Pokeritulojen verotuksesta

Antopäivä
27.4.2020
Diaarinumero
VH/1658/00.01.00/2020
Voimassaolo
27.4.2020 - Toistaiseksi
Valtuutussäännös
Laki Verohallinnosta (503/2010) 2 § 2 mom.
Korvaa ohjeen
1329/31/2008

Tässä ohjeessa käsitellään luonnollisen henkilön pokerin pelaamiseen suoraan ja välillisesti liittyvien tulojen verotusta tuloverolain mukaisissa soveltamistilanteissa. Tässä ohjepäivityksessä on ajantasaistettu asiaan liittyviä lakiviittauksia. Varsinaisia verotukseen liittyviä tulkintamuutoksia tämä ohjepäivitys ei sisällä.

1 Yleistä

Pokeritulojen verotuksesta ei ole erityisiä lainsäännöksiä. Myös aihepiiriä koskevaa oikeuskäytäntöä on niukasti. Tässä ohjeessa otetaan kantaa eräisiin tärkeimpiin pokeritulojen verotukseen liittyviin kysymyksiin.

2 Pokeritulojen veronalaisuus

Tuloverolain (30.12.1992/1535, TVL) 29 §:n mukaan veronalaista tuloa ovat säädetyin rajoituksin verovelvollisen rahana tai rahanarvoisena etuutena saamat tulot. TVL 85 §:ssä tulon veronalaisuutta on rajoitettu siten, että arpajaisverolain (26.6.1992/552) 2 §:ssä tarkoitetuista tai Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa sen lainsäädännön mukaisesti toimeenpannuista arpajaisista saatu voitto ei ole veronalaista tuloa. Säännöksen mukaan veronalaista tuloa on kuitenkin voitto, jota voidaan pitää kohtuullisena vastikkeena jostakin suorituksesta tai ennakkoperintälaissa tarkoitettuna palkkana.

Arpajaislain (23.11.2001/1047) 2 §:n mukaan arpajaiset ovat toimintaa, jossa osallistuja voi saada kokonaan tai osittain sattumaan perustuvan rahanarvoisen voiton. Arpajaisina pidetään lainkohdan mukaan myös pelikasinotoiminnan harjoittamista sekä kasinopelien, raha- ja tavaravoittoautomaattien ja muiden peliautomaattien ja pelilaitteiden pitämistä yleisön käytettävänä vastiketta vastaan siten, että pelaaja voi saada rahanarvoisen voiton.

Arpajaislain 1 luvun 3 §:n mukaan rahapeleillä tarkoitetaan sellaisia arpajaisia, joista pelaaja voi voittaa rahaa. Kyseisen säädöksen 6 kohdan mukaan kasinopeleillä tarkoitetaan ruletti-, kortti- ja noppa- sekä muita niihin rinnastettavia rahapelejä. Arpajaislain 3 luvun 11 §:n mukaan Veikkaus Oy:llä on yksinoikeus rahapelien toimeenpanemiseen Suomessa

Arpajaisverolain 2 §:n mukaan arpajaisilla tarkoitetaan muun muassa arpajaislain 3 §:ssä tarkoitettuja rahapelejä sekä muuta kuin arpajaislainsäädännössä tarkoitettua julkisesti järjestettyä arvontaa, arvaamista, vedonlyöntiä tai niihin rinnastettavaa, sattumasta osaksi tai kokonaan riippuvaa menettelyä, jossa voi voittaa rahaa tai rahanarvoisen etuuden, jota ei ole pidettävä kohtuullisena vastikkeena jostakin suorituksesta eikä ennakkoperintälaissa (1118/1996) tarkoitettuna palkkana.

Arpajaisverolainsäädännön mukaan pokeri on kasinopeli, josta on suoritettava arpajaisveroa, jos peli on toimeenpantu Suomessa. Myös arpajaislainsäädäntöä koskevassa oikeuskäytännössä on katsottu, että pokeripeliä on pidettävä arpajaisina, jossa voiton saaminen perustuu arpajaislaissa tarkoitetulla tavalla osittain tai kokonaan sattumaan, vaikka pelin lopputuloksen kannalta pelaajan taidoilla on merkitystä (KHO 14.6.2011 taltio 1597). 

