Ennakkoperintärekisteröinnin vaikutukset yritystoimintaan

Antopäivä
1.3.2018
Diaarinumero
A15/200/2018
Voimassaolo
1.3.2018 - Toistaiseksi
Valtuutussäännös
Laki Verohallinnosta (503/2010) 2 § 2 momentti
Korvaa ohjeen
A17/200/2017

Kumottu lykkäysmenettely on poistettu ohjeesta 21.6.2017.

1 Ennakkoperintärekisteröinnin merkitys

Ennakkoperintärekisteristä, rekisteriin merkitsemisestä ja rekisteristä poistamisesta säädetään ennakkoperintälain 25-28 §:ssä ja muutoksenhausta säädetään  ennakkoperintälain 48 §:ssä ja oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain 58 – 69 §:ssä.

Ennakkoperintälain (EPL) 25 §:n 2 momentin mukaan ennakkoperintärekisteriin merkitään hakemuksesta se, joka harjoittaa tai todennäköisesti ryhtyy harjoittamaan elinkeinotoimintaa, maataloutta tai muuta tulonhankkimistoimintaa, josta saatua korvausta ei ole pidettävä palkkana eikä urheilijan palkkiona. 

Muuta tulonhankkimistoimintaa on esimerkiksi vuokraustoiminta ja omaisuuden luovutusvoiton tuottama tulo (EPL 23 §). Muun tulonhankkimistoiminnan tuottamaksi tuloksi katsotaan kalastuksesta ja metsästyksestä, palvelurahoista, katsastuksesta ja tarkastuksesta, kurssien järjestämisestä sekä yksityisopetuksen antamisesta ja muusta sellaisesta toiminnasta saadut tulot (ennakkoperintäasetus 19 §).

Ennakkoperintärekisteriin merkitylle toimijalle maksetusta työ- tai käyttökorvauksesta ei tarvitse toimittaa ennakonpidätystä. Ennakkoperintärekisteriin kuuluminen ei ole kuitenkaan miltään osin pakollista. Mikäli yritys, joka laskuttaa työ- tai käyttökorvauksia ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin, tulee palvelunostajan toimittaa ennakkonpidätys veloitetusta kauppahinnasta. Yhteisöiltä, yhteisetuuksilta ja yhtymiltä pidätys toimitetaan 13 %:n suuruisena ja luonnolliselta henkilöltä verokortin perusteella.

Ennakkoperintärekisteriin voidaan merkitä myös sellaiset elinkeinonharjoittajat, jotka eivät laskuta työ- tai käyttökorvauksia. Esimerkiksi pelkästään tavarakauppaa harjoittavakin voidaan merkitään hakemuksesta rekisteriin.

Työkorvaus

Työkorvauksella tarkoitetaan työstä, tehtävästä tai palveluksesta muuna kuin palkkana maksettavaa korvausta (EPL 25.1 § 1 k.).

Käyttökorvaus

Käyttökorvauksella tarkoitetaan tekijänoikeuden, valokuvaan perustuvan oikeuden ja teollisoikeuden, kuten patentin tai tavaramerkin, käyttämisestä, käyttöoikeudesta tai käyttöoikeuden myynnistä suoritettavaa korvausta taikka teollisia, kaupallisia ja tieteellisiä kokemuksia koskevista tiedoista suoritettavaa korvausta (EPL 25.1 § 2 k.).

Palkkaa vai työkorvausta

Ennakkoperintälain 13 §:n mukaisen palkan tai urheilijan palkkion maksaja on aina velvollinen toimittamaan ennakonpidätyksen. Suorituksen saajan ennakkoperintärekisteröinti ei siis vaikuta ennakonpidätysvelvollisuuteen niissä tapauksissa, joissa maksettu korvaus on palkkaa tai urheilijan palkkiota. Palkan ja työkorvauksen eroa on käsitelty Verohallinnon ohjeessa Palkka ja työkorvaus verotuksessa (A4/200/2017).

