Koronatilanne: Voit hoitaa asiasi OmaVerossa. Seuraa päivittyvää koostettamme. Yrittäjälle ohjeita mm. ennakkoverosta ja maksujärjestelystä. 

Etuustulojen ja eläkkeiden takaisinperintä

Antopäivä
2.1.2020
Diaarinumero
VH/6253/00.01.00/2019
Voimassaolo
1.1.2020 - Toistaiseksi
Valtuutussäännös
Laki Verohallinnosta (503/2010) 2 § 2 mom.
Korvaa ohjeen
A198/200/2017

Tässä ohjeessa käsitellään eläkkeiden, opintorahan ja muiden veronalaisten lakisääteisten etuuksien takaisinperinnän vaikutusta verotukseen sekä lyhyesti maksajan ennakonpidätys- ja vuosi-ilmoitusmenettelyä. Ohjeessa on huomioitu 1.1.2020 voimaan tulevat tuloverolain 112 a § 1 momentin muutos ja Verohallinnon päätös takaisin perittyjen etuustulojen takaisinmaksun määräpäivästä etuudensaajan verotuksessa. Palkkatulojen takaisinperintää käsitellään ohjeessa ”Ennakonpidätyksen toimittaminen”.

1 Yleistä

Takaisinperinnällä tarkoitetaan tilannetta, jossa aiemmin maksettua suoritusta joudutaan perimään takaisin. Takaisinperintä voi johtua siitä, että  etuutta tai eläkettä on maksettu liikaa, väärin perustein tai etuuden taikka eläkkeen saajalla ei ole ollut oikeutta kyseisen tulon saamiseen.

Takaisinperintä voi johtua myös siitä, että päätös suorituksesta myönnetään takautuvasti ja samalta ajalta on maksettu muita etuuksia, esimerkiksi työttömyysetuuksia tai sairaspäivärahaa. Takaisinperintä voidaan  toteuttaa kolmella eri  tavalla:

  1. Etuuden saaja maksaa itse suorituksen takaisin etuuden maksajalle
  2. Etuustulon maksaja kuittaa suorituksen myöhemmin maksettavasta etuudesta
  3. Etuus peritään toisen etuudenmaksajan samalle ajalle maksamasta etuudesta

Takaisinperittyjen etuustulojen oikaisusta säädetään tuloverolain (1535/1992, TVL) 112 a §:ssä. Säännöksen 1 ja 2 momentit koskevat erityisesti verovelvolliseen kohdistuvaa takaisinperintää. Suorituksen maksajien välisestä kuittauksesta taas on säädetty lain 3 momentissa.

Säännöstä sovelletaan vain eläkkeisiin, opintorahaan sekä muihin lakisääteisiin etuuksiin. Muihin kuin lakisääteisiin etuuksiin TVL 112 a § ei sovellu. Muita kuin lakisääteisiä etuuksia ovat esimerkiksi vakuutuksen ehtoihin perustuvat suoritukset ja sellaiset kunnan maksamat suoritukset, jotka perustuvat kunnan tekemään päätökseen. Jos tällaisia suorituksia peritään tulonsaajalta takaisin, takaisinperintä huomioidaan alkuperäisen maksuvuoden verotusta oikaisemalla. Tämän vuoksi tällaisiin etuuksiin ei voida soveltaa säännöksen tarkoittamaa kuittausmenettelyä.

Jos etuustulo peritään takaisin saajaltaan itseltään, takaisinperitty määrä vähennetään 1 momentin mukaisesti verotuksessa takaisinperintävähennyksenä sinä vuonna, jona suoritus on peritty saajalta takaisin.Takaisinmaksu voidaan ottaa kuitenkin huomioon etuuden saajan alkuperäisen suorituksen maksuvuoden verotuksessa, jos suoritus maksetaan takaisin Verohallinnon päätöksellään (Verohallinnon päätös takaisin perittyjen etuustulojen takaisinmaksun määräpäivästä) ilmoittamaan päivään mennessä. Tällöin verotuksessa ei tehdä takaisinperintävähennystä.