Tuloverolain 85 §:ssä käytetty arpajaisten käsite kytkeytyy arpajaisverolainsäädännön käsitteistöihin. Edellä kerrottu huomioon ottaen pokeripeliä on pidettävä tuloverolain 85 §:ssä tarkoitettuina arpajaisina. Tästä seuraa, että pokeripelistä saatu tulo on säännöksessä tarkoitettujen edellytysten täyttyessä tuloverosta vapaa ja muissa tapauksissa tuloverotuksessa veronalaista tuloa.

Tuloverolain 85 § on poikkeus tulon veronalaisuutta koskevasta yleisperiaatteesta. Tästä seuraa muun muassa, että verovapaus voi koskea vain sellaista tuloa, joka on saatu välittömästi arpajaisista.

Tuloverolain 85 §:ssä säädetään yhtäältä Suomessa ja toisaalta muussa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa toimeenpannuista arpajaisista saadun voiton verovapaudesta. Tuloverolain 85 §:ssä oleva viittaus arpajaisverolain 2 §:ssä tarkoitettuihin arpajaisiin koskee siis Suomessa toimeenpantuja arpajaisia. Näistä arpajaisten toimeenpanija suorittaa Suomeen arpajaisveron. Arpajaisvero korvaa näissä tapauksissa tuloveron.

Tuloverolain 85 §:n mukainen vapautus tuloverosta koskee käytännössä Suomessa toimeenpantujen pelien osalta Veikkaus Oy:n toimeenpanemia pokeripelejä.  

Arpajaisverolain 2 §:n mukaan myös toisessa Euroopan talousalueen valtiossa toimeenpannuista arpajaisista saatu voitto voi olla verovapaa tuloverolain 85 §:n perusteella. Toisessa Euroopan talousalueen valtiossa saadun voiton verovapaus ei edellytä, että arpajaisten perusteella suoritetaan Suomen veroa vastaavaa arpajaisveroa tai muutakaan veroa tuossa valtiossa. Arpajaiset tulee kuitenkin olla toimeenpantu tuon valtion lainsäädännön mukaisesti. Tällä on katsottava tarkoitetun sitä, että toiminnan harjoittaminen eli kyseisten arpajaisten toimeenpano on lain mukaan sallittua tuossa valtiossa ja että toiminnan harjoittamiselle on saatu asianmukainen lupa tai siitä on tehty asianmukaiset ilmoitukset, jos tuon toisen valtion lainsäädäntö tällaista edellyttää.

Välttämätöntä ei ole, että toiminta luokitellaan nimenomaan arpajaisiksi toisen valtion lainsäädännössä. Toiminnan luonne – onko kyse arpajaisista vai ei - arvioidaan Suomen käsitteistön mukaan kuten lähtökohtaisesti muutenkin Suomen verolainsäädäntöä sovellettaessa. Ratkaisu tehdään siis sen mukaan, pidettäisiinkö peliä tai muuta toimintaa Suomen lainsäädännön mukaan arpajaisina, jos se olisi järjestetty Suomessa.

Tuloverolain 85 §:n mukainen verovapaus edellyttää, että arpajaiset voidaan katsoa toimeenpannuiksi Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa. Arpajaisten toimeenpano on arpajaislainsäädännöstä johdettu käsite. Arpajaisten toimeenpano on arpojen ja pelien tarjoamista, myymistä ja muita konkreettisia toimia ja järjestelyjä, joihin järjestäjä on ryhtynyt osallistumismahdollisuuksien luomiseksi. Jotta pokeripeli voidaan katsoa toimeenpannuksi Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa, pitää myös peliin liittyviä toimeenpanotoimia suorittaa siellä.

Paikan päällä pelattavan pokerin osalta toimeenpanopaikka voidaan todeta pelitapahtuman fyysisen sijainnin perusteella. Sen sijaan internetpelissä voi toisinaan olla vaikea selvittää ja ratkaista, missä pelin toimeenpano on tapahtunut.

Arpajaislainsäädäntöä sovellettaessa on katsottu, että internet-pelin toimeenpano voi tapahtua samanaikaisesti useammassa paikassa tai valtiossa. Korkeimman oikeuden päätöksessä KKO 2005:27 Ahvenanmaan raha-automaattiyhdistys PAF toimeenpani internetissä vedonlyöntejä ja raha-arpajaisia siten, että myös muualla Suomessa asuvat pelaajat saattoivat ottaa osaa niihin. Pelipalvelin sekä PAF:n johto ja hallinto olivat sinänsä sijainneet Ahvenanmaalla.

