujen myynnin kuluttajille.
  2. Elinkeinonharjoittaja lopettaa erityisjärjestelmän käytön, mutta jatkaa erityisjärjestelmään kuuluvien palvelujen myyntiä.
  3. Elinkeinonharjoittaja ei enää täytä erityisjärjestelmän käyttämisen edellytyksiä (ks. luku 3).
  4. Elinkeinoharjoittaja vaihtaa tunnistamisjäsenvaltiota.

Tilanne 1:

Elinkeinonharjoittajan, joka lopettaa erityisjärjestelmän käytön siksi, että ei enää myy tele, lähetys- tai sähköisiä palveluja, on ilmoitettava asiasta tunnistamisjäsenvaltiolle viimeistään lopettamista seuraavan kuukauden 10. päivänä.

Tilanne 2:

Elinkeinonharjoittajan, joka haluaa lopettaa erityisjärjestelmän käytön siitä huolimatta, että jatkaa palvelujen myyntiä, on ilmoitettava asiasta tunnistamisjäsenvaltiolle viimeistään 15 päivää ennen sen kalenterivuosineljänneksen loppumista, jonka aikana hän haluaa lopettaa erityisjärjestelmän käytön.

Jos ilmoitusta ei tehdä ajoissa, rekisteröinti päätetään vasta seuraavan kalenterivuosineljänneksen loppuun.

Lopettaminen aiheuttaa karenssiajan, jonka aikana erityisjärjestelmän käyttäjäksi ei voi rekisteröityä uudestaan (ks. luku 4.5).

Tilanne 3:

Elinkeinonharjoittajan, joka ei enää täytä erityisjärjestelmän käyttämisen edellytyksiä (ks. luku 3), on ilmoitettava asiasta tunnistamisjäsenvaltiolle viimeistään edellytysten lakkaamista seuraavan kuukauden 10. päivänä.

Tällainen tilanne syntyy esimerkiksi silloin, kun unionin järjestelmää käyttävällä elinkeinonharjoittajalla ei enää ole liiketoiminnan kotipaikkaa tai kiinteää toimipaikkaa tunnistamisjäsenvaltiossa.

Jos erityisjärjestelmän käyttämisen edellytykset eivät täyty johtuen liiketoiminnan kotipaikan tai kiinteä toimipaikan muutoksesta, rekisteröinti päätetään muutoksen päivämäärään.

Tilanne 4:

Erityisjärjestelmää käyttävä elinkeinonharjoittaja voi vaihtaa tunnistamisjäsenvaltiota seuraavista syistä:

  • Kolmansien maiden järjestelmää käyttävä elinkeinonharjoittaja haluaa tunnistautua toisessa EU-maassa.
  • Unionin järjestelmää käyttävän elinkeinonharjoittajan liiketoiminnan kotipaikka ei ole EU:n alueella, ja yritys haluaa tunnistautua toisessa EU-maassa, jossa sillä myös on kiinteä toimipaikka.
  • Unionin järjestelmää käyttävän elinkeinonharjoittajan liiketoiminnan kotipaikka ei ole EU:n alueella, kiinteä toimipaikka yhdessä EU-maassa on lakannut, ja yritys haluaa tunnistautua toisessa EU-maassa, jossa sillä on kiinteä toimipaikka.
  • Unionin järjestelmää käyttävän elinkeinonharjoittajan liiketoiminnan kotipaikka siirtyy yhdestä EU-maasta toiseen EU-maahan.

Kolmansien maiden järjestelmää käyttävän elinkeinonharjoittajan, joka haluaa vaihtaa tunnistamisjäsenvaltiota, täytyy päättää rekisteröinti vanhassa tunnistamisjäsenvaltiossa ja tehdä rekisteröinti-ilmoitus uudessa tunnistamisjäsenvaltiossa.

Unionin järjestelmää käyttävän elinkeinonharjoittajan, joka vaihtaa tunnistamisjäsenvaltiota, ilman että kiinteä toimipaikka lakkaa tai liiketoiminnan kotipaikka siirtyy, täytyy päättää rekisteröinti vanhassa tunnistamisjäsenvaltiossa ja tehdä rekisteröinti-ilmoitus uudessa tunnistamisjäsenvaltiossa. Tunnistamisjäsenvaltion valinta sitoo elinkeinonharjoittajaa kuluvan sekä kahden sitä seuraavan kalenterivuoden ajan.

Unionin järjestelmää käyttävän elinkeinonharjoittajan, joka vaihtaa tunnistamisjäsenvaltiota siksi, että kiinteä toimipaikka lakkaa tai liiketoiminnan kotipaikka siirtyy, on ilmoitettava asiasta molemmille EU-maille viimeistään vaihtoa seuraavan kuukauden 10. päivänä. Rekisteröinti vanhassa tunnistamisjäsenvaltiossa päätetään siihen päivämäärään, kun rekisteröinti uudessa tunnistamisjäsenvaltiossa tulee voimaan. Jos tunnistamisjäsenvaltion vaihtaminen johtuu liiketoiminnan kotipaikan tai kiinteän toimipaikan muutoksesta, rekisteröinti päätetään muutoksen päivämäärään. Jos ilmoitusta ei tehdä ajoissa, joutuu elinkeinonharjoittaja rekisteröitymään arvonlisäverovelvolliseksi niissä EU-maissa, joissa sillä on erityisjärjestelmään kuuluvia myyntejä.

