Avainsanat:

KVL:2013/7

Antopäivä
30.1.2013
Diaarinumero
A89/8210/2012
arvonlisävero, yleishyödyllinen yhdistys, arvonlisäverollinen liiketoiminta, edunvalvonta, jäsenmaksu, hakeutuminen arvonlisäverovelvolliseksi

Rekisteröidyn yhdistyksen tarkoituksena oli mm. edistää toimialan hyviä menettelytapoja, edistää jäsentoimistojen ammattitaitoa ja -tietoa sekä huolehtia jäsenten yhteisistä ammattieduista. Jäsenet saivat jäsenmaksua vastaan yhdistyksen suorittamia palveluja, joita olivat muun muassa asiakasesite, jäsenten markkinointi ja imagon rakentaminen, somistustarvikkeet, yhdistyksen internetsivut, jäsenten yhteisilmoitukset puhelinluettelossa sekä jäsentutkimuksen avulla saatu tieto alan kehityksestä. Jäsenet saivat jäsenmaksua vastaan myös ajankohtaista tietoa toimialalta, jäsenlehden, uutiskirjeet sekä jäsenille ilman erillistä vastiketta jaettavan X -lehden. Yhdistys tarjosi jäsentoimistoille yleistä edunvalvontaa mm. osallistumalla kehittämishankkeisiin ja antamalla lausuntoja. Lisäksi yhdistys oli luonut alan yleiset sopimusehdot ja toimialastandardin käytännössä koko toimialalle. Vuotuinen jäsenmaksu määräytyi jäsentoimiston henkilökuntamäärän mukaan. 

Jäsentoimintaan sisältyi lakiin perustamaton auktorisointi- ja valvontajärjestelmä eli tarkastustoiminta. Kaikki jäsenet tarkastettiin ennen jäseneksi hyväksymistä ja jäsenyyden aikana säännöllisesti muutaman vuoden välein. Vuotuinen tarkastusmaksu määräytyi jäsentoimiston henkilöluvun mukaan ja se oli mitoitettu kattamaan kaikki tarkastustoiminnan aiheuttamat vuosittaiset kulut.

Jäsenmaksuja ja siihen kiinteästi liittyneitä tarkastusmaksuja vastaan tarjottuja palveluja tuli tarkastella yhtenä kokonaisuutena. Jäsen- ja tarkastusmaksuja ei voitu kohdistaa mihinkään tiettyyn yhdistyksen tuottamaan palveluun eikä yhdistyksen toiminnan ja yksittäiselle jäsenelle koituvan hyödyn välillä ollut välitöntä yhteyttä. Koska yhdistyksen suorittaman palvelun ja jäsenen maksaman jäsen- ja tarkastusmaksun välillä ei ollut suoraa ja välitöntä yhteyttä, eivät jäsen- ja tarkastusmaksut olleet vastiketta jäsenille suoritetuista palveluista.

Jäsen- ja tarkastusmaksuja vastaan tarjottavia palveluja ei tarjottu jäsenistön ulkopuolisille tahoille, joten yhdistyksen toiminta ei suuntautunut jäsenistön ulkopuolelle. Jäsen- ja tarkastusmaksutuloilla rahoitettavan toiminnan ei myöskään voitu katsoa tapahtuvan kilpailuolosuhteissa, koska vastaavaa palvelukokonaisuutta ei ollut mahdollista hankkia muutoin kuin liittymällä yhdistyksen jäseneksi.

Yhdistyksen jäsen- ja tarkastusmaksua vastaan harjoittama toiminta ei tapahtunut arvonlisäverolain 1 § 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla liiketoiminnan muodossa, eikä toiminta ollut arvonlisäverodirektiivin 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua liiketoimintaa. Yhdistys ei voinut hakeutua tästä toiminnasta arvonlisäverolain 12 § 1 momentin perusteella arvonlisäverovelvolliseksi eikä siten käsitellä jäsen- ja tarkastusmaksuja arvonlisäverollisina.

Ennakkoratkaisu ajalle 30.1.2013-31.12.2014.

Arvonlisäverolaki 1 § 1 momentin 1 kohta, 4 §, 12 § 1 momentti, 190 a §
Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annettu neuvoston direktiivi 2006/112/EY 2 artiklan 1 kohdan a ja c alakohta, 9 artiklan 1 kohta
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu KHO:2011:75 (8.9.2011/2508)
Euroopan Unionin tuomioistuimen tuomiot asioissa
C-102/86 (Apple and Pear Development Council)
C-515/07 (Vereniging Noordelijke Land – en Tuimbouw, Organisatie, VNLTO)
C-267/08 (SPÖ Landesorganisation Kärnten)

KHO 2014:38 Vuosikirja (osittain muutettu)