PAF oli kuitenkin muun muassa aktiivisesti markkinoinut pelejä valtakunnassa (Manner-Suomessa), tehnyt pelaamista varten suomenkieliset internet-sivut ja toteuttanut sellaiset järjestelyt, joiden avulla voitiin hoitaa rahaliikenne pelaajan suomalaisessa pankissa olevan pankkitilin ja PAF:ssa olevan pelitilin välillä. Näissä oloissa korkein oikeus katsoi, että PAF oli toimeenpannut arpajaiset myös valtakunnassa.

On mahdollista, että internetin kautta pelattavassa pokerissa pelipalvelin ja pelin toimeenpanon hallinto ovat toisessa Euroopan talousalueen valtiossa, mutta peli on suunnattu Suomeen siten, että se katsotaan toimeenpannuksi myös Suomessa. Vaikka peliä ei ole tällöin toimeenpantu Suomen arpajaislainsäädännön mukaisesti, pelistä saatua voittoa voidaan pitää tuloverolain 85 §:n nojalla verovapaana, jos pelin toimeenpano toisessa Euroopan talousalueen valtiossa on tapahtunut tuon valtion lainsäädännön mukaisesti.

Käytännössä pelaajan voi olla vaikeata todeta, onko internetpelin toimeenpano tapahtunut edellä kuvatulla tavalla Euroopan talousalueen valtiossa. Yleensä voidaan lähteä siitä, että peli on toimeenpantu tuloverolain 85 §:ssä tarkoitetulla tavalla Euroopan talousalueen valtiossa, jos pelin toimeenpanijan rekisteröity kotipaikka on siellä ja toimeenpanijalla on lisenssi tai toimilupa pelin järjestämiseen tuossa valtiossa, milloin lisenssi tai toimilupa vaaditaan. Peli voidaan myös katsoa toimeenpannuksi Euroopan talousalueen valtiossa, jos sen on toimeenpannut siellä oleva pelin järjestäjän kiinteä toimipaikka tai sivuliike. Epävarmoissa tapauksissa verovelvollisen kannattaa ilmoittaa tulo veroilmoituksessaan ja esittää asiasta selvitys. 

Jos peli on järjestetty muualla kuin Euroopan talousalueella, tulo on veronalaista.

Pelin arpajaisluonnetta arvioitaessa merkitystä ei ole pelin toimeenpanotavalla. Sekä paikan päällä, esimerkiksi kasinolla järjestetyssä pokeriturnauksessa, että muulla tavoin, esimerkiksi internetissä, järjestettyä peliä pidetään tuloverolain 85 §:ssä tarkoitettuina arpajaisina.

3 Pokeritulon tulolaji

Tuloverolain 29 §:n mukaan luonnollisen henkilön tulo on joko pääomatuloa tai ansiotuloa. Pääomatuloa on omaisuuden tuotto, omaisuuden luovutusvoitto ja muu sellainen tulo, jota varallisuuden voidaan katsoa kerryttäneen. Muu tulo on ansiotuloa.

Tuloverolain 85 §:n säännös arpajaisista saadun tulon veronalaisuudesta on tuloverolain 4 luvussa, jossa säädetään ansiotulon veronalaisuudesta. Myös verotuskäytännössä arpajaisista saatu tulo on katsottu ansiotuloksi. Vaikka arpajaisiin ja peliin osallistumisen ja tulon saamisen edellytyksenä on rahapanoksen sijoittaminen, voiton syntymisen kannalta ratkaisevaa on sattuma taikka sattuman ohella pelaajan tiedot ja taidot. Mainituista syistä pokerituloja on perusteltua pitää ansiotulona.

4 Verotettavan tulon laskeminen

4.1 Yleistä tulojen veronalaisuudesta ja menojen vähennyskelpoisuudesta

Erilaisten rahapelien ja korttipelien pelaaminen on perinteinen ajanvietteen muoto ja peliin osallistutaan sen tarjoaman viihdytyksen ja jännityksen vuoksi. Tällaisena pelaaminen on lähinnä varsinaisen tulonhankkimistoiminnan ulkopuolelle jäävä vapaa-aikaan kuuluva ja harrastustoimintaan rinnastettava ilmiö.

