Arvonlisäveron alarajahuojennus tuloverotuksessa
Avainsanat:
- Antopäivä
- 24.5.2017
- Diaarinumero
- A127/200/2017
- Voimassaolo
- 24.5.2017 - 7.3.2023
- Valtuutussäännös
- Laki Verohallinnosta (503/2010) 2 § 2 mom.
- Korvaa ohjeen
- Arvonlisäveron alarajahuojennus tuloverotuksessa (A2/200/2017, 9.3.2017)
Ohjetta on päivitetty arvonlisäverolakiin (AVL) tehtyjen lakimuutosten ja oma-aloitteisten verojen verotusmenettelylain voimaan astumisen johdosta. Lisäksi alarajahuojennuksen tulouttamisajankohtaa maksuperusteisessa verotuksessa on muutettu.
1 Yleistä
Arvonlisäverovelvollinen voi saada arvonlisäverovelvollisuuden alarajaan liittyvän veronhuojennuksen arvonlisäverosta, jos verovelvollisen liikevaihto on alle 30 000 euroa. Alarajahuojennuksen tiedot ilmoitetaan arvonlisäveroilmoituksella. Jos verovelvollisen arvonlisäveron verokausi on kuukausi, tiedot ilmoitetaan tilikauden viimeisen verokauden eli tilikauden viimeisen kalenterikuukauden arvonlisäveroilmoituksella. Jos arvonlisäveron verokausi on neljänneskalenterivuosi tai kalenterivuosi, tilikautena pidetään arvonlisäverotuksessa kalenterivuotta (AVL 216 §) ja tiedot ilmoitetaan kalenterivuoden viimeisen neljänneksen arvonlisäveroilmoituksella (loka-joulukuun ilmoituksella) tai koko kalenterivuodelta annettavalla arvonlisäveroilmoituksella.
Verovelvollinen ottaa alarajahuojennuksen määrän huomioon sen verokauden arvonlisäveroilmoituksessa, jossa alarajahuojennustiedot on ilmoitettava, ja vähentää huojennuksen tilitettävästä verosta. Kyseiseltä verokaudelta verovelvollinen maksaa siten vain verokaudelta tilitettävän veron ja huojennuksen erotusta vastaavan määrän. Jos huojennus on suurempi kuin verokaudelta maksettava vero, verovelvollisella on oikeus saada palautuksena huojennuksen ja tilitettävän veron erotusta vastaava määrä. Jos verokaudelta ei tule maksettavaksi veroa, verovelvollinen saa palautuksena koko huojennuksen määrän.
Alarajahuojennusta on käsitelty tarkemmin Verohallinnon ohjeessa A65/200/2017 Arvonlisäveron alarajahuojennus.
Arvonlisäverovelvollisuuden alarajaan liittyvää huojennusta ei ole erikseen säädetty verovapaaksi tuloksi, joten se on tuloverotuksessa veronalaista tuloa. Jos huojennusta ei ole kirjattu tuloksi kirjanpidossa, huojennus tuloutetaan veroilmoituksella.
Saadun huojennuksen tuloutusvuosi riippuu siitä, sovelletaanko verovelvollisen verotuksessa suorite- vai maksuperustetta. Myös arvonlisäveron verokausi vaikuttaa tuloutusvuoteen, jos arvonlisäveron verokautena on neljänneskalenterivuosi tai kalenterivuosi ja verovelvollisen kirjanpitolain mukainen tilikausi poikkeaa kalenterivuodesta.
2 Suoriteperusteinen tuloverotus
Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (EVL) 19 §:n mukaan tulo on sen verovuoden tuottoa, jonka aikana se on saatu rahana, saamisena tai muuna rahanarvoisena etuna. Arvonlisäveron huojennukseen perustuva saaminen syntyy, kun huojennussäännöksen edellytysten täyttyminen selviää. Huojennus luetaan siten tuloverotuksessa sen tilikauden tuloksi, jonka aikana oikeus huojennukseen on syntynyt.
Esimerkki 1: Yrityksen tilikausi on 1.3.2017–28.2.2018. Yrityksen arvonlisäveron verokautena on kalenterikuukausi, jolloin huojennuksen tiedot ilmoitetaan tilikauden viimeisen kalenterikuukauden eli helmikuun 2018 arvonlisäveroilmoituksella. Tilikaudelta 1.3.2017–28.2.2018 huojennuksen johdosta palautettava arvonlisävero on verovuoden 2018 tuloa.
Esimerkki 2: Yrityksen kirjanpitolain mukainen tilikausi on 1.11.2017–31.10.2018. Yrityksen arvonlisäveron verokausi on neljänneskalenterivuosi, minkä vuoksi yrityksen tilikautena pidetään arvonlisäverotuksessa kalenterivuotta. Yrityksen loka-joulukuun 2017 arvonlisäveroilmoituksella ilmoittaman huojennuksen johdosta palautettava arvonlisävero on tilikauden 1.11.2017–31.10.2018 eli verovuoden 2018 tuloa.
