KVL:2016/6

Antopäivä
26.2.2016
Diaarinumero
A75/8210/2015
Elinkeinotulon verotus, Kansainvälinen verotus, Verosopimukset, EU-oikeus, Osinkotulojen verotuksen syrjivyys

Hakemuksessa kuvatussa tilanteessa suomalainen yhtiö maksoi osinkoa saksalaiselle kommanditgesellschaft-muotoiselle yhtymälle, jonka äänettömänä yhtiömiehenä oli Iso-Britanniaan rekisteröity eurooppayhtiö (Societas Europe). Äänetön yhtiömies oli saksalaisen yhtymän tulosta verovelvollinen lukuun ottamatta saksalaiselle vastuunalaiselle yhtiömiehelle maksettavaa pientä hallinnointikorvausta, joka verotettiin saksalaisella vastuunalaisella yhtiömiehellä. Hakemuksessa oli kyse äänettömän yhtiömiehen saksalaisen yhtymän kautta saamaan tuloon liittyvistä verotuskysymyksistä. Saksan ja Iso-Britannian välisen verosopimuksen nojalla tulo oli vapautettu verosta Iso-Britanniassa.

Saksalainen yhtymä oli rinnastettavissa Suomessa lähinnä tuloverolain (TVL) 4 §:n mukaiseen yhtymään ja sitä oli pidettävä TVL:ia sovellettaessa yhtymänä, johon sovellettiin yhtymiä koskevia säännöksiä. Suomen ja Saksan välisen verosopimuksen 3.1 artiklan mukaan saksalainen yhtymä katsottiin verosopimusta sovellettaessa henkilöksi, joka oli verosopimuksiin etuuksiin oikeutettu, ja tilanteeseen sovellettiin Suomen ja Saksan välistä verosopimusta.

Koska Suomella oli lähdevaltiona verotusoikeus Suomesta jaettavaan osinkotuloon verosopimuksen 10.2 artiklan mukaisesti, oli yhtymän asuinvaltion eli Saksan velvollisuus huomioida Suomeen suoritettu lähdevero 23.6 artiklan mukaisesti, huomioiden lisäksi muun muassa verosopimuksen pöytäkirjan 1 b) kohdan määräykset. Koska yhtymä oli Saksan verotuksessa ns. läpivirtausyksikkö ja sitä kautta laskentayksikkö, ja lopullinen veron määrä ja veron suoritusvelvollisuus oli yhtymän osakkailla, oli Saksan 23.6 artiklan mukaisesti tehtävä lähdevaltioon suoritettujen verojen osalta veronvähennykset ja vapautukset verosta yhtymän osakkaille riippumatta siitä, olivatko he Saksassa asuvia vai eivät.

Hakemuksessa kuvatussa tilanteessa Suomesta saatu tulo oli Saksan verotuksessa lähtökohtaisesti verovapaata, lukuun ottamatta osingosta laskettavaa viiden prosentin vähennyskelvottomana kuluna kohdeltavaa osuutta, joka lisättiin verotettavaan tuloon. Tällainen lisäys johtui yksinomaan saaduista verovapaista osinkotuloista, ja se tehtiin riippumatta todellisista kuluista. Hakemuksessa kuvatussa tilanteessa oli katsottava, että osingosta oli Saksassa verovapaata 95 prosenttia, ja veronalaista 5 prosenttia. Siltä osin kun 5 prosentin veronalaisesta osingosta suoritettiin Saksassa tuloveroa, oli Saksa velvollinen poistamaan kaksinkertaisen verotuksen 23 artiklan määräysten mukaisesti toimittaessaan saksalaisen yhtymän verotuksen.

Kun asiassa otettiin huomioon Euroopan unionin toiminnasta annetun sopimuksen sijoittautumisvapautta koskeva 49 artikla sekä Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisukäytäntö, suomalaisen yhtiön saksalaiselle yhtymälle jakama osinko voitiin vapauttaa lähdeverosta rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain 3.1 ja 7 §:n 4 kohdan säännöksistä sekä verosopimuksen määräyksistä riippumatta, kun vastaavassa tilanteessa suomalaisen yhtiön saama osinkotulo suomalaisen yhtymän kautta olisi verovapaata tuloa TVL 16.3 §:n perusteella. Osinkoa ei kuitenkaan vapautettu lähdeverosta siltä osin, kun osingosta suoritettu lähdevero tuli hyvittää verosopimuksen tai toisen valtion kansallisen lain perusteella joko yhtymän, tai yhtymän osakkaan tuloverotuksessa toisessa valtiossa, eikä Suomen lähdeverotusta voitu tältä osin pitää Euroopan unionin oikeuden sijoittautumisvapauden vastaisena.

Ratkaisussa ei otettu kantaa 19.2.2016 allekirjoitetun Suomen ja Saksan välisen uuden verosopimuksen soveltamiseen. Uusi verosopimus ei ollut vielä voimassa eikä sitä sovellettu hakemuksessa tarkoitettuna aikana, vuosina 2015–2016.

Ennakkoratkaisu vuosille 2015 ja 2016.

Sopimus Euroopan unionin toiminnasta 49 artikla EUT:n ratkaisut C-303/07, C-375/12 ja C-170/05 ja C-379/05 Suomen ja Saksan välinen verosopimus (21.5.1982/380, SopS 18) 3, 10 ja 23 artikla Laki rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta 3 ja 7 § Tuloverolaki 4 §

lainvoimainen