Edellä 1 momentissa tarkoitetulla tavalla menetellään myös, jos eläkkeen, opintorahan tai muun veronalaisen lakisääteisen etuuden maksaja perii verovelvolliselta samasta tai muusta etuudesta takaisin suorituksen, jonka etuuden maksaja on aikaisempana vuonna aiheetta maksanut verovelvolliselle.

Suoritus voidaan periä takaisin myös siten, että myöhemmin myönnettävän etuuden maksaja maksaa etuuden suoraan toiselle aikaisemman etuuden maksajalle. TVL 112 a §:n 3 momentin mukaan tällainen suoritus ei ole veronalaista tuloa. Koska myöhempää suoritusta ei pidetä myöntämisvuoden veronalaisena tulona, ei myöskään aikaisemman etuuden verotusta muuteta.

Takaisinperinnän yhteydessä käytetään termejä nettoperintä ja bruttoperintä. Nettoperintä tarkoittaa, että suorituksen maksaja perii tulonsaajalta liikasuorituksen, josta on ensin vähentänyt ennakonpidätyksen osuuden.  Verohallinto huomioi ennakonpidätyksen osuuden maksajan velvoitteissa. Takaisinperittyyn määrään kohdistuvaa ennakonpidätystä ei lueta verovelvollisen hyväksi maksuvuoden verotuksessa

Tulo voidaan periä tulonsaajalta nettona, jos tulo maksetaan takaisin samana vuonna tai seuraavan vuoden alussa ennen Verohallinnon päätöksellään määräämää päivämäärää. Tämän jälkeen tulee käyttää bruttoperintää. Bruttoperintä tarkoittaa, että tulonsaajalta peritään liikasuoritus takaisin bruttomääräisenä, eli samansuuruisena, kuin suoritus on maksettu tulonsaajalle. Perittävä määrä sisältää ennakonpidätyksen. Tällöin takaisinperittyyn määrään kohdistuva ennakonpidätys luetaan verovelvollisen hyväksi maksuvuoden verotuksessa.

2 Etuuden saaja maksaa itse suorituksen takaisin

Tuloverolain 112 a §:n 1 momentissa säädetään menettelystä, jossa etuuden saaja maksaa suorituksen maksajalle suorituksen takaisin omista varoistaan. Menettelyn kannalta ratkaisevaa on, milloin takaisinperintä tapahtuu.

2.1 Takaisinmaksu samana vuonna kuin alkuperäinen maksu

Jos tulonsaaja maksaa liikasuorituksen takaisin alkuperäisen suorituksen maksuvuonna, tulonsaajalta voidaan periä takaisin suorituksen nettomäärä, eli määrä josta on vähennetty ennakonpidätys. Takaisinmaksu huomioidaan maksuvuoden verotuksessa. Takaisin peritty suoritus pienentää verotettavaa bruttotuloa. Takaisin perittyyn tuloon kohdistuvaa ennakonpidätystä ei lueta verovelvollisen hyväksi maksuvuoden verotuksessa.

Esimerkki 1: Tulonsaajalle on maksettu 2592,00 (648 e/kk) euroa peruspäivärahaa ajalla 1.1.2020–30.4.2020. Päivärahasta on toimitettu ennakonpidätystä 20 % (518,40). Käteensä hän on saanut nettona 2073,60 euroa.

Maksaja huomaa heinäkuussa 2020, että tulonsaajalle on maksettu peruspäivärahaa aiheettomasti huhtikuussa 2020 yhteensä 648,00 euroa. Maksaja perii päivärahan takaisin tulonsaajalta itseltään laskulla elokuussa 2020. Maksaja voi soveltaa nettoperintää ja periä takaisin nettosuorituksen 518,40 euroa (648,00 - 129,60 euroa).