Esimerkki 6: EU-maahan sijoittautunut yritys on rekisteröitynyt erityisjärjestelmän käyttäjäksi Suomessa. Yrityksen liiketoiminnan kotipaikka siirtyy Suomesta Ruotsiin 21.3. Yritys ilmoittaa 10.4. vaihtavansa tunnistamisjäsenvaltioksi Ruotsin. Yritys rekisteröidään Ruotsissa 21.3. ja rekisteröinti Suomessa päätetään 21.3. Erityisjärjestelmään kuuluvat myynnit, jotka ovat tapahtuneet 21.3., ilmoitetaan Ruotsissa.

4.4 Viranomaisaloitteinen poistaminen erityisjärjestelmästä

Elinkeinonharjoittaja voidaan poistaa erityisjärjestelmästä viranomaisaloitteisesti seuraavista syistä:

  • Voidaan olettaa, että elinkeinonharjoittajalla ei enää ole erityisjärjestelmään kuuluvia myyntejä (esimerkiksi jos elinkeinonharjoittaja on antanut nollailmoituksen kahdeksana perättäisenä vuosineljänneksenä).
  • Elinkeinonharjoittaja ei enää täytä erityisjärjestelmän käyttämisen edellytyksiä (ks. luku 3).
  • Elinkeinonharjoittaja laiminlyö toistuvasti erityisjärjestelmään liittyviä velvoitteita.

Rekisteröinti päätetään sen vuosineljänneksen loppuun, jonka aikana päätös on lähetetty elinkeinonharjoittajalle. Jos poisto johtuu liiketoiminnan kotipaikan tai kiinteän toimipaikan muutoksesta, rekisteröinti päätetään kuitenkin muutoksen päivämäärään.

Erityisjärjestelmään liittyvien velvoitteiden laiminlyönti katsotaan toistuvaksi ainakin seuraavissa tapauksissa:

  • Elinkeinonharjoittajalle on lähetetty muistutus veroilmoituksen antamisesta kolmelta peräkkäiseltä edeltävältä kalenterivuosineljännekseltä eikä elinkeinonharjoittaja ole antanut ilmoituksia kultakin kalenterivuosineljännekseltä kymmenen päivän kuluessa muistutusten lähettämisestä.
  • Elinkeinonharjoittajalle on lähetetty maksumuistutus kolmelta peräkkäiseltä edeltävältä kalenterivuosineljännekseltä eikä elinkeinonharjoittaja ole maksanut veroja täysimääräisesti kultakin kalenterivuosineljännekseltä kymmenen päivän kuluessa muistutusten lähettämisestä, paitsi jos maksamatta oleva määrä on alle 100 euroa kultakin kalenterivuosineljännekseltä.
  • Elinkeinonharjoittaja ei ole antanut kirjanpitoaineistoaan sähköisesti tunnistamis- tai kulutusjäsenvaltion pyynnöstä kuukauden kuluessa tunnistamisjäsenvaltion muistutuksen jälkeen.

Verohallinto antaa poistamispäätöksen sähköisesti tiedoksi. Päätös katsotaan saadun tiedoksi seitsemäntenä päivänä siitä, kun se on asetettu noudettavaksi OmaVerosta.

4.5 Karenssiaika

Rekisteröinnin päättyminen saattaa aiheuttaa elinkeinonharjoittajalle karenssiajan, jonka aikana erityisjärjestelmän käyttäjäksi ei voi rekisteröityä uudelleen.

Karenssiaika on kaksi kalenterivuosineljännestä lopettamispäivämäärästä lähtien, kun elinkeinonharjoittaja ilmoittaa lopettavansa erityisjärjestelmän käytön, mutta jatkaa erityisjärjestelmään kuuluvien palvelujen myyntiä. Karenssi koskee tällöin ainoastaan erityisjärjestelmän käyttämistä siinä järjestelmässä, jossa elinkeinonharjoittaja rekisteröinnin päättäessään oli eli joko unionin järjestelmässä tai kolmansien maiden järjestelmässä.

Karenssiaika on kahdeksan kalenterivuosineljännestä poistamispäivämäärästä lähtien, kun elinkeinonharjoittaja poistetaan viranomaisaloitteisesti rekisteristä toistuvien laiminlyöntien vuoksi. Karenssi koskee tällöin sekä unionin että kolmansien maiden järjestelmän käyttämistä.

Karenssiaikana elinkeinonharjoittajan on rekisteröidyttävä arvonlisäverovelvolliseksi ja hoidettava ilmoitus- ja maksuvelvoitteet kaikissa EU-maissa, joissa se myy tele-, lähetys- ja sähköisiä palveluja kuluttajille.

5 Arvonlisäveron ilmoittaminen

Erityisjärjestelmän veroilmoituksella ilmoitetaan erityisjärjestelmään kuuluvat myynnit (ks. luku 3) ja myynneistä maksettava arvonlisävero kulutusjäsenvaltioittain ja verokannoittain eriteltynä. Unionin järjestelmää käyttävä elinkeinonharjoittaja erittelee myynnit myös sen mukaan, mistä sijoittautumisjäsenvaltioista palvelut on myyty.

Erityisjärjestelmään kuuluviin myynteihin sovelletaan kulutusjäsenvaltion verokantaa. Jos myynti on veroton kulutusjäsenvaltiossa, myyntiä ei ilmoiteta erityisjärjestelmän veroilmoituksella. Euroopan komission sivuilla on lueteltu verokannat, joita sovelletaan eri EU-maissa.

Ilmoitus on tehtävä euroina. Jos myynti on tapahtunut muuna valuuttana, ilmoituksessa on käytettävä verokauden viimeisen päivän vaihtokurssia. Muuntamisessa on käytettävä Euroopan keskuspankin kyseiselle päivälle julkaisemia vaihtokursseja tai, jos kursseja ei ole julkaistu kyseisenä päivänä, seuraavan julkaisupäivän vaihtokursseja. (AVL 134 c §)

Ilmoitukseen sisältyviä määriä ei pyöristetä lähimpään kokonaiseen rahayksikköön. Veron tarkka määrä on ilmoitettava ja maksettava.

