KVL:2018/40

Antopäivä
27.9.2018
Diaarinumero
A107/8210/2017
Arvonlisävero, Pysäköintitoiminta

A Oy:llä oli rakennuskohde, johon kuului kolme asunto-osakeyhtiötä (Asunto Oy B, Asunto Oy C ja Asunto Oy D) ja yksi kiinteistöosakeyhtiö (Kiinteistö Oy E).

Ennakkoratkaisuhakemuksen mukaan Kiinteistö Oy E oli jakautumassa kolmeksi erilliseksi yhtiöksi siten, että yksi jakautumisessa muodostettavista kiinteistöosakeyhtiöistä, erillinen pysäköintiyhtiö, harjoitti robotin avulla tiloissaan pysäköintitoimintaa.

Pysäköintiyhtiön pysäköintipaikat olivat samaan rakennuskohteeseen kuuluneiden asunto-osakeyhtiöiden ja kiinteistöosakeyhtiöiden asemakaavassa määriteltyjä velvoitepaikkoja. Velvoitepaikkojen käyttäjillä ei kuitenkaan tällä perusteella ollut oikeutta paikkojen käyttöön, vaan pysäköintilaitoksessa sijaitsevien paikkojen käyttö edellytti aina käyttäjän ja pysäköintiyhtiön kesken erikseen solmittavaa sopimusta autopaikan käytöstä ja siitä suoritettavasta korvauksesta. Käyttäjiltä perittävän vuokran määrä oli markkinaehtoinen ja hinta perustui alueen yleiseen hintatasoon. Pysäköintiyhtiö ei ollut velvollinen luovuttamaan pysäköintipaikkoja rakennuskohteen kokonaisuuteen kuuluneille asunto-osakeyhtiöiden asukkaille tai liiketilojen vuokralaisille eikä näillä ollut etusijaa pysäköintipaikkoihin. Pysäköintilaitos rakennettiin rakennukseen, joka oli hallinnanjakosopimuksen perusteella yksin pysäköintiyhtiön omistuksessa ja hallinnassa, eikä pysäköintiyhtiö harjoittanut muuta kuin pysäköintitoimintaa. Pysäköintiyhtiö toimi omalla riskillään ja hallinnanjakosopimuksen mukaan vastasi kokonaisuudessaan pysäköintilaitoksen automaattisen pysäköintijärjestelmän rakentamisesta, peruskorjauksista ja uudistamisesta sekä hoidosta, huollosta ja kunnossa- ja ylläpidosta kustannuksellaan. Rakennuskohteen kokonaisuuteen kuuluneilla asunto-osakeyhtiöillä ja kiinteistöosakeyhtiöillä ei ollut velvollisuutta osallistua millään tavoin osaksikaan pysäköintilaitoksen rahoittamiseen, rakennuskustannuksiin, ylläpitokustannuksiin tai muihin mahdollisiin pysäköintilaitokseen liittyviin kustannuksiin.

Koska pysäköintiyhtiö ei omistanut asuin- tai liiketiloja, eikä pysäköintiyhtiöllä ollut kaavamääräysten, rakennusluvan tai muunkaan syyn perusteella velvollisuutta luovuttaa pysäköintipaikkoja saman rakennuskohteen kokonaisuuteen kuuluneille asunto-osakeyhtiöiden asukkaille tai kiinteistöosakeyhtiöiden liiketilojen vuokralaisille, pysäköintipaikkojen luovuttaminen ei muodostanut yhtä taloudellista kokonaisuutta asuin- tai liikehuoneiston luovuttamisen kanssa. Kyse oli siten arvonlisäverolain 29 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetusta alueiden vuokrauksesta kulkuneuvojen paikoitusta varten.

Ennakkoratkaisu ajalle 27.9.2018-31.12.2019.

Arvonlisäverolaki 1 § 1 momentti 1 kohta, 27 § 1 momentti, 28 § 1 momentti ja 29 § 1 momentti 5 kohta
Arvonlisäverodirektiivi (2006/112/EY) 2 artikla 1 kohta a ja c alakohta ja 135 artikla 1 kohta I alakohta ja 2 kohta b alakohta
KHO:2016:38
KHO:2018:108
Euroopan unionin tuomioistuimen tuomio asiassa C-173/88, Henriksen

KHO 14.8.2019 T 3637 vuosikirja (ei muutosta)

Sivu on viimeksi päivitetty 17.10.2018