Vuoden 2020 verotuksessa verotetaan tulonsaajan tulona 1944,00 euroa. Ennakonpidätys 388,80 euroa (518,40 - 129,60) luetaan hyväksi maksajan antaman vuosi-ilmoituksen mukaisesti.

2.2 Takaisinperintä alkuperäisen maksuvuoden jälkeen

Jos takaisinperintä tapahtuu seuraavan vuoden alussa Verohallinnon päätöksellään määräämään päivään mennessä,  sovelletaan siihen samaa menettelyä kuin takaisinperintään, joka tapahtuu samana vuonna kuin alkuperäinen maksu. Takaisinperintä kohdistetaan tuloverolain 112 a § 1 momentin mukaan suorituksen alkuperäiseen maksuvuoteen vastaavasti kuten luvussa 2.1.

Jos tulonsaaja maksaa suorituksen takaisin alkuperäistä maksuvuotta seuraavana vuonna Verohallinnon päätöksellään määräämän päivämäärän jälkeen (tai myöhempinä vuosina), takaisin maksettu määrä vähennetään takaisinmaksuvuoden verotuksessa  takaisinperintävähennyksenä. Takaisinperitty etuus on aiemmin toimitetussa verotuksessa verotettu tulonsaajan tulona ja ennakonpidätys on luettu hänen hyväkseen. Etuuden maksaja ei  voi tehdä takaisinperintää nettoperintänä, vaan etuuden maksajan on perittävä tulonsaajalta koko suoritus bruttona.

Verohallinto saa tiedon takaisinperinnästä etuuden maksajan vuosi-ilmoituksen perusteella, eikä tulonsaajan tarvitse vaatia takaisinperintävähennystä verotuksessaan. Tulonsaaja voi kuitenkin hakea muutosta verokorttiinsa jo etuuden takaisinmaksuvuonna siinä vaiheessa, kun takaisinmaksu on suoritettu.

Esimerkki 2: A :lle on maksettu työttömyyspäivärahaa vuonna 2019 yhteensä 10 000 euroa. Ennakonpidätystä on toimitettu 25 % eli 2 500 euroa.  Maksaja huomaa elokuussa 2020, että työttömyyspäivärahaa on maksettu 1 000 euroa liikaa.  Liikasuoritus 1 000 euroa peritään bruttomääräisenä takaisin lokakuussa 2020.

A on saanut 1 000 euron työttömyyspäivärahasta nettona tililleen 750 euroa, mutta hän maksaa takaisin koko 1 000 euron bruttosumman. Vuoden 2019 verotusta ei oikaista. Maksajan antaman vuosi-ilmoituksen perusteella A saa vuodelta 2020 toimitettavassa verotuksessa 1 000 euron suuruisen takaisinperintävähennyksen ansiotuloistaan.

3 Etuustulon maksaja kuittaa suorituksen myöhemmin maksettavasta etuudesta

Tuloverolain 112 a §:n 2 momentissa on säädetty tilanteista, joissa alkuperäinen maksaja ja maksaja, joka kuittaa suorituksen, on sama. Takaisinperintä toteutetaan kuittaamalla eli vähentämällä takaisin perittävä määrä myöhemmin maksettavasta suorituksesta. Kuitattava ja kuittauksen kohteena oleva suoritus voivat olla samoja tai eri etuuksia. Esimerkiksi eläke voidaan kuitata eläkkeestä tai jostain muusta suorituksesta, esimerkiksi sairauspäivärahasta. Menettelyn kannalta ratkaisevaa on, milloin kuittaus tehdään.

3.1 Kuittaus samana vuonna kuin alkuperäinen maksu

Jos kuittaus toteutetaan alkuperäisen suorituksen maksuvuonna, kuitataan takaisinperittävä suoritus maksettavasta bruttosummasta. Bruttotulon kuittauksella pienennetään suoraan koko vuoden maksettavaa summaa. Aiemmin maksetusta suorituksesta toimitettu ennakonpidätys jää suorituksen saajan verotukseen hyväksi luettavaksi.

