Avainsanat:

Lotto- ja muiden arpajaisvoittojen jakaminen usean henkilön kesken

Diaarinumero
A150/200/2017

Asian kuvaus

Kannanotossa käsitellään sitä, milloin osuus arpajaisvoitosta on saajalleen verovapaa arpajaisvoitto ja milloin lahjaveronalainen lahja.

Tämä kannanotto ei koske pokeritulojen verotusta eikä pokerinpelaajien välisiä voitonjakosopimuksia. Pokeritulojen verotusta on käsitelty erikseen Verohallinnon ohjeessa Pokeritulojen verotuksesta.

Taustaa

Tuloverolain 85 §:n mukaan Suomesta ja muualta Euroopan talousalueelta (ETA-alueelta) saadut arpajaisvoitot ovat saajalleen verovapaata tuloa. ETA-alueen ulkopuolelta saadut arpajaisvoitot ovat saajalleen veronalaista ansiotuloa. Perintö- ja lahjaverolain 18 §:n mukaan lahjaveroa on suoritettava, kun omaisuus lahjana siirtyy toiselle.

Porukkasopimuksen perusteella saatu arpajaisvoitto

Arpajaisiin on mahdollista osallistua siten, että useampi henkilö sitoutuu jakamaan arpajaisvoiton keskenään kunkin sijoittaman rahapanoksen mukaisessa suhteessa. Jos sopimus yhdessä pelaamisesta eli niin sanottu porukkasopimus on tehty ennen arvontaa, voidaan ETA-alueelta saatua arpajaisvoittoa pitää kaikkien sopimuskumppaneiden osalta tuloverolain 85 §:n mukaisena verovapaana arpajaisvoittona. Tällöin arpajaisvoiton jakaminen sopimuskumppaneiden kesken ei johda lahjaveroseuraamuksiin.

Jos yhdessä pelaaminen perustuu ennen arvontaa tehtyyn sopimukseen, merkitystä ei ole sillä, millä tavalla voitto maksetaan. Arpajaisvoitto voidaan maksaa niin sanotulle porukkasopimuksen vetäjälle, jonka tehtävänä on tilittää voitto-osuudet kullekin sopimuskumppanille. Toisaalta arpalipuke on voitu jo ostohetkellä jakaa useaan osaan siten, että kukin lipuke oikeuttaa itsenäisesti lunastamaan tietyn suuruisen voitto-osuuden.

Sopimus yhdessä pelaamisesta voi perustua kirjalliseen tai suulliseen sopimukseen. Sopimuksen osapuolten on kuitenkin kyettävä näyttämään, että sopimus on tehty ennen arvontaa. Tämän vuoksi on suositeltavaa, että sopimus yhdessä pelaamisesta tehdään kirjallisesti.

Jos sopimus yhdessä pelaamisesta tehdään vasta arvonnan jälkeen, kyseessä ei ole aito yhdessä pelaaminen. Yhdessä pelaamisesta ei ole kyse silloinkaan, kun arvonnan jälkeen tehty sopimus yhdessä pelaamisesta päivätään tehdyksi ennen arvontaa. Edellä mainituissa tilanteissa arpalipukkeen arvontahetkellä omistaneen henkilön muille antamat osuudet voitosta ovat saajilleen lahjaa.

Arpajaisvoiton lahjoittaminen

Jos sopimusta yhdessä pelaamisesta ei ole tehty ennen arvontaa, arpajaisvoiton saajana pidetään arpalipukkeen arvontahetkellä omistanutta henkilöä. Jos arpajaisvoiton saaja antaa voiton tai sen osan muulle henkilölle, kyseessä on perintö- ja lahjaverolain 18 §:n mukainen lahja.

Lahjan arvona pidetään sitä rahamäärää, jonka arpajaisvoiton saaja antaa toiselle henkilölle. Lahjansaaja on velvollinen maksamaan lahjasta lahjaveroa, jos lahjan arvo on vähintään 5000 €.  Samalta antajalta kolmen vuoden kuluessa saadut lahjat otetaan mukaan 5000 euron rajaa laskettaessa. Lahjansaajan on annettava Verohallinnolle lahjaveroilmoitus kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun hän on saanut lahjan haltuunsa.

Arpalipukkeen lahjoittaminen

Jos arpalipukkeen omistaja lahjoittaa arpalipukkeen ennen arvontaa, lahjan arvona pidetään arpalipukkeen mukaisen pelipanoksen määrää eli käytännössä arvan hankintahintaa. Jos taas arpalipuke lahjoitetaan vasta arvonnan jälkeen, lahjan arvona pidetään sitä määrää, jonka suuruisen voiton lunastamiseen arpalipuke oikeuttaa. Lahjoitus tapahtuu sillä hetkellä, kun lahjansaaja saa arpalipukkeen hallintaansa. Merkitystä ei ole sillä, missä vaiheessa lahjansaaja lunastaa voiton arpalipukkeella.

Alaikäisen saama rahapelivoitto

Arpajaislain 14a §:n mukaan alaikäinen ei saa pelata rahapelejä. Alaikäinen voi kuitenkin saada arpalipukkeen lahjaksi. Tällöin lahjan arvo on joko arpalipukkeen pelipanoksen tai voiton määrä riippuen siitä, onko arpalipuke lahjoitettu ennen arvontaa vai sen jälkeen.