Tuloverolain mukaan veronalaisia ovat myös sellaiset satunnaisluontoiset tulot, jotka verovelvollinen on saanut muusta kuin varsinaisesta tulonhankkimistoiminnasta. Siten myös peleistä saadut satunnaiset voitot ovat veronalaisia tuloverolain 85 §:stä johtuvin rajoituksin. Vaikka tulo on veronalaista, peleistä johtuvien menojen vähennyskelpoisuutta ratkaistaessa on otettava huomioon tuloverolain 31 §:n 4 momentti, jonka mukaan verovelvollisen elantomenot eivät ole verotuksessa vähennyskelpoisia.

Kulut, jotka kohdistuvat Euroopan talousalueella järjestettyihin peleihin, joista saatu voitto on tai olisi tuloverolain 85 §:n nojalla verovapaa, eivät ole lainkaan vähennyskelpoisia, sillä tuloverolain 31 §:n 4 momentin mukaan myöskään verovapaan tulon hankkimisesta johtuneet menot eivät ole vähennyskelpoisia. Tämä koskee sekä harrastustoimintana että varsinaisena tulonhankkimistoimintana pidettävää pelaamista.

4.2 Pokerin pelaaminen harrastustoimintana

Vakiintuneen verotuskäytännön mukaan tietystä harrastuksesta saaduista veronalaisista tuloista voidaan vähentää kyseisen harrastuksen menoja, mutta ei saadun tulon määrää enempää. Vähennyksenä ei oteta huomioon niitä kuluja, jotka ovat aiheutuneet verovapaan tulon hankinnasta, esimerkiksi pelaamisesta sellaisissa turnauksissa, joista saatu voitto olisi verovapaata tuloa. Jos vähennyskelpoisten kulujen määrä on tuloja suurempi, alijäämää ei voida vähentää verovelvollisen muista tuloista.

Harrastusluonteisesta pokerin pelaamisesta saadun verotettavan tulon laskemista arvioidaan edellä mainittuja harrastustoimintaa koskevia periaatteita vastaavalla tavalla. Tämän mukaisesti kunkin vuoden verotettava tulos tästä toiminnasta tulee laskea vähentämällä pokerin pelaamisesta verovuoden aikana saaduista tuloista pelaamisesta verovuoden aikana aiheutuneet kulut. Jos kulut ovat tuloja suuremmat, alijäämä on TVL 31 §:n 4 momentissa tarkoitettu vähennyskelvoton elantokustannus. Alijäämää ei voida vähentää verovuoden muista veronalaisista tuloista.

Harrastustoimintana pidettävässä pelaamisessa ovat tyypillisiä pokeritulosta vähennyskelpoisia kuluja pokeriturnaukseen osallistumiseksi suoritetut turnausmaksut ja yksittäisiin peleihin sijoitetut panokset. Vähennyskelpoisia ovat myös muut kustannukset, jotka ovat aiheutuneet veronalaisten pokeritulojen hankinnasta. Tällaisia voivat olla esimerkiksi matkustamiskustannukset matkoista, joiden pääasiallinen tarkoitus on ollut osallistuminen peliin.

Pokerin pelaamisesta aiheutuvat menot, kuten panokset, turnausmaksut ja turnauksiin liittyvät matkakustannukset, ovat tavallisesti myös sen luonteisia, että ne eivät kerrytä tuloa enää myöhempinä vuosina. Tämän vuoksi tällaisia kuluja ei voida vähentää myöskään seuraavien verovuosien veronalaisesta pokeritulosta.

Esimerkki 1: A harrastaa pokerin pelaamista ja hän on verovuonna pelannut Euroopan talousalueen ulkopuolisten pelinjärjestäjien nettipokeria. Hän on vuoroin voittanut ja vuoroin hävinnyt. Euroopan talousalueen ulkopuolisten pelien (brutto)voittojen määrä on verovuonna ollut 3 000 euroa ja sijoitettujen panosten määrä on ollut 9 000 euroa.