Unionin järjestelmää käyttävä elinkeinonharjoittaja ei ilmoita erityisjärjestelmän veroilmoituksella myyntejä, jotka tapahtuvat EU-maassa, jossa sillä on liiketoiminnan kotipaikka tai kiinteä toimipaikka. Nämä myynnit ilmoitetaan kansallisella veroilmoituksella.

Kolmansien maiden järjestelmää käyttävä elinkeinonharjoittaja ilmoittaa myös tunnistamisjäsenvaltiossa tapahtuneet myynnit erityisjärjestelmän veroilmoituksella.

5.1 Veroilmoituksen määräpäivä

Erityisjärjestelmässä verokausi on neljännesvuosi. Ilmoitus on annettava viimeistään kalenterivuosineljännestä seuraavan kuukauden 20. päivänä. Ilmoitusta ei voi antaa ennen verokauden päättymistä. Erityisjärjestelmän veroilmoituksen määräpäivät ovat seuraavat:

Verokausi Määräpäivä
Q1 (tammi-maaliskuu) 20.4.
Q2 (huhti-kesäkuu) 20.7.
Q3 (heinäkuu-syyskuu) 20.10.
Q4 (lokakuu-joulukuu) 20.1.

Ilmoituksen määräpäivä ei siirry viikonlopun tai juhlapyhän vuoksi. Tästä seuraa, että myöskään maksun eräpäivä ei siirry. Jos määräpäivä on viikonloppuna tai juhlapyhänä, on ilmoitus annettava viimeistään määräpäivänä. Maksu on sen sijaan maksun välitykseen liittyvistä syistä suoritettava jo ennen ilmoituksen määräpäivää, jotta sen katsottaisiin saapuneen ajoissa (ks. luku 6.1).

Ilmoitus on annettava myös sellaiselta verokaudelta, jonka aikana verovelvollisella ei ole ollut lainkaan erityisjärjestelmään kuuluvia myyntejä. Tällaista ilmoitusta kutsutaan nollailmoitukseksi.

Kun Suomi on tunnistamisjäsenvaltio, ilmoitus katsotaan annetuksi silloin, kun se on saapunut Verohallintoon. Sähköisen ilmoituksen katsotaan saapuneen Verohallintoon silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä.

5.2 Veroilmoituksen antaminen

Ilmoitus annetaan tunnistamisjäsenvaltiossa. Kun tunnistamisjäsenvaltio on Suomi, ilmoitus annetaan sähköisesti OmaVerossa. Jos tunnistamisjäsenvaltio vaihtuu kesken ilmoituskauden, on eri tunnistamisjäsenvaltioissa annettava omat ilmoitukset siltä kalenterivuosineljänneksen ajalta, jolloin kukin EU-maa on ollut tunnistamisjäsenvaltio.

Esimerkki 7: Yritys on ollut rekisteröitynyt erityisjärjestelmän käyttäjänä Suomessa 1.1.-15.2., mutta on 16.2. lähtien vaihtanut tunnistamisjäsenvaltioksi Ruotsin. Yritys antaa ensimmäisen kalenterivuosineljänneksen osalta kaksi ilmoitusta: Suomessa ajalta 1.1.-15.2. ja Ruotsissa ajalta 16.2.-31.3.

OmaVeron kautta voi antaa ilmoituksen kolmen vuoden sisällä ilmoituksen määräpäivästä. Annettua ilmoitusta voi korjata OmaVerossa tässä samassa määräajassa. Määräpäivän jälkeen annetusta ilmoituksesta saattaa aiheutua seuraamusmaksu ja viivästysseuraamuksia.

5.3 Veroilmoituksen korjaaminen

Suomessa annettua ilmoitusta voi korjata OmaVerossa.

Kun ilmoituksessa on virhe, korjaus tehdään verokaudelle, jossa virhe on. Vastaavasti, kun ilmoitettuun myyntiin kohdistuu oikaisuerä, oikaisu tehdään verokaudelle, jolla alkuperäinen myynti ilmoitettiin. Virheen määrää tai oikaisuerää ei voi ottaa huomioon myöhemmällä verokaudella. Kun korjaus on tehty, verokaudelle muodostuu korvaava ilmoitus.

Korjauksen voi tehdä OmaVerossa viimeistään kolmen vuoden kuluttua verokauden eräpäivästä. Tämä koskee myös elinkeinonharjoittajia, joiden rekisteröinti erityisjärjestelmään on päättynyt.

Jos elinkeinonharjoittaja on vaihtanut tunnistamisjäsenvaltiota, korjaus on tehtävä sen EU-maan ilmoituksella, jonka myyntiin korjaus kohdistuu.

Esimerkki 8: Yritys on ollut rekisteröitynyt erityisjärjestelmän käyttäjänä Suomessa 1.1.-31.3., mutta on 1.4. lähtien vaihtanut tunnistamisjäsenvaltioksi Ruotsin. Yritys on havainnut virheen sekä ensimmäisen että toisen vuosineljänneksen ilmoituksissa. Yritys korjaa ensimmäisen vuosineljänneksen ilmoituksen Suomessa ja toisen vuosineljänneksen ilmoituksen Ruotsissa.

5.4 Erityisjärjestelmän käyttäjän vähennysoikeus

Erityisjärjestelmän veroilmoituksella ei voi ilmoittaa vähennettäviä veroja. Sillä ilmoitetaan ainoastaan myynnistä maksettavat verot.

Erityisjärjestelmän käyttäjällä on oikeus arvonlisäveron ulkomaalaispalautukseen.

