Verohallinnon nimissä on lähetetty huijausviestejä. Lue lisää huijauksista

Lotto- ja muiden arpajaisvoittojen jakaminen usean henkilön kesken

Antopäivä
1.1.2024
Diaarinumero
VH/6915/00.01.00/2023
Korvaa ohjeen
VH/2796/00.01.00/2023

Asian kuvaus

Kannanotossa käsitellään sitä, milloin osuus arpajaisvoitosta on saajalleen verovapaa arpajaisvoitto ja milloin lahjaveronalainen lahja tai veronalaista tuloa.

Kannanottoa on päivitetty ja siinä on huomioitu 1.1.2024 voimaan tullut edellytys tunnistautua raaputusarpojen ostamisen ja voiton lunastuksen yhteydessä.

Tämä kannanotto ei koske pokeritulojen verotusta eikä pokerinpelaajien välisiä voitonjakosopimuksia. Pokeritulojen verotusta on käsitelty erikseen Verohallinnon ohjeessa Pokeritulojen verotuksesta.

Taustaa

Sovellettava sääntely

Tuloverolain (30.12.1992/1535, TVL) 29 §:n mukaan verovelvollisen rahana tai rahanarvoisena etuutena saamat tulot ovat säädetyin rajoituksin veronalaisia. TVL 85 §:n mukaan arpajaisverolain 2 §:ssä tarkoitetusta tai Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa sen lainsäädännön mukaisesti toimeenpannuista arpajaisista saatu voitto ei ole veronalaista tuloa. Euroopan talousalueen (ETA-alueen) ulkopuolelta saadut arpajaisvoitot ovat saajalleen muuta veronalaista ansiotuloa.

Arpajaisverolain (26.6.1992/552) 2 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan arpajaisilla tarkoitetaan arpajaislain 3 §:ssä tarkoitettuja rahapelejä ja 3 a §:ssä tarkoitettuja muita arpajaisia sekä arpajaislain 56 §:ssä tarkoitettujen peliautomaattien ja pelilaitteiden pitämistä yleisön käytettävänä. Saman säädöksen 2 kohdan mukaan arpajaisilla tarkoitetaan myös muuta kuin arpajaislainsäädännössä tarkoitettua julkisesti järjestettyä arvontaa, arvaamista, vedonlyöntiä tai niihin rinnastettavaa, sattumasta osaksi tai kokonaan riippuvaa menettelyä, jossa voi voittaa rahaa tai rahanarvoisen etuuden, jota ei ole pidettävä kohtuullisena vastikkeena jostakin suorituksesta eikä ennakkoperintälaissa (1118/1996) tarkoitettuna palkkana.

Arpajaislain (23.11.2001/1047) 2 §:n mukaan arpajaisilla tarkoitetaan toimintaa, johon osallistutaan vastiketta vastaan ja jossa osallistuja voi saada kokonaan tai osittain sattumaan perustuvan rahanarvoisen voiton. Arpajaislain 3 §:n mukaan rahapeleillä tarkoitetaan sellaisia arpajaisia, joista pelaaja voi voittaa rahaa. Arpajaislain 11 §:n mukaan Veikkaus Oy:llä on yksinoikeus rahapelien toimeenpanemiseen Suomessa.

Perintö- ja lahjaverolain (12.7.1940/378, PerVL) 18 §:n mukaan lahjaveroa on suoritettava, kun omaisuus lahjana siirtyy toiselle.

Porukkapelin perusteella saatu arpajaisvoitto

Veikkaus Oy:n toimeenpanemia rahapelejä, kuten veikkaus- ja vedonlyöntipelejä, on mahdollista pelata ns. porukkapelinä. Porukkapelillä tarkoitetaan peliä, joka on jaettu porukkaosuuksiin. Peliin voi osallistua ostamalla porukkaosuuden.

Arpajaislain 14 §:n 1 momentin mukaan Veikkaus Oy:n on rahapelejä toimeenpantaessa rekisteröitävä pelaaja, avattava pelaajalle pelitili ja varmistettava, että pelaaja voi pelata rahapelejä ainoastaan Veikkaus Oy:n rekisteröityneeksi pelaajaksi tunnistautuneena.

Arpajaislain mukainen tunnistautuminen tarkoittaa sitä, että myös jokaisen porukkapelistä osuuden ostavan henkilön tulee tunnistautua. Arpajaisvoitot maksetaan vain tunnistautuneille asiakkaille. Tuloverolain 85 §:n mukaisena verovapaana arpajaisvoittona voidaan pitää vain tunnistautuneelle pelaajalle maksettua arpajaisvoittoa.