Rekisteröintiaseman tarkistaminen

Ennakkoperintärekisteri on julkinen rekisteri ja työn teettäjä voi tarkistaa työn suorittajan rekisteröintiaseman Internetistä yritys- ja yhteisötietojärjestelmän julkisesta tietopalvelusta (www.ytj.fi). Rekisteriin merkinnän voi tarkistaa myös Verohallinnon palvelunumerosta 029 497 004 Yrittäjän tuloverotus. Yritys voi halutessaan hankkia asiakkaidensa rekisteröintitiedot myös massatietopalveluna Verohallinnosta (palvelu on maksuton) tai muilta palveluntarjoajilta.

2 Ennakkoperintärekisteriin merkitseminen

Rekisteriin hakeutuminen

Verohallinto merkitsee hakemuksesta ennakkoperintärekisteriin elinkeinotoimintaa, maataloutta tai muuta tulonhankkimistoimintaa harjoittavat. Ennakkoperintärekisteriin hakeudutaan YTJ:n sähköisessä palvelussa tai yrityksen perustamisilmoituksella Y1 (osakeyhtiö ja muu yhteisö), Y2 (avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, yhtymä) tai Y3 (yksityinen elinkeinonharjoittaja tai luonnollinen henkilö). Jos yrityksellä on jo y-tunnus, hakeutuminen tapahtuu YTJ:n sähköisessä palvelussa tai muutosilmoituksella (Y4, Y5 tai Y6). Lisätietoja osoitteesta www.ytj.fi.

Hakija merkitään ennakkoperintärekisteriin hakemuksen saapumispäivästä tai hakemuksessa ilmoitetusta myöhäisemmästä ajankohdasta. Toiminnan ei tarvitse olla konkreettisesti aloitettu ennen rekisteriin merkintää, vaan riittää, että toiminta todennäköisesti aloitetaan. Aloittavan yrittäjän voi olla vaikeaa saada toimeksiantoja ennen rekisteriin merkitsemistä. Myös ulkomainen yritys tai henkilö voi vapaaehtoisesti hakeutua ennakkoperintärekisteriin, vaikka sillä ei olisikaan kiinteää toimipaikkaa Suomessa. Edellytyksenä kuitenkin on, että hakijan kotimaalla on Suomen kanssa solmittu verosopimus.

Tieto rekisteriin merkitsemisestä

Verohallinto lähettää ennakkoperintärekisteriin merkitylle rekisteröinti-ilmoituksen. Yritys- ja yhteisötietojärjestelmän julkisessa tietopalvelussa tieto ennakkoperintärekisteriin merkitsemisestä on nähtävissä heti rekisteriin merkitsemisen jälkeen. Aikaisemmat ennakkoperintärekisterin tarkistuspäivät 28.2. ja 31.8. poistuivat käytöstä 1.3.2018. Uudet tarkistuspäivät otetaan käyttöön 1.9.2018 ja tämän ajankohdan jälkeen uudet tarkistuspäivät ovat 1.3., 1.6., 1.9. ja 1.12. Koska rekisteristä voidaan kuitenkin poistaa myös muuna ajankohtana kuin tarkistuspäivänä, maksajan tulisi tarkistaa maksun saajan rekisteröintiasema aina maksuhetkellä. Tarkistuspäivän kumoaa työkorvauksen maksajalle toimitettu kirjallinen ilmoitus rekisteristä poistamisesta.

3 Ennakkoperintärekisteriin merkitsemättä jättäminen

3.1 Palkka ja urheilijan palkkio

Rekisteriin hakeutuvaa ei aina voida merkitä ennakkoperintärekisteriin.  Ennakkoperintärekisteriin hakeutuva voidaan jättää merkitsemättä rekisteriin, jos hän saa vain ennakkoperintälain alaista palkkaa tai urheilijan palkkiota. Korvauksen katsominen palkaksi tai urheilijan palkkioksi ennakkoperintärekisteriin hakeutumistilanteessa on kuitenkin harvinaista, eikä rekisteröintipäätös sisällä kannanottoa suoritusten luonteesta palkkana tai työkorvauksena. Maksajan tulee toimittaa ennakonpidätys aina, kun maksettu korvaus on palkkaa.

