KVL:2000/102

S:2.20.05.05

Hakijana olevan verovelvollisuusryhmän muodostivat hallinnointiyhtiö ja kolme rahastoyhtiötä. Rahastoyhtiöt sijoittivat varoja niin sanottuihin osakkuusyrityksiin hankkimalla niiden osakkeita sekä myöntämällä osakkuusyrityksille lainaa. Varojen sijoituksen ehtona oli, että rahastoa edustava henkilö pääsi mukaan osakkuusyrityksen päätöksentekoon. Rahastoyhtiöillä ei ollut henkilökuntaa. Hallinnointiyhtiö toteutti sijoitukset etsimällä rahastoyhtiöille osakkuusyrityksiä. Hallinnointiyhtiön henkilökunta hoiti rahojen siirron osakkuusyritykselle ja oli mukana rahaston edustajana osakkuusyritysten hallitustyöskentelyssä. Hallinnointiyhtiön tehtävänä oli myös konsultoida osakkuusyrityksiä sijoituksen aikana. Se hoiti myös rahaston irrottautumisen osakkuusyrityksestä eli järjesti rahaston omistamien osakkeiden myynnin. Hallinnointiyhtiö veloitti rahastoyhtiöiltä hallinnointipalkkion sijoituskohteiden etsimisestä ja sijoitusten hoitamisesta. Hallinnointipalkkioveloitukset olivat sovittu prosenttiosuus joko osakepääomasta, sijoitussitoumuksista tai rahastoon maksetuista pääomista. Hallinnointiyhtiö laskutti rahastojen osakkuusyrityksiltä management fee -nimisen korvauksen hallitustyöskentelystä ja konsultointityöstä. Rahastoyhtiöiden tulo muodostui lainoille perityistä koroista, osakkeiden perusteella maksettavista osingoista sekä osakkeiden myyntivoitoista. Rahastot saivat korkotuottoja myös omista pankkitalletuksistaan. Arvopaperikauppa on rahoituspalveluna vapautettu arvonlisäverosta. Arvopaperikaupan verovapaus perustuu neuvoston kuudennen arvonlisäverodirektiivin 13 artiklan B kohdan d alakohdan 5 ja 6 alakohtaan. Arvonlisäverodirektiivi rajaa verottomuuden ulkopuolelle arvopapereiden hallinnoinnin (management) ja tallessapidon. Arvopapereiden hallinnointi voi olla verotonta vain, mikäli kyse on jäsenvaltioiden määrittelemien erityisten sijoitusrahastojen hallinnasta. Direktiivin arvopaperikauppaa koskevia verovapaussäännöksiä ei myöskään sovelleta sijoitusneuvontapalveluihin. Hallinnointiyhtiön rahastoyhtiöiltä perimää hallinnointipalkkiota ei ollut pidettävä vastikkeena arvopapereiden myynnistä tai välityksestä. Kyse ei myöskään ollut arvonlisäverodirektiivin 13 artiklan B kohdan d alakohdan 6 alakohdassa tarkoitetusta sijoitusrahaston hallinnasta. Mainittuja palveluja oli pidettävä sijoitusneuvontana ja sellaisena arvonlisäverodirektiivin 13 artiklan B kohdan d alakohdan 5 alakohdassa mainittuna arvopapereiden hallintona sekä arvonlisäverolakia koskevan hallituksen esityksen perusteluissa tarkoitettuna arvopapereiden hallintana, jota ei ole vapautettu arvonlisäverosta. Edellä esitetyn perusteella hallinnointiyhtiön oli suoritettava veroa rahastoyhtiöiltä saamistaan hallinnointipalkkioista. Merkitystä ei ollut sillä, oliko hallinnointiyhtiöllä lopullinen päätösvalta sijoitusten tekemisessä eikä myöskään sillä, kulkivatko rahavarat yhtiön kautta.
Ennakkoratkaisu ajalle 4.10.2000- 31.12.2001.

Arvonlisäverolaki_1_§_1_mom_1_kohta
Arvonlisäverolaki_41_§
Arvonlisäverolaki_42_§
Kuudes neuvoston arvonlisäverodirektiivi jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta - yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: yhdenmukainen määräytymisperuste (77/388/ETY) 13 artiklan B kohta d alakohta 5 ja 6 alakohta
LAINVOIMAINEN