Arvonlisäverolain 94 b §:n verottomuuden soveltaminen maahantuonnissa

Antopäivä
30.4.2019
Diaarinumero
VH/395/00.01.00/2019
Valtuutussäännös
Laki Verohallinnosta (503/2010) 2 § 2 momentti
Korvaa ohjeen
A80/200/2018, 20.6.2018

Ohjeen lukua 2 ja 4 on päivitetty, koska 1.5.2019 lähtien Verohallinto edellyttää, että ulkomaisen elinkeinonharjoittajan, joka suorittaa sekä yhteisömyyntejä että maahantuonteja Suomessa, on rekisteröidyttävä liiketoiminnasta arvonlisäverovelvolliseksi Suomessa. Rekisteröinti ilmoituksenantovelvolliseksi ei enää riitä.

1 Johdanto

Tavaran maahantuonti on arvonlisäverolain (AVL) 94 b §:n mukaan verotonta, jos tavaran tuontikuljetus päättyy toisessa EU-maassa ja jos tavara on yhteisömyyntinä veroton ja maahantuoja on elinkeinonharjoittaja. Maahantuonti on veroton, koska tavaroista maksetaan vero siinä EU-maassa, jossa kuljetus päättyy, tai jossa annettua arvonlisäverotunnistetta on käytetty yhteisöhankinnan tekemisessä. Tässä ohjeessa kerrotaan, millä edellytyksillä maahantuonti on arvonlisäveroton ja mitä ilmoituksia maahantuojan on annettava. Maahantuojalla tarkoitetaan tässä ohjeessa maahantuonnista arvonlisäverovelvollista.

Verottomuus soveltuu vain, jos tavaran maahantuonnin jälkeinen myynti tai siirto käsitellään yhteisömyyntinä. Tavaran yhteisömyynnillä tarkoitetaan irtaimen esineen myyntiä, jos myyjä, ostaja tai joku muu heidän puolestaan kuljettaa esineen ostajalle Suomesta elinkeinonharjoittajalle toiseen EU-maahan. Yhteisömyyntinä pidetään myös elinkeinonharjoittajan Suomessa harjoittaman liikkeen omaisuuteen kuuluvan tavaran siirtoa Suomesta toiseen EU-maahan elinkeinonharjoittajan liiketoimia varten.

Maahantuonnin verottomuutta voi soveltaa esimerkiksi seuraavissa tilanteissa:

  • Maahantuoja on Suomessa arvonlisäverovelvollisten rekisteriin merkitty elinkeinonharjoittaja, ja myy tavaran toimitettuna toiseen EU-maahan siellä arvonlisäverovelvollisten rekisteriin merkitylle elinkeinonharjoittajalle.
  • Maahantuoja siirtää tavaran toiseen EU-maahan siellä myytäväksi ja maahantuoja on merkitty arvonlisäverovelvollisten rekisteriin sekä Suomessa että siinä EU-maassa, jonne tavara siirretään.

Yhteisömyyntiä käsitellään Verohallinnon ohjeessa Arvonlisäverotus EU-tavarakaupassa. Sellaisia tavaran siirtoja, joita ei käsitellä yhteisömyyntinä, on lueteltu ohjeen luvussa 3.4.

2 Maahantuojan arvonlisäverovelvollisuus

Arvonlisäverovelvollisten rekisteriin merkityn maahantuojan suorittaman maahantuonnin arvonlisäverotus kuuluu 1.1.2018 lähtien Verohallinnon toimivaltaan. Tulli tekee edelleen tullauspäätöksen tavaran vapaaseen liikkeeseen luovuttamisesta ja kantaa mahdolliset tullit ja maksut sekä muut verot kuin arvonlisäveron. Tulli ei enää kanna maahantuonnin arvonlisäveroa tai tee maahantuonnin arvonlisäveroa koskevaa verottomuuspäätöstä, kun maahantuoja on merkitty arvonlisäverovelvollisten rekisteriin. Arvonlisäverovelvollisten rekisteriin merkitty maahantuoja ilmoittaa oma-aloitteisesti maahantuonnin arvonlisäveroa koskevat tiedot Verohallinnolle arvonlisäveroilmoituksella. Lisää tietoa maahantuonnin arvonlisäverotuksesta löytyy Verohallinnon ohjeesta Maahantuonnin arvonlisäverotusmenettelystä 1.1.2018 alkaen. Lisää tietoa arvonlisäveron ilmoittamisesta löytyy Verohallinnon ohjeesta oma-aloitteisten verojen ilmoittamisesta.