3.2 Myytäväksi perustetut osakeyhtiöt

Osakeyhtiöitä saatetaan perustaa jälleenmyyntiä varten. Perustajien tarkoituksena ei tällöin ole harjoittaa liiketoimintaa osakeyhtiön nimissä, vaan myydä valmis osakeyhtiö edelleen. Jos rekisteriin hakeutuvan osakeyhtiön perustajien tai hallintoelimiin kuuluvien henkilöiden liiketoimintana on todettu olleen osakeyhtiöiden perustaminen myyntitarkoituksessa, osakeyhtiö voidaan jättää perustamishetkellä merkitsemättä rekisteriin. Valmisyhtiö voidaan merkitä rekisteriin sen jälkeen, kun sille on valittu uusi hallitus, jonka johdolla harjoitetaan elinkeinotoimintaa.

3.3 Laiminlyönnit

Ennakkoperintälain 26 §:n mukaan hakija voidaan jättää merkitsemättä rekisteriin, jos hän on olennaisesti laiminlyönyt verotukseen tai kirjanpitoon liittyvät velvollisuutensa. Myös hakija, jonka voidaan olettaa aiempien laiminlyöntiensä tai johtamiensa yritysten aiempien laiminlyöntien vuoksi laiminlyövän velvollisuutensa, voidaan jättää merkitsemättä rekisteriin. Lisäksi yhteisö tai yhtymä voidaan jättää merkitsemättä rekisteriin, jos sen voidaan olettaa olennaisesti laiminlyövän velvollisuutensa sitä johtavan henkilön aiempien laiminlyöntien tai hänen johtamiensa tai aiemmin johtamiensa yritysten laiminlyöntien perusteella.

Toiminnan jatkaminen uudella yhtiöllä

Ennakkoperintälain 26 §:n säännöksellä siitä, että aiemmat laiminlyönnit voivat aiheuttaa rekisteröimättä jättämisen, pyritään estämään tilanteet, joissa rekisteristä poistamisen negatiiviset vaikutukset yritetään kiertää perustamalla uusi yritys. Säännöstä voidaan soveltaa silloin, kun rekisteristä poistettu jatkaa toimintaansa eri yhtiöllä tai toiminimellä rekisteristä poistamisen jälkeen.

Rekisteristä poistamisen seuraukset voidaan yrittää välttää uuden yhtiön avulla myös siten, että laiminlyönteihin syyllistynyt henkilö ei toimi perustettavan uuden yrityksen osakkaana tai hallinnossa. Uusi yhtiö perustetaan tällöin jonkun muun, esimerkiksi laiminlyönteihin syyllistyneen henkilön perheenjäsenen tai muun lähiomaisen, nimissä. Näissä tapauksissa uuden yrityksen toiminta kuitenkin perustuu velvollisuutensa laiminlyöneen henkilön ammattitaitoon ja kokemukseen, henkilöllä on edelleen johtava tai hallitseva asema yrityksessä ja toiminta vastaa rekisteristä poistetun yrityksen toimintaa. Yritys voidaan tällöin jättää merkitsemättä rekisteriin sillä perusteella, että sen voidaan olettaa laiminlyövän verotukseen liittyvät velvollisuutensa yritystä tosiasiassa johtavan henkilön aiempien laiminlyöntien tai tämän aiemmin johtamien yritysten laiminlyöntien perusteella. Ratkaiseva merkitys on siis yhtiötä tosiasiassa johtavan henkilön laiminlyönneillä riippumatta siitä, missä roolissa hän nimellisesti toimii yhtiössä.

Toiminnan aloittaminen

Ennakkoperintärekisteriin merkitsemättä jättäminen ei estä toiminnan aloittamista. Maksajan tulee toimittaa ennakonpidätys rekisteröimättä jätetylle yritykselle maksamastaan työ- tai käyttökorvauksista. Jos yritys hoitaa verotukseen ja kirjanpitoon liittyvät velvollisuutensa moitteettomasti, se voi näin yleensä osoittaa, ettei ole todennäköistä, että se laiminlöisi velvollisuutensa jatkossakaan, ja yritys voidaan merkitä hakemuksesta rekisteriin.