Tarkempaa tietoa ulkomaalaispalautuksesta löytyy Verohallinnon ohjeista:

Jos unionin järjestelmää käyttävä elinkeinonharjoittaja rekisteröityy arvonlisäverovelvolliseksi EU-maassa, jossa hänellä ei ole liiketoiminnan kotipaikkaa tai kiinteää toimipaikkaa (esimerkiksi kaukomyynnistä), on kyseisessä maassa tapahtuneisiin erityisjärjestelmään kuuluviin myynteihin liittyvät vähennykset ilmoitettava sen maan kansallisella veroilmoituksella.

5.5 Veroilmoituksen laiminlyönnin seuraukset

Jos verovelvollinen ei anna ilmoitusta viimeistään kymmenen päivän kuluessa eräpäivästä, tunnistamisjäsenvaltio lähettää hänelle yhden muistutuksen myöhässä olevasta ilmoituksesta. Kun tunnistamisjäsenvaltio on Suomi, muistutus on luettavissa OmaVerossa. Muistutuksen saapumisesta lähetetään viesti sähköpostitse.

Kulutusjäsenvaltio voi myöhemmin ryhtyä toimenpiteisiin ilmoituksen saamiseksi. Ilmoitus on kuitenkin aina annettava tunnistamisjäsenvaltiolle.

Ilmoituksen laiminlyönnistä johtuvat seuraamusmaksut ja viivästysseuraamukset määrätään kulutusjäsenvaltion kansallisten säännösten mukaan. Verovelvollisen on maksettava nämä maksut suoraan kulutusjäsenvaltiolle.

Toistuva ilmoituksen laiminlyönti on peruste poistaa elinkeinonharjoittaja erityisjärjestelmästä (ks. luku 4.4).

6 Arvonlisäveron maksaminen

Maksut on suoritettava tunnistamisjäsenvaltiolle. Tunnistamisjäsenvaltio tilittää verot kulutusjäsenvaltioille veroilmoituksella ilmoitettujen verojen suhteessa.

Verokaudelta maksetun veron määrän on oltava annetun veroilmoituksen mukainen. Maksettavaan määrään voidaan tehdä muutos ainoastaan korjaamalla ilmoitusta, johon maksu perustuu. Kun verovelvollinen korjaa annettua ilmoitusta niin, että maksettavan veron määrä kasvaa, erotus on maksettava tunnistamisjäsenvaltiolle.

Jos verovelvollinen maksaa ilmoitetun veron vain osittain, tunnistamisjäsenvaltio jakaa maksun kulutusjäsenvaltioille niille ilmoituksen perusteella kuuluvien verojen suhteessa.

Esimerkki 9:

Esimerkki 9

Yritys on ilmoittanut myynnin veron määräksi 1200 euroa, joista 300 euroa kuuluu Italialle ja 900 euroa Itävallalle. Yritys maksaa verosta määräpäivään mennessä 600 euroa tunnistamisjäsenvaltiolle, joka on Suomi. Suomi jakaa 600 euron maksusta neljäsosan, 150 euroa (300/1200*600), Italialle, ja kolme neljäsosaa, 450 euroa (900/1200*600) Itävallalle.

6.1 Maksun eräpäivä

Maksun eräpäivä on verokautta seuraavan kuun 20. päivä, eli sama kuin veroilmoituksen määräpäivä. Maksu on suoritettava silloin, kun ilmoitus annetaan, mutta viimeistään eräpäivänä.

Erityisjärjestelmässä maksu katsotaan suoritetuksi ajankohtana, jolloin maksu on saapunut tunnistamisjäsenvaltion pankkitilille. Maksettaessa on siten varattava aikaa maksun välittymiseen. Koska ilmoituksen määräpäivä ei siirry viikonlopun tai juhlapyhän vuoksi, ei myöskään maksun eräpäivä siirry. Maksu on tällaisissa tilanteissa suoritettava jo ennen ilmoituksen määräpäivää, jotta sen katsottaisiin saapuneen ajoissa.

6.2 Maksun suorittaminen

Arvonlisävero maksetaan tunnistamisjäsenvaltiolle ilmoituksen mukaisesti. Kun verovelvollisen tunnistamisjäsenvaltio on Suomi, maksussa käytettävä valuutta on euro.

Maksun voi suorittaa OmaVerossa heti, kun ilmoitus on annettu. Verkkomaksun maksu-pohjaan on merkitty valmiiksi viitenumero, tilinumero, maksun määrä ja maksupäivä.

Jos arvonlisävero maksetaan muulla tavoin, esimerkiksi verkkopankissa tai taloushallinto-järjestelmän kautta, on maksutiedot ensin tarkistettava OmaVerosta.

Maksamisessa on käytettävä verokausikohtaista viitenumeroa. Viitenumeron avulla Verohallinto kohdentaa maksun oikealle verokaudelle.

6.3 Maksun palauttaminen

Maksu voidaan palauttaa, jos verovelvollinen ilmoitustietoon verrattuna on maksanut liikaa.

Palautuksessa voi olla kyse seuraavista tilanteista:

  1. Verovelvollinen on ilmoitustietoon verrattuna maksanut liikaa.
  2. Verovelvollinen antaa korvaavan ilmoituksen, jonka seurauksena hän on ilmoitustietoon verrattuna maksanut liikaa, eikä maksua vielä ole välitetty kulutusjäsenvaltioille.
  3. Verovelvollinen antaa korvaavan ilmoituksen, jonka seurauksena hän on ilmoitustietoon verrattuna maksanut liikaa, ja maksu on jo välitetty kulutusjäsenvaltioille.