A:n pelaamista ei pidetä varsinaisena tulonhankkimistoimintana. A:n saamista veronalaisista pokerituloista 3 000 euroa vähennetään sama määrä (3 000 euroa) kuluja. Verovuoden peleistä aiheutunut tappio 6 000 euroa on vähennyskelvoton elantomeno. 

4.3 Pokerin pelaaminen tulonhankkimistarkoituksessa

Jos pokerin pelaaminen ei ole pelkästään harrastusluonteista, vaan henkilö pelaa pokeria osallistumalla turnauksiin ja saa pelaamisesta toimeentulonsa, on tällainen toiminta varsinaista tulonhankkimistoimintaa. Pokerin pelaamista voidaan pitää varsinaisena tulonhankkimistoimintana, jos henkilö saa pidemmän ajan kuluessa, useamman verovuoden aikana, pääasialliset ansiotulonsa ja toimeentulonsa pokerin pelaamisesta. Tällöin otetaan huomioon paitsi veronalaiset pokeritulot, myös sellaiset pokerista saadut tulot, jotka ovat tuloverolain 85 §:n perusteella tuloverosta vapaat. 

Tulonhankkimistoimintaa harjoittavalla henkilöllä on oikeus vähentää ansiotulosta veronalaisen pokeritulon hankkimisesta johtuneet menot myös siltä osin kuin ne ylittävät verovuonna pokerin pelaamisesta saadut tulot. Varsinaisena tulonhankkimistoimintana pidettävässä pelaamisessa tyypillisiä pokeritulosta vähennyskelpoisia kuluja ovat pokeriturnaukseen osallistumiseksi suoritetut turnausmaksut ja yksittäisiin peleihin sijoitetut panokset. Vähennyskelpoisia ovat myös muut kustannukset, jotka ovat aiheutuneet veronalaisten pokeritulojen hankinnasta. Tällaisia voivat olla esimerkiksi matkustamiskustannukset matkoista, joiden pääasiallinen tarkoitus on ollut osallistuminen peliin. 

Esimerkki 2: A pelaa pokeria ammatikseen. Hän on verovuonna pelannut useaan kertaan yhdysvaltalaisen pelinjärjestäjän nettipokeria. Hän on vuoroin voittanut ja vuoroin hävinnyt. Nettipokerista saatujen (brutto)voittojen määrä on ollut 88 000 euroa ja peleihin verovuonna sijoitettujen panosten määrä on ollut 32 000 euroa.

Lisäksi A on verovuonna osallistunut pokeriturnauksiin Las Vegasissa USA:ssa. A on maksanut turnausmaksuja 3 000 euroa. Hänelle on aiheutunut pokeriturnauksiin osallistumisesta matka- ja majoituskuluja 2 000 euroa. A ei voittanut turnauksessa mitään.

Edelleen A on verovuonna pelannut gibraltarilaisen pelinjärjestäjän nettipokeria. Hän on vuoroin voittanut ja vuoroin hävinnyt. Tästä nettipokerista saatujen (brutto)voittojen määrä on ollut 3 000 euroa ja peleihin verovuonna sijoitettujen panosten määrä 6 000 euroa.

A:n verovuoden verotettava pokeritulo on 48 000 euroa (voitot 91 000 euroa – kulut 43 000 euroa).

5 Pokeriin liittyvä sponsorointi ja voitonjakosopimukset

TVL 85 §:n mukainen verovapaus koskee vain arpajaisista tai pelistä välittömästi saatua tuloa. Pokerin pelaamiseen voi liittyä muitakin tuloja. Niiden verotuskohtelu on ratkaistava tuloverolain muiden säännösten mukaan.

Käytännössä joku toinen taho voi pelaajan kanssa tehdyn sopimuksen perusteella sponsoroida pelaajan pelaamista maksamalla hänen puolestaan esimerkiksi pokeriturnauksen turnausmaksun ja muita pokerin pelaamisesta aiheutuneita kuluja, kuten matka- ja majoituskustannuksia. Vastikkeena tästä sponsori saa osuuden pelin voitoista.

Kun sponsori maksaa pelaajan menoja, saa pelaaja rahanarvoisen edun. Sponsori ei toimi lahjoitustarkoituksessa, vaan odottaa saavansa vastikkeen suoritukselleen voitto-osuuden muodossa. Sponsorilta saatu suoritus tai etu ei siten kuulu lahjaverotuksen, vaan tuloverotuksen piiriin.