4 Ennakkoperintärekisteristä poistaminen

4.1 Toiminnan päättyminen

Ennakkoperintärekisteriin merkitty poistetaan rekisteristä aina, jos hän sitä pyytää. Yleisin syy hakeutua pois rekisteristä on toiminnan päättyminen. Ennakkoperintärekisteristä hakeudutaan pois muutos- ja lopettamisilmoituslomakkeella (Y4, Y5 tai Y6).

Rekisteröity voidaan toiminnan päättymisen vuoksi poistaa rekisteristä myös Verohallinnon aloitteesta. Näin tehdään silloin, kun rekisteröity on ilmoittanut toimintansa päättyneen, mutta ei ole hakeutunut pois rekisteristä. Jos rekisteröity on esimerkiksi veroilmoituksellaan ilmoittanut toiminnan päättyneen, hänet poistetaan ennakkoperintärekisteristä Verohallinnon toimesta. Rekisteristä poistetaan myös silloin, kun rekisteröity on ilmoittanut toimintansa keskeytyneen toistaiseksi. Toiminnan jatkuessa rekisteriin merkitään hakemuksesta uudelleen.

Verohallinto voi todeta toiminnan päättyneen myös, jos rekisteröity on esimerkiksi arvonlisäverotuksen tai työnantajatietojen osalta pitkään ilmoittanut, ettei toimintaa tai palkanmaksua ole. Tällöin rekisteröidylle kuitenkin ilmoitetaan rekisteristä poistamisesta hyvissä ajoin ennen poistamisajankohtaa ja varataan mahdollisuus antaa oma selvityksensä asiassa. Jos rekisteröity osoittaa vastauksessaan toimintansa jatkuvan, rekisteristä poistoa ei tehdä.

4.2 Harrastustoiminta

Ennakkoperintärekisteröinti edellyttää tulonhankkimistarkoituksessa harjoitettua toimintaa. Toiminnan jääminen harrastustoiminnaksi on kuitenkin yleensä vaikea todeta etukäteen, ja rekisteröintivaiheessa asiakkaan omalle käsitykselle toiminnan luonteesta annetaan suuri merkitys. Rekisteröity, jonka toiminta myöhemmin katsotaan harrastustoiminnaksi, poistetaan ennakkoperintärekisteristä. Tässä tapauksessakin rekisteröidylle ilmoitetaan poistamisesta hyvissä ajoin ja varataan mahdollisuus antaa oma selvityksensä asiassa.

4.3 Konkurssi, velka- tai yrityssaneeraus

Kun rekisteröity asetetaan konkurssiin, hänen toimintansa yleensä päättyy konkurssiin asettamiseen. Konkurssivelallinen poistetaan rekisteristä konkurssiin asettamispäivänä. Konkurssipesä voidaan hakemuksesta merkitä rekisteriin. Konkurssipesä poistetaan rekisteristä kun se ei oman ilmoituksensa mukaan enää vastaanota maksusuorituksia, se on antanut lopputilityksen tai konkurssi on rauennut.

Asiakasta ei poisteta rekisteristä yritys- tai velkasaneeraukseen asettamisen johdosta, eivätkä saneerauksen piirissä olevat velat voi olla perusteena rekisteristä poistamiselle. Saneeraushakemuksen tultua vireille yritys voidaan merkitä uudelleen rekisteriin, jos poistaminen on johtunut saneerausvelan maksun laiminlyönnistä. Jos verovelvollinen ei ole noudattanut vahvistettua saneerausohjelmaa tai laiminlyö saneerausmenettelyn aikana syntyvän veronmaksuvelvollisuuden, rekisteristä voidaan poistaa uusien laiminlyöntien estämiseksi.