Tilanne 1:

Jos verovelvollinen maksaa liikaa antamaansa ilmoitukseen verrattuna, tunnistamisjäsenvaltio palauttaa liikaa maksetun määrän, jos palautusta ei käytetä verovelvollisen muiden erääntyneiden verojen ja saatavien suoritukseksi.

Tilanne 2:

Jos tunnistamisjäsenvaltio on vastaanottanut ilmoitusta vastaavan määrän veroa, ja verovelvollinen korjaa ilmoitusta niin että maksettavan veron määrä pienenee ennen maksun välittämistä kulutusjäsenvaltiolle, tunnistamisjäsenvaltio palauttaa liikasuorituksen verovelvolliselle, jos palautusta ei käytetä verovelvollisen muiden erääntyneiden verojen ja saatavien suoritukseksi.

Tilanne 3:

Jos tunnistamisjäsenvaltio on vastaanottanut ja jakanut kulutusjäsenvaltioiden kesken ilmoitusta vastaavan määrän veroa, ja verovelvollinen korjaa ilmoitusta niin että maksettavan veron määrä pienenee, kulutusjäsenvaltiot palauttavat liikaa perityn määrän suoraan verovelvolliselle.

Ilmoitusta saatetaan korjata tilanteessa, jossa yhdelle kulutusjäsenvaltiolle on ilmoitettu liian vähän myynnin veroa ja toiselle liikaa, ja alkuperäinen maksu on jo välitetty kulutusjäsenvaltioille. Tällöin kulutusjäsenvaltio, joka on saanut liikasuorituksen, palauttaa ylimääräisen osan suoraan verovelvolliselle. Verovelvollinen joutuu maksamaan liian vähän myynnin veroa saaneen kulutusjäsenvaltion osuuden tunnistamisjäsenvaltiolle.

Esimerkki 10:

Esimerkki 10

Yritys on ilmoittanut myynnin veroa 1200 euroa, joista 300 euroa kuuluu Italialle ja 900 euroa Itävallalle. Yritys on maksanut 1200 euroa tunnistamisjäsenvaltio Suomelle eräpäivään mennessä ja maksu on välitetty kulutusjäsenvaltioille. Myöhemmin käy ilmi että ilmoitustiedot eivät pidä paikkansa ja yritys korjaa tekemäänsä ilmoitusta.

Korjauksen jälkeen maksettava vero on 1500 euroa, joista 900 euroa kuuluu Italialle ja 600 euroa Itävallalle. Yritys saa 300 euroa palautuksena suoraan Itävallalta. Yrityksen pitää maksaa 600 euroa Suomelle. Suomi välittää maksun Italialle.

Esimerkki 11:

Esimerkki 11

Yritys on ilmoittanut myynnin veroa 1200 euroa, joista 300 euroa kuuluu Italialle ja 900 euroa Itävallalle. Yritys on maksanut 1200 euroa tunnistamisjäsenvaltio Suomelle eräpäivään mennessä ja maksu on välitetty kulutusjäsenvaltioille. Myöhemmin käy ilmi että ilmoitustiedot eivät pidä paikkansa ja yritys korjaa tekemäänsä ilmoitusta.

Korjauksen jälkeen maksettava vero on edelleen 1200 euroa, joista 500 euroa kuuluu Italialle, 600 euroa Itävallalle ja 100 euroa Ranskalle. Yritys saa 300 euroa palautuksena suoraan Itävallalta, ja yrityksen pitää maksaa 300 euroa Suomelle. Suomi välittää 200 euroa Italialle ja 100 euroa Ranskalle.

Tunnistamisjäsenvaltio saa pidättää itselleen tietyn osuuden ajalle 1.1.2015–31.12.2018 kohdistuvien vuosineljännesten verojen maksuista. Tämä ei vaikuta verovelvollisen maksettavan tai verovelvolliselle palautettavan veron määrään. Siirtymäaika koskee vain unionin järjestelmän käyttäjien maksamia veroja.

Liikasuorituksen yhteydessä verovelvollinen saa siirtymäaikana palautuksen osittain tunnistamisjäsenvaltiolta ja osittain kulutusjäsenvaltiolta, jos maksu on välitetty kulutusjäsenvaltiolle. Osuus, jonka Suomi tunnistamisjäsenvaltiona palauttaa verovelvolliselle, voidaan Suomessa käyttää verovelvollisen muiden erääntyneiden verojen ja Verohallinnon saatavien suoritukseksi tai muiden viranomaisten saatavien suoritukseksi.

6.4 Maksun laiminlyönnin seuraukset

Jos verovelvollinen ei maksa ilmoittamaansa veroa viimeistään kymmenen päivän kuluessa eräpäivästä, tai maksaa siitä vain osan, tunnistamisjäsenvaltio lähettää hänelle yhden muistutuksen myöhässä olevasta maksusta. Kun tunnistamisjäsenvaltio on Suomi, verovelvollinen saa muistutuksen maksupuutteesta OmaVeroon.

Kulutusjäsenvaltio voi myöhemmin ryhtyä toimenpiteisiin maksun saamiseksi. Maksun voi suorittaa tunnistamisjäsenvaltiolle siihen saakka, kunnes kulutusjäsenvaltio on yhteydessä verovelvolliseen maksun laiminlyönnin vuoksi. Sen jälkeen maksu on suoritettava suoraan kulutusjäsenvaltiolle. Tunnistamisjäsenvaltio palauttaa maksun verovelvolliselle, jos verovelvollinen on virheellisesti suorittanut maksun kulutusjäsenvaltion sijaan tunnistamisjäsenvaltiolle. Palautettava määrä voidaan käyttää verovelvollisen muiden erääntyneiden verojen ja saatavien suoritukseksi.

