Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut ja muut jäsenmaksut verotuksessa

Asian kuvaus

Tässä kannanotossa kerrotaan, mitkä ovat tuloverolain (1535/1992, TVL) 31 §:n 1 momentissa tarkoitettuja työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksuja sekä miten nämä maksut verotuksessa ilmoitetaan ja vähennetään.

Kannanotossa käsitellään myös muiden kuin työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen ilmoittamista ja vähentämistä verotuksessa.

Kannanotto

Työmarkkinajärjestöt verotuksessa

TVL 22 §:n mukaan yleishyödyllisenä yhteisönä voidaan pitää muun muassa työmarkkinajärjestöä. Työmarkkinajärjestöä ei ole tarkemmin määritelty lainsäädännössä. Korkeimman hallinto-oikeuden oikeuskäytännön mukaan työmarkkinajärjestöjä ovat ainoastaan koko kyseisen toimialan edunvalvontaa ajavat järjestöt:

KHO 19.12.2005 taltio 3416: Liiton tarkoituksena oli edistää toiminnallaan kaupan alalla toimivien jäsentensä ammatillista ja taloudellista yhteistyötä, liiketoiminnan kannattavuutta ja kilpailukykyä sekä yleisten toimintaedellytysten kehittämistä. Liiton oma välitön toiminta muodostui sellaisten etujen ja palvelujen tarjoamisesta jäsenilleen, jotka auttoivat jäsenten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn kehittämistä sekä saivat aikaan kustannussäästöjä. Liiton toiminta kohdistui tiettyyn kauppiasryhmittymään, joten sen pääasiallisena tarkoituksena ei ollut koko alan edunvalvonta. Liittoa ei siten pidetty tuloverolain 22 §:ssä tarkoitettuna työmarkkinajärjestönä eikä muunakaan lainkohdassa tarkoitettuna yleishyödyllisenä yhteisönä.

Vakiintuneen käsityksen ja verotuskäytännön mukaan työmarkkinajärjestöjä ovat etujärjestöt, joiden päätehtävänä on keskinäisillä neuvotteluilla sopia molempia osapuolia sitovasti työsopimuksissa tai työsuhteissa muuten noudatettavista ehdoista. Tällaisia palkansaajien työmarkkinajärjestöjä ovat esimerkiksi Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ja Korkeasti koulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö Akava sekä niiden suorat jäsenyhdistykset.

Muita palkansaajien järjestöjä, esimerkiksi edellä mainittujen järjestöjen yhteistyöjärjestöjä tai tietyn ammattikunnan omia yhdistyksiä, ei pidetä työmarkkinajärjestöinä eikä niiden suorina jäsenyhdistyksinä.

Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut verotuksessa

Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut ovat tulonhankkimisesta johtuneita menoja (TVL 31 §:n 1 momentin 6 kohta). Kyseiset maksut saadaan vähentää palkkatulosta täysimääräisinä (TVL 95 §:n 1 momentin 2 kohta), eikä niihin sovelleta muita tulonhankkimismenoja koskevan tulonhankkimisvähennyksen 750 euron rajaa (TVL 95 §:n 1 momentin 4 kohta).

Työmarkkinajärjestön jäsenmaksuna pidetään työmarkkinajärjestölle ja sen jäsenyhdistyksille maksettavaa jäsenmaksua. Myös kyseisen järjestön sääntöjen mukaisessa järjestyksessä määrätyt ylimääräiset jäsenmaksut ovat työmarkkinajärjestön jäsenmaksuina vähennyskelpoisia. Lisäksi työmarkkinajärjestölle maksetut työttömyyskassamaksut ovat verotuksessa vähennyskelpoisia. Sitä vastoin muut maksut, kuten liittymismaksut, maksut erillisiin rahastoihin tai vapaaehtoiset lakkoavustukset, taikka maksun viivästymisen johdosta suoritettavat sakkokorot eivät ole jäsenmaksuina vähennyskelpoisia.

Työmarkkinajärjestön jäsenmaksun tai työttömyyskassamaksun vähentäminen verotuksessa edellyttää, että se on maksettu tai peritty palkansaajan palkasta työmarkkinajärjestölle tai sen suoralle jäsenyhdistykselle. Työmarkkinajärjestöt ja niiden jäsenyhdistykset ilmoittavat tällaiset jäsenmaksut Verohallinnolle vuosi-ilmoituksella 3766 (Työmarkkinajärjestöjen ja työttömyyskassojen vuosi-ilmoitus ammattiyhdistysjäsenmaksuista ja työttömyyskassamaksuista 2019).

Muiden järjestöjen jäsenmaksut verotuksessa

Muiden kuin yllä mainittujen työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut eivät ole TVL 31 §:ssä tarkoitettuja työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksuja. Esimerkiksi erilaisten työmarkkinajärjestön yhteistyöjärjestöjen tai tietyn ammattikunnan oman yhdistyksen jäsenmaksut eivät ole työmarkkinajärjestön jäsenmaksuna vähennyskelpoisia eikä tällaisia jäsenmaksuja myöskään ilmoiteta Verohallinnolle vuosi-ilmoituksella 3766.

Tällaisen muun yhteistyöjärjestön tai yhdistyksen jäsenmaksu voi kuitenkin olla palkansaajan verotuksessa vähennyskelpoinen TVL 29 §:ssä tarkoitettuna palkkatulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneena kuluna. Maksu on vähennyskelpoinen, jos se on ammatin tai liiketoiminnan harjoittamisen edellytyksenä taikka sitä voidaan muuten pitää tulon hankkimisesta johtuneena kustannuksena. Palkansaajalle tulonhankkimiskuluna vähennyskelpoiseksi jäsenmaksuksi on yleensä hyväksytty myös se osa yhdistyksen jäsenmaksua, joka on korvausta jäsenyyden perusteella saatavasta yhdistyksen ammattiasioita käsittelevästä ammattilehdestä.

Palkansaajan on itse ilmoitettava ja vaadittava tällaisten muiden järjestöjen jäsenmaksujen vähentämistä tulonhankkimiskuluna veroilmoituksellaan. Käytännössä palkansaaja voi vähentää tällaisia jäsenmaksuja verotuksessa vain siltä osin kuin hänen tulonhankkimiskulujensa yhteismäärä ylittää palkansaajille viran puolesta myönnettävän 750 euron tulonhankkimisvähennyksen määrän (TVL 95 §:n 1 momentin 4 kohta).

Verohallinnon ohjeessa Tulonhankkimiskulut ansiotuloista on kerrottu tarkemmin erilaisten tulonhankkimiskulujen vähentämisestä ansiotuloista.

johtava veroasiantuntija Tero Määttä

johtava veroasiantuntija Raili Knuutinen