Avainsanat:

Sämikielâlâš ášástâllâm Viäruhaldâttuv eres ohtâduvâin ko sämikuávlu ohtâduvâin - Saamenkielinen asiointi muissa kuin saamelaisten kotiseutualueella sijaitsevissa Verohallinnon yksiköissä

Antopäivä
11.1.2012
Diaarinumero
A5/00 01 00/2012
Voimassaolo
tuáistáážân
Valtuutussäännös
Viäruhaldâttâhlaahâ 2 § (237/2008)
Korvaa ohjeen
26.11.2009, dnr 1162/09/2009

Viäruhaldâttuv raavâ Diaarinummeer A5/00 01 00/2012, 11.01.2012

1. Almolâš

Viäruhaldâttuvâst hämmejui ohtâ virgeomâhâš 1.5.2008 vuáimán šoddâm lavváin Viäruhaldâttuvâst. Siämmást säämi kielâlaavâ 2 § 7-saje rievdâdui nuuvt, et virgeomâhâžžân, moos säämi kielâlaahâ heiviittuvvoo, tuálloo še Viäruhaldâttâh.

Laavânubástusah merhâšeh tom, et sämmiliist lii Säämi kielâlaavâ 4 § mield vuoigâdvuotâ kevttiđ jieijâs viäruttâs kyeskee ääšist tâi ääšist, mast sun šadda leđe kuullâmnáál, puohâin Viäruhaldâttuv ohtâduvâin jo-uv suomâ- tâi sämikielâ. Sämmiláin uáivilduvvoo säämi kielâlaavâ 3 § mield ulmuu, kote tuálá jieijâs sämmilâžžân, toin iävttoin, 1) et sun jieš tâi aainâs ohtâ suu vaanhimijn tâi ááhuin já äijihijn lii oppâm sämikielâ vuossâmužžân kielân, tâi 2) et sun lii taggaar ulmuu maajeeldpuáttee, kote lii merkkejum tuodâr-, mecci- tâi kuálásteijeelappalâžžân eennâm-, viärukyeddim- tâi jieggâkirjeest, teikkâ 3) et aainâs ohtâ suu vaanhimijn lii merkkejum tâi ličij puáhtám merkkejuđ jienâvuogâdvuođâlâžžân säämi parlament tâi sämitige vaaljâin.

Vuoigâdvuođâulmuin, kiäi pevdikirjekielâ lii sämikielâ, lii säämi kielâlaavâ 5 § mield västideijee vuoigâdvuotâ virgeomâháin ášástâldijn kevttiđ jieijâs pevdikirjekielâ nuávditmáin hiäivulijn oosijn, maid 4 §:st asâttuvvoo sämmilij vuoigâdvuođâst kevttiđ sämikielâ.

Laavârievdâdmijn ij lah vaikuttâs sämmilij kielâlâš vuoigâdvuođáid sämikuávlu (Tave-Lappi) Viäruhaldâttuv toimâsoojijn. Taan uásild tile siäilu tastoo oovdižin.

Taat raavâ tuálá siste kuvvim ton lattiimist, mon kalga nuávdittiđ, ko sämmilâš eres saajeest ko säämi kielâlaavâ uáivilden sämikuávlust kiävttá sämikielâ ášástâldijn Viäruhaldâttuvâst jieijâs viäruttâs kyeskee ääšist. Lattimvyehi kuáská puohâid Viäruhaldâttuv ohtâduvâid já toimâsoojijd.

2. Vuoigâdvuotâ tulkkuumân ko sämmilâš ášástâl Viäruhaldâttuv toimâsaajeest

Jis sämmilâš ášástâldijn Viäruhaldâttuv toimâsaajeest, mii lii sämikuávlu ulguubeln (ovdâmerkkân jieijâs viärukorttâääšist tâi viärui perâmân lohtâseijee ääšist) kiävttá säämi kielâlaavâ 4 § miäldásávt sämikielâ, lii sust sämikielâtáiđusii ulmuu váiludijn säämi kielâlaavâ 19 § mield vuoigâdvuotâ tulkkuumân sämikielân. Viärutoimâttâh tai eres toimâohtâdâh uárnee ääši kieđâvuššâm várás njálmálii puhelin pehti tábáhtuvvee tulkkum. Tot tipšoo ovdâmerkkân nuuvt, et ääši kieđâvuššâm tábáhtuvá ášálâš visteest, mast lii škaajânpuhelin já virgeolmooš váldá puhelimáin ohtâvuođâ sämikielâ tuulhân.

