Vastaa vero.fi:n kävijäkyselyyn. Kerro mielipiteesi ja auta meitä parantamaan sivustoa. Siirry kyselyyn (Webropol, avautuu uuteen ikkunaan)

Työnantaja maksaa työntekijän puolesta tämän pakollisen eläkevakuutusmaksun

Antopäivä
1.4.2025
Diaarinumero
VH/1185/00.01.00/2025

Asian kuvaus

Tässä kannanotossa käsitellään, miten työnantajan työntekijän puolesta maksamaa lakisääteisen työeläkevakuutusmaksun (TyEL-maksu) maksuosuutta käsitellään verotuksessa.

Kannanottoa on täsmennetty ottamalla huomioon eri tilanteet, joissa työnantaja maksaa työntekijän puolesta tämän TyEL-maksun. Kannanottoon on lisätty laskentaesimerkkejä ja tehty muita vähäisiä täsmennyksiä. Ohjeen esimerkeissä on käytetty työntekijän työeläkevakuutusmaksun määrää vuonna 2025.

Kannanotossa ei käsitellä tietojen ilmoittamista tulorekisteriin.

Taustaa

Sovellettavat säännökset

Työntekijän eläkevakuutusmaksusta (TyEL-maksu) säädetään työntekijän eläkelaissa (395/2006, TyEL). Työnantajan on kyseisen lain perusteella lähtökohtaisesti järjestettävä työntekijälleen eläketurva palkanmaksua seuraavan kuukauden aikana (TyEL 141 §:n 1 momentti). Eläketurvan kustantamiseksi peritään työeläkevakuutusmaksu, joka koostuu työnantajan ja työntekijän maksusta (TyEL 152 §:n 1 momentti). Työnantaja vastaa eläkelaitokselle myös työntekijän työeläkevakuutusmaksun osuudesta (TyEL 152 §:n 2 momentti).

Eläkevakuutusmaksun määrä lasketaan työntekijän eläkelain säännösten mukaisesti palkasta (työansiosta). Maksun määrä lasketaan palkasta ennen ennakonpidätyksen toimittamista. Työnantaja perii työntekijän osuuden työeläkevakuutusmaksusta tämän palkasta ennakonpidätyksen vähentämisen jälkeen. Työnantaja maksaa työeläkevakuutusmaksun kokonaisuudessaan sille eläkelaitokselle, jossa työnantaja on järjestänyt työntekijänsä eläketurvan.

Jos työntekijän työeläkevakuutusmaksu on ilmeisen virheen vuoksi jäänyt palkanmaksun yhteydessä pidättämättä, työnantaja voi pidättää edellisen palkanmaksun yhteydessä pidättämättä jääneen maksun enintään kahden seuraavan palkanmaksun yhteydessä (TyEL 154 §:n 1 momentti). Jos työntekijälle ei palkanmaksun yhteydessä ole maksettu työntekijän työeläkevakuutusmaksun pidättämiseen riittävää rahapalkkaa ja hänelle kuitenkin kertyy eläketurvaa, työnantaja voi pidättää työntekijän työeläkevakuutusmaksun vuoden kuluessa seuraavien palkanmaksujen yhteydessä (TyEL 154 §:n 2 momentti).

Työnantajan sairausvakuutusmaksusta annetun lain (771/2016, TaSavaL) mukaan työnantaja maksaa työnantajan sairausvakuutusmaksun työntekijöille maksettavien palkkojen yhteismäärän perusteella (TaSavaL 5 §:n 1 momentti).

Tuloverolain (1535/1992, TVL) 61 §:n 2 momentin mukaan veronalaista ansiotuloa on muun ohessa työsuhteen perusteella saatu palkka ja siihen rinnastettava tulo. Ennakkoperintälain (1118/1996, EPL) 13 §:n 1 momentin mukaan palkalla tarkoitetaan kaikenlaatuista palkkaa, palkkiota, etuutta ja korvausta, joka saadaan työ- tai virkasuhteessa. Työnantajan työntekijän puolesta maksama eläkevakuutusmaksu on muuna kuin rahana saatua palkkaa eli maksun määrä on työntekijän saama veronalainen luontoisetu (EPL 13 §:n 3 momentti).