TVL 29 §:n mukaan veronalaista tuloa ovat säädetyin rajoituksin kaikki verovelvollisen rahana tai rahanarvoisena etuutena saamat tulot. Sponsorilta saatuun suoritukseen ei sovellu TVL 85 §, koska se ei ole välittömästi arpajaisista saatua tuloa. Koska sponsorilta saatua tuloa ei ole muutenkaan säädetty verovapaaksi, se on pelaajan veronalaista tuloa.

Jos sponsori maksaa pelaajan puolesta Euroopan talousalueella toimeenpantavasta pelistä johtuvia menoja, esimerkiksi Espanjassa Madridissa järjestettävän pokeriturnauksen turnausmaksun, pelaaja saa siten TVL 29 §:n nojalla veronalaisen edun, joka on hänen ansiotuloaan. Koska pelaajan turnausmaksu kohdistuu tällöin tuloon, joka on tai olisi TVL 85 §:n nojalla verovapaa, pelaaja ei toisaalta saa vähentää turnausmaksua vastaavaa määrää verotuksessaan (tuloverolain 31 §:n 4 momentin mukaan verovapaan tulon hankkimisesta johtunutta menoa ei saa vähentää). Pelaajalle syntyy tällöin sponsorilta saadun tulon määräinen veronalainen tulo.

Jos sponsorointisopimuksessa on sovittu, että pelaaja korvaa voitoistaan sponsorille tämän maksamat menot, pelaaja voi kuitenkin vähentää korvaamansa määrän sponsorilta saamasta veronalaisesta tulosta sen oikaisueränä.

Esimerkki 3. Pelaaja A ja yhtiö X Ltd ovat sopineet, että yhtiö X Ltd maksaa A:n 2 000 euron turnausmaksun Suomessa järjestettävään pokeriturnaukseen.

Sponsorisopimuksessa on sovittu, että A korvaa X Ltd:lle turnauksesta saamastaan voitosta päältäpäin X Ltd:n maksaman turnausmaksun.

A ei voita turnauksessa mitään, eikä siten korvaa X Ltd:lle tämän maksamaa turnausmaksua. A saa tällöin 2 000 euron veronalaisen tulon.

Esimerkki 4. Pelaaja A ja yhtiö X Ltd ovat sopineet, että yhtiö X Ltd maksaa A:n 2 000 euron turnausmaksun Suomessa järjestettävään pokeriturnaukseen.

Sponsorisopimuksessa on sovittu, että A korvaa X Ltd:lle turnauksesta saamastaan voitosta päältäpäin X Ltd:n maksaman turnausmaksun.

A voittaa turnauksessa 1 500 euroa. A suorittaa tämän määrän X Ltd:lle korvaukseksi X Ltd:n maksamasta turnausmaksusta. A:n maksama 1 500 euroa vähennetään hänen saamastaan 2 000 euron sponsoritulosta oikaisueränä. A:n veronalaiseksi tuloksi jää 500 euroa (2000 – 1 500).

Esimerkki 5. Pelaaja A ja yhtiö X Ltd ovat sopineet, että yhtiö X Ltd maksaa A:n 2 000 euron turnausmaksun Suomessa järjestettävään pokeriturnaukseen.

Sponsorisopimuksessa on sovittu, että A korvaa X Ltd:lle turnauksesta saamastaan voitosta päältäpäin X Ltd:n maksaman turnausmaksun.

A voittaa turnauksessa 10 000 euroa. A suorittaa 2 000 euroa X Ltd:lle korvaukseksi X Ltd:n maksamasta turnausmaksusta. A:n maksama 2 000 euroa vähennetään hänen saamastaan 2 000 euron sponsoritulosta oikaisueränä. A:lle ei jää veronalaista tuloa hänen saamastaan sponsoritulosta.

