KVL:2025/25

Hakija oli Suomessa yleisesti verovelvollinen luonnollinen henkilö, joka oli nimetty edunsaajaksi Unkarin lain mukaan perustetussa perhevarallisuuden hallintaan tarkoitetussa trustissa.

Muodollisesti trustin varat omisti sen haltija, joka oli trustin alkuperäisen perustajan eli hakijan äidin (25 %) ja suvun ulkopuolisen henkilön (75 %) omistama yhtiö. Trustin suojelija, jonka tuli hyväksyä osa haltijan toimista, oli niin ikään ulkopuolinen. Alkuperäisellä perustajalla oli oikeus vaihtaa trustin haltija ilman syytä tai purkaa trusti, jolloin varat tulivat hänelle itselleen.

Hakija oli edunsaajana trustissa yhdessä äitinsä eli trustin alkuperäisen perustajan, sisarensa ja täysi-ikäisen lapsensa kanssa. Trustin haltija saattoi harkinnanvaraisesti jakaa varoja edunsaajille omalla päätöksellään. Varoja voitiin jakaa trustisopimuksen ehtojen puitteissa myös muille kuin edunsaajille. Hakijalla ei ollut subjektiivista oikeutta vaatia varoja trustista tai trustin purkamista. Hakijalla ei ollut oikeutta ohjata tai määrätä trustin haltijaa. Hakija saattoi sopimuksessa rajatuissa tilanteissa menettää edunsaaja-asemansa.

Keskusverolautakunta totesi, että trustin alkuperäisen perustajan oikeudet trustiin ja siihen siirrettyihin varoihin olivat huomattavan laajat. Vaikka hakija oli yhdessä väliyhteisölain 2 §:n 4 momentin 4 kohdassa tarkoitetun lähipiirinsä kanssa edunsaajana trustissa, hakijalla ei ollut alkuperäisen perustajan tai haltijan toimia rajoittavaa oikeutta määrätä esimerkiksi trustivarallisuuden jaosta tai oikeutta saada trusti puretuksi omaksi edukseen. Näissä oloissa keskusverolautakunta katsoi, ettei hakijalle muodostunut trustissa väliyhteisölain 2 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua määräysvaltaa.

Ennakkoratkaisu verovuosille 2024 ja 2025.

Laki ulkomaisten väliyhteisöjen osakkaiden verotuksesta 2 § 1 momentti 1 kohta ja 2 § 4 momentti 4 kohta

(Ei lainvoimainen)