Jos henkilö voiton maksamisen jälkeen antaa voiton tai osan siitä toiselle henkilölle, kyseessä on perintö- ja lahjaverolain 18 §:n mukainen lahja. Jos voiton lunastanut henkilö jakaa yksin saamansa arpajaisvoiton toisten henkilöiden kanssa ennen arvontaa tehdyn yhdessä pelaamista koskevan sopimuksen perusteella, arpajaisvoitto on verovapaa vain tunnistautuneelle ja voiton lunastaneelle pelaajalle ja muiden sopimuksen osapuolten saama tulo katsotaan muuksi veronalaiseksi ansiotuloksi.

Vastaavia periaatteita sovelletaan lähtökohtaisesti myös muihin kuin Suomesta saatuihin arpajaisvoittoihin. Arpajaisvoiton saajaksi katsotaan kyseisen maan lainsäädännön mukaisesti arpajaisiin tunnistautuneena osallistunut henkilö tai peliin osallistunut henkilö, jolle voitto on maksettu. ETA-alueelta saatu arpajaisvoitto on saajalleen TVL 85 §:n mukaista verovapaata tuloa. ETA-alueen ulkopuolelta saatu arpajaisvoitto on saajalleen muuta veronalaista ansiotuloa.

Raaputusarvan perusteella saatu arpajaisvoitto

Arpajaislain 14 §:n 1 momentin mukaista tunnistautumista sovelletaan 1.1.2024 alkaen myös muihin kuin sähköisesti toimeenpantaviin raha-arpajaisiin. Tämä tarkoittaa, että Veikkaus Oy:n raaputusarpojen ostaminen, voiton lunastus sekä osallistuminen arpoihin liittyvään lisäarvontaan edellyttää 2024 alkaen tunnistautumista. Voiton voi lunastaa vain se henkilö, joka on tunnistautunut ostaessaan arvan. Käytännössä raaputusarpoja ei voi jatkossa ostaa lahjaksi.

1.1.2024 tai sen jälkeen ostetun raaputusarvan perusteella saatu voitto on TVL 85 §:n mukainen verovapaa arpajaisvoitto vain arvan ostaneelle henkilölle, joka voi lunastaa voiton. Voiton tai sen osan antaminen toiselle henkilölle on saajalle perintö- ja lahjaverolain 18 §:n mukainen veronalainen lahja.

Alaikäisen saama rahapelivoitto

Arpajaislain 14 a §:n mukaan alaikäinen ei saa pelata rahapelejä. Alaikäisen ei ole mahdollista tunnistautua Veikkaus Oy:n rekisteröityneeksi pelaajaksi ja siten esimerkiksi ostaa osuutta porukkapeliin tai raaputusarpaa. Koska voitot maksetaan vain tunnistautuneille pelaajille, ei alaikäinen voi saada arpajaislaissa tarkoitetuista rahapeleistä TVL 85 §:n mukaista verovapaata arpajaisvoittoa. Voiton tai sen osan siirtäminen alaikäiselle katsotaan aina perintö- ja lahjaverolain 18 §:n mukaiseksi lahjaksi.

Jos alaikäinen osallistuu itsenäisesti jossain toisessa ETA-valtiossa toimeenpantaviin arpajaisiin kyseisen valtion lainsäädännön mahdollistamalla tavalla, on myös hänelle maksettava arpajaisvoitto TVL 85 §:n mukainen verovapaa arpajaisvoitto.

Arpajaisvoiton lahjoittaminen

Jos arpajaisvoiton saaja antaa voiton tai sen osan toiselle henkilölle, kyseessä on perintö- ja lahjaverolain 18 §:n mukainen lahja.

Lahjan arvona pidetään sitä rahamäärää, jonka arpajaisvoiton saaja antaa toiselle henkilölle. Lahjansaaja on velvollinen maksamaan lahjasta lahjaveroa, jos lahjan arvo on vähintään 5 000 euroa.  Samalta antajalta kolmen vuoden kuluessa saadut lahjat otetaan mukaan 5 000 euron rajaa laskettaessa. Jos lahjasta on maksettava lahjaveroa, lahjansaajan on annettava Verohallinnolle lahjaveroilmoitus kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun hän on saanut lahjan haltuunsa.

Lahjaverotus kansainvälisissä tilanteissa

Perintö- ja lahjaverolain 18 §:n mukaan lahjaveroa on suoritettava, jos lahjanantaja tai lahjansaaja asui lahjoitushetkellä Suomessa. Jos sekä lahjanantaja että lahjansaaja asuivat lahjoitushetkellä ulkomailla, lahjasta ei tarvitse maksaa lahjaveroa Suomeen.