Maksun laiminlyönnistä johtuvat maksut määrätään kulutusjäsenvaltion kansallisten säännösten mukaan. Verovelvollisen on maksettava nämä maksut suoraan kulutusjäsenvaltiolle.

Toistuva maksun laiminlyönti on peruste poistaa elinkeinonharjoittaja erityisjärjestelmästä (ks. luku 4.4).

7 Kirjanpitoon sisällytettävät tiedot

Verovelvollisen on pidettävä kirjaa erityisjärjestelmään kuuluvista liiketoimista. Kirjanpidon on oltava riittävän yksityiskohtainen, jotta kulutusjäsenvaltion veroviranomaiset voivat tarkistaa, että veroilmoituksen tiedot ovat oikein. Tässä luvussa ei ole käsitelty laskujen ja tositteiden tietosisällölle asetettuja vaatimuksia.

Seuraavat tiedot sisältävää kirjanpitoa voidaan pitää riittävän yksityiskohtaisena:

  • kulutusjäsenvaltio, johon palvelu on suoritettu
  • suoritetun palvelun laji
  • palvelun suorituspäivä
  • veron peruste ja käytetty rahayksikkö
  • veron perusteen mahdolliset myöhemmät lisäykset tai vähennykset
  • sovellettu arvonlisäverokanta
  • maksettavan arvonlisäveron määrä ja käytetty rahayksikkö
  • vastaanotettujen maksujen päivämäärä ja suuruus
  • ennen palvelun suoritusta vastaanotetut ennakkomaksut
  • jos laaditaan lasku, laskun sisältämät tiedot
  • asiakkaan nimi, jos se on verovelvollisen tiedossa
  • tiedot, joita käytetään asiakkaan sijoittautumispaikan määrittämiseksi (ks. Verohallinnon ohje Tele-, lähetys- ja sähköisten palvelujen arvonlisäverotus, luku 6).

Verovelvollisen on kirjattava tiedot sillä tavoin, että ne saadaan sähköisesti tunnistamisjäsenvaltion ja kulutusjäsenvaltion saataville viipymättä kunkin yksittäisen palvelun myynnin osalta.

Jos verovelvollinen ei kehotuksesta huolimatta toimita tietoja tunnistamis- tai kulutusjäsenvaltion saataville, tämä on peruste poistaa verovelvollinen erityisjärjestelmästä (ks. luku 4.4).

Tiedot on säilytettävä kymmenen vuotta sen vuoden lopusta, jona liiketoimi suoritettiin. Tiedot on säilytettävä, vaikka verovelvollinen olisi lopettanut erityisjärjestelmän käytön.

8 Suomi kulutusjäsenvaltiona

Tässä luvussa käsitellään eräitä säännöksiä, jotka soveltuvat silloin, kun Suomi on kulutusjäsenvaltio.

8.1 Verokanta

Suomessa myytyihin tele-, lähetys- ja sähköisiin palveluihin sovelletaan yleistä 24 prosentin verokantaa (AVL 84 §).

8.2 Laskunantovelvollisuus

Suomen laskutusvaatimuksia sovelletaan 1.1.2019 lähtien aina silloin, kun Suomen tunnistamisjäsenvaltioksi valinnut erityisjärjestelmän käyttäjä myy erityisjärjestelmän soveltamisalaan kuuluvan palvelun (arvonlisäverodirektiivin art. 219 a(2)(b)).

Suomen laskutusvaatimusten mukaan laskua ei ole annettava, jos ostajana on yksityishenkilö. Myyjän on annettava lasku, jos ostajana on elinkeinonharjoittaja tai oikeushenkilö, joka ei ole elinkeinonharjoittaja (AVL 209 b §). Laskun voi antaa sähköisesti.

Laskutusvaatimuksia on käsitelty tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Laskutusvaatimukset arvonlisäverotuksessa.

8.3 Ajallinen kohdistaminen

Velvollisuus suorittaa vero Suomessa tapahtuvasta myynnistä syntyy, kun myyty tavara on toimitettu tai palvelu suoritettu. Jatkuvana suorituksena myyty tavara tai palvelu katsotaan toimitetuksi tai suoritetuksi kunkin tilitysjakson päättyessä. Ennakkomaksuissa velvollisuus syntyy kuitenkin jo, kun vastike tai sen osa on kertynyt. (AVL 15 §)

8.4 Myynnin oikaisuerät

Erityisjärjestelmää käyttävä verovelvollinen voi myynnin veron perusteesta vähentää ostajalle annetun, verollista myyntiä koskevan vuosi- ja vaihtoalennuksen, osto- ja myyntihyvityksen, ylijäämänpalautuksen sekä muun sellaisen oikaisuerän sekä verollisena ilmoitettua myyntiä koskevan luottotappion (AVL 78 §).

Kirjanpitolautakunta on antanut yleisohjeen arvonlisäveron kirjaamisesta 31.10.2017. Ohjeen luvussa 4.3 on käsitelty myynnin oikaisuerien kirjaamisen perusteita.

Jos verovelvollinen ei voi tehdä näitä vähennyksiä täysimääräisesti verokaudelta Suomeen tilitettävää veroa laskettaessa, vähentämättä jäänyt määrä palautetaan verovelvolliselle (AVL 134 h § 2 mom.).

8.5 Veroilmoituksen määräpäivä ja veron maksamisen eräpäivä

Suomen ollessa kulutusjäsenvaltio, veroilmoituksen antoajankohtaan sovelletaan tunnistamisjäsenvaltion säännöksiä. Myös maksun eräpäivä määräytyy tunnistamisjäsenvaltiossa sovellettavien säännösten nojalla.