Esimerkki 3: A on saanut eläkettä 1 020 euroa kuukaudessa ajalla 1.1.2020 – 31.5.2020. (yhteensä 5 100 euroa). Oikea eläkkeen bruttomäärä olisi ollut 1 000 euroa kuukaudessa tammikuun alusta lähtien eli 5 000 euroa.

Eläkkeenmaksaja kuittaa A:n kesäkuun 1 000 euron eläkkeestä alkuvuonna liikaa maksetun 100 euroa. Kesäkuun eläkettä jää maksettavaksi kuittauksen jälkeen 900 euroa, josta eläkelaitos toimittaa ennakonpidätyksen.

Vuodelta 2020 antamassaan vuosi-ilmoituksessa eläkkeenmaksaja ilmoittaa eläketulona 12 000 euroa (1 000 euroa kuukaudessa), ja siitä toimittamansa ennakonpidätyksen.

3.2 Kuittaus alkuperäisen maksuvuoden jälkeen

Alkuperäisen maksuvuoden jälkeen kuittaamalla toteutetussa takaisinperinnässä merkitystä on sillä, milloin kuittaus tapahtuu.

3.2.1 Kuittaus ennen Verohallinnon päätöksellään määräämää päivämäärää

Takaisinperintä kohdistetaan alkuperäiseen maksuvuoteen, jos kuittaus tapahtuu alkuperäistä maksuvuotta seuraavan vuoden puolella ennen Verohallinnon päätöksellään määräämää päivää. Etuuden maksaja voi tällöin periä liikaa maksamansa suorituksen takaisin nettona (määrän, josta ennakonpidätys on vähennetty). Verohallinto korjaa etuuden maksajan verokauden velvoitteita maksajan antaman korvaavan ilmoituksen perusteella.

Esimerkki 4: B saa tammikuussa 2020 eläkettä 1.000 euroa, josta ennakonpidätys on 200 euroa. Eläkkeen maksaja kuittaa tammikuun eläkkeestä vuonna 2019 liikaa maksamaansa eläkettä 100 euroa. Eläkkeestä on aikanaan toimitettu 30 euroa ennakonpidätystä.

Eläkkeen maksaja toimittaa ennakonpidätyksen koko 1.000 eurosta, koska koko tämä määrä on takaisinmaksuvuoden veronalaista tuloa. Ennakonpidätyksen toimittamisen jälkeen jäljelle jäävästä 800 eurosta eläkkeenmaksaja kuittaa aiemman vuoden liikamaksun nettomäärän 70 euroa. Eläkkeensaaja saa käteensä 730 euroa.

Eläkkeenmaksaja korjaa tammikuussa 2020 antamaansa vuoden 2019 vuosi-ilmoitusta antamalla helmikuussa 2020 korvaavan vuosi-ilmoituksen, jossa eläke  on 100 euroa ja ennakonpidätys 30 euroa pienempi kuin alkuperäisellä vuosi-ilmoituksella. Eläkkeensaajan vuoden 2019 verotus toimitetaan korjattujen tietojen perusteella. Vuodelta 2020 antamassaan vuosi-ilmoituksessa maksaja ei ota huomioon takaisinperintää millään tavalla, koska takaisinperintä kohdistetaan vuoden 2019 verotukseen.

3.2.2 Kuittaus Verohallinnon päätöksellään määräämän päivämäärän jälkeen

Kun suoritus peritään takaisin  Verohallinnon päätöksellään määrämän päivämäärän jälkeen, takaisin maksettu määrä vähennetään takaisinmaksuvuoden verotuksessa takaisinperintävähennyksenä. Maksajan tulee käyttää bruttoperintää.

