KVL:2018/42

Antopäivä
27.9.2018
Diaarinumero
A48/8210/2018
Arvonlisäverotus, Suoritettava vero, Verokanta, Kulttuuri- ja viihdetilaisuuksien ja laitosten pääsymaksu, Liikuntapalvelu

Hakijayhtiö tarjosi asiakkaille palvelua, jossa vastiketta vastaan asiakas sai kahden tunnin ajaksi pääsyn saunatiloihin, spa-alueelle, takkahuoneeseen, mereen johtavalle laiturille ja uimatikkaille sekä käyttöönsä pukukaapin, pyyhkeen ja pefletin. Palvelun veloitus oli nimeltään joko yleinen pääsymaksu tai yksityisen saunan tilavuokra. Yksityisen saunan tilavuokrasta perittävä maksu oli kiinteä tiettyyn henkilömäärään asti, jonka jälkeen lisähenkilöistä perittiin lisämaksu. Yksityisen tilavuokran maksamalla asiakkaat saivat käyttöönsä kaikki samat tilat ja palvelut kuin yleisen pääsymaksun maksaneet asiakkaat, mutta tämän lisäksi he saivat käyttöönsä yksityiset sauna- ja suihkutilat.

Keskusverolautakunta katsoi, että yleinen pääsymaksu ja yksityisen saunan tilavuokra ovat vastiketta sisällöltään samankaltaisista palveluista, joten niiden verokohtelu määräytyy samoilla perusteilla. Pääsy saunaan muodosti yhdessä muiden hakemuksessa mainittujen suoritteiden kanssa yhden palvelukokonaisuuden, jonka verokohtelu määräytyi yhtenäisesti pääsuoritteen mukaan. Pääsuoritteena oli pidettävä pääsyä saunaan, ja muut suoritteet olivat tälle pääsuoritteelle liitännäisiä.

Keskusverolautakunta katsoi, että pääsy saunaan erosi olennaisesti pääsystä arvonlisäverolain 85 a §:n 1 momentin 4 kohdan luettelossa tarkoitettuihin tilaisuuksiin ja laitoksiin. Yleistä pääsymaksua tai yksityisen saunan tilavuokraa ei siten ollut pidettävä kulttuuri- tai viihdetilaisuuden eikä sellaisen laitoksen pääsymaksuna, joihin kyseistä lainkohtaa voitaisiin soveltaa.

Kun hakemuksessa tarkoitettua palvelukokonaisuutta ei ollut pidettävä myöskään arvonlisäverolain 85 a §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuna palveluna, jolla annetaan mahdollisuus liikunnan harjoittamiseen, keskusverolautakunta katsoi, että hakemuksessa kuvattuihin yleiseen pääsymaksuun ja yksityisen saunan tilavuokraan oli sovellettava yleistä verokantaa.

Ennakkoratkaisu ajalle 27.9.2018 - 31.12.2019.

Arvonlisäverolaki 1 § 1 mom. 1 kohta, 84 §, 85 a § 1 mom. 3-4 kohdat, 85 a § 2 mom., 190 a §

Arvonlisäverodirektiivi (2006/112/EY) 98 artiklan 1 kohta ja 2 kohta sekä liite III kohdat 7, 13 ja 14
EUT asiassa C-499/16 AZ, annetun tuomion kohta 31 ja asiassa C-392/11 Field Fisher Waterhouse LLP, annetun tuomion kohta 17

(ei lainvoimainen)

Päätös julkaistaan vain lyhennelmänä.

Valitettu