Myöhästymismaksu, veronkorotus ja viivästyskorko määrätään Suomen lainsäädännön nojalla ja ne maksetaan suoraan Verohallinnolle.

Jos tunnistamisjäsenvaltiossa ilmoitettua veroa ei ole maksettu täysimääräisenä, puuttuvaa maksua ryhdytään perimään.

8.6 Maksun palauttaminen

Verohallinto palauttaa liikaa maksetut määrät. Palautuksia voi muodostua, jos ilmoitusta korjataan myöhemmin niin, että maksettavan veron määrä pienenee tai jos veroa on muuten maksettu liikaa. Palautettavalle verolle maksetaan hyvityskorkoa.

Verohallinto maksaa verovelvolliselle palautettavan määrän viivytyksettä, ellei palautusta käytetä verovelvollisen muiden erääntyneiden verojen ja saatavien suoritukseksi.

8.7 Myöhästymismaksu ja veronkorotus

Suomeen suoritettavalle verolle voidaan määrätä myöhästymismaksua ja veronkorotusta OVML:n 35 ja 37 § mukaisesti.

Myöhästymismaksua voidaan määrätä, jos veroilmoitus annetaan myöhässä (OVML 35 §). Myöhästymismaksu voidaan jättää määräämättä, jos veroilmoituksen myöhässä antaminen johtuu yleisessä tietoverkossa tai Verohallinnon sähköisessä asiointipalvelussa olevasta toimintahäiriöstä. Myöhästymismaksua ei määrätä, jos myöhässä ilmoitetulle verolle määrätään veronkorotus (OVML 35 § 5 mom.).

Veronkorotusta voidaan määrätä, jos veroilmoitus on annettu puutteellisena tai virheellisenä taikka on jätetty kokonaan antamatta (OVML 37 §).

Myöhästymismaksun sijaan verovelvolliselle määrätään veronkorotus, jos verovelvollinen antaa veroilmoituksen tai oikaisee veron määrää ilmeisesti siinä tarkoituksessa, että myöhästymismaksusta tai veronkorotuksesta vapauduttaisiin (OVML 37 § 3 mom.).

Tarkempaa tietoa myöhästymismaksusta ja veronkorotuksesta löytyy Verohallinnon ohjeesta Seuraamusmaksut oma-aloitteisessa verotuksessa.

8.8 Viivästyskorko

Jos verovelvollinen maksaa erityisjärjestelmän kautta Suomeen suoritettavan veron myöhässä, kyseiselle verolle lasketaan viivästyskorkoa.

Viivästyskorko lasketaan siten kuin veronlisäyksestä ja viivekorosta annetun lain 5b §:ssä säädetään.

8.9 Yhteenveto verojen maksutilanteesta

Verohallinto muodostaa verovelvolliselle yhteenvedon, jos tälle annetaan maksukehotus myöhässä olevista veroista tai päätös myöhästymismaksusta. Yhteenvedolla on maksuohjeet verojen maksamista varten Verohallinnolle.

8.10 Ennakkoratkaisu ja kirjallinen ohjaus

Ennakkoratkaisua voi hakea kysymykseen arvonlisäverolain soveltamisesta hakijan tiettyyn liiketoimeen, johon Suomella on verotusoikeus. Yleisluontoiseen hakijan omaan arvonlisäverotukseen liittyvään kysymykseen tai menettelykysymykseen voi hakea kirjallista ohjausta.

Verohallinnolta ei voi hakea ohjausta tai ennakkoratkaisua toiseen EU-maahan suoritettavasta verosta (AVL 134 n §).

Tarkempaa tietoa ennakkoratkaisun hakemisesta löytyy Verohallinnon ohjeesta Ennakkoratkaisu- ja poikkeuslupahakemuksen tekeminen ja siihen annettava päätös.

8.11 Muutoksenhaku

Verotuksen muutoksenhakumenettelyä on käsitelty Verohallinnon ohjeessa Verovalitusmenettelyä koskeva ohje.

Oikaisuvaatimus on tehtävä kolmen vuoden kuluessa sitä kalenterivuotta seuraavan vuoden alusta, johon kuuluvalta asianomaisen veron verokaudelta vero olisi tullut ilmoittaa ja maksaa.

Oikaisuvaatimus voidaan kuitenkin aina tehdä 60 päivän kuluessa päivästä, jona verovelvollinen on saanut päätöksestä tiedon. Muutoksenhakuaika rekisteröintipäätöksestä on 60 päivää.

8.12 Myynnit Ahvenanmaan maakunnassa

Tilanteet tele-, lähetys- tai sähköisten palvelujen myynneissä Ahvenanmaan maakunnassa on jaettu seuraavien myyjien mukaan:

  1. Manner-Suomeen sijoittautunut elinkeinonharjoittaja
  2. Ahvenanmaan maakuntaan sijoittautunut elinkeinonharjoittaja
  3. Manner-Suomeen sijoittautumaton elinkeinonharjoittaja, joka käyttää kolmansien maiden järjestelmää tunnistamisjäsenvaltionaan Suomi
  4. Muut Suomeen sijoittautumattomat elinkeinonharjoittajat

Tilanne 1:

Kun Manner-Suomeen sijoittautunut elinkeinonharjoittaja myy tele-, lähetys- tai sähköisen palvelun Ahvenanmaan maakunnassa, kyse on kotimaan myynnistä, joka ilmoitetaan arvonlisäveroilmoituksella.

Tilanne 2:

Ahvenanmaan maakuntaan sijoittautuneen elinkeinonharjoittajan tele-, lähetys- tai sähköisten palvelujen myyntejä eri tilanteissa on esitetty taulukon muodossa liitteessä.