Esimerkki 5: A on saanut 100 euroa liikaa työttömyyspäivärahaa vuonna 2018 ja työttömyyskassa kuittaa liikasuorituksen helmikuussa 2020 maksettavasta 1 000 euron työttömyyspäivärahasta. Työttömyyskassa toimittaa ennakonpidätyksen 25 prosenttia 1 000 eurosta ja kuittaa itselleen jäljelle jääneestä 750 eurosta 100 euroa. A:lle työttömyyskassa maksaa 650 euroa.

Vuonna 2018 A:n verotettavaa tuloa on 1 000 euroa. Vuodelle 2020 muodostuu 100 euron suuruinen takaisinperintävähennys maksajan antaman vuosi-ilmoituksen perusteella.

Takaisinperintä voidaan toteuttaa myös siten, että suoritusta ei peritä takaisin kerralla kokonaan, vaan suoritusta peritään takaisin vähittäin useamman vuoden aikana. Menettely on samanlainen kuin perittäessä suoritus kerralla takaisin.

Esimerkki 6: A:lle on maksettu liikaa eläkettä 1 200 euroa. Määrä vähennetään myöhemmin maksettavasta eläkkeestä kahden vuoden aikana siten, että yhdellä maksukerralla eli kerran kuukaudessa vähennetään 50 euroa. A:n eläke on 1 000 euroa kuukaudessa. Maksaja toimittaa 4 prosentin ennakonpidätyksen koko 1 000 eurosta. Jäljelle jäävästä määrästä 960 eurosta maksaja kuittaa itselleen 50 euroa ja maksaa A:lle 910 euroa.

Vuosi-ilmoituksella eläkkeenmaksaja ilmoittaa A:n eläketulona 12 000 euroa (1 000 euroa kuukaudessa) sekä takaisinperintävähennyksenä 600 euroa. Vuosi-ilmoituksen perusteella A:lla verotetaan eläketulona 12 000 euroa ja lisäksi hän saa 600 euron takaisinperintävähennyksen ansiotuloistaan.

3.3 Kuittaus saman maksajan myöhemmin maksamasta eri etuudesta

Takaisinperintä voi kohdistua myös saman maksajan myöhemmin maksamaan toiseen etuuteen kuin mikä alkuperäinen oli. Menettely on samanlainen kuin samaa etuutta kuitattaessa.

Esimerkki 7: Kansaneläkelaitos perii takaisin vuonna 2019 liikaa maksamaansa opintorahaa 200 euroa kuittaamalla sen vuonna 2020 maksamastaan työmarkkinatuesta. Työmarkkinatuen määrä on 648 euroa.

Vuodelta 2020 antamassaan vuosi-ilmoituksessa Kansaneläkelaitos ilmoittaa työmarkkinatuen koko määrän 648 euroa ja siitä toimitetun ennakonpidätyksen. Takaisin perimänsä opintorahan 200 euroa se ilmoittaa takaisinperintävähennyksenä. Vuoden 2020 verotuksessa asiakkaalla verotetaan työmarkkinatuki 648 euroa ja vähennetään takaisinperintävähennyksenä 200 euroa.

4 Etuus peritään takaisin toisen maksajan myöntämästä etuudesta

Etuuden takaisinperintä kohdistetaan yleensä etuuden saajaan. Niin sanotun regressioikeuden perusteella syntyvä takaisinperintä poikkeaa tässä suhteessa muista takaisinperinnän muodoista. Regressitilanteessa eri etuuksia maksetaan päällekkäin ja ensimmäisen (aikaisemman) etuuden maksaja perii takaisin sellaista etuutta, jonka huomataan olleen toissijainen suhteessa jälkimmäiseen (myöhempään) etuuteen. Peritty määrä maksetaan tulonsaajan sijasta toissijaisen etuuden maksaneelle taholle.

Tuloverolain 112 a §:n 3 momentin mukaan veronalaista tuloa ei ole sellainen suoritus, jonka myöhemmän etuuden maksaja maksaa suoraan aikaisemman veronalaisen etuuden maksajalle. Tähän ei vaikuta se, toteutetaanko takaisinperintä samana vai myöhempinä vuosina kuin alkuperäinen maksu. Koska tällä tavalla maksettu suoritus ei ole verovelvollisen veronalaista tuloa, siitä ei toimiteta ennakonpidätystä eikä määrää ilmoiteta vuosi-ilmoituksella suorituksen saajan tulona.