Laiminlyönnin seuraamukset

Jos lahjansaaja jättää antamatta veronalaisesta lahjasta lahjaveroilmoituksen, Verohallinto voi lahjaveron lisäksi määrätä lahjansaajalle veronkorotuksen. Lahjaveroilmoituksen laiminlyönti voi täyttää myös verorikoksen tunnusmerkistön. Verorikoksesta voi olla kyse myös, jos lahjansaaja tai -antaja veroa välttääkseen antaa veroviranomaiselle vääriä tietoja. Verohallinnosta annetun lain (11.6.2010/503) 28 §:n mukaan Verohallinnolla on oikeus ilmoittaa verorikosta tai muuta verotukseen liittyvää rikosta koskeva asia esitutkintaviranomaiselle.

Verohallinto voi jättää rikosilmoituksen tekemättä, jos veronkorotus harkitaan riittäväksi seuraamukseksi. Asiaa arvioitaessa otetaan huomioon teon tai laiminlyönnin vakavuus ja toistuvuus, odotettavissa oleva rangaistus, tekoon tai laiminlyöntiin liittyvän veron määrä, veronkorotuksen suuruus sekä verovelvolliselle teosta tai laiminlyönnistä mahdollisesti aiheutuneet muut seuraukset. Suuren arpajaisvoiton lahjoittamiseen liittyvä laiminlyönti voi täyttää törkeän veropetoksen tunnusmerkistön, josta voidaan tuomita vankeuteen enintään neljäksi vuodeksi. Jos kysymyksessä olisi törkeä veropetos, rikosilmoitus on aina tehtävä.

Määräaika verotuksen oikaisulle verovelvollisen vahingoksi on tavanomaista pidempi rikosperusteisessa verotuksen oikaisussa. Verohallinto voi toimittaa verotuksen tai oikaista verotusta verovelvollisen vahingoksi vielä vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana syyttäjä on nostanut syytteen veropetosasiassa. Esimerkiksi törkeän veropetoksen syyteoikeus vanhenee kymmenessä vuodessa. 

Kannanotto

Suomessa toimeenpantavasta porukkapelistä saatu voitto on TVL 85 §:n mukainen verovapaa arpajaisvoitto vain pelistä osuuden ostaneille tunnistautuneille pelaajille. Vastaavasti raaputusarvan perusteella saatu voitto on verovapaa vain tunnistautuneelle arvan ostaneelle ja voiton lunastaneelle henkilölle.

Jos arpajaisvoiton saaja antaa voiton tai osan siitä toiselle henkilölle, kyseessä on perintö- ja lahjaverolain 18 §:n mukainen lahja. Jos voiton lunastanut henkilö jakaa yksin saamansa arpajaisvoiton toisten henkilöiden kanssa ennen arvontaa tehdyn yhdessä pelaamista koskevan sopimuksen perusteella, arpajaisvoitto on verovapaa vain tunnistautuneelle ja voiton lunastaneelle pelaajalle ja muiden sopimuksen osapuolten saama tulo katsotaan muuksi veronalaiseksi ansiotuloksi.

Muista maista saatuihin arpajaisvoittoihin voidaan soveltaa vastaavia periaatteita. Arpajaisvoiton saajaksi katsotaan kyseisen maan lainsäädännön mukaisesti arpajaisiin tunnistautuneena osallistunut henkilö tai peliin osallistunut henkilö, jolle arpajaisten toimeenpanija on maksanut voiton. ETA-alueelta saatu arpajaisvoitto on saajalleen TVL 85 §:n mukaista verovapaata tuloa. ETA-alueen ulkopuolelta saatu arpajaisvoitto on saajalleen muuta veronalaista ansiotuloa.

johtava veroasiantuntija Olavi Tuomi

ylitarkastaja Heli Annala

Usein kysyttyä

(lisätty 1.1.2024)

Kysymys 1: Koskeeko kannanotto raaputusarpoja, jotka on ostettu vuoden 2023 puolella mutta lunastetaan vuonna 2024?

Vastaus: Kannanotto koskee vain 1.1.2024 tai sen jälkeen ostettuja raaputusarpoja. Vuoden 2023 puolella ostettuihin raaputusarpoihin sovelletaan vuonna 2023 voimassa ollutta kannanottoa, vaikka ne lunastettaisiin vuoden 2024 aikana.

(lisätty 1.6.2023)

Kysymys 2: Miten verovapaa arpajaisvoitto voi muuttua verotettavaksi tuloksi, kun verovapaan voiton jakamisesta on sovittu esimerkiksi kahdenkeskisellä sopimuksella?