4.4 Laiminlyönnit

Ennakkoperintärekisteristä voidaan poistaa se, joka olennaisesti laiminlyö veronmaksun, kirjanpitovelvollisuuden, verotusta koskevan ilmoittamis- tai muistiinpanovelvollisuuden taikka muut velvollisuutensa verotuksessa

Ennakkoperintärekisteristä voidaan myös poistaa se, jonka voidaan olettaa aiempien laiminlyöntiensä tai johtamiensa yhteisöjen tai yhtymien aiempien laiminlyöntien perusteella olennaisesti laiminlyövän velvollisuutensa verotuksessa. Yhtiö voidaan poistaa rekisteristä myös sitä johtavan henkilön laiminlyöntien tai tämän johtamien muiden yhtiöiden laiminlyöntien vuoksi.

5 Ennakkoperintärekisteröinnin estävät laiminlyönnit

Ennakkoperintärekisteristä voidaan poistaa tai rekisteriin jättää merkitsemättä se, joka olennaisesti laiminlyö

  • veronmaksun
  • verotusta koskevan ilmoittamisvelvollisuuden
  • kirjanpito- tai muistiinpanovelvollisuuden tai
  • muut velvollisuutensa verotuksessa.

Rekisteristä voidaan poistaa tai siihen jättää merkitsemättä se, jonka voidaan aiempien laiminlyöntiensä tai johtamiensa yhteisöjen tai yhtymien aiempien laiminlyöntien perusteella olettaa olennaisesti laiminlyövän edellä mainitut velvollisuutensa. Lisäksi yhteisö tai yhtymä, jonka voidaan olettaa olennaisesti laiminlyövän edellä mainitut velvollisuutensa yhteisöä tai yhtymää johtavan aiempien laiminlyöntien tai tämän johtamien muiden yhteisöjen tai yhtymien aiempien laiminlyöntien perusteella, voidaan poistaa rekisteristä tai jättää siihen merkitsemättä.

Uusi yhtiö

Kun tutkitaan uuden yhtiön rekisteriin merkitsemisen edellytyksiä, olennaista on, onko yhtiön johtohenkilöillä tai heidän muilla johtamillaan tai heidän aiemmin johtamillaan yhtiöllä laiminlyöntejä. Jos laiminlyöntejä on, voidaan niiden perusteella uuden yhtiönkin olettaa laiminlyövän velvollisuutensa ja jättää yhtiö merkitsemättä rekisteriin. Rekisteröinnin edellytyksiä tutkittaessa huomioidaan vain elinkeinotoimintaan liittyvät laiminlyönnit.

5.1 Olennaisuus

Ennakkoperintärekisteristä poistaminen tai rekisteriin merkitsemättä jättäminen laiminlyöntien vuoksi harkitaan jokaisessa tapauksessa aina kokonaisarviointina. Verotukseen liittyvien velvollisuuksien laiminlyöntien tulee olla olennaisia, jotta niiden perusteella poistetaan rekisteristä tai jätetään merkitsemättä rekisteriin. Olennaisena ei pidetä kertaluonteista ja vähäistä laiminlyöntiä.

5.2 Veronmaksu

Minkä tahansa elinkeinotoimintaan liittyvän veron maksamatta jättäminen otetaan huomioon tutkittaessa rekisteriin merkitsemisen edellytyksiä tai rekisteristä poistamisen perusteita. Siten myös arvioituun tuloon perustuvan veron maksamatta jättäminen otetaan huomioon.

Veronmaksun laiminlyönnin olennaisuudelle ei ole määriteltävissä tarkkaa rajaa, vaan kyse on asiakkaan tilanteen kokonaisarvioinnista. Jos esimerkiksi maksetut verot ovat vähäisiä suhteessa maksamatta jätettyihin veroihin, poistamisen edellytykset tai perusteet rekisteröimättä jättämiselle ovat yleensä olemassa. Toisaalta rekisteristä ei poisteta vähäisen verovelan vuoksi, jos asiakas on maksanut suurimman osan veroistaan.

Täytäntöönpanon kielto tai -keskeytys

Vero, jonka perintä on keskeytetty täytäntöönpanon kielto- tai keskeytyspäätöksellä, ei estä rekisteröintiä. Täytäntöönpanon kielto- tai keskeytyspyynnön voi tehdä verosta, jota koskevassa asiassa on haettu muutosta.