Táárbu mield ääši kieđâvuššâm sirdoo já kieđâvuššâmsajan puáhtá tiiláđ sämikielâ tuulhâ. Tuulhâ tiiláámist kieđâvuššâmsajan kalga ovttuu sooppâđ hovdáin.

Tulkkumkoloid máksá Viäruhaldâttâh.

Laapi viärutoimâttuv Avveel toimâsaajeest parga ohtâ tavesämikielâ mättee virgeolmooš viäruvalmâštellee Minna Hartikainen-Portti. Tavesämikielâ kyeskee tulkkumaašijn kalga väldiđ vuosâsajasávt ohtâvuotâ Hartikainen-Poortin. Lasseen Viäruhaldâttâh lii toohâm tooimânadelemsopâmuš vyelni mainâšum sämikielâ tulhâiguin ovdeláá uáivildum palvâlusâi pyevtitmist. Sopâmuš ohtâvuođâst áášán kullee tuulhah láá adelâm syeligâsâsttoollâmčonâsem.

Vyelni láá tuulhâi ohtâvuođâtiäđuh:

Tavesämikielâ:

Anne Nuorgam
Siula 11
99980 UTSJOKI
šleđgâpostâ: anne.nuorgam@pp.nic.fi
puh. 040 5343316

Aanaarsämikielâ:

Ilmari Mattus
Saarineitamontie 29
99800 IVALO
šleđgâpostâ: ilmari.mattus@pp.inet.fi
puh. 040 5209249

Nuorttâsämikielâ:

Erkki Lumisalmi
Nellimintie 304
99800  IVALO
šleđgâpostâ: erkki.lumisalmi@ort.fi
puh. 0400 917614

3. Sämikielâlij viäruttâsäššikiirjij kieđâvuššâm já äššikiirjij jurgâlem

Jis sämmilâš ääšiuásálâš eres saajeest ko sämikuávlust pivdá säämi kielâlaavâ 20 § miäldásávt uážžuđ viäruääši kieđâvušmân lohtâseijee äššikiirjijd sämikielân tai säämi kielâlaavâ 4 § miäldásávt kyeđđiđ jieijâs viäruääši kyeskee äššikiirjijd sämikielân, te ääši išedeijee valmâštâllâm puáhtá sirdeđ Laapi viärutoimâttuv Avveel toimâsajan porgâmnáál. Pargo-oornigij miäldásávt puáhtá viäruttâs sirdeđ taarbu mield še Laapi viärutoimâttuv porgâmnáál.

Jis sämmilâš ääšiuásálii viäruääši kyeskee ääši kieđâvuššâm váátá säämi kielâlaavâ 20 §:st asâttum suomâkielâlii äššikirje jurgâlem sämikielân tâi táárbu mield jurgâlus sämikielâst suomâkielân, te viärutoimâttâh tâi eres Viäruhaldâttuv ohtâdâh váldá ohtâvuođâ Laapi viärutoimâttuv Avveel toimâsajan, mii huolât äššikiirjij jurgâlmist kevttimáin táárbu mield iššeen sämikielâ kielâtoimâttuv kielâjurgâleijeid.

Jurgâlmist šoddâm koloid máksá Viäruhaldâttâh.

4. Laapi viärutoimâttuv ohtâvuođâtiäđuh

Laapi viärutoimâttâh tuáimá ubâ eennâm uásild sämikielâlâš palvâlus toorjâohtâdâhhân. Viärutoimâttuv Avveel toimâsaje ohtâvuođâtiäđuh kávnojeh täst. Viäruvalmâštellee Minna Hartikainen-Portti tuáimá vuosâsajasâš ohtâvuođâolmožin.

Uáivihovdâ Mirjami Laitinen

Pajetärhisteijee Markku Mertala