Elinkeinonharjoittajan, joka suorittaa yhteisömyyntejä Suomessa, täytyy olla arvonlisäverovelvollisten rekisterissä Suomessa. Ulkomaalaisen elinkeinonharjoittajan, joka suorittaa sekä yhteisömyyntiä että maahantuontia Suomessa, on rekisteröidyttävä Suomessa arvonlisäverovelvolliseksi liiketoiminnasta. Lisää tietoa ulkomaisen elinkeinonharjoittajan rekisteröinnistä löytyy Verohallinnon ohjeesta Ulkomaalaisen rekisteröinti arvonlisäverovelvolliseksi Suomessa.Ulkomaalaisen rekisteröinti arvonlisäverovelvolliseksi Suomessa.

3 Verottomuuden edellytykset

Tavaran maahantuonti on verotonta, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

  • Tavaran tuontikuljetus päättyy toisessa EU-maassa.
  • Tavaran maahantuontia seuraa veroton yhteisömyynti.
  • Maahantuoja on elinkeinonharjoittaja, joka on rekisteröity arvonlisäverovelvollisten rekisteriin Suomessa.

Kun maahantuontia seuraa yhteisömyynti (AVL 72 b §:n 1 tai 6 momentti), maahantuonnin verottomuuden edellytyksenä on lisäksi, että maahantuoja tuontihetkellä:

  • ilmoittaa hänelle Suomessa myönnetyn arvonlisäverotunnisteen
  • ilmoittaa ostajalle toisessa EU-maassa myönnetyn arvonlisäverotunnisteen tai tavaroita siirrettäessä maahantuojan oman arvonlisäverotunnisteen EU-maassa, jonne kuljetus saapuu
  • pyydettäessä esittää näytön siitä, että maahantuodut tavarat on tarkoitus lähettää tai kuljettaa toiseen EU-maahan.

AVL 94 b §:n perusteella verottomasta maahantuonnista annetaan Tullille tuonnista tulli-ilmoitus, jossa käytetään tullimenettelykoodia 42xx, 6321, 6322 tai 6323. Edellä mainitut arvonlisäverotunnisteet ilmoitetaan myös tällä tulli-ilmoituksella. Sekä maahantuojan että ostajan arvonlisäverorekisteröinnin tulee olla voimassa tulli-ilmoituksen hyväksymispäivänä. Maahantuonti ei ole veroton, jos maahantuojan tai ostajan rekisteröinnit arvonlisäverovelvolliseksi ovat silloin vasta vireillä. Arvonlisäverorekisteröinnin voi tarkistaa Euroopan komission VIES-palvelusta. Rekisteröinnin Suomessa voi tarkistaa myös YTJ-palvelusta.

Edellä mainittu näyttö tarkoituksesta lähettää tai kuljettaa tavara toiseen EU-maahan voi olla esimerkiksi kauppalasku tai sopimus. Maahantuojalla täytyy olla tämä näyttö kirjanpidossaan. Yhteisömyyntiin liittyvät kuljetusasiakirjat tulee myös säilyttää kirjanpidossa näyttönä yhteisömyynnin verottomuudesta.

Verottomuutta voi soveltaa vain, kun Tulli tekee tullauspäätöksen tavaran vapaaseen liikkeeseen luovuttamisesta. Vapaaseen liikkeeseen luovutus muuttaa tavaran tullioikeudellisen aseman: tavara saa unionitavaran aseman ja voi liikkua vapaasti EU:n tullialueella. Tavara on vapaaseen liikkeeseen luovutuksen jälkeen välittömästi lähetettävä tai kuljetettava toiseen EU-maahan. Välivarastointi on sallittua vain kuljetusteknisistä syistä. Kuljetustekninen syy on esimerkiksi se, että kuljetusmuoto muuttuu. Verottomuutta ei esimerkiksi voi soveltaa, jos tavara ennen kuljetusta toiseen EU-maahan lähetetään käsiteltäväksi Suomessa.

Verottomuutta ei voi soveltaa, jos tavara siirretään ulkoisessa passitusmenettelyssä määränpäämaahan. Passitusmenettelyssä tavara kuljetetaan tullivalvonnassa toisessa EU-maassa sijaitsevaan määrätullitoimipaikkaan ja tavaran maahantuonti EU:iin tapahtuu vasta tässä toisessa EU-maassa, jossa passitusmenettely päätetään.