Verohallinnon maksujärjestely

Asiakas voi pyytää Verohallintoa ryhtymään maksamattomien verojen perimiseksi maksujärjestelyyn. Maksujärjestelyn edellytyksenä on, että asiakkaan maksukyvyn alentuminen on väliaikaista, ja järjestelyyn ryhtyminen perustuu asiakkaan tilanteen kokonaisharkintaan. Verovelka, joka on hyväksytty Verohallinnon maksujärjestelyyn, ei estä ennakkoperintärekisteröintiä eikä ole peruste rekisteristä poistamiselle.

Lisätietoa Verohallinnon maksujärjestelystä

Ulosottohallinnon kanssa tehty maksusuunnitelma

Jos asiakkaalla on veroja ulosotossa perittävänä, Verohallinto ei tee maksujärjestelyä, vaan asiakkaan tulee ottaa yhteys ulosottoviranomaiseen ja sopia mahdollisista toimenpiteistä tämän kanssa. Ulosoton verovelka voi ulosottohallinnon kanssa tehdystä maksusuunnitelmasta huolimatta olla peruste rekisteristä poistamiselle. Ratkaisevaa on verovelan osuus ulosoton kokonaisveloista ja verovelalle kertyvä osuus suorituksista.

5.3 Ilmoittamisvelvollisuus

Asiakas on velvollinen antamaan Verohallinnolle erilaisia toimintaansa koskevia ilmoituksia. Tässä tarkoitettuja ilmoituksia ovat veroilmoitukset, arvonlisäveroilmoitukset ja veroilmoitus työnantajasuorituksista, sekä vuosi-ilmoitukset. Se, mitä ilmoituksia tulee antaa, riippuu asiakkaan toiminnan laadusta ja laajuudesta. Ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyönnin olennaisuutta arvioitaessa otetaan huomioon kaikki antamatta jätetyt ilmoitukset. Laiminlyönti voi olla olennainen vasta, kun asiakas ei Verohallinnon kehotuksestakaan ole antanut ilmoitusta.

Olennaisuuteen vaikuttaa se, millaiset vaikutukset ilmoituksen antamatta jättämisellä ovat. Jo yhden ilmoituksen antamatta jättäminen voi olla olennainen laiminlyönti. Esimerkiksi, jos usean henkilön työllistävä työnantaja ei anna kehotuksestakaan vuosi-ilmoitusta, se vaikuttaa kaikkien tämän työnantajan palkansaajien verotuksen toimittamiseen. Laiminlyönti on tällöin olennainen, ja sen perusteella voidaan poistaa ennakkoperintärekisteristä.

Laiminlyönnillä tarkoitetaan myös osittaista laiminlyöntiä kuten virheellisen arvonlisäveroilmoituksen/veroilmoituksen antamista.

5.4 Kirjanpito- tai muistiinpanovelvollisuus ja muu velvollisuus verotuksessa

Liike- tai ammattitoimintaa harjoittavat ovat toiminnastaan kirjanpitovelvollisia. Muuta tulonhankkimistoimintaa harjoittava verovelvollinen on velvollinen pitämään sellaisia muistiinpanoja ja muistiinpanokirjaa, joista riittävästi eriteltyinä käyvät ilmi verotuksessa tarvittavat tiedot. Muuta kuin vähäistä kirjanpito- tai muistiinpanovelvollisuuden laiminlyöntiä voidaan pitää perusteena rekisteristä poistamiselle, sillä verotus perustuu kirjanpitoon tai muistiinpanoihin.

Muun verotukseen liittyvän velvollisuuden laiminlyönnistä on kyse esimerkiksi silloin, kun ennakkoperintärekisteriin merkitty laiminlyö ennakonpidätysten maksamisen, tai tositteen antamisen työntekijöille.

6 Uudelleen merkitseminen ennakkoperintärekisteriin

6.1 Laiminlyöntien oikaiseminen

Rekisteristä poistettu merkitään hakemuksesta uudelleen rekisteriin sen jälkeen, kun rekisteristä poistamisen perusteena olleet laiminlyönnit on oikaistu. Jotta uudelleen rekisteröinti voidaan tehdä, hakijalle ei ole myöskään saanut syntyä uusia laiminlyöntejä. Pelkkä laiminlyöntien korjaaminen rekisteristä poistamisen jälkeen ei kuitenkaan riitä, vaan asiakkaan täytyy myös tehdä hakemus ennakkoperintärekisteriin merkitsemiseksi. Rekisteriin merkitään uudelleen aikaisintaan siitä ajankohdasta, kun hakemus saapuu Verohallintoon.