3 Maksuperusteinen tuloverotus
Liikkeen- ja ammatinharjoittajilla on kirjanpitolakiin perustuva oikeus pitää yhdenkertaista maksuperusteista kirjanpitoa. Kun liikkeen- ja ammatinharjoittaja käyttää oikeuttaan pitää maksuperusteista kirjanpitoa, hänen tilikautensa on aina kalenterivuosi. Maksuperusteista kirjanpitoa pitävien ammatinharjoittajien tuloverotuksessa sovelletaan myös maksuperustetta (EVL 27a §). Maksuperustetta sovelletaan lisäksi maatilatalouden tuloverolain (MVL) mukaan verotettavien verovelvollisten verotuksessa. Sen sijaan liikkeenharjoittajan verotuksessa sovelletaan suoriteperustetta, vaikka liikkeenharjoittaja pitäisi yhdenkertaista kirjanpitoa. Kun verovelvollisen verotuksessa sovelletaan maksuperustetta, huojennus on tuloa sinä vuonna, kun Verohallinto maksaa huojennuksen määrän palautuksena verovelvolliselle. Jos verovelvollinen itse vähentää ilmoituksellaan huojennuksen määrän kyseiseltä verokaudelta maksettavaksi tulevasta verosta, huojennuksen katsotaan kuitenkin olevan sen verovuoden tuloa, jonka aikana kyseisellä arvonlisäveroilmoituksella ilmoitettu vero olisi erääntynyt maksettavaksi.
Esimerkki 3: Ammatinharjoittajan tilikausi on 1.1.2017–31.12.2017 ja arvonlisäveron verokausi neljänneskalenterivuosi. Ammatinharjoittaja ilmoittaa huojennusta koskevat tiedot ja huojennuksen määrän loka-joulukuun 2017 arvonlisäveroilmoituksellaan. Ammatinharjoittajalla ei ole maksettavaa arvonlisäveroa kyseiseltä verokaudelta, joten Verohallinto maksaa ammatinharjoittajalle huojennuksen palautuksena 21.3.2018. Tuloverotuksessa Verohallinnon 21.3.2018 maksama huojennus on ammatinharjoittajan tilikauden 1.1.2018–31.12.2018 eli verovuoden 2018 tuloa.
Esimerkki 4: Kuvataiteilijan tilikautena ja verokautena on kalenterivuosi ja tilitettävän arvonlisäveron määrä tilikaudelta on 500 euroa. Kuvataiteilijan liikevaihto tilikaudelta 1.1.2017–31.12.2017 on alle 10 000 euroa, joten huojennuksen määrä on tilikaudelta tilitettävän arvonlisäveron suuruinen (500 euroa), eikä maksettavaa arvonlisäveroa jää. Huojennus on verovelvollisen tuloverotuksessa verovuoden 2018 tuloa, koska hän vapautuu helmikuussa 2018 maksettavaksi erääntyvän arvonlisäveron suorittamisvelvollisuudesta.
Esimerkki 5: Maataloutta harjoittavan osakeyhtiön arvonlisäveron verokautena on kalenterivuosi ja yhtiön kirjanpitolain mukainen tilikausi on 1.2.2017-31.1.2018. Verokaudelta 1.1.–31.12.2017 tilitettävän arvonlisäveron määrä on 500 euroa. Yhtiön liikevaihto kalenterivuodelta on alle 10 000 euroa, joten huojennuksen määrä on tilitettävän arvonlisäveron suuruinen (500 euroa), eikä maksettavaa arvonlisäveroa jää. Huojennus on tuloverotuksessa yhtiön verovuoden 2019 tuloa (tilikausi 1.2.2018–31.1.2019), koska yhtiö vapautuu helmikuussa 2018 maksettavaksi erääntyvän arvonlisäveron suorittamisvelvollisuudesta vuonna 2019 päättyvän tilikauden aikana.
4 Alarajahuojennuksen tulolähde
Alarajahuojennuksen tulolähde määräytyy sen perusteella, minkä tulolähteen tuotoista muodostuu arvonlisäveron alarajahuojennuksen laskemisessa huomioon otettava liikevaihto. Kun liikevaihto syntyy esim. elinkeinotulolähteessä verotettavasta toiminnasta, on myös saatu huojennus elinkeinotulolähteen tuloa.
Verovelvollisen harjoittama arvonlisäverollinen toiminta voi jakaantua verotettavaksi eri tulolähteiden tulona. Tällöin myös saatu huojennus jaetaan verotettavaksi kyseisten tulolähteiden tulona tulolähteiden liikevaihtojen osoittamassa suhteessa.
Esimerkki 6: Verovelvollisen elinkeinotulolähteen liikevaihto on 8 000 euroa ja maatalouden tulolähteen liikevaihto on 4 000 euroa. Elinkeinotoiminnan tuloksi luetaan 2/3 ja maatalouden tulolähteen tuloksi 1/3 saadusta huojennuksesta.
5 Ohjeen voimaantulo
Ohjetta sovelletaan oheen antamisen jälkeen maksettaviin tai vähennettäviin alarajahuojennuksiin.
Sami Varonen
johtava veroasiantuntija
Petri Manninen
ylitarkastaja