Siltä osin kuin sponsori maksaa pelaajan puolesta Euroopan talousalueen ulkopuolella, esimerkiksi Las Vegasissa Yhdysvalloissa, toimeenpantavasta pelistä johtuvia menoja kuten pokeriturnauksen turnausmaksun, tästä syntyvä etu on samoin pelaajan veronalaista tuloa. Koska turnausmaksu kohdistuu tällöin veronalaisen pokeritulon hankintaan, pelaaja saa vähentää pokeritulostaan turnausmaksua vastaavan määrän.

Kun lasketaan pelaajan veronalaisesta pelistä saaman pokeritulon verotettavaa määrää, voidaan sponsorisopimuksen määräykset pelituottojen jakamisesta ottaa huomioon, jos kyse on aidosta sponsorisopimuksesta, joka on tehty ennen peliä ja jossa on osapuolia sitovasti sovittu pelituottojen jakamisesta vastikkeena sponsorin antamasta rahoituksesta. Pelaajan saamaa verotettavaa määrää laskettaessa vähennetään tällöin sponsorille jaettu voitto-osuus.

Esimerkki 6. Pelaaja A ja yhtiö X Ltd ovat sopineet, että yhtiö X Ltd maksaa A:n 8 000 euron turnausmaksun Las Vegasissa järjestettävään pokeriturnaukseen ja korvaa A:lle turnausmatkasta aiheutuvat matka- ja majoituskulut yhteensä 2 500 euroa.

Sponsorisopimuksessa on sovittu, että turnauksesta saatu voitto, sen jälkeen kuin niistä on ensin vähennetty ja korvattu X Ltd:lle tämän maksamat turnausmaksu sekä matka- ja majoituskulut, jaetaan A:n ja X Ltd:n kesken tasan.

A voittaa turnauksesta 50 000 euroa (määrä on brutto, josta ei ole vähennetty turnausmaksua, mahdollisia muita panoksia tai kuluja). Tämä määrä jaetaan A:n ja X Ltd:n kesken siten, että X Ltd saa siitä päältä päin 10 500 euroa (X:n maksama turnausmaksu 8 000 euroa sekä X:n A:lle korvaamat matka- ja majoituskustannukset 2 500 euroa). Erotus 39 500 euroa jaetaan tasan A:lle ja X:lle eli kumpikin saa 19 750 euroa. 

A:n tuloksi verotuksessa katsotaan 60 500 euroa (voitto 50 000 euroa, X:ltä saatu etu turnausmaksun maksamisesta 8 000 euroa ja X:ltä saatu etu matka- ja majoituskustannusten korvaamisesta 2 500 euroa). Tulosta vähennetään turnausmaksu 8 000 euroa, matka- ja majoituskustannukset 2 500 euroa, X Ltd:lle voitosta päältäpäin korvattu 10 500 euroa ja X Ltd:lle sovittu voitto-osuus 19 750 euroa. A saa verotettavaa tuloa tästä pokeriturnauksesta 19 750 euroa.

Sponsorointisopimuksissa voiton jakaminen perustuu sponsorin tekemään riskisijoitukseen. Tämän lisäksi saattaa olla myös sopimuksia, joissa itse pelaajat sopivat keskenään, että he jakavat vastavuoroisesti keskenään pokerin pelaamisesta saamansa voitot riippumatta siitä, kuka heistä voittaa pelin. Tällainen sopimus, jos se on tehty ennen peliä ja on aidosti vastavuoroinen, voidaan ottaa huomioon pelaajien verotuksessa. Tällöin heidän verotuksensa perusteeksi otetaan se tulo, joka heille on tosiasiallisesti jäänyt jakosopimuksen toteuttamisen jälkeen. Jaettua tuloa voidaan tällöin pitää tuloverolain 85 §:ssä tarkoitettuna tulona, joka on verovapaata tai veronalaista pelin toimeenpanopaikasta riippuen.

6 Rake-back

Pokeripelin järjestäjä voi palauttaa pelaajalle osan tämän suorittamista pelimaksuista (ns. rake-back). Rake-backin muodossa saatetaan antaa uskollisille pelaajille jälkikäteinen alennus pelimaksuista. Toisaalta pelivolyymin perusteella määräytyvä rake-back voi olla järjestäjän kannalta markkinointitoimenpide, jolla houkutellaan pelaamaan enemmän.

Verotuksellisesti edellä mainituilla perusteilla suoritettavaa rake-backiä voidaan pitää suoritettujen pelimaksujen oikaisueränä. Sen verotuskohtelu riippuu siitä, maksetaanko rake-back veronalaisten vai verovapaiden pelien pelimaksujen perusteella.