TVL 96 §:n 1 momentin mukaan työntekijä saa vähentää puhtaasta ansiotulostaan lakisääteisen työntekijän eläkemaksun.

Kannanotto

Jos työnantaja maksaa työntekijän osuuden TyEL-maksusta, työnantajan työntekijän puolesta maksama määrä on työntekijän veronalaista palkkaa (luontoisetua), josta työnantajan on toimitettava ennakonpidätys ja maksettava työnantajan sairausvakuutusmaksu. Työnantajan maksama työntekijän TyEL-maksu voi vaikuttaa työeläkevakuutusmaksun perusteena olevaan työansioon. Työnantajan työntekijän puolesta maksama työntekijän TyEL-maksu lisätään työntekijän muuhun bruttopalkkaan.

Ennakonpidätys lasketaan ja toimitetaan koko bruttopalkasta, ennen työntekijän TyEL-maksun vähentämistä. Työnantajan työntekijän puolesta maksama työntekijän TyEL-maksu luetaan mukaan työnantajan sairausvakuutusmaksun perusteeseen.

Työnantajan työntekijän puolesta maksama työntekijän TyEL-maksun määrä korottaa työntekijän ennakonpidätyksen alaisen bruttotulon määrää, mutta sillä ei ole vaikutusta työntekijän verotettavan tulon määrään. Tämä johtuu siitä, että työntekijä saa maksuosuutensa suuruisen vähennyksen verotuksessaan.

Jos työnantaja maksaa työntekijän puolesta tämän TyEL-maksun, vaikka sen periminen palkasta olisi vielä mahdollista TyEL 154 §:n perusteella, luetaan työnantajan maksama TyEL-maksu pääsääntöisesti työeläkevakuutusmaksun perusteena olevaan työansioon.

Esimerkki 1: Työntekijän palkka on 3 000 euroa. Lisäksi on sovittu, että työnantaja maksaa työntekijän puolesta tämän TyEL-maksun. Työntekijän muuta kuin rahana maksettua palkkaa eli muuta luontoisetua on työnantajan maksama työntekijän TyEL-maksu 214,50 euroa (3 000 euron palkasta). Ennakonpidätyksen alaisen palkan määrä on siten yhteensä 3 214,50 euroa. Työnantajan maksama työntekijän TyEL-maksu luetaan työeläkevakuutusmaksun perusteena olevaan työansioon, koska työeläkevakuutusmaksun periminen työntekijän palkasta olisi ollut mahdollista.

Jos työeläkevakuutusmaksun periminen työntekijän palkasta ei ole enää mahdollista TyEL 154 §:n perusteella, työnantajan maksamaa työntekijän TyEL-maksua ei lueta työeläkevakuutusmaksun perusteena olevaan työansioon eikä siitä siten makseta työeläkevakuutusmaksua.

Esimerkki 2: Työnantaja maksaa työntekijän puolesta tämän TyEL-maksun, koska sen periminen työntekijän palkasta ei ole enää mahdollista. Työntekijän TyEL-maksu on 214,50 euroa. Työntekijän muuta kuin rahana maksettua palkkaa eli muuta luontoisetua on työnantajan maksama työntekijän TyEL-maksu. Työnantajan maksamaa työntekijän TyEL-maksua ei lueta työeläkevakuutusmaksun perusteena olevaan työansioon, koska työeläkevakuutusmaksun periminen työntekijän palkasta ei ole enää mahdollista.

Luontoisetuna käsiteltyjen eläkevakuutusmaksujen ilmoittamista tulorekisteriin on ohjeistettu tulorekisteri.fi-sivuilla.

johtava veroasiantuntija Tero Määttä

johtava veroasiantuntija Kaija Selkäinaho

Sivu on viimeksi päivitetty 1.4.2025