Vastaus: Tämän kannanoton taustalla on muuttunut arpajaislaki ja kenen voidaan katsoa osallistuneen arpajaisiin lainsäädännön muutoksen jälkeen. Koska arpajaislaissa pelaamisen edellytyksenä on pelaajan tunnistautuminen ja mahdollinen voitto maksetaan vain tälle tunnistautuneelle pelaajalle, arpajaisiin osallistuneeksi ja tuloverolain 85 §:n mukaisen verovapaan arpajaisvoiton saajaksi katsotaan vain tunnistautuneena pelannut henkilö tai henkilöt. Mikäli saatua tuloa tämän jälkeen jaetaan muille henkilöille, ei kyseessä ole verovapaa arpajaisista saatu voitto.

Kysymys 3: Miksi porukkasopimuksen perusteella jaettua voittoa ei katsota lahjaksi?

Vastaus: Arpajaisvoittoa jaettaessa toiselle henkilölle, tulo voi olla tilanteesta riippuen saajalleen joko lahjaveronalainen lahja tai tuloverotuksessa veronalaista ansiotuloa. Lahjalle tunnusomaista on vastikkeettomuus ja lahjanantajan lahjoitustarkoitus. Ansiotulona verottaminen voi arpajaisvoittojen kohdalla tulla kyseeseen, jos peliin tunnistautuneena osallistunut henkilö jakaa itse saamaansa arpajaisvoittoa eteenpäin toisille henkilöille heidän yhdessä pelaamista koskevan sopimuksen perusteella eikä osaa voitosta ole tällöin tarkoitettu antaa lahjana. Tuloverotuksen laajaa tulokäsitettä on rajattu esimerkiksi TVL 85 §:n arpajaisvoiton verovapaudella. Mikäli tuloa ei ole erikseen säädetty verovapaaksi, se on TVL 29 §:n nojalla veronalaista. Tuolloin kyse ei ole muille kuin peliin osallistuneelle henkilölle enää arpajaisvoitosta vaan muusta ansiotulosta, jonka verotukseen ei voi soveltaa TVL 85 §:n verovapautta.

Kysymys 4: Jos porukkasopimus on luonteeltaan toistaiseksi voimassa oleva, muuttuuko verotuskäytäntö näiden osalta 1.6. jälkeen saatujen voittojen osalta tai mahdollisesti jonain muuna ajankohtana?

Vastaus: Kannanottoa sovellettaessa merkitystä on pelin ostohetkellä. Jos peli on ostettu ennen 15.5.2023, sovelletaan vanhaa kannanottoa sen ajan kuin peli on voimassa (max. 10 viikkoa). Vaikka henkilöt ovat tehneet yhdessä toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen mutta vain yksi pelaaja tunnistautuu ja osallistuu arpajaisiin 15.5.2023 jälkeen, mahdollinen arpajaisvoitto on kannanoton mukaisesti verovapaata vain tälle henkilölle 1.6.2023 jälkeen.

Kysymys 5: Koska Verohallinnon kannanotto tulee voimaan 1.6.2023, miten Verohallinto tulkitsee ennen 1.6.2023 päivättyjä sopimuksia ottaen huomioon, että pelaajat ovat voineet tehdä porukkasopimuksen ennen kesäkuuta tai jopa ennen tunnistautumisen laajentumista 15.5. Taustana kysymykselle on, että sopimus voi kohdistua esimerkiksi kestopeliin, joka on voimassa 10 viikkoa pelin ostohetkestä. Voiko saadun voiton verotustulkinta muuttua kesken kestoloton voimassaolon vai määräytyykö voittojen jakamista koskeva kannanotto sopimuksen tekohetken ja pelin ostohetken mukaan?

Vastaus: Kannanotto koskee vain 15.5.2023 jälkeen ostettuja pelejä ja jos arpajaisista saatu voitto maksetaan 1.6. tai sen jälkeen. Ennen 15.5. pelattuihin kestopeleihin sovelletaan edelleen vanhaa kannanottoa pelin voimassaoloajan.

Kysymys 6: Veikkauksen pelit ovat hyvin erilaisia, koska Veikkaus toimeenpanee myös raha-automaattipelejä ja kasinopelejä, joissa myös arpajaislaissa edellytetään tunnistautumista. Verohallinnon kannanotossa ei asiasta erikseen mainita, mutta koskeeko porukkasopimista koskeva linjaus kaikkien Veikkauksen pelien voittoja?

Vastaus: Tämä kannanotto koskee lähtökohtaisesti kaikkea tunnistautuneena arpajaisiin osallistumista. Poikkeus tästä on kannanoton ulkopuolelle rajattu pokeritulojen verotus ja pokerinpelaajien väliset voitonjakosopimukset, josta on annettu omat ohjeensa. Lisätietoa syventävästä ohjeesta: Pokeritulojen verotuksesta.

Sivu on viimeksi päivitetty 1.1.2024