Tilanne 3:

Kun elinkeinonharjoittaja käyttää kolmansien maiden järjestelmää tunnistamisjäsenvaltionaan Suomi, tele-, lähetys- tai sähköisen palvelun myynti kuluttajalle Ahvenanmaan maakunnassa ilmoitetaan erityisjärjestelmän veroilmoituksella myyntinä Suomessa.

Tilanne 4:

Muut EU-maat kuin Suomi eivät ole velvollisia soveltamaan erityisjärjestelmää tele-, lähetys- tai sähköisten palvelujen myynteihin kuluttajille Ahvenanmaan maakunnassa.

Elinkeinonharjoittaja, jolla ei ole liiketoiminnan kotipaikkaa tai kiinteää toimipaikkaa Manner-Suomessa tai Ahvenanmaan maakunnassa, eikä käytä kolmansien maiden järjestelmää tunnistamisjäsenvaltionaan Suomi, voi kuitenkin käyttää erityisjärjestelmää myydessään tele-, lähetys- tai sähköisen palvelun Ahvenanmaan maakuntaan sijoittautuneelle kuluttajalle. Myyjän tulee tällöin ilmoittaa ja maksaa verot myynneistä maakuntaan sijoittautuneille kuluttajille erikseen suoraan Verohallinnolle niin kutsutussa Ahvenanmaan myyntien ilmoitusmenettelyssä.

Jos myyjä ei käytä erityisjärjestelmää, myynti on ilmoitettava Suomen arvonlisäveroilmoituksella, mikä edellyttää rekisteröitymistä arvonlisäverovelvolliseksi Suomessa.

Ahvenanmaan myyntien ilmoitus annetaan sähköisesti OmaVerossa. Ilmoituksen antaminen edellyttää, että myyjä on rekisteröitynyt erityisjärjestelmään, ja että sen tunnistamisjäsenvaltio on jokin muu EU-maa kuin Suomi. Kyseisiä myyntejä ei ilmoiteta tunnistamisjäsenvaltion kautta annettavalla ilmoituksella eikä näiden myyntien veroja makseta tunnistamisjäsenvaltion kautta.

Ahvenanmaan myyntien ilmoitusmenettely ei koske elinkeinonharjoittajaa, jolla on liiketoiminnan kotipaikka tai kiinteä toimipaikka Manner-Suomessa tai Ahvenanmaan maakunnassa tai elinkeinonharjoittajaa, joka käyttää kolmansien maiden järjestelmää tunnistamisjäsenvaltionaan Suomi.

Ahvenanmaan myyntien ilmoituksella on samat ilmoituskaudet ja määräpäivät kuin erityisjärjestelmän veroilmoituksella (ks. luku 5.1). Veron maksamista on käsitelty luvussa 6.2. Toisin kuin erityisjärjestelmän veroilmoitus unionin järjestelmässä ja kolmansien maiden järjestelmässä, Ahvenanmaan myyntien ilmoituksen määräpäivä ja siihen liittyvän veron maksun eräpäivä siirtyvät seuraavaan arkipäivään, mikäli ne ajoittuvat viikonlopulle tai juhlapyhälle. Maksu katsotaan myös suoritetuksi ajankohtana, jolloin maksu on veloitettu maksajan tililtä.

Ahvenanmaan myyntien ilmoituksen voi OmaVerossa antaa tai korjata kolme vuotta sen tilikauden päättymisestä, jolta vero olisi tullut ilmoittaa.

 

Liite – Ahvenanmaan maakuntaan sijoittautuneen elinkeinonharjoittajan myynnit

Tässä liitteessä on esitetty Ahvenanmaan maakuntaan sijoittautuneen elinkeinonharjoittajan myyntejä ja verotusmenettelyä eri tilanteissa. Yleinen verotusmenettely tarkoittaa Suomessa sitä, että myynti ilmoitetaan arvonlisäveroilmoituksella.

Ahvenanmaan maakuntaan sijoittautunut elinkeinonharjoittaja käyttää erityisjärjestelmää kolmansien maiden järjestelmässä

Tunnistamisjäsenvaltio Suomi:
Myyntimaa Verotusmenettely
Ahvenanmaan maakunta Erityisjärjestelmä
Manner-Suomi Erityisjärjestelmä
Muu EU-maa Erityisjärjestelmä
Tunnistamisjäsenvaltio muu kuin Suomi:
Myyntimaa Verotusmenettely
Ahvenanmaan maakunta Yleinen verotusmenettely
Manner-Suomi Erityisjärjestelmä
Muu EU-maa Erityisjärjestelmä

Ahvenanmaan maakuntaan sijoittautunut elinkeinonharjoittaja käyttää erityisjärjestelmää unionin järjestelmässä

Tunnistamisjäsenvaltio Suomi:
Myyntimaa Verotusmenettely
Ahvenanmaan maakunta Yleinen verotusmenettely
Manner-Suomi Yleinen verotusmenettely
Muu EU-maa, jossa kiinteä toimipaikka Yleinen verotusmenettely
Muu EU-maa, ei kiinteää toimipaikkaa Erityisjärjestelmä
Tunnistamisjäsenvaltio muu kuin Suomi:
Myyntimaa Verotusmenettely
Ahvenanmaan maakunta Yleinen verotusmenettely
Manner-Suomi, jossa kiinteä toimipaikka Yleinen verotusmenettely
Manner-Suomi, ei kiinteää toimipaikkaa Erityisjärjestelmä
Muu EU-maa, jossa kiinteä toimipaikka Yleinen verotusmenettely
Muu EU-maa, ei kiinteää toimipaikkaa Erityisjärjestelmä

 

 

Mika Jokinen
johtava veroasiantuntija

Hanna Lindholm
veroasiantuntija