4 Maahantuojan ilmoitusvelvollisuudet

Verottomuutta soveltavan maahantuojan on annettava seuraavat ilmoitukset:

Esimerkki 1:
Suomalainen yritys A on rekisteröitynyt arvonlisäverovelvollisten rekisteriin Suomessa. A maahantuo tavaran Norjasta ja myy sen 20 000 eurolla latvialaiselle arvonlisäverovelvolliselle yritykselle B. Maahantuonnin veron peruste on 10 000 euroa sisältäen tavaran tullausarvon, Tullin kantaman tullin ja kuljetuskustannukset Suomesta määräpaikkaan Latviaan. Maahantuonti on veroton, koska tavara kuljetetaan Suomesta välittömästi Latviaan ja tavaran myynti käsitellään yhteisömyyntinä. A ilmoittaa Tullille annettavalla tulli-ilmoituksella soveltavansa tullimenettelyä 4200. A ilmoittaa tulli-ilmoituksella myös sekä oman arvonlisäverotunnisteensa että B:n arvonlisäverotunnisteen. A ilmoittaa 10 000 euroa arvonlisäveroilmoituksen kohdassa "Tavaroiden maahantuonnit EU:n ulkopuolelta" ja 20 000 euroa kohdassa "Tavaroiden myynnit muihin EU-maihin". A ilmoittaa yhteisömyynnin myös arvonlisäveron yhteenvetoilmoituksella.

Esimerkki 2:
Ranskalainen yritys X on rekisteröitynyt arvonlisäverovelvolliseksi Ranskassa ja  Suomessa. X maahantuo tavaran Venäjältä ja siirtää sen Ranskaan, siellä tapahtuvaa myyntiä varten. Maahantuonnin veron peruste on 10 000 euroa sisältäen tavaran tullausarvon, Tullin kantaman tullin ja kuljetuskustannukset Suomesta määräpaikkaan Ranskaan. Maahantuonti on veroton, koska tavara kuljetetaan Suomesta välittömästi Ranskaan ja tavaran siirto käsitellään yhteisömyyntinä. Tavaran siirrossa yhteisömyynnin määränä ilmoitetaan itse maahantuodun tavaran maahantuonnin veron peruste tai sitä alempi todennäköinen luovutushinta (AVL 74 § 2 kohta). X ilmoittaa Tullille annettavalla tulli-ilmoituksella soveltavansa tullimenettelyä 4200. X ilmoittaa tulli-ilmoituksella myös Suomessa ja Ranskassa annetut arvonlisäverotunnisteet. X ilmoittaa 10 000 euroa arvonlisäveroilmoituksen kohdassa "Tavaroiden maahantuonnit EU:n ulkopuolelta" ja 10 000 euroa kohdassa "Tavaroiden myynnit muihin EU-maihin". X ilmoittaa yhteisömyynnin myös arvonlisäveron yhteenvetoilmoituksella.

Esimerkki 3:
Suomalainen yritys A on rekisteröitynyt arvonlisäverovelvollisten rekisteriin Suomessa. A lähettää tavaran käsiteltäväksi Venäjälle ulkoisen jalostuksen tullimenettelyssä. Jalostuksen jälkeen tavara myydään 50 000 eurolla ruotsalaiselle yritykselle B. Tavara jälleentuodaan Suomeen ja kuljetetaan välittömästi B:lle Ruotsiin. Maahantuonnin veron peruste on 10 000 euroa sisältäen tavaran jalostuskustannukset, Tullin kantaman tullin ja kustannukset siitä, että tavara kuljetetaan Suomesta jalostuspaikalle, jalostuspaikalta takaisin Suomeen ja Suomesta määräpaikkaan Ruotsiin. Maahantuonnin veron perustetta ulkoisen jalostuksen tullimenettelyssä käsitellään tarkemmin Tullin ohjeessa Ulkoisen jalostuksen tullausarvo, arvonlisäveron peruste ja tilastoarvo. Maahantuonti on veroton, koska tavara kuljetetaan Suomesta välittömästi Ruotsiin ja tavaran myynti käsitellään yhteisömyyntinä. A ilmoittaa Tullille annettavalla tulli-ilmoituksella soveltavansa tullimenettelyä 6321. A ilmoittaa tulli-ilmoituksella myös sekä oman arvonlisäverotunnisteensa että B:n arvonlisäverotunnisteen. A ilmoittaa 10 000 euroa arvonlisäveroilmoituksen kohdassa "Tavaroiden maahantuonnit EU:n ulkopuolelta" ja 50 000 euroa kohdassa "Tavaroiden myynnit muihin EU-maihin". A ilmoittaa yhteisömyynnin myös arvonlisäveron yhteenvetoilmoituksella.

 


johtava veroasiantuntija Mika Jokinen  

 

ylitarkastaja Jonas Jalava  

 

Sivu on viimeksi päivitetty 1.5.2019