KVL:2016/23

Ennakkoratkaisussa oli kyse palvelusta, jossa matkanjärjestäjä vuokraa aluksen miehistöineen järjestämäänsä risteilyä varten.

X Oy on matkanjärjestäjä, joka soveltaa marginaaliverotusmenettelyä palveluihin, jotka se hankkii toiselta elinkeinonharjoittajalta välittömästi matkustajien hyväksi. X Oy hankkii risteilyaluksen miehistöineen sekä hotelli- ja ravintolapalveluineen risteilyn ajaksi, jolloin aluksella kuljetetaan vain X Oy:n asiakkaita. Taloudellinen vastuu kuljetusvälineen täytöstä on X Oy:llä. Varustamo toimii aluksen laivanisäntänä ja X Oy maksaa varustamolle koko aluksen vuokrauksesta ja siihen sisältyvistä muista risteilypalveluista etukäteen sovitun korvauksen.

Euroopan unionin tuomioistuin toteaa ratkaisussaan EUT C-557/11 (Kozak), että arvonlisäverodirektiivin mukaan jäsenvaltioiden on sovellettava erityisjärjestelmää matkatoimistojen liiketoimiin, jos matkatoimistot toimivat omissa nimissään suhteessa asiakkaisiin käyttäen muiden verovelvollisten luovuttamia tavaroita ja suorittamia palveluja matkojen toteuttamisessa. Matkatoimistojen liiketoimiin sovellettavaan erityiseen arvonlisäverojärjestelmään liittyvien sääntöjen pääasiallinen tavoite on niiden vaikeuksien välttäminen, joita taloudellisille toimijoille aiheutuu niistä arvonlisäverodirektiivin yleisistä periaatteista, jotka liittyvät kolmansilta hankittavaa palvelua edellyttävään toimintaan

X Oy ei vuokraa laivaa omaan hallintaansa pitemmäksi ajanjaksoksi toteuttaakseen sillä haluamaansa liiketoimintaa hankkimansa henkilöstön avulla, eikä aluksen miehistö ole X Oy:n vaan varustamon palveluksessa. Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisun EUT C-557/11 perusteluiden mukaisesti arvonlisäverolain 80 §:n määritelmää ”muilta elinkeinonharjoittajilta välittömästi matkustajan hyväksi ostamiaan palveluja” ei tulisi tulkita liian suppeasti, jottei vaarannettaisi arvonlisäverodirektiivissä ja arvonlisäverolaissa matkatoimistopalveluille säädetyn erityisjärjestelmän tarkoitusta ja toimivuutta. Hakemuksessa kuvatuissa olosuhteissa hakijan katsotaan hankkivan kuljetuspalvelun toiselta elinkeinonharjoittajalta välittömästi matkustajan hyväksi, jolloin arvonlisäverolain 80 § tulee tilanteessa sovellettavaksi.    

X Oy Ennakkoratkaisu ajalle 4.5.2016 – 31.12.2017

Arvonlisäverolain 1 § 1 momentti, arvonlisäverolain 80 §, arvonlisäverodirektiivin 306 artikla.

Euroopan unionin tuomioistuimen tuomio asiassa C-557/11(Kozak)

KHO T 1685 7.4.2017 (ei muutosta).