Esimerkki 8:  Työttömyyskassa on maksanut A:lle vuonna 2019 ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa 10 000 euroa. Hänelle myönnetään vuonna 2020 takautuvasti eläkettä samalta ajalta 10 500 euroa. Työttömyyspäiväraha peritään takaisin siten, että eläkkeenmaksaja maksaa suoraan työttömyyskassalle samalta ajalta maksettavan eläkkeen, 10 000 euroa. A:lle eläkelaitos maksaa takautuvan eläkkeen loppuosan 500 euroa, josta se toimittaa ennakonpidätyksen A:n veroprosentin mukaisesti.

Koska suoraan työttömyyskassalle maksettua takautuvaa eläkettä ei pidetä A:n veronalaisena tulona, ei vuoden 2019 verotusta muuteta. A:lla verotetaan takautuvasta eläkkeestä maksajan vuosi-ilmoituksen mukaisesti vuonna 2020 hänelle itselleen maksettu osuus 500 euroa.

Korkein hallinto-oikeus on päätöksessä KHO 2011:71 katsonut, että takautuvasti maksettu eläke ei oikeuta eläketulovähennykseen siltä osin kuin se ei ole saajansa veronalaista tuloa  takaisinperinnän vuoksi.

KHO 2011:71: A oli saanut työttömyyskassalta työttömyyspäivärahaa 1.9.2005 - 21.11.2007 väliseltä ajalta ja tuo tulo oli verotettu hänen asianomaisina verovuosina saamanaan päivärahatulona. A sai vuonna 2008 päätöksen takautuvasta 1.9.2005 alkaneesta työkyvyttömyyseläkkeestä. Tämän vuoksi eläkelaitokset maksoivat vuonna 2008 suoraan työttömyyskassalle eläkepäätöksen johdosta takaisin perittävien työttömyyspäivärahojen määrän ajalta 1.9.2005 - 21.11.2007. Kun eläkelaitokset maksoivat suoraan aikaisemman veronalaisen työttömyyspäivärahan maksajalle suorituksen, jonka tämä oli aikaisemmin samalta ajalta maksanut verovelvolliselle, tällainen tulo ei ollut tuloverolain 112 a §:n 3 momentin nojalla veronalaista tuloa. Sään­nöksen mukaan aikaisemmin maksettu työttömyyspäiväraha oli sen vuoden veronalaista tuloa, jona se on saatu. Työttömyyspäivärahana ajalta 1.9.2005 - 21.11.2007 maksettua määrää ei voitu tuloverolain 112 a §:n 3 momentin tarkoitus ja lainkohdan sanamuoto huomioon ottaen katsoa verovelvollisen eläketuloksi. A:lla ei näin ollen ollut oikeutta eläketulovähennykseen tuolta ajalta saadun tulon osalta.

5 Edun verovapauden tai veronalaisuuden vaikutus

Verotuksessa huomioidaan vain veronalaisen etuuden takaisinperintä. Jos henkilö saa verovapaata etuutta, esimerkiksi asumistukea, sen takaisinperintä ei vaikuta verotukseen, koska alkuperäistä suoritustakaan ei ole verotettu. Sama koskee myös niitä tilanteita, joissa alkuperäinen verovapaa etuus peritään takaisin kuittaamalla se myöhemmin maksettavasta veronalaisesta etuudesta.

5.1 Verovapaa tulo peritään veronalaisesta tulosta

Esimerkki 9: A on saanut vuonna 2019 asumistukea 100 euroa. Vuonna 2020 asumistuki todetaan perusteettomasti maksetuksi ja se peritään takaisin henkilölle vuonna 2020 maksettavasta 1 500 euron sairauspäivärahasta. Maksaja toimittaa sairauspäivärahasta ensin ennakonpidätyksen 25 % (375 euroa) ja kuittaa jäljelle jäävästä 1 125 eurosta asumistuen 100 euroa. A saa käteensä 1 025 euroa. Veroilmoituksella A:n tulona näkyy koko sairauspäivärahan määrä 1 500 euroa.