Alaikäinen voi olla osallisena porukkasopimuksessa, vaikka ei voikaan itse ostaa arpalipuketta. Jos alaikäinen on mukana ennen arvontaa tehdyssä porukkasopimuksessa, katsotaan alaikäisen saaneen osuuden arpalipukkeesta lahjaksi ennen arvontaa. Tällöin mahdollinen arpajaisvoitto on myös alaikäiselle TVL 85 §:n mukainen verovapaa arpajaisvoitto samaan tapaan kuin muillekin porukkasopimuksen osapuolille.

Kansainväliset tilanteet

Perintö- ja lahjaverolain 18 §:n mukaan lahjaveroa on suoritettava, jos lahjanantaja tai lahjansaaja asui lahjoitushetkellä Suomessa. Jos lahjanantaja ja lahjansaaja molemmat asuivat lahjoitushetkellä ulkomailla, rahalahjasta tai arpalipukkeen lahjoituksesta ei tarvitse maksaa lahjaveroa Suomeen.

Verosopimukset eivät yleensä rajoita Suomen sisäiseen lainsäädäntöön perustuvaa lahjaverovelvollisuutta. Pohjoismaiden välisen perintö- ja lahjaverosopimuksen, jossa on mukana Suomen lisäksi Tanska ja Islanti, määräyksistä kuitenkin johtuu, että rahalahjan verotusoikeus on yleensä vain lahjanantajan asuinvaltiolla.

Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista annetun pöytäkirjan 13 artiklan mukaiset unionin virkamiesten ja muun henkilöstön erioikeudet eivät koske lahjaverotusta. Pöytäkirja ei siten rajoita Suomen sisäiseen lainsäädäntöön perustuvaa lahjaverovelvollisuutta. Tästä johtuen Suomessa olevan EU:n Kemikaaliviraston henkilökunnan lahjaverovelvollisuus määräytyy perintö- ja lahjaverolain säännösten mukaisesti.

Laiminlyönnin seuraamukset

Jos lahjansaaja jättää antamatta veronalaisesta lahjasta lahjaveroilmoituksen, Verohallinto määrää lahjansaajalle veron verotuksen oikaisua verovelvollisen vahingoksi koskevien säännösten nojalla. Lisäksi Verohallinto voi määrätä lahjansaajalle veronkorotuksen. Lahjaveroilmoituksen laiminlyönti voi täyttää myös verorikoksen tunnusmerkistön. Verorikoksesta voi olla kyse myös, jos lahjan saaja tai antaja veroa välttääkseen antaa veroviranomaiselle vääriä tietoja, kuten väärän tiedon siitä ajankohdasta, milloin porukkasopimus on tehty. Verohallinnosta annetun lain 28 §:n mukaan Verohallinnolla on oikeus ilmoittaa verorikosta tai muuta verotukseen liittyvää rikosta koskeva asia esitutkintaviranomaiselle.

Verohallinto voi jättää rikosilmoituksen tekemättä jos veronkorotus harkitaan riittäväksi seuraamukseksi. Asiaa arvioitaessa otetaan huomioon teon tai laiminlyönnin vakavuus ja toistuvuus, odotettavissa oleva rangaistus, tekoon tai laiminlyöntiin liittyvän veron määrä, veronkorotuksen suuruus sekä verovelvolliselle teosta tai laiminlyönnistä mahdollisesti aiheutuneet muut seuraukset. Suuren arpajaisvoiton lahjoittamiseen liittyvä laiminlyönti voi täyttää törkeän veropetoksen tunnusmerkistön, josta voidaan tuomita vankeuteen enintään neljäksi vuodeksi. Jos kysymyksessä olisi törkeä veropetos, rikosilmoitus on aina tehtävä.

Määräaika verotuksen oikaisulle verovelvollisen vahingoksi on tavanomaista pidempi rikosperusteisessa verotuksen oikaisussa. Verohallinto voi toimittaa verotuksen tai oikaista verotusta verovelvollisen vahingoksi vielä vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana syyttäjä on nostanut syytteen veropetosasiassa. Esimerkiksi törkeän veropetoksen syyteoikeus vanhenee kymmenessä vuodessa. 

Kannanotto

Jos sopimus yhdessä pelaamisesta (porukkasopimus) on tehty ennen arvontaa, voidaan ETA-alueelta saatua arpajaisvoittoa pitää kaikkien sopimuskumppaneiden osalta tuloverolain 85 §:n mukaisena verovapaana arpajaisvoittona. Jos alaikäinen on mukana porukkasopimuksessa, myös hänen saamaa osuutta voitosta pidetään arpajaisvoittona.

Jos sopimusta yhdessä pelaamisesta ei ole tehty ennen arvontaa, arpajaisvoiton saajana pidetään arpalipukkeen arvontahetkellä omistanutta henkilöä. Jos arpajaisvoiton saaja antaa voiton tai osan voitosta muulle henkilölle, kyseessä on perintö- ja lahjaverolain 18 §:n mukainen lahja.

Jos arpalipukkeen omistaja lahjoittaa arpalipukkeen ennen arvontaa, lahjan arvona pidetään arpalipukkeen mukaisen pelipanoksen määrää.

 

johtava veroasiantuntija Sami Varonen

johtava veroasiantuntija Taneli Lallukka