6.2 Toistuvat laiminlyönnit

Yleensä edellytykset rekisteristä laiminlyöntien vuoksi poistetun asiakkaan uudelleen rekisteröimiseksi siis täyttyvät, kun asiakas on korjannut laiminlyönnit, eikä uusia laiminlyöntejä ole syntynyt. Kuitenkin tapauksissa, joissa asiakkaan laiminlyönnit ovat olleet toistuvia ja hänet on jouduttu niiden vuoksi poistamaan useasti rekisteristä, asiakas voidaan jättää merkitsemättä uudelleen rekisteriin, vaikka juuri rekisteriin hakeutumishetkellä laiminlyöntejä ei olisi. Näin menetellään kuitenkin vain silloin, kun asiakkaan maksu- ja ilmoittamiskäyttäytymisen perusteella voidaan todeta, että asiakas hoitaa velvoitteensa vasta kehotuksesta tai korjaa laiminlyöntinsä sen jälkeen, kun hänet on jo poistettu rekisteristä. Tällöin rekisteröimättä jättäminen perustuu siihen, että laiminlyöntien jatkuminen on niin todennäköistä, ettei asiakasta sen vuoksi voida merkitä rekisteriin.

Asiakas, jota ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin toistuvien laiminlyöntien vuoksi, merkitään kuitenkin takaisin rekisteriin viimeistään vuoden kuluttua rekisteristä poistamisesta, jollei laiminlyöntien jatkumista ole pidettävä ilmeisenä. Tämä tarkoittaa, että hoitamalla verotukseen liittyvät velvollisuutensa asianmukaisesti asiakas voi osoittaa, etteivät laiminlyönnit tule jatkumaan. Se, ettei laiminlyöntien jatkuminen ole todennäköistä, voidaan todeta viimeistään sitten, kun asiakas on toiminut moitteettomasti vuoden ajan. Asiakas voidaan tämän jälkeen merkitä hakemuksesta uudelleen rekisteriin.

7 Ennakkoperintärekisteröintiä koskeva päätös ja muutoksenhaku

7.1 Kuuleminen ennen päätöstä

Kuuleminen

Hakijalle, jota ei voida merkitä ennakkoperintärekisteriin, lähetetään ennen päätöksen tekemistä kirje, jossa kerrotaan syyt, jotka estävät rekisteröinnin, ja varataan tilaisuus antaa selvitys asiassa. Jos rekisteröimättä jättäminen johtuu hakijan tai muun henkilön aiemmista laiminlyönneistä, nämä laiminlyönnit eritellään. Hakija jätetään merkitsemättä rekisteriin, ellei laiminlyöntejä korjata määräajassa tai esitetä sellaista selvitystä, jonka perusteella rekisteröinti voidaan tehdä. Selvitys voi olla tieto verovelkojen hyväksymisestä Verohallinnon maksujärjestelyyn tai esimerkiksi asiakkaan selvitys siitä, että yhtiötä tosiasiassa johtava henkilö on joku muu kuin se, jota Verohallinnon mukaan pidetään johtavana henkilönä. Selvitykseen, jolla asiakas haluaa osoittaa, kuka yhtiötä tosiasiassa johtaa, on syytä liittää mahdollisia asiakirjoja tai muuta näyttöä, joka tukee annettuja tietoja.