Esimerkki 10: A on saanut vuonna 2019 koulutustukea 300 euroa ja verovapaata ylläpitokorvausta 50 euroa. Työttömyyskassa perii kummankin suorituksen pois vuonna 2020 maksamastaan 1 500 euron suuruisesta työttömyyspäivärahasta elokuussa 2020.  Työttömyyskassa toimittaa 25 prosentin suuruisen ennakonpidätyksen 1 500 eurosta. Jäljelle jäävästä 1 125 eurosta työttömyyskassa kuittaa liikaa maksamansa 300 euron suuruisen koulutustuen (bruttona)  ja 50 euron suuruisen ylläpitokorvauksen. A saa käteensä 775 euroa.

A:n tulona verotetaan vuonna 2020 työttömyyspäiväraha 1 500 euroa ja takaisinperintävähennykseksi muodostuu 2020 vuodelle 300 euroa. Takaisinperittyä verovapaata ylläpitokorvausta ei huomioida verotuksessa.

5.2 Veronalainen tulo peritään verovapaasta tulosta

Jos alkuperäinen suoritus on veronalainen ja myöhemmin maksettava etuus verovapaa, takaisin peritty määrä otetaan verotuksessa vähennyksenä huomioon.

Esimerkki 11: A on saanut opintorahaa vuonna 2019 liikaa 50 euroa. Maksaja kuittaa liikamaksun 100 euron suuruisesta asumistuesta vuonna 2020 Verohallinnon päätöksellään määräämän päivämäärän jälkeen. Kansaneläkelaitos maksaa henkilön tilille asumistukea 50 euroa. Vuosi-ilmoituksella vuodelta 2020 Kansaneläkelaitos ilmoittaa takaisinperintävähennyksenä 50 euroa.

Myös kahden maksajan välisissä tilanteissa on merkitystä takaisin perittävän aikaisemman etuuden veronalaisuudella. Tuloverolain 112 a §:n 3 momenttia sovelletaan vain, jos aikaisempi etuus on veronalainen. Jos aikaisempi etuus on verovapaa ja myöhempi etuus veronalainen, myöhempi suoritus verotetaan kokonaan suoritusvuonna, myös siltä osin kuin sillä on kuitattu alkuperäistä suoritusta.

Esimerkki 12: A on saanut verovapaata toimeentulotukea  100 euroa. A saa myöhemmin samalta ajalta takautuvasti veronalaista eläkettä 500 euroa. Maksaja toimittaa verokortin mukaisen ennakonpidätyksen 10  prosenttia koko 500 euron eläkkeestä, jolloin ennakonpidätys on 50 euroa. Jäljelle jäävästä 450 eurosta eläkkeenmaksaja maksaa toimeentulotuen maksajalle 100 euroa. A saa käteensä 350 euroa. A:n verotettava tulo on 500 euroa.

5.3 Erityistilanteita

Takaisin peritty määrä vähennetään TVL 112 a §:n mukaan sen vuoden verotuksessa, jonka aikana takaisinmaksu on tapahtunut. Verovelvollisella ei tuona vuonna välttämättä ole lainkaan tuloja tai tulot ovat niin pienet, että ne eivät riitä vähennyksen tekemiseen. Tällaisessa tilanteessa tulon takaisinperinnän vuoksi tehtävää oikaisua ei kuitenkaan voida TVL 112 a §:n sanamuoto huomioon ottaen kohdentaa eikä tehdä suorituksen alkuperäisen maksuvuoden verotukseen.

johtava veroasiantuntija Tero Määttä

johtava veroasiantuntija Mervi Hakkarainen