Käyttäjät kertovat – Tilastokeskus: tulorekisteri on kasvattanut monta puroa yhdeksi joeksi

Tilastokeskus kerää tietoa eri lähteistä ja jalostaa niistä luotettavia ja puolueettomia tilastoja suomalaisesta yhteiskunnasta. Tilastoja tehdään kansalaisille, päättäjille, tutkijoille ja ylipäätään kaikille, jotka kaipaavat tilastotietoa yhteiskunnasta.

Tilastokeskus käyttää tulorekisteristä saatavia tietoja muun muassa työssäkäyntitilastossa, tulonjakotilastoissa, kansantalouden tilinpidossa, yritysrekisterin henkilöstöestimoinnissa sekä kuukausittain ilmestyvässä palkkasummakuvaajassa.

‒ Esimerkiksi työssäkäyntitilastossa kaikkien palkansaajien työsuhdetiedot otetaan tulorekisteristä. Aikaisemmin vastaavat tiedot tulivat noin 10 eri lähteestä. On huima parannus, että tietopohja on supistunut aikaisemmasta, kehittämispäällikkönä Tilastokeskuksen henkilötietovarannoissa toimiva Jukka Pitkäjärvi kertoo.

Oman tilastotuotantonsa lisäksi Tilastokeskus luovuttaa tulorekisterin tietoja myös tutkijoiden käyttöön. Tilastokeskuksen tutkijapalvelujen kautta tulorekisteritietoa on koronapandemian aikana toimitettu esimerkiksi Helsinki GSE:n Tilannehuoneen käyttöön.

 ‒ Tilannehuoneen tutkijat ovat tuottaneet tietoa yhteiskunnallisen päätöksenteon tueksi julkisille toimijoille, miten kansantalous ja työmarkkinat ovat koronan aikana kehittyneet kuukausi- ja jopa viikkotasolla. Tulorekisterin tiedot ovat olleet tässä yksi keskeinen aineisto, mutta ei toki ainoa.

Myös seuraava ajankohtainen käyttökohde on Tilastokeskuksella jo tiedossa.

‒ Aiomme seurata tulorekisterin tietojen avulla hyvinvointialueiden tilannetta: miten henkilöstömäärä alkaa 2022 kehittymään uusilla hyvinvointialueilla, Pitkäjärvi sanoo.

Tilastokeskus saa laajasti tietoa tulorekisteristä

Tilastokeskus saa käyttöönsä kutakuinkin kaikki tulorekisteriin kerätyt palkka- ja etuustiedot. Käytännössä tämä tarkoittaa mittavaa aineistoa, joka on vaatinut paljon suunnittelu- ja toteutustyötä teknisiltä tiedonsiirto- ja tietovarantoratkaisuilta. Oman haasteensa tietojen tilastointikäyttöön tuo myös se, että tulorekisteri on ensisijaisesti rakennettu muuta viranomaisten päätöksentekoa varten.

‒ Meidän eroavaisuutemme muihin tiedon käyttäjiin on se, että Tilastokeskuksella on käytettävissä laaja kerätty tietopohja yhteiskunnan eri ilmiöalueilta, joihin tulorekisteritietoja voidaan liittää tai hyödyntää rinnalla, Pitkäjärvi sanoo.

Tilastokeskus julkaisee vuosittain satoja virallisia tilastoja. Virallisten tilastojen mittakaavassa tulorekisterin tietojen hyödyntäminen on vielä alkumetreillä.

 ‒ Tässä on vielä käyttämätöntä potentiaalia. Meidän pitää vielä laajentaa ja syventää tulorekisteriosaamistamme sekä huolellisesti tarkastella, mitkä ovat tulorekisteritiedon mahdollisuudet ja vastaavasti mihin se ei välttämättä sovellu.

Kokeelliset tilastot kuvaavat uusia ilmiöitä

Virallisten tilastojen lisäksi Tilastokeskus tuottaa kokeellisia tilastoja. Kokeellisilla tilastoilla kuvataan uusia ilmiöitä, hyödynnetään uudenlaista dataa tai uusia laskentamenetelmiä. Osasta niistä voi aikanaan tulla osa virallista tilastointia.