Siltä osin kuin rake-backinä palautetaan pelimaksuja pelistä, josta saatu voitto on ollut tai olisi ollut verovapaa, rake-back ei ole veronalaista tuloa. Siltä osin taas kuin rake-backiä suoritetaan veronalaisten pelien pelimaksujen perusteella, saatu rake-back on veronalaista tuloa.      

7 Tulon realisoituminen

Veronalainen tulo syntyy (realisoituu) silloin, kun tulo nostetaan, merkitään verovelvollisen tilille tai saadaan muutoin vallintaan (tuloverolain 110 §). Tämän mukaisesti pokerista saatu voitto on verotettava, kun verovelvollinen voi sen halutessaan nostaa, esimerkiksi siirtää pelitililtä pankkitilille tai muuttaa käteiseksi, vaikka verovelvollinen ei nostaisikaan saamaansa voittoa, vaan käyttäisi sen uuteen peliin. Tulon verotusta ei siis voi myöskään lykätä jättämällä varat pelitilille.

8 Ulkomaille maksetun veron hyvittäminen

Suomen solmimissa verosopimuksissa ei ole määräyksiä arpajaisvoiton verottamisesta. Arpajaisvoiton verotukseen sovelletaan siten sopimuksissa erikseen mainitsematonta tuloa koskevaa artiklaa. Tällöin tulo verotetaan tavallisesti vain verosopimuksen mukaisessa asuinvaltiossa eli Suomessa asuvan henkilön saama voitto verotetaan vain Suomessa. Sisäisestä lainsäädännöstä, kuten Suomessa TVL 85 §:stä, voi kuitenkin tällöin johtua, että tulo on verovapaa.

Eräiden verosopimusten mukaan erikseen mainitsematon tulo voidaan verottaa myös tulon lähdevaltiossa. Näissä tapauksissa mahdollinen tulon kaksinkertainen verotus poistetaan Suomessa yleensä hyvittämällä (vähentämällä) ulkomaille maksettu tulovero Suomessa samasta tulosta määrättävästä verosta. Sama koskee tilannetta, jossa voitto on saatu valtiosta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta: tällöin tuolle toiselle valtiolle maksettu tulovero voidaan hyvittää kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta annetun lain (1552/1995) säännösten mukaisesti.

Yleensä arpajais- yms. voitoista ei makseta tuloveroa lähdevaltiossa, eikä kaksinkertaista verotusta edes synny. Vieraassa valtiossa maksettua arpajaisveroa ei hyvitetä. Hyvitys voidaan ylipäätään myöntää vain kussakin verosopimuksessa määriteltyjen tuloverojen perusteella tai kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta annetun lain nojalla lähdevaltioon maksetun valtion tulonveron perusteella. Muut verot, esimerkiksi lähdevaltiossa paikallishallinnolle maksetut sellaiset tuloverot, joita verosopimus ei koske, eivät ole vähennyskelpoisia myöskään tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneina menoina (ks. KHO 2004:12).     

9 Ilmoittamisvelvollisuus

Verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995, VML) 7 ja 10 §:n mukaan verovelvollisen on ilmoitettava veroviranomaiselle veronalaiset tulonsa, niistä tehtävät vähennykset ja muut verotukseen vaikuttavat tiedot. Pokerituloja saaneen henkilön on siten oma-aloitteisesti annettava veroilmoituksessaan tiedot saamistaan veronalaisista pokerituloista ja niihin kohdistuvista vähennyksistä.

Verovelvollisen tulee kyetä esittämään selvitys vähennykseksi vaatimiensa kuluerien perusteesta ja suuruudesta. Selvityksen tulee perustua tositteisiin. Verovelvollisen on säilytettävä tuloja ja kuluja koskevat tositteet viisi vuotta verotuksen päättymistä seuraavan vuoden alusta (VML 11 a § ja 12 §:n 2 momentti). Tositteet on esitettävä veroviranomaisen tai muutoksenhakuviranomaisen vaatimuksesta.

johtava veroasiantuntija Tero Määttä

johtava veroasiantuntija Jukka Puolakanaho