Kuuleminen ja laiminlyöntien korjaaminen

Laiminlyöntien vuoksi rekisteristä voidaan poistaa myös muuna ajankohtana kuin tarkistuspäivänä. Rekisteristä ei poisteta laiminlyöntien vuoksi takautuvasti. Kun Verohallinto toteaa rekisteröidyn laiminlyöneen verotukseen tai kirjanpitoon liittyvät velvollisuutensa olennaisesti, hänelle lähetetään kirje, jossa kerrotaan, mistä ajankohdasta alkaen hänet tullaan poistamaan rekisteristä, ja eritellään laiminlyönnit, jotka aiheuttavat poistamisen. Rekisteröidylle varataan tilaisuus korjata laiminlyönnit ja antaa asiassa oma selvityksensä. Kirje lähetetään hyvissä ajoin ennen poistamisajankohtaa, ja siinä ilmoitetaan, mihin mennessä asiakkaan tulee korjata laiminlyönnit, jotta poistoa ei tehdä. Jos asiakas korjaa laiminlyönnit vasta rekisteristä poistamisen jälkeen, hänen tulee hakeutua uudelleen rekisteriin muutosilmoituslomakkeella (Y4, Y5 tai Y6), ja tällöin rekisteriin voidaan merkitä aikaisintaan siitä hetkestä, kun hakemus saapuu Verohallintoon.

Jos asiakkaan vastauksen perusteella todetaan, ettei perusteita rekisteristä poistamiseen tai rekisteröimättä jättämiseen ole, poistoa ei tehdä tai asiakas merkitään rekisteriin.

7.2 Päätös

Asiakas, jota ei merkitä ennakkoperintärekisteriin tai joka poistetaan rekisteristä, saa rekisteröintiasiaa koskevan kirjallisen päätöksen. Päätökseen liitetään ohje muutoksenhakua varten. Päätöksestä ilmenee päätöksen tehnyt viranomainen yhteystietoineen, asiakkaan yksilöintitiedot, päätöksen perustelut ja tieto siitä, miten asia on ratkaistu. Perusteluissa ilmoitetaan, mitkä seikat ovat vaikuttaneet ratkaisuun ja mainitaan sovelletut säännökset. Jos päätökseen vaikuttivat asiakkaan tai muun henkilön laiminlyönnit, päätöksessä eritellään näiden laiminlyöntien laatu, laajuus ja jatkuvuus.

Salassa pidettävät tiedot

Koska asianosaisella on oikeus saada tietoonsa ne seikat, jotka voivat tai ovat voineet vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn, voidaan asiakkaalle joutua kuulemisen yhteydessä ja päätöksen perusteluina antamaan tiedoksi toisen henkilön salassa pidettäviä verotustietoja. Näin on esimerkiksi silloin, kun hakijayhtiön rekisteröinnin esteenä ovat sen johtohenkilöiden laiminlyönnit. Jos kuulemiskirje tai päätös sisältää toisen asiakkaan verotustietoja, ne ovat salassa pidettäviä, eikä asianosainen saa luovuttaa tai muuten ilmaista niitä sivulliselle. Salassa pidettäviä tietoja saa käyttää ainoastaan sen asian hoitamiseksi, jota varten tiedot on annettu. Muu käyttö omaksi tai toisen hyödyksi tai toisen vahingoksi on kielletty (Laki verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta (1346/1999) 1 § ja 4 §, Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) 22 §, 23 §, 25 § ja 35 § ja Rikoslaki 38 luku (578/1995) 1 § ja 2 §.

7.3 Muutoksenhaku

Ennakkoperintärekisteristä poistamista tai rekisteröimättä jättämistä koskevaan päätökseen haetaan muutosta tekemällä oikaisuvaatimus verotuksen oikaisulautakunnalle. Oikaisuvaatimus on tehtävä 60 päivän kuluessa siitä, kun muutoksenhakija on saanut tiedon Verohallinnon päätöksestä. Oikaisuvaatimus lähetetään rekisteröintipäätöksen oheen liitetyssä muutoksenhakuohjeessa mainittuun Verohallinnon osoitteeseen.  Verohallinto voi kuitenkin ratkaista oikaisuvaatimuksen siltä osin kuin esitetty vaatimus hyväksytään. Oikaisulautakunnan päätökseen voi hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Valitusaika on 60 päivää oikaisupäätöksen tiedoksisaannista.

Hallinto-oikeuden antamaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

 

Kirsi Anttonen
asiakkuuspäällikkö

Ulrika Harjunpää
ylitarkastaja