‒ Esimerkiksi tulorekisteristä saadusta tiedosta on vuoden verran tuotettu Tulorekisterin Palkat ja palkkiot -tilastoa. Kevätkaudella on tulossa kokeellinen työssäkäyntiin liittyvä tilasto, jossa tulorekisteriaineistoa yhdistetään työ- ja elinkeinoministeriön työnhakijarekisterin tietoihin sekä erilaisiin opiskeluun ja koulutukseen liittyviin rekisteritietoihin. Ja kokeellisia tilastoja voidaan edelleen kehittää saadun tilaston käyttäjäpalautteen perusteella, Pitkäjärvi kertoo.

Tulorekisterin tiedot ovat kysytty aineisto myös Tilastokeskuksen tutkijapalvelussa.

‒ Alkuvuodesta 2022 tulorekisterin palkkatietoja käytetään 12 tutkimushankkeessa ja etuustulotietoja neljässä tutkimushankkeessa.

Maksullisten palveluiden puolelta Pitkäjärvi nostaa esimerkiksi Tilastokeskuksen ja Verohallinnon yhteistyönä toteuttaman tilastotietokannan, jonne Tilastokeskus tuottaa kuukausittain tilastotietoa tulorekisterin eläketulotiedoista.

Laajasti ilmoitetut tiedot ovat tarpeen myös tilastoinnissa

Tilastokeskuksen toiveena on, että työnantajat ja muut tiedon ilmoittajat antaisivat tiedot tulorekisteriin mahdollisimman laajasti ja laadukkaasti. Esimerkiksi työsuhteeseen, työaikaan ja eriteltyihin tulolajeihin liittyvät tiedot ovat tärkeitä tilastoinnin näkökulmasta. Erityisesti toimipaikkoihin liittyvää tietoa käytetään monissa tilastoissa.

‒ Mitkä ovat yrityksen toimipaikat ja millä toimipaikoilla henkilöstö työskentelee. Jos tätä tietoa saataisiin tulorekisterin kautta laajemmin, niin se olisi mahtava juttu. Toinen meille hyödyllinen tieto on tarkka ammattinimike. Jos me saisimme tulorekisteristä henkilöiden tarkat ammatit, niin voisimme keventää tai osin jopa lakkauttaa omia tiedonkeruitamme.

Tällä hetkellä tulorekisteristä saatavia tietoja hyödynnetään kolmessa tiedonkeruussa, mutta kokonaan omaa tiedonkeruuta ei näissäkään tilanteissa ole voitu lakkauttaa.

‒ Tässä on meillä vielä työnsarkaa. Meidän pitäisi pystyä korvaamaan tai keventämään lisää omia tiedonkeruitamme tulorekisterin tiedoilla. Kehitystyötä tehdään muun tilastotyön ohessa, joten se vie vaan aikaa, Pitkäjärvi sanoo.

‒ Meillä on lukuisia kehitysideoita odottamassa. Esimerkiksi selvitetään, miten voidaan hyödyntää tulorekisterin tietoja työvoimatutkimuksen kyselytutkimuksessa. Kyselytutkimuksessa voitaisiin ehkä tiettyjä kysymyksiä pudottaa pois haastattelupatterista ja ottaa ne tiedot tulorekisteristä.

Tilastoinnin näkökulmasta tärkeintä on, että tiedot ilmoitetaan tulorekisteriin mahdollisimman tarkalla tasolla. Jos nykyistä tietosisältöä laajennettaisiin, näkisi Tilastokeskus hyödylliseksi yrittäjien tulotietojen ja pääomatulojen kuten esimerkiksi vuokratulojen lisäämisen tulorekisterin piiriin.

Tutustu Tilastokeskuksen kokeelliseen tilastoon, jossa on hyödynnetty tulorekisteristä saatavia tietoja: Tulorekisterin palkat ja palkkiot | Tilastokeskus (stat.fi)

Käyttäjät kertovat -sarjassa tulorekisterin tietoja käyttävät organisaatiot kertovat tiedon käytön hyödyistä ja haasteista omasta näkökulmastaan.

Lue myös sarjan aiemmat osat:

• Verohallinto: tulorekisteri on tuonut aidosti parannuksia prosesseihin
• Työttömyyskassat: tiedot tulisi ilmoittaa mahdollisimman laajoina tulorekisteriin
• Työtapaturmavakuuttajat: tulorekisterin hyödyntämispotentiaali on kiinni siitä, että tiedot on ilmoitettu sinne oikein
• Työeläkeyhtiöt: tietojen reaaliaikaisuus on tulorekisterin perusidea
• Kela: mitä tarkemmin tiedot annetaan, sitä valmiimpia ne ovat käytettäväksi
• KEHA-keskus: täydentävät tiedot ovat meille välttämättömiä